Optimismi

Optimismi luonteen vahvuutena sisältää toiveikkuuden ja tulevaisuuteen suuntautumisen. Optimismin ydin on odotus, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan hyviä asioita, ja siihen liittyy halu työskennellä niiden toteuttamiseksi. Optimismi tuo mukanaan monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan se antaa sinnikkyyttä ongelmien ratkaisussa ja menestystä monella elämän alueella mm. akateemisessa maailmassa, urheilussa, työelämässä sekä politiikassa. Optimistisilla ihmisillä fyysinen terveys on parempi, elämä on pidempi ja masennusta esiintyy vähemmän.

Tutkimusten mukaan optimistisen asenteen hyödyt ovat moninaiset. Se lisää sitkeyttä tavoitella omia tavoitteitaan ja vahvistaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä. Positiivinen mieliala ja itsetunto vahvistuvat. Masennuksen ja ahdistuksen tunteet vähenevät. Immuunisysteemin toiminta paranee. Sosiaaliset suhteet vahvistuvat.

Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa?

Eräät ihmiset määrittelevät positiivisuuden, ja suhtautuvat siihen, hyvin eri tavoin. Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on? Entä miten voit kehittää omaa ajatteluasi?

Mitä positiivinen ajattelu tarkoittaa?
Kaikissa asioissa on sekä hyviä, että huonoja puolia.

”Positiivinen ajattelu tarkoittaa huomion suuntaamista hyviin puoliin.”

Hankalissa tilanteissa huomio on mahdollista suunnata ongelmien sijasta ratkaisujen etsimiseen ja keskittyä uhkien sijasta mahdollisuuksiin.

Jossain asiassa voi olla puolet hyvää ja puolet huonoa, silloin voi pienellä työllä onnistua keskittymään hyvään puoleen.

Positiivisuus tarkoittaa myös ennakkoluulottomuutta uusia asioita kohtaan. Vaikka asia kuulostaisi hankalalta käsittää ja vanhoista ajatusmalleista poikkeavalta, voit silti pohtia;

”Voisiko tämä sittenkin toimia?”

Haluaisin rohkaista sinua kehittämään ajatteluasi ja testaamaan, onko siitä sinulle hyötyä. Mikäli ei ole, voit vaivattomasti palata nykyiseen ajatusmalliisi.

Mitä hyötyä positiivisesta ajattelusta on?
Jos olet joskus elämässäsi ollut todella tukalassa tilanteessa, olet saattanut huomata positiivisen ajattelun merkityksen. Tunne siitä, että ainoa keino selviytyä on ajatella positiivisesti. Tietoisuus siitä, että jos antaa negatiivisuudelle vallan, lyyhistyy täysin sillä hetkellä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan positiivinen ajattelu antaa meille energiaa.

Tarina sammakosta – Kun sammakko eräänä päivänä loikki peltotiellä, se sattui putoamaan oikein syvään kuoppaan. Vaikka sammakko kuinka loikki, se ei päässyt pois. Pian kuoppaan jääneen sammakon luo tuli kaniini, joka tarjoutui auttamaan sen pois. Kaniinikin epäonnistui. Kun metsän eri eläimet olivat kolme tai neljä kertaa urheasti yrittäneet auttaa sammakkoparkaa, ne lopulta luovuttivat. ”Tulemme takaisin ja tuomme sinulle vähän ruokaa”, ne sanoivat, ”sillä näyttää siltä, että joudut viipymään siellä jonkin aikaa.” Kuitenkin jo pian sen jälkeen kun ne olivat lähteneet etsimään ruokaa, ne kuulivat sammakon loikkivan perässään. Ne eivät olleet uskoa silmiään! ”Luulimme, ettet voisi päästä pois”, eläimet huudahtivat. ”En minä pystynytkään”, sammakko vastasi, ”mutta nähkääs, iso kuorma-auto tuli suoraan minua kohti, niin että minun oli pakko.”
- John C. Maxwell -

Elämme pääsääntöisesti ympäristössä, jossa meillä on varaa ajatella negatiivisesti jaksaen silti huomiseen.

Mieti, jos pystyisit saavuttamaan positiivisen ajattelun hyödyt ilman ulkoista pakkoa.

Miten voit kehittää omaa ajatteluasi?
1. Tarkkaile ajatuksiasi ja tule tietoiseksi niistä. Tutki itseäsi, millaisen reaktion erilaiset asiat sinussa herättävät. Aina kun huomaat kielteisen ajatuksen, keskity tietoisesti positiiviseen asiaan.

2. Lisää positiivisuutta. Lue positiivisia kirjoja, artikkeleita, blogeja. Katso positiivisia ohjelmia, elokuvia, YouTube-klippejä. Kuuntele positiivisia kappaleita, radio-ohjelmia yms. Kirjoita positiivisia tekstejä. Keskustele positiivisten ihmisten kanssa.

3. Muista, että ihminen on kokonaisuus. Ravintosi laatu vaikuttaa jaksamiseesi ja olotilaasi. Kun kehosi voi paremmin, on sinun helpompi suhtautua asioihin positiivisesti.

Kun seuraavan kerran huomaat itsessäsi negatiivisuutta, katso nämä kuvat. Tutustu tähän sivustoon.

Valtuustoaloite - Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea ja kaupungin suurin yksittäinen menoerä on henkilöstökulut.

Jämsässä käyttötalouden nettokustannukset yhteensä on 5238 €/as. Vastaava luku Valkeakoskella on 4778 €/as, Äänekoskella 5082 €/as ja koko maan keskiarvo on 5054 €/as. Jämsän kaupungin tavoitteena on pysyvästi päästä tasolle 5000 €/as. Tämä tarkoittaa n. 5,4 M€ säästämistä. Jämsän kaupungin työntekijän keskimääräinen kustannus sosiaalikuluineen on n. 40 000 €. Eli tästä saadaan noin 135 hengen vähennystarve. Jämsän asukasluvun väheneminen vaatii vuosittain 7 henkilön vähentämisen kaupungin palkkalistoilta, jotta käyttötalouden nettokustannukset pysyisivät samalla tasolla.

Tavoitteena on vähentää pysyvästi kaupungin henkilöstömäärää 2014 loppuun mennessä noin 135 henkeä. Vertailutasona käytetään vuoden 2012 lopun tilannetta. Vähentäminen toteutetaan niiltä osa-alueilta, mistä se on toteutettavissa.

Kaupungin ylimmän johdon eli kaupunginjohtajan ja hänen suorien alaisten tulee laatia kesäkuun 2013 loppuun mennessä ohut ja virtaviivainen tavoitteen mukainen organisaatio. Toteuttaminen aloitetaan välittömästi tämän jälkeen. Työ tulee painottumaan vuodelle 2014.

Toteuttaminen tulee tapahtua eläkelöitymiset hyödyntämällä, eläkeputkeen siirtymisillä, joustoilla, resurssien siirtämisellä, ja viime kädessä irtisanomisilla. Lomautuksilla ei tulla saamaan aikaan pysyviä säästöjä. Määräaikaisten palkkaamiseen tulee olla erityiset syyt.

Henkilökunnan määrän kuukausittainen seurannan raportointi tulee aloittaa jo tammikuussa 2013. Henkilöstöjohtajan tulee raportoida henkilökunnan määrä kuukausittain johtoryhmässä, hallituksessa ja valtuustossa. Raportissa tulee eritellä vakituisen ja määräaikaisen henkilökunnan määrä kunkin kuukauden lopussa. Tavoitetaso tulee näkyä raportissa.

Jämsässä 17.12. 2012

Sitoutumattomat Uusi Jämsä
Jyrki Kokko, Seija El Sayed, Eero Hakonen, Hannu Loberg ja Leena Valkeajärvi

Jämsän tulevaisuus

Jämsän kaupunki teki tappiota 2011 vuonna 5,9 M€. Tämä tarkoittaa 3,2 % miinusmerkkistä tulosta. Prosentteina luku ei ole iso. Henkilökohtaisesti se on lähes jokaisen saavutettavissa. Tappion nollaaminen tuntuu olevan kaupungissa mahdollista. Uudelleen organisoitumalla ja joustoa lisäämällä sekä tulevat eläkelöitymiset huomioimalla tappio saadaan nollattua. Tämä vaatii suunnitelmallista ja raakaa työtä kaupungin johdolta ja päättäjiltä. Tämä ei todellakaan tarkoita palvelujen heikkenemistä. Asiat eivät ole rahasta kiinni, vaan tahdosta.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista tehdä niin suuria investointeja kuin ennen. Velkamäärää tulee saada pienennettyä. Edessäpäin on kuitenkin sellaisia investointeja, jotka tulee tehdä, kun on niiden aika.

Erittäin tärkeää terveydenhuollossa on, että nykyinen erittäin toimiva järjestelmä pysyy edelleenkin Jämsässä. Jokilaakson Terveys on hyvä esimerkki siitä, kuinka erikoissairaanhoito saatiin pidettyä Jämsässä. Tämä tarkoitti reilun 200 työpaikan pysymistä alueellamme. Tästä ratkaisusta on vain positiivista kerrottavaa – hyvä palvelu asiakkaalle ja kustannustehokas ratkaisu kaupungille.

Vanhusten paras paikka on kotona, niin pitkään kuin se on mahdollista. Tätä on tuettava nykyistä selkeästi voimakkaammin eri ratkaisuin. Palveluasumista ja laitoshoitoa tulee edelleen kehittää muuttuvassa maailmassa mahdollisesti uusin ratkaisuin.

Kaupungin rakennukset kaipaavat selkeästi parempaa huoltoa kuin nykyisin. Ei meillä ole varaa antaa arvo-omaisuuden rapistua. Lukion sijainti lähitulevaisuudessa vaatii perusteellisen keskustelun. Tähän talous antaa järkevän rajoitteen. Nykyiset 3 vaihtoehtoa pitää punnita tarkkaan, uuden rakentamisesta tulee pidättäytyä.

Jämsän henkinen ilmapiiri kaipaa positiivisen ruiskeen. Tämä ainainen negatiivisuus ja apatia ei saa enää jatkua. Jokaisen jämsäläisen aivolohkoihin pitää saada ”positiivisen ajattelun hurmos” -tila. Se on suurin yksittäinen tekijä, jolla Jämsä tulee pärjäämään. Kaikkihan on viimekädessä kiinni oikeanlaisesta tahtotilasta.

Jennistä Jämsän Ämmä

Vuonna 2010 Jämsänjoki virtaa -hanke käynnistettiin muutaman vuoden suunnittelun jälkeen. Silloin Jämsänjoki oli vielä Jämsäläisille jokseenkin tuntematon tai ainakin tuntemattomampi kuin nyt.

Hankkeen aikana Jämsäjoki on tullut tutuksi monille jämsäläisille tutuksi erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Järjestettyihin tapahtumiin on osallistunut jo noin 10 000 henkeä tähän mennessä. Hankkeesta saatu palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Ihmiset ovat kiitelleet Jämsänjoki virtaa -hanketta ja lukuisia sen tapahtumia sekä niissä olleita lukuisia eri järjestäjiä. Kaikki tämä on saatu aikaan eri osapuolten voimakkaalla ja positiivisella yhteistyöllä.

Tämän kaiken takana on mielestäni energisyyttä ja positiivisuutta uhkuva hankepäällikkö Jenni Tiainen. Hän on taitavasti koonnut eri osapuolet yhteen ja tilaisuuksia toisensa perään on järjestetty ja jokaisessa on teemana ollut Jämsänjoki. Ilman tätä Jennin energisyyttä ja positiivisuutta ei hanke olisi saanut näin suuria mittasuhteita. Hankkeen ohjausryhmänkin tavoitteet ovat noin kolminkertaistuneet siitä, mitä alun perin ajateltiin.

Nuoresta iästä huolimatta Jenni on saanut ihmiset koottua tiiviiksi positiiviseksi ryhmäksi tekemään Jämsänjokea sen ympäristöineen tutuksi jämsäläisille ja Jämsässä liikkuville matkailijoille.

Mielestäni Jenni Tiainen ansaitsee Jämsän Ämmän arvon tuolla iloisella, positiivisella ja energisellä luonteella.

