perjantai 30. huhtikuuta 2021

Hyvät työyhteisötaidot

Suorittamani verkkokurssi puhuttelee minua joka sivulla. Ohessa yksi hyvä sivu.

Hyvät työyhteisötaidot ovat olennainen osa ammatillista osaamista

Hyvään työkäyttäytymiseen kuuluvat mm.:

Reiluus. Reilu työkaveri suhtautuu työhönsä, työmääräyksiin ja ongelmatilanteisiin niin positiivisesti kuin mahdollista, eikä tuo työyhteisöön negatiivisuutta jatkuvalla valittamisella. Reilu työntekijä osaa katsoa aika ajoin peiliin, eikä etsi jatkuvasti virheitä muista. Hän arvioi toimintaansa ja ottaa opikseen. Muutoksiin hän suhtautuu pääasiallisesti mahdollisuuksina.

Huomaavaisuus. Huomaavainen työntekijä osaa hyvät tavat. Hän tervehtii ja voi vaihtaa muutaman sanan työkavereiden kanssa kesken kiireenkin. Hän osaa pyytää apua ja auttaa itse tarvittaessa toisia.

Hyvä, avoin ja rehellinen vuorovaikutus esihenkilön ja muun työyhteisön kanssa.

Uskallus ottaa avoimesti ja rakentavasti vaikeat ja hankalat asiat esille niiden kanssa, joita asia koskee.

Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. Työyhteisössä ymmärretään, että kaikki toimivat eri tavalla ja että samaan lopputulokseen voi päästä useammalla eri tavalla. Erilaisuuden käsittelemiseen kuuluu tiedollisen ymmärtämisen lisäksi myös hyväksyminen asenteissa. kunnioitamme ja kohtelemme tasapuolisesti erilaisia toimijoita.

Oleminen luottamuksen arvioinen pitämällä kiinni lupauksista.

www.jyrkikokko.fi -blogin kävijämäärän analysointia

Olen ihmetellyt viime aikoina blogini kävijämäärää. Alla on kuvat kävijämääristä "viimeiset 12 kuukautta" (kuva 1) ja "koko ajanjakso" (kuva 2).

Kuva 1 "viimeiset 12 kuukautta": Vuosi sitten kävijämäärä oli hieman alle 200 kävijää päivässä. Syksystä vuodenvaihteeseen kävijöitä oli 350-400 päivässä. Sydäntalveksi määrä laski kahdensadan tasolle. Nyt huhtikuussa kävijämäärä on ollut noin 600 joka päivä. Ja vuoden aikana on ollut 102.000 kävijää.
 
 

Kuva 2 "koko ajanjakso": Koko ajanjaksolla kävijämäärä on hiljalleen noussut. 2016-2018 5000-7000 kuukaudessa. Loppuvuodesta 2020 oltiin tasolla 10.000 kävijää kuukaudessa. Nyt on ylitetty ensi kerran 15.000 kävijän rajapyykki.



No mutta mikä kummallista, niin minulla ei ole aavistustakaan, kuka blogia lukee.

torstai 29. huhtikuuta 2021

Hyvä työkäyttäytyminen

Suoritan työsuojelun peruskurssia verkossa ja oheinen asia juurtui juuri syvälle aivokoppaani - joutui tuumailemaan.

Erilaiset mielipiteet ja näkemykset työhön liittyvistä asioista ovat osa normaalin työyhteisön toimintaa. Olennaista työyhteisön toimivuuden kannalta on se, että erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja osataan käsitellä rakentavasti. Jos tässä ei onnistuta, syntyy helposti huono kierre, joka johtaa syyllisten etsimiseen, konflikteihin ja pahimmillaan työpaikkakiusaamiseen tai häirintään.

Jokaisella työyhteisön jäsenellä oma taustansa (esimerkiksi tiedot, asenteet ja aikaisemmat kokemukset), josta käsin hän tarkastelee asioita. On siis ymmärrettävää, että ihmiset ovat monista asioista keskenään eri mieltä. Ristiriidat voivat pohjautua myös väärinkäsityksiin ja olettamuksiin. Rakentava keskustelu erilaisista näkemyksistä vähentää väärinkäsitysten ja virheellisten tulkintojen määrää.

Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu omasta käyttäytymisestään. Loukkaava, arvosteleva tai uhkaava käyttäytyminen eivät kuulu asialliseen työkäyttäytymiseen eivätkä reiluun työyhteisöön. Jokaisen kohtaamisessa ja tilanteessa sinä voit omalta osaltasi valita, rakennatko vai rikotko siltoja.

Hajatelma hokemisesta

 Sitä samaa on hoettu jo kauan ja ehkä siihen itsekin rupean jo uskomaan - Mutta kun en.


maanantai 26. huhtikuuta 2021

eFatbike - Jämsä

Sohva ei vetänyt puoleensa ja + 5 graatia oli lämmintä ja maitolaiturien etsintä jatkui. Aiemmin talven aikana havaittuja piti käydä ikuistamassa biteksi. Ensin ajelin Lamminsuon kautta Moiskalantielle ja edelleen Suonsaarentielle. Sieltä yksi maitolaituri biteiksi. Seuraava kohde oli Virhiäntien jatkeella ja toinen biteiksi. Sitten takaisinpäin ja kohti Jaatilanrinnettä Inkilänrinteeseen. Sieltä yksi ikuistus biteiksi. Sen jälkeen kohti kotia.

No matkaa ei kertynyt kuin 19,0 km, mutta 3 maitolaituria tuli ikuistettua.




perjantai 23. huhtikuuta 2021

eFatbike - Jämsä/Kaipola

Kevät koitti vihdoinkin ja fillari oli ajokunnossa. Oli perseen parkitsemisen aika eli baanalle. Suunnaksi otin Kaipolan, koska hiekkatiet saattavat olla vielä hyvin rapaisia ja lumisia. Ajelin suoraan Kaipolaan ja piipahdin Tiirinniemessä muistelemassa lapsusaikoja (0-19 v). Hiljaista oli Kaipolan kylällä. Ei ollut rekkoja, ei tehtaan ääntä, eikä kuusipuun tuoksua. Jatkoin matkaa Olkkolaan ja piipahdin telakalla kunnostettavia laivoja katsomassa. Useampi iso laiva oli maalla korjattavana ja maalattavana. Täytyy todeta, että on siisti telakka-alue. Palailin Jämsään Viialantien kautta. Kalliosta louhittu murske oli finiitto eli loppu. Jämsän Äijän aukiolla kävin ja totesin, että vielä hetki ja sitten uusittu Akuliina on auki. Sitten lopuksi  pieni polkaisu ja olin Pispalassa. Akku latuuseen ja uusia reittejä suunnittelemaan.

Matkaa ei kertynyt kuin 25,1 km, mutta se oli näin ekaksi kerraksi ihan hyvä.

Ja muuten pari maitolaituria tuli ikuistettua biteksi.



keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Aktiivisuutta on kehuttu ja puhumalla asiat selviävät

Luottamushenkilönä toimiminen on haasteellista hommaa. Se ottaa oman aikansa, kun asioihin perehtyy. Helpollakin pääsee, jos haluaa. Minun tapanani on selvittää epäselvät asiat itselleni, jotta tiedän mitä olen päättämässä. 

Asioita selvittelen tutkimalla esityslistoja etukäteen ja keskustelemalla yhdessä ryhmämme kanssa. Monesti Googlaan erilaisia asioita, jotka auttavat ymmärtämään päätettävää asiaa. 

Päätettävien asioiden tulee olla hyvin valmisteltuja. Lähes aina ne niin ovatkin. Toisinaan joutuu salapoliisiksi. Googlaus ja kilautus kaverille tai tuntemattomalle sellaiselle monesti auttaa ymmärtämään paremmin päätettävää asiaa. Välillä kysyn tarkentavia kysymyksiä sähköpostilla.

Paras tapa olisi kuitenkin se, että asioita käytäisiin yhdessä koko "päättäjäpoppoon" kanssa lävitse suullisesti ja etukäteen. Lisäksi aikaa pitää jäädä kysymyksille ja yhteiselle keskustelulle. 