Vain 3 prosenttia

Jämsän kaupungin talous on heikossa jamassa. Seuraavien vuosien (3-6 v) aikana tehdään joka vuosi noin 5 M€ tappio. Monihan tässä jo ajattelee, että mitä toi 5 M€ sitten oikein tarkoittaa? Sen on vain 3 % verran. Eli jos tinkisimme menoja 3 %, niin tulos saataisiin nollaan. Tämähän on aina tavoite, tulot ja menot tasapainossa.

Kaupungin menoista suurin osa koostuu henkilöstökuluista, noin 70 %. Jos lasketaan kuntaliiton kuntakortin tai kaupungin tappion perusteella, niin molempia lähtötietoja käyttäen saadaan henkilöstö -ähkyn määräksi noin 150 henkeä. Eli kaupungin henkilöstömäärä on noin 10 % liian iso.

Tämän hetken talousjahti saavuttaa vain 0,7 % säästöt, vaikka tavoite on noin 3 %. Itse näkisin, että veromarkkani käytettäisiin tarvitsemiini palveluihin hieman pienemmällä henkilökuntamäärällä.

Pienen paikkakunnan poliittinen päätöksenteko perustuu aika paljon omista ja oman lähipiirin asioista päättämiseen. Ikäviä päätöksiä ei haluta tehdä, sen näytti jo valtuuston kokous ma 28.5.2012. Kunnallisvaalit ovat liian lähellä ja pelätään äänikatoa. Eli sama meno näyttää jatkuvan. Talous ei korjaannu.

Vai muuttuuko tilanne syksyn kunnallisvaalien jälkeen, kun äänet on annettu? Joko silloin voitaisiin puuttua ikäviinkin asioihin. Kristallipallo ei kerro tulevaisuutta. Mutta vuoden päästä voidaankin jo tutkia historiaa, joka onkin jo huomattavasti helpompaa. Mutta onko kaupungin talous silloin kunnossa?

Talous – halu ja tahto

Kuten kaikki tietää, niin mitä ihmeellisimpiä asioita saadaan tehtyä, kun vain halua ja tahtoa löytyy.

Jämsän seurakunnan talous oli heikossa hapessa. Niin heikossa, että muutaman vuoden kuluttua olisi jouduttu laittamaan ns. lappu luukulle eli rahat olisivat loppuneet. Kirkkoneuvoston esitys 15 % säästötavoitteesta esitettiin kirkkovaltuustolle. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ponnekkaiden toimenpiteiden jälkeen, kun halua ja tahtoa kaikilta löytyi, niin löydettiin ne puuttuvat 15 %. Nyt talous on kutakuinkin balanssissa, hieman vielä pakkasella. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Jämsän kaupungin talous on myös hankalassa tilanteessa. Nyt 2011 tappio oli 5,9 M€. Ja tulevien vuosien ennusteet ovat samansuuntaisia. Mutta kuinka löydetään se yhteinen tahtotila, jolla talous saadaan balanssiin?

Jostain pitää tinkiä. Palveluita pitää karsia, henkilökuntaa pitää vähentää ja niin edelleen. Tuntuu sille, että kukaan ei halua mistään luopua. Kaikki nykyiset palvelut pitää säilyttää. Ja samoin kaikki työpaikat tulee olla jatkossakin.

Henkilöstömäärä ei ole muuttunut 2009 vs. 2011 juuri ollenkaan, kun huomioidaan Jokilaakson terveyteen siirtyneet ja JamIT purun yms. vaikutukset.

Kaupungin toimintakulut olivat 2011 noin 151 M€. Kokonaismenot olivat 2011 noin 186,7 M€. Rakenteellinen alijäämä oli 5,9 M€. Tämä tekee noin sen, että kokonaismenoja tulee saada pudotettua noin 3,2 %.

Seurakunta sai raavittua kasaan lähes 15 % kululeikkauksen. Kaupungin tulisi saada aikaan noin 3,2 % säästöt. Olemmeko valmiit korottamaan veroprosenttia, joka on jo ennestään Suomen korkeimpia? Vai löytyykö meiltä yhteinen tahtotila kaupungin talouden tasapainottamiseen?

Jos oikeasti halutaan talouden tasapainottamista, niin laitetaan se vaan onnistumaan. Tärkeintä on oikea tahtotila.

Lillukanvarret ja isot asiat

On olemassa isoja ja pieniä päätettäviä asioita – vaikeita ja ymmärrettäviä.

Pienet asiat ovat helppo ymmärtää ja niistä voi jokainen keskustella. Ja niihin on jokaisella selkeä mielipide. Yleensä tällaiset asiat ovat voimakkaita tunteisiin perustuvia asioita, järki ei aina sanele lopullista totuutta.

Isot asiat on vaikea hahmottaa ja riippuen hieman katsantokannasta saadaan hyvinkin erilaisia mielipiteitä asioista. Isot asiat pitäisi jakaa helppoihin ymmärrettäviin osiin, referoida riittävästi ja selkeästi, jotta siitä muodostuisi kaikelle kansalle tajuttavia asioita. Jos näin ei tehdä, niin ei oikein tiedetä, mistä oikein ollaan päättämässä.

Mediassa keskustellaan useasti ja pitkään helpoista asioista, koska toimittajien on helppoa laatia helpoista asioista helppoja juttuja. Ja lukijoiden on helppo lukea ja ymmärtää lukemansa. En ole oikein nähnyt mediassa vaikeaa ja kompleksista asiaa, joka on pilkottuna pieniin ja kansatajuisiin paloihin. Taitaa olla liian haasteellista ja aikaa vievää puuhaa. Useasti viitteellinen kuva kertoo paljon enemmän lukijalleen kuin sivullinen munkkilatinaa.

Samat asiat pätevät kunnallisessa päätöksenteossa. Pienistä asioista kyllä keskustellaan kiivaasti, koska se on helppoa. Mutta usein energia ja aika tuhrautuu niihin pieniin asioihin. Pitäisi miettiä mikä on oleellista ja mikä ei. Pitää hahmottaa se iso vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus ja siihen tehtävät muutokset. Vaikeat asiat tulee rakentaa selkeiksi kuviksi, kaavioiksi ja numeroiksi. Tällöin saadaan päätöksen tekijät ymmärtämään asia ja tekemään oikeita päätöksiä. Vaikeita asioita pitää tarttua kuin härkää sarvista, ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti. Ikävätkin päätökset tulee tehdä.

On selvästi havaittavissa ja aistittavissa päätöksenteossa, ettei ikäviä asioita haluta käsitellä, koska tällöin johtajat ja päättäjät eivät ole mukavuus- ja miellyttävyysalueella. Pelätään ammattiliittoja aina kaupungin ylintä johtoa myöten. Kuka kaupunkia johtaa - se on kaupungin johto eikä kukaan muu. Ja nämä päätökset lopuksi kumileimataan valtuustossa. Virkamiesten tulee johtaa koko joukkoa oikeaan suuntaan radikaalein liikkein tässä taloudellisessa tilanteessa. On niin sanotusti laitettava itsensä likoon. Nyt on näytön paikka, kaupunkia uhkaa tätä menoa konkurssi.

Jo kouluajoilta opin ja arvostin erittäin tiukkaa ja vaativaa opettajaa. Vaikka oli ikävää ja ankaraa, niin myöhemmin tajusin, että näinhän asioiden piti ollakin. Mutta kuka ohjaa Jämsän kaupungin pois tästä taloudellisesta ahdingosta? Se on johto ja poliittiset päättäjät. Rohkeasti ja reilusti on mentävä mukavuusalueen äärirajoille tai reilusti ulkopuolelle. Kehiin on laitettava tiukat päätökset. Vaikka kunnallisvaalit ovat edessäpäin, niin emme voi haaskata puolta vuotta. Nyt on päätösten aika. Jossain vaiheessa seisoo KIITOS.

Poliittinen päätöksenteko

Kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on monenlaisia asioita ajettavana. Ensinnä tulee tietenkin oma etu. Tämä jos mikä on kaikkein tärkein ajettava asia. Toisena päätöksentekoa ohjaa puolueen ideologia. Tiettyjen puolueiden tulee ajaa tiettyjä asioita, jotta saadaan äänestäjät äänestämään juuri tätä puoluetta. Puolueen ideologiaa korostavat asiat eivät ole aina kuntalaisten etu. Kolmantena ajetaan jonkun yhteisön etua, koska se tuo ääniä. Yhteisön etua on vaan ajettava, koska se takaa tulevaisuuden politiikassa. Aina on ajateltava seuraavia kunnallisvaaleja, tai eduskuntavaaleja. Ja päätökset tehdään sen mukaisesti. Tämähän on nähty. Viimeisenä, jos vielä muistetaan, niin ajetaan sitä kunnan ja kuntalaisen etua.

Nykyisessä valtuustossa on selkeä opettajien puolue, joka ajaa omia etujaan. Sitten esiintyy selkeästi virkamiesten puolue, jolla omat tavoitteensa. Ja on myös olemassa kaupungin työntekijöiden puolue, yhdestäkään työpaikasta luovuta. Ja lopuksi on puolisoiden ja ystävien asemaa ajava puolue.

Sitten on olemassa oma parvelta katsottuna oleva ”populistinen lähioikeisto”. Joukkio, jolla on mukamas joka asiaan jotain kerrottavaa tai lisättävää, mutta ei mitään sanottavaa.

Ja vielä erottuu joukosta, minähän sanoin puolue, joka jättää useasti eriävän mielipiteen asiasta kuin asiasta. Pieni yhden hengen puolue.

Ja on myös olemassa pienten ja vähäpätöisten ymmärrettävien asioiden puolue. Asiat, jotka on helppo ymmärtää ja niistä on helppo keskustella. Mutta missä on suurten ja isojen kokonaisuuksien sekä vaikeasti hahmotettavien asioiden puolue?

Odotan aikaan, jolloin kunnallisvaalit ovat suorat henkilövaalit, joissa ei ole puolueita. Ja valtuutettujen selkeänä tavoitteena olisi ajaa vain ja ainoastaan kunnan ja kuntalaisten kokonaisetua. Tiukkaa talouden pitoa ja resurssien hyvää hallintaa odotan tulevilta kuntapäättäjiltä.

Kunnallisvaalit ovat syksyllä ja se näkyy jo kevät käyttäytymisessä. Poliittinen soidinmeno.

Tammikuussa 2014 Myrskyää

Jämsän kaupungin talous on 5 900 000 euroa alijäämäinen. Karmee luku. Mitä se tarkoittaa?

Alakoulun matematiikka otetaan käyttöön. 5 900 000 euroa on alijäämää. Henkilökuntaan on edelleen n. 1350 ja sen päälle on määräaikaisia n. 350. Yhden työntekijän kustannukset kaupungille on n. 40 000 euroa. Ja sitten suoritetaan pikku jakolasku: 5 900 000 € / 40 000 €/hlö = 148 hlö. Eli kaupungin palkkalistoilla on 148 henkeä liikaa. No näyttää liian yksinkertaiselta matematiikalta, koska 150 henkilön verotulot menetetään osittain. Eli tästä arvioiden on 160-170 henkilöä (arvio 165) liikaa.

Ja sitten suoritetaan hieman vaikeampi laskutoimitus, prosenttilasku: 165 hlö / (1350 hlö + 350 hlö) x 100 = 9,7 % eli noin 10 %. Mikä tarkoittaa, että joka kymmenes kaupungilla palkkaa nauttiva on liikaa.

Matematiikka on yksinkertaista. Tällä tempulla saadaan Jämsän kaupungin talous noin nollatilanteeseen. Kaikki muut pienet liikkeet ovat nappikauppaa, kun kaupungin suurin menoerä on henkilöstökulut.

Mutta kuka rohkenee tähän? Kunnallispoliitikkojen äänet on menetetty, jos tällaisia menee ehdottamaan. Myös virkamiesten puolisoidenkin paikat ovat jaossa ja mahdollisesti kunnallispoliitikkojen puolisot.

Tarvitaan yhteistä näkemystä kuinka tämä temppu tehdään. Uskoisin, että virkamiehistä ja poliitikoista on tähän. Nyt on tosi kyseessä. Uskoisin, että tammikuussa 2014 on myrskyisää, kun 5 vuoden irtisanomissuoja raukeaa.

Veronmaksaja haluaa, että Jämsän kaupungin talous on kunnossa. Näin ei voi enää jatkua.

Onko kaikki tehty säästöjen eteen?

Paikallislehden sivuja lueskellen tuntuu sille, että kaikki Jämsän kaupungin säästämiseen liittyvät temput on tehty. Vai onko näin?

Mitkä ovat seuraavien kohtien vastaukset? Onko vastaus ”toteutettu” vai ”ei toteutettu”?
1. Ulkopuolisen työn käyttö on minimoitu. Jos asia voidaan
tehdä omin voimin, se tehdään.
2. Muiden kuin lain määräämien kurssitusten on määrä minimoitu.
3. Seminaarien lisäarvo on arvioitu, ja on tarkoin mietitty
niiden tarpeellisuus suhteutettuna niiden kokonaiskustannuksiin.
4. Sisäisten kurssien ja koulutusten määrä ja osallistujat
on äärimmäisen tarkkaan harkittu.
5. Omien resurssien joustava käyttö on tarkoin hyödynnetty
ennen määräaikaisten käyttöä.
6. Työmatkojen tarpeellisuus on tarkoin pohdittu.
Vain välttämättömimmät työmatkat tehdään.
7. Nykyaikaisten etäneuvottelujen tuomat kustannusedut ja
mahdollisuudet on otettu käyttöön.
8. Jokaisen avautuvan työpaikan kohdalla mietitään,
voidaanko työt jakaa olemassa olevien kesken.
9. Kaikki ulkomaanmatkat on kielletty.

Mikäli kaikki kohdat antoivat vastauksen ”toteutettu”, niin sitten onkin jo pahempi juttu. Silloin iso kasa suurista pelimerkeistä on käytetty.

Vyötä pitää kiristää edelleen – kireällä sen pitää olla, niin että nahka soi. Toivossa on hyvä elää, että joskus koittavat hyvät ajat.

Selkeä organisaatio – tiukka ote

Jämsän talous on haasteiden edessä. Rahaa ei ole tulossa yhtään enempää ja menot kasvavat jo pelkästään palkankorotusten kautta. Veroprosentti on korkea ja tulee siellä pysymäänkin. Veronmaksaja tyytyy korkeaan prosenttiin jos homma pelaa ja tilinpäätös ei ole negatiivinen.

Mutta mistä saadaan säästöt, negatiiviset tilinpäätökset tulee saada loppumaan. Pitää keskittyä oleelliseen, isoihin menoeriin. Kaupungin suurin menoerä on luontaisesti henkilöstö.

Henkilöstön määrä tulee saada laskettua oleellisesti. Karua, mutta näin vaan on. Tarvitaan uusi organisaatiorakenne, optimiorganisaatio. Rakennetaan matala organisaatiomalli optimimiehityksellä. Jäljelle jääneet ovat resurssipoolissa, joilla hoidetaan lomat, vapaat ja muut poissaolot. Tosin määräaikaisiakin varmaan vielä tarvittaisiin, mutta oleellisesti vähemmän.

Tällä hetkellä jokaista neljää työntekijää kohden on yksi määräaikainen. Suhde on varsin kummallinen. Määräaikaisten määrä tulee saada oleellisesti pienemmäksi, kuten 4:1 suhteesta voidaan päätellä.

Optimiorganisaatiomallissa jokainen organisaation jäsen tietää vastuunsa. On erittäin selkeää kuka kuplettia johtaa ja kuka vastaa mistäkin. Joustavuuden tulee organisaatiossa selkeästi lisääntyä. Esimies määrittelee mitä tehdään eikä päinvastoin.

Kuntaliitoksesta on kulunut jo 3 vuotta ja veronmaksajat odottavat edelleen. Veronmaksajat kaipaavat Jämsän kaupungin ylimmältä johdolta selkeitä ja rajuja toimenpiteitä. Tämä on tullut esille hyvin monissa eri kahvi- ja torikeskusteluissa.

Nyt kaivataan todellista johtajuutta, selkeitä tekoja ja tiukkaa otetta.

Suuntana tulevaisuus

Puolustusvoimien johto on päättänyt sulkea Hallin ja Keuruun varuskunnat. Karua, mutta tämä on täysin totta. Päätös on tehty ja päätöstä ei tulla peruuttamaan. Varuskunnat oikeasti loppuvat.

Osa kansalaisista aloittaa ainaisen keskustelun, että eikö päätöstä voitaisi perua ja niin edelleen. He uhraavat kaiken energiansa ja tarmonsa murehtimiseen. Miksi?

Oikea tapa on suunnata kaikki tarmo aikaan, jossa varuskuntia ei oikeasti ole enää olemassa. Pitää keksiä ja visioida, mitä varuskunnista jääneille rakennuksille ja alueille voisi kehitellä. Maailma on täynnä ideoita ja tekijöitä. Tarvitaan runsaasti erilaisia ajatuksia, joista osa tulee aivan varmasti toteutumaan.

Kun tämä kaikki ihmisissä oleva energia ja tarmo saadaan heti kohdistettua uusiin ideoihin, ollaan lopettamishetkellä jo pitkän askeleen paremmassa tilanteessa kuin nyt kuvitellaankaan.

Villit ideat kehiin ja suunnataan ajatuksemme tulevaisuuteen.

Jämsä positiivisuuden symboliksi

Olen pohtinut asiaa eli sitä kuinka Jämsästä ja jämsäläisistä saadaan tehtyä positiivisuuden symboli. Kaikki ajatukset lähtevät yksinkertaisesti siitä, positiiviset ajatukset vetävät positiivia ajatuksia puoleensa. Tietynlainen yltiöpositiivisuuskaan ei ole koskaan haitaksi, kun ei mennä aivan äärimmäisyyksiin.

Nyt kun fyysinen Jämsä on piirretty kartalle, niin henkisellä tasolla ja puheissa tulee syntymään sanapari ”Me Jämsäläiset”. Se tulee luomaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä.

Tämän jälkeen toimitaan yhtenä rintamana yhteisten päätösten toteuttamiseksi. Keskitytään vain siihen, että ainoastaan asiat riitelevät, jos nekään. Eletään tätä päivää ja suunnitellaan positiivista tulevaisuutta. Loppujen lopuksi tarvitaan rohkeita päätöksiä, ennakkoluulottomia sellaisia. Yhdessä tehden, positiivisesti ajatellen ja määrätietoisesti edeten tavoitteet saadaan maaliin.

Kaikkihan tietää, että paikallismedian valta on hirmuinen. Positiivisella tiedottamisella tuotetaan loistava lopputulos. Asioista kirjoittaminen tulisi aina tapahtua myönteisessä hengessä, mutta positiivista kriittisyyttä saa kuitenkin olla mukana.

Yhteisen Jämsän talouden kanssa tulee toimia, kuten hoitaisit omaa talouttasi. Toimitaan pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja tulopohjan mukaisesti. Näinhän me kaikki toimimme omissa talouksissamme.

Loppujen lopuksi tästä kaikesta pitää nauttia. Samassa junassa kuljemme jämsäläiset. Mutta miksipä emme tekisi matkaa mukavasti.

Urheilu- ja pallokenttävuokrat

Ajattelin tarkentaa 10.12.2011 Jämsän Seudussa ollutta juttua urheilu- ja pallokenttien mahdollisesti perittävästä vuokrasta, jota olen esittänyt.

Aluksi hieman taustaa, jota lehtijutussa ei ollut. Tällä hetkellä koulujen urheiluhallien käytöstä maksetaan vuokraa. Samoin maksetaan vuokraa myös uimahallien ja jäähallien käytöstä. Sekä eri järjestöiltä ja yhdistyksiltä peritään vuokraa kaupungin omistamien tilojen käytöstä. Luonnollisesti näiden tilojen lämmittäminen/jäähdyttäminen, siivoaminen ja huoltaminen maksaa.

Urheilu- ja pallokentät tarvitsevat nurmikoiden leikkausta, kastelua ja muuta ylläpitävää kunnossapitoa. Myös mahdollisia pukutiloja pitää siivota. Tämä ei ole ilmaista, maksaa n. 190 000 € vuosittain.

Aiemmin kaikki kunnan tarjoamat palvelut olivat ilmaisia. Mutta ajat ovat muuttuneet ja kuntatalous on kireällä. Ihmisten on vain totuttava siihen, että mikään ei ole ilmaista.

Kuntalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella oli järkevää harkita sitä, että myös urheilu- ja pallokenttien käytöstä maksettaisiin vuokraa.

Tietysti olisi hienoa, jos nuorisotyötä tekeviltä yhdistyksiltä ja järjestöiltä ei perittäisi vuokraa laisinkaan, koska he tekevät pyyteetöntä ja arvokasta työtä nuorten eteen ja vielä aivan ilmaiseksi. Näkisin, että kaupungin linjan tulisi olla kuntalaisiin nähden tasavertainen ja johdonmukainen.

Määräaikaisia yksi neljää kohden

Jämsän kaupungilla on n. 1350 vakituista työntekijää. Ja niiden lisäksi on keskimäärin n. 350 (300-400) määräaikaista ympäri vuoden. Eli 1350 työntekijästä on osa sairaana, osa vuorottelu- tai virkavapaalla, jne. Ja sitten osa hommista teetetään määräaikaisilla. Matemaattisina prosentteina tästä tulee 25 %. Eli neljää vakituista kohden on aina yksi määräaikainen.

Miksi sairaslomia on niin paljon? Miksi osa hommista teetetään määräaikaisilla? Miksi yleensäkin neljää vakituista kohden on yksi määräaikainen?

Se miksi tätä ihmettelen, on määräaikaisten erittäin, erittäin, korkea määrä. En voi tätä kunnallisveronmaksajana ymmärtää.

Ratkaisut tähän määräaikaisten määrään löytyy organisaation sisältä vain peiliin tiukasti tuijottamalla. Muutokset alkavat sieltä, mitä peilissä näkyy, itsestä.

Rakkaudesta Jämsänjokeen

Syksyisenä aamuna Jämsänjoki herää sysimustan yön pimeydestä. Hiljalleen alkaa vastarannan ääriviiva erottua pimeyden ja aamusumun seasta. Ei ole havaittavissa tuulen värettäkään. Joen pinta on aivan peilityyni. Aurinko alkaa sarastaa joen itärannan puolelta. Sorsat näkyvät liikkuvan pieninä laumoina etsien päivittäisen ravintonsa joelta.

Koettaa keskipäivä ja aurinko killittää täydeltä terältä. Joen pinnassa esiintyy pieniä tuulen väreitä. Kuuluu suuren valkoisen rautalaivan aaltojen aiheuttama loiske ja diesel moottorin hiljainen ääni. Laiva lipuu hiljalleen arvokkaasti alavirran suuntaan kohti Päijännettä. Aallot lyövät joen rantatörmäisiin. Jälleen joen pinta rauhoittuu. Iltapäivällä joutsenparvi tulee levähtämään joelle.

Illan tullen lämmitän saunan hikevän kuumaksi. Kipakoiden löylyjen jälkeen nautin vilvoittavan kylvyn syksyisen viileässä joessa. Hermo lepää. Kylmä iso olut kruunaa koko päivän. Tölkin tyhjentyessä seurailen runsaiden syksysateiden synnyttämän voimakkaan virran aiheuttamia pyörteitä veden pinnassa.

Auringon lasku punaisine pilvenhattaroineen taivaanrannassa luo illasta todella upean. Hiljalleen aurinko painuu taivaanrannan taakse ja syksyisen yön synkkä pimeys saapuu joelle. Joki vaipuu yön hiljaisuuteen. Taivaalla näkyy tähdet ja kuu valaisee joen pinnan. On Jämsänjoen syksyinen tummanpuhuva yö.

Jämsän kaupungilla on 25 % liikaa väkeä

Luin valtiovarainministeriön nettisivuilta 18.4.2011 päivitettyä kuntakorttia Jämsän osalta. Kuntakortti on vuoden 2009 tietojen perusteella tehty. Asukkaita Jämsässä on sen mukaan 22 949 henkeä.