Hyvänä esimerkkinä on Jämsän kaupungin talousarvion läpikäynti 2 viikkoa etukäteen ennen päätäntää. Silloin jäi aikaa kysymyksille ja valtuuston kokous sujui joustavasti ja mallikkaasti.

Toivoisinkin, että asiat käytäisiin päätettävän asian suuruudesta riippuen vaiheittain ja suullisesti läpi, jotta päättäjät tietävät, mistä oikeasti päätetään ja miksi. Nykyaikana lyhyet Teams info-tilaisuudet ajaisivat asiansa ja ne on vielä helppo toteuttaa.

Mielestäni näistä päätettävistä asioista tulisi pystyä puhumaan asiat asioina niin kuin "mies miehelle".

Uusi Suunta -ryhmän toimintatapaa on kadehdittu monella suulla - "Olette te aktiivisia".

Vain puhumalla asiat selviävät.

maanantai 12. huhtikuuta 2021

Näin on

Sain yhdeltä kaveriltani WhatsApp viestin, sellaisen kuvan seinätaulusta. Luin sen tarkalleen. Sen jälkeen totesin, että alla olevat käsitteet ovat olleet hieman epäselviä minulle. Pari lehmää auttoivat minua ymmärtämään käsitteet paremmin.

No onko ne sitten absoluuttisen oikein kuvattu ja onko liikaa huumoria laitettu mukaan on sitten lukijan asia.

Sosialismi
sinulla on kaksi lehmää, annat toisen naapurillesi.

Kommunismi
sinulla on kaksi lehmää, hallitus ottaa molemmat ja antaa sinulle maitoa.

Fasismi:
sinulla on kaksi lehmää, hallitus ottaa molemmat ja myy maitosi.

Natsismi:
sinulla on kaksi lehmää, hallitus ottaa molemmat ja ampuu sinut.

Byrokratia:
sinulla on kaksi lehmää, hallitus ottaa molemmat, ampuu toisen, lypsää toi sen ja kaataa maidon pois.

Kapitalismi:
sinulla on kaksi lehmää, myyt toisen ja ostat sonnin.

Jaksaa vai jaksaako?

Kunnallinen luottamustehtävä on harrastus. Jos sen ottaa vakavasti eli ottaa asioista selvää, mitä oikeasti päätetään, niin kyllä siihen aikaa palaa. Itselläni on mennyt 1-2 h joka päivä kunnallisen luottamustehtävän hoitoon viimeisen puolen vuoden aikana. Tosin tulevat kuntavaalit ovat lisänneet harrastukseen käytettävää aikaa.

Tiettyjä haasteita on viime aikoina on ollut. Asioita on joutunut selvittelemään itselleen. Monesti asioita selvitetään porukalla. Yksi tietää yhden asian ja toinen toisen. Välillä kilautellaan sinne ja tänne. Ja hyvä tapa selvitellä asioita on sähköposti. Mutta parhaiten asiat kuitenkin hoituvat ihan nenäkkäin.

Nyt lehdistössä ja SOME:ssa esiintyy, että miten kaupungin työntekijät jaksavat.

Mutta kuinka jaksavat luottamushenkilöt?

Kevät

Keväällä veden sininen sävy on aidon sininen. Auringonlaskut ovat normaalia värikkäämpiä. Auringonlasku kestää vain hetken ja sen ikuistaminen on melko hankalaa. Auringonlaskun aikaan taivaalla olevat pilvimuodostelmat saavat kuviin vielä oman ulottuvuutensa valokuviin.


sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Tuomiopäivän papiston jokavuotiset ennusteet

Tuomiopäivän papiston jokavuotiset ennusteet kuvaavat, kuinka maailma on muuttunut. Tehdyt ennusteet ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana melko toisenlaisiksi. Ennustukset alkavat 1960-luvun puolivälin jälkeen. 

Se tässä on mielenkiintoista, että ole elänyt lähes tämän koko ajan, yhtä vuotta lukuunottamatta.