Jämsässä on henkilökunnan määrä 1000 asukasta kohden 75. Koko Suomen lukuarvo on 58, kuntakoon (20 000 - 40 000 as.) mukaan 58 ja Keski-Suomen maakunnan luku on 60. Eli Jämsässä on tuhatta asukasta kohden noin 15 työntekijää liikaa. Pikaisen prosenttilaskun jälkeen, 75/60 kertaa 100, antaa tulokseksi 25 %. Eli joka viides kunnan työpaikka on liikaa.

Jämsään pitäisi rakentaa optimiorganisaatiomalli. Muutaman helpon laskutoimituksen jälkeen 1720 henkilön organisaatiosta rakennetaan virtaviivainen organisaatio, jossa on 1377 henkilöä. Loput henkilöt 344 kylmän viileästi irtisanotaan 5 v suoja-ajan jälkeen vuonna 2014 alussa. Sitä ennen he olisivat vapaasti liikuteltavassa resurssipoolissa.

Mielestäni Jämsän kunnallisverolla 21 % maksetaan vain ylimääräisten henkilöiden pitäminen kaupungin palkkalistoilla.

On lukuarvot niin tai näin, mutta jotain pitäisi tehdä. Ja kaikkihan kauhistelee kunnallisveroprosentin määrää, se on liikaa.

Kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä osannut sanoa, onko kunnan palkkalistoilla oikea määrä ihmisiä. Tähän en ole saanut mistään selitettävää vastausta. Onko Jämsän kaupungin valtuutetuilla liikaa kytköksiä tähän, koska korjausliikettä ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Kuuluuko valtuutetuista liian paljon tähän ”kuntapuolueeseen”? Eli puoliso, naapuri, työkaveri tai muuten vaan hyvä tuttu nauttii palkkaa kaupungin palkkalistoilla. Ja tämän vuoksi näitä Jämsän kaupungin henkilöstön vähentämisiä ei voida ajaa.

Laskelmassa on rajut luvut ja samoin teksti on rajua, mutta tällaisen päätelmän siitä valtiovarainministeriön kuntakortista voi tehdä. Tarkoituksella haluan esittää asian näin raa’alla ja raflaavalla tavalla, jotta kuntalaiset ja poliitikot heräisivät asiaan.

Nyt tarvitaan uutta ennakkoluulotonta poliittista tahtotilaa. Tarvitaan uuden suunnan ottoa.

Oheisesta linkistä löytyy 2009 kuntakortti.
Peruspalvelujen saatavuus ja kustannukset vuonna 2009, kuntakortti (päivitetty 18.4.2011, excel)
http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/03_tilastoja/index.jsp

Uimakelpoinen Jämsänjoki

Jämsänjoki on ollut hyvin erilaisessa tilassa viimeisen 90 vuoden aikana. Joki on muuttunut puhtaasta joesta kuolleeksi ja hapettomaksi likaviemäriksi. Ja siitä huonosta tilasta joki on jälleen puhdistunut uimakelpoiseen tilaan. Mutta mitä on tapahtunut eri vuosikymmeninä Jämsänjoella?

1920-1930 luku: Joki oli uimakelpoisessa tilassa, mutta keskustelua sen puhtaus oli aiheuttanut Jämsäläisten keskuudessa.

1940 luku: Heti sodan jälkeen Jämsänjoki oli vielä uimakelpoinen, näin muistelevat Jämsäläiset yli 70 -vuotiaat ihmiset. Osittain tämä johtuu siitä, että tehtaan tuotanto oli alhainen sodasta johtuen. He ovat uineet Jämsänjoen varrella aina tehtaan alapuolelta Hulkkioon saakka.

1950 luku: Jämsänkosken ja Jämsän taajamien jätevedet ohjattiin sellaisenaan jokeen. Sellutehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti. Joen likaantuminen oli havaittavissa. Mutta edelleen joessa uitiin. Herkkänahkaisimmat jo hieman miettivät asiaa.

1960 luku: Jämsänjoen vesi alkoi olla uimakelvottomassa tilassa johtuen asutuksen ja tehtaan tuotannon lisääntymisen aiheuttamasta jätevesimäärän kasvusta.

1970 luku: Joen tila oli pahimmillaan ja se oli käytännössä kuolleessa, hapettomassa tilassa. Kaloja ei ollut. Ihmiset pitivät sitä likaviemärinä ja kaikki jätteet rannan asutuksista jopa kipattiin jokeen. Uimarit eivät uskaltautuneet jokeen uimaan, ymmärrettävistä syistä johtuen.

1980 luku: Sellutehtaan lopettaminen ja tehtaan sekä yhteiskunnan jätevesien puhdistamiseen kiinnitettiin huomiota ja Jämsänjoen tila alkoi parantua.

1990 luku: Tehtaan biologisen puhdistamon rakentaminen paransi vielä joen tilaa verrattuna 80 –lukuun. Ensimmäiset uimarit uskaltautuivat jälleen Jämsänjokeen.

2000 luku: Joen vesi saavutti uimiselle asetetut raja arvot ja edelleen vain hyvin pieni osa rannan asukkaista uskaltautui uimaan joessa. Kuha ja taimen sekä rapu viihtyivät joessa, mutta ihminen ei.

2010 luku: Edelleen uimarien määrä on rajallinen Jämsänjoessa, vaikka Jyväskylän Yliopiston ympäristöntutkimuskeskus määrittelee joen uimakelpoiseksi. Muutama vuosi sitten joen vesi todettiin heinäkuussa puhtaammaksi kuin Särkijärven uimapaikan. Joessa vesi vaihtuu koko ajan.

Mutta miksi ihmisten mielessä on edelleen se 1970- ja 1980 -luvun likainen Jämsänjoki, vaikka siitä on kulunut jo reilut kaksi vuosikymmentä? Kuinka suoritetaan Jämsäläisten aivosolujen syvällinen aivopesu tuhoamatta kaikkea muuta aivotoimintaa? Miksi asenteet eivät ole muuttuneet, vaikka joki on uimakelpoinen? Vastauksia näihin kysymyksiin on vaikea löytää. Ihmisen aivotoiminta on monimutkainen ja arvoituksellinen.

On erittäin hienoa, että Jämsänjoki on näin hyvässä uimakelpoisessa tilassa vaikeiden vuosikymmenten jälkeen. Kiitos siitä kuuluu UPM:n Jämsänkosken tehtaan puhdistamolle. Myös Jämsän kaupungin puhdistamo on parantanut joen tilaa.

Tulkaa kaikki uimaan Jämsänjoelle kesällä 2012, tervetuloa..

Ensi kesän aurinkoisia uimakelejä odotellen,…

Proomu ytimeen Jämsäjoelle

Muutamia viikkoja sitten meistä useimmat luimme lehdestä, että vuonna 2013 tulee Jämsänjoelle proomu, joka tulee toimimaan ravintolalaivana.

Keskusteluissa eri ihmisten kanssa ovat kaikki olleet erittäin innoissaan, että joelle saadaan yrittäjä, joka tarjoaa elämää joen rantaan. Yhteenvetona kaikista keskusteluista on se, että ihmiset todellakin odottavat sydämellä ravintolalaivaa. Tästä Jämsän satama herää hiljalleen henkiin. Odotukset ovat korkealla.

Mutta mistä löytyy paikka proomulle? Kokoa sillä on noin 10 m x 30 m eli ihan pienestä ravintolalaivasta ei ole kyse. Mutta ei se jokea tule tukkimaan, ei syytä pelkoon. Sen jo näimme Regatassa, kaikki 35 laivaa sopivat hienosti siltojen väliin.

Paikasta jämsäläiset ovat olleet yhtä mieltä. Proomu pitää sijoittaa aivan kaupungin ytimeen paikkaan, josta se näkyy matkailijoille ja paikkakuntalaisille. Paikan tulee olla sellainen, johon ihmisten on helppo mennä nauttimaan kuppi kahvia tai yksi huurteinen.

Jämsänjoen ytimellä tarkoitan Seppolan ja Vitikkalan sillan väliä tai sitten Tuulikin sataman alapuolista ranta-aluetta. Mielestäni proomu tulee sijoittaa siihen, minne yrittäjä sen haluaa, Jämsää edustavalle paikalle.

Toivottavasti proomulle löytyy erinomainen paikka, eikä byrokratia tuota esteitä tai hankaluuksia hienolle idealle. Nyt pitää lähteä ennakkoluulottomasti liikkeelle paikkaa määriteltäessä.

Jämsänjoen henki - Rautalaivat

Keski-ikäinen ja vanhempi sukupolvi muistaa Jämsänjoen siltojen välin tyhjänä ja autiona 70 -luvulta. Mutta siirryttäessä 90 -luvulle vesi puhdistui silmissä ja upeat rautalaivat sijoittuivat siltojen väliin joen länsirannalle. Jämsänjoki sai hengen, joka siltä puuttui vuosikymmenet. Nyt upeat rautalaivat reunustavat joen rantaa ja toivottavasti ne säilyvät siellä.

Mutta joen henki on vaarassa kadota. Olkkolassa koko Päijänteen ainoalla telakalla alkaa vuonna 2012 viimeinen toimintavuosi. Vuoden 2013 toiminnalle ei ole takeita. Rautalaivat vaativat pohjan tarkistuksen, hiekkapuhalluksen ja maalauksen viimeistään 10 vuoden välein. Nyt on jo kiire saada sovittua telakalle jatkoa. Eli vuoden 2025 jälkeen rautalaivojen upea historia uppoaa yksi kerrallaan Päijänteen pohjaan.

Onko Jämsällä siihen varaa? Eli olemmeko sitä mieltä, että haluamme kadottaa upeat rautalaivat ikiajoiksi? Nyt vaaditaan tekoja. Haluan nähdä Jämsän olevan se Päijänteen rannan kaupunki, joka pitää huolta rautalaivoista.

Toivottavasti näemme rautalaivat jatkossakin komistamassa Jämsänjoen rantaa. Niistä syntyy Jämsänjoen henki. Säilyttäkäämme siis rautalaivat tuleville sukupolville.

Jyväskylä vai Tampere

Jämsäläisiä mietityttää pitäisikö sairaanhoitopiiriä vaihtaa Tampereen suuntaan vai pitäisikö pitäytyä Jyväskylän suunnalla. Tiivistettyä tietoa on ollut vaikea löytää mediasta. Mutta mitkä ovat oleellisimmat erot tiivistettynä?

Palvelu: Molemmilta suunnilta on saatavissa samantasoista palvelua. Ei ole osoitettavissa, että toisessa palvelu olisi parempaa.

Palvelun hinta: Tällä hetkellä jos Tampereen palvelun hinta on 100 yksikköä, niin mittaustarkkuuden rajoissa Jyväskylän palvelun hinta on 98-102 yksikköä. Virhemarginaali on 1-2 yksikköä. Joten hinnoissa ei ole eroa. Mutta Tampereen sisältämä hinta pitää sisällään investoinnit ja Jyväskylän uusi sairaala tuo noin 4 yksikön hinnankorotuspaineen. Eli Tampereen hinta onkin 100 ja Jyväskylän hinta on arviolta 102-103 yksikköä. Tässä on jo huomioitu virhemarginaali.

Investoinnit: Jyväskylä tulee mitä ilmeisemmin investoimaan n. 300 M€ uuteen sairaalaan. Tästä koituu noin 3-5 M€/10v (kymmenessä vuodessa) tai 15-20 M€/10v kustannusvaikutus Jämsälle. Parhain arvio on 10-15 M€/10v. Tampereen investointimäärä on n. 160 M€ ja kustannusvaikutus Jämsälle on 0,35 M€/10v. Eli Jyväskylän investointihinta on 10-15 M€/10v ja Tampere 0,35 M€/10v. Tämä tarkoittaa, että Jyväskylä on investointien suhteen noin reilut 1,0 M€/v kalliimpi.

Matka sairaalaan: Ei ole oleellista eroa matkassa. Mielestäni asiamukainen hoito kohtuukustannuksin on ihmisille tärkeintä.

Tulevaisuus: Tampereen hoitopolut ovat kehittyneemmät. Tampereen malli perustuu Tampereen sairaalaan ja kolmeen alueelliseen sairaalaan, joista yksi on Jämsä. Lisäksi Mänttä-Vilppula alueelta ohjautuisi asiakkaita Jämsään. Jyväskylän malli perustuu Jyväskyläkeskeisyyteen.

Tärkeimpänä pidän edelleen sitä, että Jämsäläiset saavat Jämsässä toimivaa peruspalvelua ja tärkeämmät sekä vaativammat asiat hoidetaan suurissa keskuksissa. Nähdäkseni Tampere takaa paremmin Jämsäläisille n. 250 hengen työmaan Jämsässä. Tämä on rahallisesti todella iso asia, jos nämä työpaikat menetetään.

Tämä kaikkihan on vain viivytystaistelua. On erittäin vaikea nähdä asioita edes 2-3 vuoden päähän nykyisessä valtakunnan kuntamääräpolitiikassa. Tulevaisuudessa voimme tulkita historiaa ja silloin voimme tulkita teimmekö näinä kuukausina viisaita päätöksiä.

Sataman tulevaisuus

Jämsän satamalla on edessä parempi tulevaisuus. Sataman alueelle tulee saada ympärivuotista toimintaa. Liiketaloudellisesti ajatellen Suomen 6 viikon kesän pohjalta ei voi investoida yhtään mihinkään. Tuleviin sataman alueen rakennuksiin tai proomuun tulee saada toimintaa koko vuodeksi. Tällöin joku yrittäjä voi innostua Jämsän satamassa yrittämisestä. Miljöö tulee saada sopivaksi yrittämiselle. Jämsäläisillä sataman alueen peruskäyttäjillä on kyettävä saamaan aikaan kannattava liiketoiminta, veneilijöiden varaan ei kannata juurikaan laskea tällä hetkellä.

Veneilijän perustarpeet ovat wc ja suihkutilat sekä mahdollisesti pyyhinpesupaikka. Perustarpeena on tietenkin laituri, johon voi kiinnittyä turvallisesti. Lisäksi tarvitaan puhdasta vettä, septitankkien tyhjennyspaikka ja sähköä. Polttoaineen jakelu tulisi tapahtua jatkossakin Hulkkion satamassa.

Satamapuistosta tulee tehdä viihtyisä kokonaisuus, Jämsäläisten olohuone - paikka, jossa ihminen viihtyy. Alue tulee valaista riittävästi. Rantaraitti satamasta kansanopistolle tulisi valaista. Tällä on erittäin suuri houkutteleva mainosarvo Jämsälle, kun autoilijat ajavat 9 –tien sillalla. Jyväsjärven valaiseminen on hyvänä esimerkkinä upeasta Jyväskylän kaupungin mainosarvosta.

Visionääriset suunnitelmat kalliine ratkaisuineen ei ole Jämsän sataman ratkaisu. Sitä ei kaupungin talous kestä. Nyt pitää lähteä jostain konkreettisesti liikkeelle pienin askelin. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa, jotta saadaan Jämsän satamaan elämää. Toivottavasti parin vuoden kuluttua Jämsän satama on vilkkaampi kuin nykyisin.

Ehkäpä tulevaisuudessa Jämsän satamassa on vilkas reittiliikenne Päijänteelle. Voi olla lounas- ja satamaravintolapalvelut Jämsäläisille ja veneilijöille. On terassia ja jäätelönmyyntiä. Ehkäpä vierasvenelaiturien määrä on kolmin tai viisinkertaistuneet. Iltasella rantaraitilla on viihtyisä valaistus. Saattaapa olla, että alueella on kauan kaivattu kulttuuritalo tai aivan jotain muuta.

Historian tiedämme ja kun kristallipalloa ei ole, niin vain aika näyttää, mikä on Jämsän sataman tulevaisuus.

Jämsän Äijä -patsas

Idea ison Jämsän Äijä –patsaan rakentamisesta on mielenkiintoinen, muttei hullu. Jämsän Äijän tulisi sijaita päätien eli tie 24 varrella. Silloin se herättäisi ohikulkijoiden mielenkiinnon. Patsaasta tulee tehdä iso, 20 m lienee hyvä koko. Hyvä paikka patsaalle on Hiidenmäen risteyksen ja vanhainkodin välinen nurmikenttä. Rakenne tulisi olla kuten laivoissa, rautarunko ja rautapelti. Ajan ravistellessa patsasta se tulisi aika ajoin maalata tai pestä. Patsaan muoto tulisi olla moderni 2000 -luvun tyylin mukainen Jämsän Äijä. Vanha 70 –luvun hahmo oli hyvä omana aikakautenaan, mutta ei enää. Pääarkkitehtinä pitäisi olla tämän uuden Jämsän Äijä hahmon synnyttäjä ja isä Olli Levaniemi. Toivon myötätuulta Jämsän Äijä –patsaan saamiseksi Jämsään.

Kaupungin henkilöstövisio

Jämsän kaupungin veroprosentti on Suomen korkeimpia 21 %. Kaupungilla on työntekijöitä n. 1600. Suurimmat kaupungin kulut ovat henkilöstökulut, jonka osuus on n. 70-75 %.

On aivan järjetöntä käyttää verorahoja ihmisten pitämiseen kaupungin palkkalistoilla, kun rahoilla pitäisi tuottaa palveluja kuntalisille. Se on kuntalaisten tahtotila.

Viimeisin kuntaliitos tehtiin 1.1.2009 eli 1.1.2014 Jämsä vapautuu viisivuotisesta henkilöstön irtisanomissuojasta.

Jämsä tarvitsee selkeän ja seurattavan henkilöstömäärän vision. Joka kuukausi tulee tarkastella henkilöstömäärää suhteessa visioon. Ja tämä tulee joka kuukausi saattaa Jämsän kaupungin työtekijöiden tietoon.

Vision tason tulee kaupungin johdon määrittää. Olkoon se -10 %, -20 % tai -30 % tai jotain aivan muuta. Tärkeintä on, että tavoite on suhteessa järkevään veroprosenttiin. Henkilöstöä tulee vähentää sen verran, jotta veroprosentista tulee kohtuullinen. Tämä on vain matematiikkaa.

Myös määräaikaisten työntekijöiden määrä on erittäin suuri, myös heidän määrää tulee tarkoin seurata. Nykyinen peli ei vetele, koska määräaikaisten määrä on suhteettoman suuri. Työntekijöiden joutavuutta tulee lisätä ja määräaikaisten palkkausta tulee tarkoin harkita.

Asia on ikävä tehtävä johtajistolle, mutta heidän kuuluukin tehdä myös ikäviä tehtäviä. Kun ihmisiä siirtyy eläkkeelle, tulee ihmisiä siirrellä niihin tehtäviin, missä on resurssipulaa. Ja tarvittaessa vuonna 2014 täytyy henkilöstöä jopa pahimmassa tapauksessa irtisanoa.

Väkeä ei tule vähentää tekevistä käsistä, vaan hallinnosta. Sitä on liikaa verrattuna muihin vastaaviin kaupunkeihin.

Työn iloa Jämsän kaupungin johdolle, jotta Jämsän kaupungin henkilöstömäärä saadaan järkevälle tasolle.

Työ pitää aloittaa mahdollisimman pian.

Riparilla tupakointi

Luin tänään 3.2. Vekkarin jutun, jossa kysyttiin seurakunnan kantaa riparilla tupakoinnista. Siihen ei ollut selvää kantaa. Tätä ihmettelen suuresti.

Tupakkalain tavoite on seuraava: ” Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. (1 § 2 mom.)”.

Tupakkalaissa lukee sanatarkasti seuraavasti: ”Tupakan myyminen tai muu luovuttaminen alle 18‐vuotiaalle kiellettyä (10 §)”.

Lisäksi lukee seuraavaa: ” Tupakointi on kiellettyä (12 §) perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio‐opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla”. Tämä voidaan rinnastaa aivan hyvin ripariin.

Mielestäni tämä yksiselitteisesti kieltää jo rippileirillä tupakoinnin. Seurakunnan päätös ei voi olla lainvastainen. Sitä ei saa sallia eikä sitä tule hyväksyä.

Yksiselitteisesti riparilla ei saa tupakoida.

Ilkka Salminen - Mies paikallaan

Kerrankin on saatu Jämsän kaupunkiin kaupunginjohtaja joka ei pumpulilla silittele. Suur Jämsän asioiden hoitoon on saatu mies joka ei kaunistele ja kumartele. Asiat otetaan asioina, kuunnellen. Ja sen jälkeen toimitaan. Epäkohtiin puututaan. Alaisilta vaaditaan tehokkuutta, niin kuin johtajan pitääkin tehdä. Asioille annetaan määräajat, joissa selvitykset tulee tehdä. Ryhti ja kuri ovat nyt ainakin johtoportaassa arkipäivää. Toivottavasti se leviää koko kaupungin organisaatioon ruohonjuuritasolle saakka.

Salmisen suorat alaiset luottavat häneen, sen olen henkilökohtaisesti kuullut heidän suustaan. Suorastaan nauttivat tästä ryhtiliikkeestä. Kaupunginjohtajan alaisiin syntyneestä luottamuksesta syntyy tulosta, uskokaa vaan.

Tällä oikealla johtamisella saadaan kaupungin asioita kuntoon, yksi asia kerrallaan. Se ottaa oman aikansa. Muutoksesta aiheutuu epävarmuutta, joka luo tuskaa ja ahdistusta. Mutta loppujen lopuksi kaikki kuitenkin ajautuu aikanaan balanssiin ja stabiiliuteen.

Älkää te kansalaiset ruvetko heti lynkkaamaan miestä, jolla on halua ja kykyä laittaa asiat paremmalle tolalleen. Heti ollaan narua rasvaamassa.

Kaikkia harmittaa maksaa kunnallisveroa 21 %. Kaikissa keskusteluissa ihmisiä ottaa se päähän, se on oikeasti liikaa. Pitää tapahtua muutos, iso muutos, jotta veroprosentti laskee nykyisestä. Muutos ei tapahdu hetkessä kun rakenteisiin ja toimintatapoihin tulee muutoksia. Se kestää muutamia vuosia. Tämä hyvä työ on nyt alkanut.

Annetaan Salmiselle ja hänen alaisilleen työrauha hoitaa asioita.

Lukion paikka

Jämsän lukion sijainti on vielä poliittisesti täysin ratkaisematta. Monen Koskelaisen suussa on kuntaliitossopimuksen kirjaimia, mutta missä on oikeasti paras paikka lukiolle?

Vaihtoehtoja on jo esitetty monia. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tietysti nykyisen rakennuksen korjaus. Sijainniltaan se on kohtalaisen hyvä paikka lukiolle. Toisena vaihtoehtona on ns. vanha kauppaoppilaitos Myllymäen kampuksella. Mieleen tulee, että riittääkö rakennuksen koko ja paikan sijainti ei ole oikein mielekäs. Kolmanneksi tulee terveydenhuolto-oppilaitos Auvilan kampuksella. Mutta riittääkö rakennuksen koko ja sen sijainti on hankala.

Mikäli lukio koetaan paikkakunnan opinahjona, on koulun sijaittava Seppolassa eli Jämsän keskustassa, kaupungin keskustaajamassa ja vielä sen ytimessä. Sitä ei tule sijoittaa korpeen, ei Myllymäkeen eikä Auvilaan ei peltojen eikä metsien keskelle. Tai jos ne kelpaavat kelpaa Alhojärvikin lukion paikaksi tai vaikka Partala. Mikäli paikka ei ole keskustassa lienee jo monelle helpompi kulkea vaikka Jyväskylään lukioon. Ja siellä kurssivaihtoehdot ovat aivan erilaiset kuin Jämsässä.

Jos noudattaisin perinteistä poliittista koillishämäläistä ajattelutapaa, niin oman edun nimissä Auvila olisi paras paikka, koska se on lapsillemme lähin paikka. Mutta kun en ajattele niin.

Odotusarvo lukion paikasta on Seppola. Jämsäläiset äänestävät sen sinne ja Koskelaiset Myllymäkeen. Taas tässä käy niin, että väkiluvun suhteessa Seppola tulee voittamaan äänestyksen.

Lienee vielä järkevää, että uusi kirjasto sijaitsisi samalla alueella kuin lukio. Joten mielestäni oikea paikka on Seppola, koska kirjasto palvelee lukiolaisia.