1966: Öljy loppuu kymmenessä vuodessa

1967: Nälkä valtaa maapallon 1975

1968: Ylikansoitus uhkaa maapalloa

1969: Koko ihmiskunta tuhoutuu ydinsodassa 1989 mennessä

1970: Maapallon luonnonvarat on käytetty loppuun 2000 mennessä

1970: Saastuminen johtaa siihen, että ulkona on käytettävä kaasunaamareita 1985

1970: Typpi tekee maan viljelyskelvottomaksi

1970: Saasteet tappavat meristä kaikki kalat

1970: Jääkausi palaa vuonna 2000

1972: Meillä on YK:N ilmastopaneelin mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo uudelta jääkaudelta.

1971: Uusi jääkausi viimeistään 2030

1972: Uusi jääkausi viimeistään 2070

1972. Satelliittien mukaan uusi jääkausi tulee nopeasti

1974: Yhdysvalloissa aloitetaan veden ja elintarvikkeiden säännöstely

1974: Otsonikerroksen oheneminen uhkaa elämää

1974: Tutkijat yksimielisiä, planeettamme jäätyy ja tulee pula elintarvikkeista

1976: Öljy ennustetaan loppuvan 90-luvulla

1978: Alkanut pakkaskausi ei tule loppumaan

1980: Happosateet tuhoavat elämän merissä

1980: Öljyn ennustetaan loppuvan 2000

1988. Ennen näkemätöntä kuivuutta ennustetaan 1990-luvulle

1988: Sää lämpiää sietämättömäksi

1988: Malediivit ”uppoavat” viimeistään 2018

1989: Nouseva merenpinta uhkaa maailmaa

1989: New York City West Side Highway veden alla 2019

1989: Meillä on YK:n mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo.

1996: Öljy loppuu 2020

2000: Lapset eivät tiedä mitä lumi on

2000: Nälkä iskee kymmenessä vuodessa ellemme lopeta kalan ja lihan syöntiä

2002: Öljy loppuu 2010

2004: Britannia on kuin Siperia vuonna 2024

2005: Manhattan veden alla 2015

2006: Megahirmumyrskyjä

2008: Arktis jäistä vapaa 2018

2008: Al Gore ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2013

2008: Prinssi Charles sanoo, että meillä on 96 kuukautta aikaa pelastaa maailma

2009: Britannian pääministeri sanoo, että maailmalla on 50 päivää elinaikaa jäljellä.

2009: Al Gore muuttaa ennustettaan ja ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2014

2013: Arktis jäistä vapaa 2015

2014: 500 päivän kuluttua maailma syöksyy ilmastotuhoon

2018: Meillä on tutkijoiden mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo

2019: Meillä on erään pikkutytön mukaan 5 vuotta aikaa pelastaa maapallo

Keskustelemalla asiat ratkeavat

Jämsässä on nyt saatu aikaiseksi savolaisittain sanottuna mykyrokka. Suomessa eri lait määrittelevät jo monta asiaa. Sitten Jämsän kaupunginvaltuusto päättänyt eettiset ohjeet jotain vuosia sitten. Sen jälkeen on määritelty kaupunginhallituksen pelisäännöt.

Eli nyt on jo
- suomen lait
- eettiset ohjeet ja
- hallituksen pelisäännöt.

Nyt kaupunginhallituksen esityslistalla 12.4.2021 on esitetty uusi konklaavi, joka käsittelee luottamushenkilön epäasiallista käyttäytymistä virkamiestä kohtaan. 

Olen nimennyt tämän uuden konklaavin humoristisesti totuuskomissioksi

Tarkennan vielä, että tilapäinen valiokunta on sitten ihan eri asia ja uskon, että se tuo tämänhetkiseen tilanteeseen ratkaisun. Ja totuuskomissiolla ja tilapäisellä valiokunnalla ei ole mitään tekemistä keskenään.

No miksi tämä uusi konklaavi eli keskittyy vain luottamushenkilön epäasialliseen käyttäytymiseen virkamiestä kohtaan. Mielestäni tämä tulisi koskea kaikkia kaupunkiorganisaation työntekijöitä ja luottamushenkilöitä.