Kaikkihan sen tietävät, että Jämsä ei näytä 23 000 asukkaan taajamalta. Lisärakennusten saaminen keskustaan ja oikeille paikoille lisäisi Jämsän näyttävyyttä ja houkuttelevuutta. Aiemmin Kari Vaara on todennut, että Seppolan taajama tulee rakentaa tiiviiksi asuntojen ja palvelujen suhteen. Eli kaupungin pitää olla kaupungin näköinen. Tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä.

Mutta kun kristallipalloa ei ole, niin aika tulee näyttämään, missä Jämsän lukio tulee sijaitsemaan. Kädenvääntöä tulee olemaan ja sen tulemme näkemään.

Ja tästä alkaa poliittinen lobbaus.

Päätös on tehty

Viimeinen naula iskettiin arkun kanteen ja Jämsänkosken terveysaseman lääkäripalvelut siirretään Jämsään. Nyt kaikki palvelut saadaan samalla yhdellä ulko-oven aukaisulla ja tulet "terveenä" ulos. Nyt koskelaisena selviät yhden luukun taktiikalla. Matka Kosken terveysasemalta Jämsän sairaalalle on n. 5 min ja sekin on vain henkisesti pitkä matka. Isommissa kaupungeissa ei näin lyhyillä lääkärimatkoilla selviä missään.

Poliittisia päätöksiä tehdään näköjään melkein pääsääntöisesti omaa etua ajatellen. Lähes kaikki Koskelaiset äänestivät terveysaseman puolesta ja Jämsäläiset siirtoa Jämsään.

Tämä äänestystulos oli lähes väkilukupohjaan perustuva lopputulos. Jämsäläisiä on n. 13 000 ja Koskelaisia n. 8 000. Ja äänestystulos oli 25 / 17 ja yksi tyhjä. Ja väkilukupohjainen tulos olisi ollut 25,6 / 16,4 ja yksi tyhjä.

Miksi juuri kukaan ei ajatellut Jämsän kaupungin etua? Ajateltiin vain seuraavia kunnallisvaaleja varten. Äänestykset pitää perustua tietoon, mikä on Jämsän kaupungin edun ja kansalaisen edun nimissä järkevintä.

Nimilistalta erottuivat vain kaksi henkilöä, joiden äänestyspäätös perustui Jämsän edun nimissä tapahtuvaan ajatteluun. Tarmo Konstari äänesti järkeä käyttäen eli terveysaseman siirtoa Jämsään. Lisäksi Leena Valkeajärvi kuitenkin uskalsi äänestää tyhjää, vaikka onkin koskelainen. Hän tiesi tarkkaan kuinka toiminta on järkevintä yhden katon alla. Tosin uskallus äänestää siirron puolesta jäi uupumaan, mutta se hyväksyttäneen. Rohkea päätös.

Päätös on tehty, pulinat pois. Mutta milloin nähdään päätöksiä, jotka perustuvat järkipäätöksiin eikä oman edun nimissä tapahtuviin äänestyksiin? Kahdelle poliittiselle päättäjälle Tarmolle ja Leenalle nostan hattua, hienoa ja rohkeaa toimintaa päätöksenteossa. Mutta taitaa olla paljon vettä virrannut Jämsänjoessa ennen kuin päätökset eivät perustu vanhaan Jämsä-Jämsänkoski asetelmaan, eikä mihinkään muuhunkaan akseliin.

Johtajien palkat OK

Jämsän kaupungin johtajien palkkakeskustelu on saanut aivan liian suuret mittasuhteet. Heidän vastuualueensa, alaisten määrä ja työaikansa ovat aivan sopusoinnussa palkkaan nähden. Jos palkkoja verrataan muiden kaupunkien johtajien palkkoihin, niin linjassa ollaan.

Pertti Riihinen kirjoitus johtajien palkoista on aivan populistinen. Itse Riihinen on hakeutumassa tehtävään, missä kokonaispalkka on kaupungin johtajien palkkaakin suurempi. Kansanedustajan palkka on 6335 € ja sen päälle tulee kulukorvaukset ja muut etuudet eli ylitse paukkuu ja roimasti.. Tämä jos mikä on populismia.

Paikallislehden palkkakirjoittelu sekä toimittajien että kansalaisten osalta lähestyy jo iltapäivälehden uutisarvoa eli nollaa.

Johtajilla on oltava johtajien palkka, vastuun mukaisesti. Piste.

Missä positiivisuus?

Jämsän Seutu -lehteä olen lukenut ahkeraan jo vuosikymmenien ajan. Viime aikoina mieleeni on jäänyt ikävä negatiivinen jälkimaku lehden jutuista. Lehti sisältää runsaasti negatiivista informaatiota Jämsän seudusta. Kun joku asia pulpahtaa esiin, niin sitä ruoditaan useissa lehdissä useiden päivien ajan. Useita ikäviä ja pitkiä tarinoita on mm. Rasua, Himos, uusi Vitikalan koulu, ja lukemattomia muita. Mielestäni Jämsän Seutu ei ole tarkoitus olla mikään iltapäivälehti vaan paikallislehti.

Jämsän Kaupungin strategiassa on tavoite saada Jämsä nousuun. Tarkoitus on luoda seutukunnalle positiivinen ilmapiiri. Tämä jatkuva ja puuduttava negatiivinen lehtikirjoittelu ei yhtään edistä syöksykierteen pysähtymistä. Itse päätoimittaja Hyytisen pitää ottaa pieni tuumailutauko, katsoa peiliin ja pohtia, mikä on seutukunnan parhaaksi.

Kaiken paha ja alku on Jämsän Seudussa tämä tekstari palsta. Tuntuu, ettei kellään ole asiat hyvin, ainaista marmatusta, valitusta ja mollaamista. YÄK. Masentaa.

Lisäksi Suomi24 nettikirjoittelu on vain ja ainoastaan negatiivista kirjoittelua Jämsä asioista. Miettikää ihmiset mitä sinne kirjoitatte. Kaikki negatiivinen kirjoittelu sinne, on kuin kovalla pakkasella omaan sukkaan pissaisi, hetken tuntuu mukavalta ja sitten paleltaa.

Jämsän on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä paikka asua. Menkää ulos kävelylenkille ja aistikaa kuinka hienosti asiat oikeasti ovatkaan. Ajatelkaa asioita positiivisesti. Olkaa iloisia. Jämsä nousuun positiivisella imagolla..

Kielletty homokeskustelu

Viime viikkoina on mediassa keskusteltu vilkkaasti homoliitoista ja siitä kuinka kirkko suhtautuu asiaan. Avioliitot ja avioliitoissa tapahtuvan seksielämän kaikki pitävät normaalina. Lesbosuhteiden kanssa on jo näkemyseroja. Heidän seksuaalinen käyttäytyminen on vielä jotenkin ymmärrettävää. Mutta se vaikein tapaus on homosuhteet. Heidän välinen seksuaalinen toiminta on useiden mielestä rivoa, irstasta ja aivan sopimatonta.

Kaikki keskustelu, mikä tämän asian tiimoilta on käyty, on keskittynyt vain asian viereen, ei asian ytimeen. En ole huomannut kenenkään kirkon edustajan edes sivunneen tätä asian ydintä eli homosuhteissa tapahtuvaa seksuaalista elämää. Tähän asian ytimeen kirkko ei ole ottanut kantaa, vaikka siitä oikeasti olisi pitänyt keskustella. Asia on vaikea keskustelun kohde. Mutta ei miksi edes Ilkka Palmu ole loistavissa kirjoituksissaan sivunnut asiaa, vaikka hänellä on aina sanat loistavasti hallinaassa.

Saa nähdä milloin alkaa kirkossa asioiden käsittely sen oikeilla nimillä, eikä vain keskustella asian vierestä.

Energiansäästölamppu - kupla

Asun sähkölämmitteisessä talossa. Ostin kokeeksi energiansäästölamppuja. Pääkoppaani rupesi kivistämään ja oli pakko laskea teinkö järkiostoksen.

Korvasin 60 W lapun vastaavalla energiasäästölampulla 11 W. Ja laskin lamppujen vuosittaiset kustannukset energiankulutuksen ja hankintahinnan/kesto osalta.

Energian kulutus on 60 W lampulla 4,19 €/a. Tulokseen päädyin seuraavilla arvoilla: lamppu on joka päivä päällä 6 h, sähkön hinta (siirto ja energia) on 10,62 snt/kWh ja sähköenergiasta syntyy 70 % lämpöä (Motiva). Energiansäästölampulla energian kulutus on 1,28 €/a arvoilla 6 h, 10,62 snt/kWh ja 30 %.

Hankintahinta ja pitää myös huomioida vuositasolla, koska niissä on oleelliset erot. 60 W lamppu kestää 800 h, vuodessa kuluu siten 2,74 lamppua ja kun hankintahinta on 50 snt/kpl, niin nämä tekevät 1,37 €/a. Energiansäästölampulla laskenta-arvot ovat 10 000 h, 0,22 kpl/a ja 10 €/kpl.

Eli yhteenveto. Tavallinen 60 W hehkulamppu kuluttaa rahaa sähkön muodossa 4,19 €/a ja sen hankintakustannukset vuodessa on 1,37 €/a, yhteensä 5,56 €/a. Energiansäästölampun vastaavat luvut ovat 1,28 €/a ja 2,19 €/a eli yhteensä 3,47 €/a.

Yhden 60 W hehkulampun korvaaminen 11 W energiansäästölampulla säästää 2,09 €/a. No se ei ole juuri mitään. Ja kestääkö energiansäästölamppu 10 000 h? Kaikki riippuu siitä onko tästä vaihdosta hyötyä.

Mutta jos laitankin tämän energiansäästölampun ulos pihaa valaisemaan, niin silloin 60 W korvaaminen 11 W energiansäästölampulla tuo hyötyä 10,58 €/a. Tällöin laskelmasta poistettiin tämä Motiva nettisivuilla ollut lämmön vaikutus. Tämä on jo merkittävä luku.

Mutta lopputulemana energiansäästölampun tuomat median ilmoittamat hyödyt on jokseenkin kupla. Vaikka noita laskelmissani käyttämiäni arvoja muuttelisi, niin oleellisesti se ei vaikuta lopputulokseen.

Ihmisten pitää keskittyä ostamaan led -lamppuja, koska niillä saadaan paremmat säästöt. Mutta sen laskelmat teen joskus myöhemmin.

Ja nyt rupean odottelemaan syksyn pimeneviä iltoja sähköpatterin lämmössä ja hehkulampun valossa.

Haja-asutusalueen jätevedet

Katsoin tuossa eilen torstaina 24.9. A-Talk ohjelmaa TV1:ltä. Ja jäin miettimään ohjelman antia. Siinä puhuttiin vesistöihin tulevasta fosforikuormituksesta ja siitä mistä ne tulevat. Yksikään uusi myytävä puhdistamo ei toimi vaihtuvissa Suomen säissä halutulla tavalla. Ihmiset uhraavat taajama-alueen ulkopuolella tuhansia euroja puhdistamojen laittamiseen. Perinteinen sakokaivotekniikalla syntyvä jätevesi kahden hengen osalta tuottaa noin 0,8 kilon fosforikuormituksen ympäristölle. Ja yhden apulantasäkin levittäminen omalle pihamaalle aiheuttaa jo 8,0 kilon kuormituksen. Maatalouden kylvämät apulantamäärät aiheuttavat vähintään kymmen tai satakertaiset tai tuhat kertaiset fosforikuormitukset vesistöön.

Lehmien, hevosten ja muiden kotieläinten uloste ei varmaankaan ole mitään, koska ne saa kakkia pitkin ja poikin ympäri peltoja. Talvella lehmien lantakin ajetaan jäiselle pellolle ja kevät aurinko sulattaa lumet. Sulamisvedet huuhtovat pellolle levitetyt ainekset vesistöihin. Tämäkään ei ole haloota tuottava ilmiö. Sitten hirvet ja muut metsän eläimet saavat kaikkia aivan minne tahtoo. Ei tuota tämäkään haloota. Ja vesilinnut mm. sorsat saavat kaikkia aivan suoraan vesistöön ja sekään ei tuota haloota. Mutta ihmisen kakki? Se on aivan mahdoton ongelmajäte. Se pitää pullottaa, maksoi mitä maksoi. Ja se pitää tehdä vehkeillä, jotka eivät edes toimi.

Jäin miettimäänkin, mihin on kadonnut ihmisten kokonaisuuden taju? Paljonko on paljon? Ja mikä on kokonaisuus?

Hyvää syksyn jatkoa kaikille kakin pullottajille. Jäädään odottelemaan aurinkoisia kevätpäiviä.

Puhdas Jämsänjoki

Suurin osa lukijoista muistaa ajat, jolloin Jämsänjoki oli keskustamme takapiha ja todellinen likaviemäri. Vesi oli todella likaista 60 luvulta aina 80 luvun loppuun saakka. Itse muista kesiä 80 luvun alusta, kun joella lillui vihreitä meduusan näköisiä klönttejä ja joki kupli kuin kotiviiniastia. Jätteet mätänivät ja siitä muodostui metaania. Nuoriso teki talvella jäähän metaanin purkausreikiä ja sytyttivät sen tuleen, iloisesti paloi. Ajat ovat muuttuneet. Joessa virtaa nykyisin puhdas vesi. Kapeilla kohdilla on joen pohjassa sinistä Jämsäläistä savea. Leveissä lahdekkeissa on varmaan jäämiä teollisuudesta, mutta antakoon niiden siellä rauhassa levätä. Keväisin tulvien aikaan koko joen vesi vaihtuu kerran vuorokaudessa. Hitaimman virtaaman aikaan veden vaihtumiseen kuluu noin 2 viikkoa. Tästä laskettuna joen vesi vaihtuu noin 170-190 kertaa vuoden aikana. Nykyisin kuha elää joessa ja samoin on löydetty rapuja. Nämä ovat selvä puhtaan veden merkki. Mutta kuinka ihmiset saataisi uskomaan, että joki ei ole enää se muistamme likaviemäri, vaan se on puhdas uimakelpoinen ja arvokaloja kuhiseva keidas. Se on meidän Jämsäläisten hieno ja kerrassaan upea luontokohde, josta meidän pitää ottaa kaikki hyöty irti. Pitäkäämme joki puhtaana ja nauttikaamme se kauneudesta.

Populisti Paakkanen

Taas tuli luettua Arja Paakkasen mielipidekirjoitus, Jämsän Seutu 20.9.2010. Arja - päätökset tehdään tietyssä järjestyksessä ja siihen vaikuttaminen ennakolta on hyvin järkevää, ei jälkikäteen. Mutta kun päätökset on tehty lain ja säädösten mukaisesti, niin jälkeen kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen päätösten mukaisesti. Kaikenlaisen populistinen jälkivatvominen ei ole mielekästä, ne päätökseen vaikuttavat keskustelut on jo käyty, sorry vaan. Eikä pidä viimeiseen saakka lehtien palstoilla toitottaa, että ”voi voi huono päätös, se olisi pitänyt tehdä näin ja näin”. Tämä asioiden populistinen vatvominen ei edistä yhtään mitään. Ehdotankin, että kaikkien, yhteisistä asioista kiinnostuneiden pitäisi keskittyä keskusteluun ja vaikuttamiseen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Se on sitä oikeaa politiikkaa, yhteisten asioiden ajamista. Ja päätöksen jälkeen puhalletaan yhteen hiileen yhteisen päätöksen hyväksi.

Uusi johtaja

Jämsän kaupunginjohtaja vaihtuu. Toivottavasti uusi johtaja omaa suunnilleen samoja piirteitä kuin edellinen. Nyt pitää katsoa eteenpäin. Menneet ovat menneitä. Tulevan johtajan tulee olla suoraselkäinen. Hänen tulee pitää suitset tiukalla varsinkin talouden ja henkilöstön saralla. Kahvipöytäkeskustelujen mukaan omat miehet eivät kelpaa, vaan tarvitaan sisäpiirin ulkopuolinen, joka osaa katsoa avarakatseisesti Jämsän nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Hänen tulee olla rohkea, joka tekee myös vaikeat päätökset. Kansa haluaa, että ote on tiukka, mutta herrasmiesmäinen. Hänen tulee kuunnella kansaa ja olla luova ajattelija. Lopuksi hänen tulee tehdä itse päätökset. Kissat pitää nostaa pöydälle ja kaikki kivet tulee kääntää. Pyhiä asioita ei saa olla, kaikki asiat on otettava käsittelyyn. Selkeäsanaisuus on hyve, sitä kansakin ymmärtää. Tarvitsemme Johtajan isolla jiillä. Tervetuloa uusi kaupunginjohtaja Jämsään.

Hienoa Himos alue

Monet meistä muistavat Patalahden takaisen alueen 80-luvulta. Oli peltoa, metsää ja muutamia maalaistaloja. Kun nykynäkymää vertaa vanhaan, niin paljon on maisema ja siellä tapahtuva toiminta muuttunut. Laskettelurinteitä on yli 20, hisseineen. On ravintoloita, hotelli ja kauppoja. Vuokraustoimintaa on useilla eri osa-alueilla. On kesäteatteri, savusauna, Areena, golf-kenttä ja paljon, paljon muuta. Alue on muuttunut useiden henkilöiden työpaikoiksi ja asuinpaikoiksi. Ihmisiä vilisee siellä sun täällä rinteillä, pelloilla, järven jäällä ja mäkien päällä. Mökkikylät ovat levittäytyneet Patalahden ympäristöön, mäkien rinteille ja päälle. Myös mökkiasumuksia on kilometrien päässä Himos-alueelta. Kaikki tämä on saanut alkunsa Juhani Ojalan hienosta ajatuksesta rakentaa Etelä-Suomen isoin laskettelukeskus juuri tälle alueelle. Tästä ajatuksesta on kasvanut ja rakentunut koko Himoksen alue. Alue on jo nyt hieno kokonaisuus ja se tulee vielä kasvamaan ja kehittymään. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kaikille yrittäjille, jotka alueella toimivat. Kehittäkää aluetta innolla ja yhdessä eteenpäin. Kiitoksia Teille kaikille.

Vesistön tila

Pohdiskeluni koskee vesistön tilaa Kankarisvedellä ja Jämsän joella. Kuten kaikki tietävät, niin Kankarisveden laatu on heikohko ja samoin Jämsänjoen. Suuri yleisö ei tiedä mikä on Jämsänkosken yläpuolisen veden vaikutus Jämsänjoen veden laatuun suhteessa tehtaalta tulevaan jäteveteen. Ja juuri siksi tämän jutun kirjoitan. Tietoni vesistöjen tilasta perustuvat mitattuun faktaan. Jämsänkosken yläpuolisten soiden ja maatalouden kuormitus on 20 kertaa suurempi kuin tehtaan aiheuttama. Eli 1 osa Jämsänjokeen tulevasta kuormituksesta johtuu tehtaasta ja 20 osaa tulee ylävesien soilta ja maataloudesta. Tehtaan vesien puhdistamiseen on panostettu viime vuosikymmeninä erittäin paljon, mikä on erittäin hieno asia. Siitä täytyy antaa erittäin suuri Kiitos UPM:lle. Mutta Soilta ja maataloudesta tuleviin päästöihin ei ole paneuduttu erittäin vähän tai ei juuri ollenkaan. Mökkiläiset ylävesillä kärsivät paljon veden erittäin heikosta laadusta ja samoin kuin kalastajat. Mutta mitä asialle pitäisi tehdä ja kenen puoleen tulisi kääntyä? Mielestäni Kankarisveden asukkaiden pitäisi vaatia Keski-Suomen Ympäristöpiiriä toimenpiteisiin asian saattamiseksi huomattavasti parempaan kuntoon. Mielestäni asian moottorina pitäisi olla vaikkapa seutukuntaa edustava Vihreiden puolue tai jokin muu luonnonsuojelua ajava taho. Toivoisinkin, että asiaa ruvettaisiin ajamaan ponnekkaasti yhdellä rintamalla. Kankarisveden tila on saatava huomattavasti parempaan kuntoon kuin mitä se on nykyisin. Sitä myötä Jämsänjoen tila myös kohentunee. Joten tuumasta toimeen ja Kankarisvesi loistovirkistysalueeksi.

Jämsä ja tulevat kuntavaalit

Valtataistelujen ja vastakkainasettelujen aika on ohi. On ruvettava elämään positiivista ja innostavaa kunnallispolitiikkaa. Pitää ajatella vain ja ainoastaan yhteiskunnan etua. Pitää keskittyä Jämsän talouden kuntoon laittamiseen ja työpaikkojen luontiin.Sitä myötä saataisiin väestokato lakkaamaan ja jopa käännettyä nousuun. Samalla tulisi veronmaksajia lisää kuntaan. Jämsän visio on olla houkutteleva talousalue Jyväskylä-Tampere-Lahti kolmiossa.

Uusi iso kunta Jämsä sisältää 6 taajamaa: Kaipola, Jämsänkoski, Koskenpää, Kuorevesi, Länkipohja ja Halli. Laajuudeltaan tälläinen keskutan ja 6 taajaman kuntarakenne asettaa haasteen. Myös reuna-alueet tulee huomioida. Siellä asuu paljon ihmisiä.

Himoksen alue on uusien työpaikkojen kohdalla Jämsän suurin mahdollisuus. Alueen yrittäjät, kunnan poliitikot ja -päättäjät tulee saada saman pöydän ääreen keskustelemaan. Alueen valtataistelujen tulee olla mennyttä aikaa. Pitää puhaltaa yhteen hiileen.

Patajoen kanava on ollut hupaisa episodi. Mielestäni tässä projektissa on mennyt moni asia pieleen. Kuntalaisten rahaa on laitettu 3 miljoonaa ja projekti tarvitsee edelleen 1 miljoonan tullakseen päätökseensä. Projektihan on kuitenkin saatettava loppuun. Mutta toista samanlaista tai samantapaista projektia ei kuntalaisten veromarkoilla tule tehdä.

Omaishoitoa tulee tukea nykyistä huomattavasti enemmän, koska sen tukeminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin laitospaikka. Ja ihmisen paras paikka on kotona. Sen olen vanhusten suusta kuullut ja näin se on.

Kauhajoen episodi on karmeuksien karmeus. Mielestäni syytä ei tule ensisijaisesti etsiä yhteiskunnasta. Vanhempien tulee ottaa yhä selkeämpi rooli lasten kasvattamisessa. Lapsille pitää asettaa selkeät rajat. Ja lapsille pitää olla aikaa. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti lasten vanhemmilla.

Tulevissa kunnan päätöksissä tulee keskittyä oleellisiin asioihin. Valtuutettujen tulee ajatella omilla aivoillaan vain ja ainoastaan kunnan parasta. Haluan nähdä valtuustossa uusia valtuutettuja heidän aitoine omine ajatuksineen.

Kansalaiset – Med börjare äänestäkää ketä äänestätte, mutta äänestäkää kuntavaaleissa 26.10. Nyt on se vaikuttamisen mahdollisuus. Miettikää mikä on kunnan parhaaksi, se on teidänkin parhaaksi. Vaalien jälkeen kansa on puhunut ja ”pulinat pois”. Seuraavan kerran voitte vaikuttaa äänestämällä kunnan asioihin vasta neljän vuoden kuluttua. Tosin tulevat valtuutetut ovat kansan keskuudessa 4 vuotta ja he ovat sanan saattaajina koko valtuustokauden ajan.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Kauhajoki - Yhteiskunta - Vanhemmat

Se tapahtui taas jälleen, ensin Jokela ja nyt Kauhajoki. Poliittinen johto tuli heti esille miettimään mikä yhteiskunnassa on vikana. Mietitään päiväkodin vastuuta. Mietitään mitä opettajien tulisi tehdä kouluissa toisin. Keskustellaan nuorten harrastusmahdollisuuksien tarpeellisuudesta. Esille on tullut myös se onko mielenterveyspalveluja riittävästi. Yhteenvetona mietitään sitä, mikä yhteiskunnassa on väärin ja mitä pitäisi muuttaa.

Mielestäni jonnijoutavaa poliittista spekulointia näin kunnallisvaalien alla. Mielestäni mikään poliittinen taho ei ole ollut asian juurilla.

Ongelmien juuret kohdistuvat perheisiin ja siihen kuinka asiat siellä hoidetaan. Lasten ja nuorten vanhempien pitää ottaa huomattavasti selkeämpi rooli lasten kasvatuksessa. Yhteiskunta ei voi sitä hoitaa. Eikä sitä voi yhteiskunnan vastuulle sälyttää. Lapsille pitää asettaa jo kotona selkeät rajat ja pidetään tiukasti kiinni. Aikuisten tulee näyttää esimerkkiä kuinka asioiden tulee olla. Se on vanhempien tehtävä.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Puoluetuki - matematiikkaa

Puolueita avustetaan puoluetuella, josta säädetään puoluelaissa. Puoluetukea jaetaan edustettuina olevien puolueiden kansanedustajapaikkojen perusteella. Puoluetuen myöntää valtioneuvosto ja sen käyttöä valvoo oikeusministeriö.

Vuonna 2007 puoluetuki oli 12 444 000 € ja eduskuntavaalien takia lisätuki oli 2 489 000 € eli yhteensä 14 929 000 €. Nyt vuonna 2008 tuki on suurempi kuin vuonna 2007. Seuraavassa on käytetty vuoden 2007 saatua tukea.

Suomessa on asukkaita n. 5 200 000 ja tästä laskettuna puoluetuki per asukas 0n 2 € 87 snt. Kun uuden Jämsän alueella on n. 23 500 asukasta. Niin asukasluvun suhteessa Jämsä saa puoluetukea 67 468 €. Oletuksena on tietysti, että tuki ajetaan tasan kaikkien Suomen asukkaiden kesken.

Suomessa puoluetuki jaetaan eduskuntapaikkojen suhteessa. Jos tehdään taas oletus, että Jämsässä käytetään samaa jakokaavaa, niin
- Kokoomus saa 51 eduskuntapaikalla 17 204 €
- Keskusta saa 51 eduskuntapaikalla 17 204 €
- SDP saa 49 eduskuntapaikalla 15 855 €
- Vasemmistoliitto saa 17 eduskuntapaikalla 5 735 €
- Muut 11 469 €

Eräästä toimituksesta kysyin, että kuka maksoi viime vaalien puolen sivun mainokset? Vastaus oli, että lasku lähetetään puolueelle. Toimitukselle ei kuulu mistä rahat oikeasti tulevat. Samassa keskustelussa kysyin, että mitä maksaa puolen sivun (Tabloid -koko) mainos? Sen hinta on noin 1300 - 1500 €.

Tästä laskettuna saadaan seuraavaa, kun ilmoituksen hinta on 1500 €:
- Kokoomus saa puoluetuella 11 kpl puolen sivun mainosta
- Keskusta 11
- SDP 10
- Vasemmistoliitto 4
- muut 7

Edellä on laskettu auki, mitä puoluetuki oikein tarkoittaa Jämsän seudulla. Ehkä se auttoi teitä ymmärtämään, mitkä rahat liikkuvat vaaleissa.

Tämän lisäksi on vielä eri ammattijärjestojen tuki, mistä minulla ei ole aavistustakaan. Sekä sen päälle vielä omat, lahjoitetut ja kerätyt eurot.

Siis yhtensä erittäin paljon rahaa on liikkeellä kunnallisvaaleissa Jämsän seudulla.

Täytyy vielä lopuksi todeta, että uusijamsa.fi ei ole puolue ja se ei saa puoluetukea. Käytämme omia henkilökohtaisia varoja ilmoittelussamme.

Jaaha, paljonkos siellä perstakussa on vielä meikäläisellä rahaa jäljellä? No jokunen seteli siellä näyttää vielä olevan.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Toritapahtuman palautetta kansan suusta

20.9. pidettiin uusijamsa.fi toritapahtuma; kirppis sekä kahvi ja pullatarjoilu.

Tuntemattomat ihmiset tulivat kyselemään, mikä tämä uusijamsa.fi oikein on? Palaute oli erittäin positiivista.

Suodattamattomana kommentteja aivan ventovierailta ja eri ikäisiltä ihmisiltä. Kommentit ovat joko Jämsän tai Jämsänkosken kunnan asioita koskevia. Sen jätän salaiseksi kumpaa kuntaa kommentit koskevat.
"Kunnanvaltuusto kaipaa uutta verta."
"Olette oikealla asialla."
"Hyvä ettei teillä ole ryhmäkuria."
"Tietty pieni porukka on saanut liikaa valtaa kunnassa."
"Oletteko saaneet pitää nimenne?"
"Jos ette ole oikealla, vasemmalla ettekä keskellä, niin teidän pitäisi sanoa, että olette muiden yläpuolella."
"Tietyssä poliittisessa puolueessa kolme henkilöä päättävät asiat."
"Kunnallisvaalit eivät tarvitsisi puolueita, voisi olla yksilövaalit."
"Ei töissä ole ennen voinut sanoa mitä on äänestänyt."
"Kukaan ei ole ennen muka äänestänyt 'henkilö äksää', mutta kuitenkin hän sai 140 ääntä."
"Muutosta kaivataan."
"Tekniseen lautakuntaan tarvitaan muutosta."
"Nykyinen vaalitapa suosii liikaa isoja puolueita."
"Miten kirppistavara voi olla ilmaista?" loput tavaroista annettin ilmaiseksi pois.

Sitä en osaa sanoa, miksi ihmiset tulivat puhumaan juuri sellaisista asioista, joista ryhmämme on paljon puhunut jo maaliskuusta alkaen. Mieltäni lämmitti.

Positiivinen palaute antoi ryhmällemme ja etenkin itselleni vahvistuksen, että oikealla asialla ollaan.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Filosofointia kunnallispolitiikasta ja päätöksenteosta

Olen jo pitkään miettinyt kunnallispolittisia asioita. Ja edellisissä kunnallisvaaleissa minua jo kysyttiin erään puolueen ehdokkaaksi, mutta kieltäydyin. Olen aina vierastanut poliittisia puolueita. En näe mitään eroa kolmella suurella puolueella muutakuin historiallinen tausta. Yksi on työväen asialla ja toiset maajussien ja kolmannet kapitalistin puolesta puhujia. Oleellista ja periaatteelista eroa niillä ei ole. Kaikki ovat lapsiperheiden ja vanhuksien asialla. Pienituloisille pitää saada lisää rahaa. Ja niin edelleen, ja niin edelleen. Samaa liirumlaarumia.

Perinteisessä politiikassa on karrikoiden ollut voimassa seuraava prioriteetti: oma etu - puolueen etu - kaverin etu - yhteiskunnan etu. Siis kyseessä on suuremman luokan valtapeli ja omien etujen ajaminen. Näen kuitenkin, että valittujen kunnanvaltuutettujen tulee ajaa vain ja ainoastaan yhteiskunnan etua, vaikka oma etu kärsisikin. Ja siihen tarvitaan avoimia, rehellisiä ja suoraselkäisiä ihmisiä.

Lisäksi nykyinen vaalitapa suosii suuria puolueita ja niiden valtaa. Sitä en näe oikeana ratkaisina yhteiskunnallisia asioita hoidettaessa. Mielestäni Jämsän kunnallisvaalit tulisi olla henkilövaalit eli suhteellinen vaalitapa tulisi poistaa pieniltä kunnilta. Asiat pitää hoitaa asioina.

Se miksi edellisissä kunnallisvaaleissa kieltäydyin ehdokkuudesta, johtuu siitä etten halua olla minkään "värinen". Haluan olla oma itseni omine ajatuksineni. Haluan ajaa yhteyskunnan asioita. Päätökset tulee tehdä taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden ihminen.

Näen sen suurena voimavarana, että uusijamsa.fi -ryhmässä ei ole puoluekuria ja kaikki saavat esittää omia asioita vapaasti.

No puoluekuri on herättänyt aina paljon keskustelua. Onko sellaista olemassa? Toiset sanoo, että puoluekuri on olemassa. Siis ne, jotka ovat olleet mukana kunnallispoliittisessa toiminnassa. Ja toiset sanoo ettei sellaista ole olemassa. Sen olen kuullut pitkän linjan poliitikoilta. Oli tai ei, niin näen ettei ihmistä voi pakottaa ajattelemaan tietyllä tavalla.

Kuntalaisten kuuntelu jo päätösten suunnitteluvaiheessa tuli olla toimintatapa. Tällöin on todennäköisempää, että saadaan kerralla tehtyä oikeita päätöksia.

Mielestäni seuraava lause kuvaa erittäin hyvin ajatusmaailmaani: "Perinteiseen puoluepolitiikkaan sitoutumattomat - yhteistä hyvää tahtovaan päätöksentekoon sitoutuneet"

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Houkutteleva Jämsä

Tulevan Suur-Jämsän heikkona puolena on suuret menot tuloihin nähden. Tällä hetkellä kunnallisvero on 19 % ja tasapaino saavutetaan vasta 24 %:lla. Tosiasiat pitää tunnustaa. Menoja pitää karsia. Ja työpaikkoja pitäisi saada lisää. Mikäli työpaikkoja syntyy, niin sitä myötä myös asukkaita tulee lisää ja verotulot lisääntyvät.

Suurin potentiaali työpaikkojen suhteen on Himoksen alue. Näyttää sille, että Himoksen kylpyläasiasta on tullut ns. "arvovaltakamppailu". Alueen yrittäjät, kunnan isät ja poliittiset päättäjät pitää saada saman pöydän ääreen ja samalle puolelle pöytää. Nyt pitää puhaltaa yhteen hiileen. Vastakkain asettelun aika pitäisi olla jo mennyttä aikaa.

Se mikä Himoksen alueella on kunnan osuus on kunnallistekniikka. Mielestäni kanavatyömaa ei olisi ollut kunnan kustannettava, mutta työmaa on kuitenkin saatettava loppuun. Jatkossa vastaavanlaisia projekteja ei tulisi olla. Tulee miettiä tarkkaan, mikä on jatkossa kunnan rakennettavaa ja mikä yrittäjien. Kunnan ja yrittäjien väliset opimuksien sisällöt tulee jatkossa olla parempia. Ja valvontaa tulee huomattavasti tehostaa. Onhan se noloa, että n. 3 M€ projekti jää 1 M€ vajaaksi.

Väestön ikääntyessä tulee vanhusten hoitoon satsata. Yksi vanhusten laitospaikka maksaa yli 200 €/d. Omaishoito on vain alle 20 €/d. Sijoittamalla omaishoitoon vaikkapa "tuplasti" tai "triplasti" säästetään kunnan rahoja.

Koulukeskustelu velloo kiivaana. Tosiasia on, että oppilasmäärä vähenee voimakkasti. Nyt tulee tarkoin miettiä voidaanko nykyiset koulurakennukset hyödyntää vai pitääkö rakentaa uusi Jämsän yläaste (n. 8 M€).

Viime vuosina kunnan valtuustoissa olleet kahnaukset ja vastakkainasettelut pitäisi olla mennyttä aikaa. Jatkossa kaikkien valtuutettujen tulee ajatella positiivisesti, optimistisesti ja rakentavasti yhdessä tuumin Suur-Jämsän yhteistä hyvää ilman puoluerajoja.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi

Demokratia ja ryhmäpäätökset

Kunnallisvaalit on lähellä. Mielestäni nykyinen vaalijärjestelmä ei ole paras mahdollinen demokraattinen järjestelmä. Oletetaan, että jossain puolueessa on 30 henkilöä ja heillä on vaaleissa 10 eri asiaa, joita he ajavat, niin miten on mahdollista, että 30 ihmistä ajattelee 10 asiasta täysin samalla lailla? Käsittääkseni tästä ryhmästä alle viisi henkilöä on laatinut nämä vaaleissa ajettavat asiat, ja muiden pitää olla asiosta samaa mieltä. Miten käykään niille, jotka uskaltavat olla eri mieltä?

Itse arvostan ja kannatan sitä, että ehdokas saa olla vapaasti ja aidosti sitä mieltä kuin hän on. Eihän sinunkaan mielestäsi olisi mukavaa, jos joku sanoisi mitä mieltä sinun pitää olla jostain tietystä asiasta? Siihen et sinäkään lähtisi.

Siksipä haluan nähdä Jämsän tulevassa valtuustossa ihmisiä heidän omine ajatuksineen. Ja juuri siksi olen uusijamsa.fi -ryhmän ehdokkaana.

Jyrki Kokko
uusijamsa.fi