Miksi tähän päädyin, niin voin kokemuksesta kertoa, että erästä tapausta käsiteltäessä, missä virkamies oli toiminut eettisten ohjeiden vastaisesti. Löytyi useampi lainkohta, jotka olivat eettisiä ohjeita vastaan. Yhdessä ja yhteistuumi totesimme, että eettiset ohjeet ovat tässä tapauksessa lain vastaiset.

Kannatan totuuskomission perustamista, kunhan se koskee jokaista osapuolta.

Keskustelemalla asiat ratkeavat.

Arvostamani herrasmiehen ajatus

Tuossa eilen keskustelin erään herrasmiehen kanssa. Hänen läheinen ja samanikäinen ystävä olivat keskustelleet Jämsän tilanteesta. Molemmat ovat paljon elämää nähneet ja kokeneet vuosikymmenien aikana. Tämä herrasmiehen ystävä on mielestäni myös herrasmies ja erittäin arvostettu henkilö Jämsässä. Tämä ystävä seuraa aktiivisesti Jämsän politiikkaa ja on aikoinaan ollut monessa mukana.

Se mikä jäi tämän herrasmiesystävän kertomasta päällimmäisenä mieleen on se, että hänen mielestään asiat eivät ole olleet riittävän hyvin valmisteluja ja siitä aiheutuu Jämsän ongelmat.

Hetken ja tovinkin sekä syvällisesti kun asiaa itsekin mietin, niin tämän herrasmiehen herrasmiesystävä taitaa olla melkoisen oikeassa.

Arvostan tätä herrasmiesystävää erittäin paljon, kuten monet muutkin jämsäläiset.

Paperinpyörittäjien kylä

Luin alla olevaa kirjoitusta hykerrellen. Se on julkaistu mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 8.4.2021. Kirjoittaja on toimitusjohtaja Mikko Kurtti rakennusliike M.Kurtti Oy:stä.

Kirjoitus on varsin oivallisesti rakennettu. Näppäimet ovat tuottaneet upean lopputuloksen. Hän on lahjakas kirjoittaja. Mielestäni tämä kuvaa tietyllä lailla kahtia jakautunutta kansaa, Helsinki vs. muu Suomi.

Alla koko kirjoitus tarkalleen kopioituna.

Mielipidekirjoitus
Suomen eteläreunalle on syntynyt paperinpyörittäjien kylä, jossa ei ole juuri mitään omaa – juomavesikin tuodaan muualta

Paperinpyörittäjien kylässä ei ole vientiteollisuuden tuotantolaitoksia, mutta niiden pääkonttorit sijaitsevat kylän alueella ja rahavirrat kirjautuvat kylän lukuihin. Siitä syntyy harha, että kylä elättäisi koko maata, kirjoittaa yrittäjä Mikko Kurtti.

Lukijalta. Kauppalehden pääkirjoituksessa väitetään: ”Uudellamaalla toimivien yritysten synnyttämillä verotuloilla elätetään valtion tulonjako- ja tasausjärjestelmän kautta myös muuta Suomea” (KL 30.3).

Suomi elää ulkomaankaupasta. Vuoden 2020 tullitilaston mukaan kone- ja kulkuneuvo-, kemian-, metsä-, metalli-, sähkö- ja elektroniikkateollisuus yhdessä muodostivat noin yli 80 prosenttia viennistä eli elättivät Suomea.

Tehtaat ovat metsä-Suomessa, missä on raaka-aineita ja ammattitaitoisia ihmisiä. He kulkevat polttomoottorilla varustetuilla autoilla, saattavat jopa käyttää puuta talojen tai ainakin saunojen lämmitykseen aiheuttaen riskin ilmastolle. Tehtaiden tarvitsemat tavarat kulkevat myös pääosin moottoriajoneuvoilla.

Suomen eteläreunalle on syntynyt paperinpyörittäjien kylä, jossa liikutaan metrolla ja raitiovaunulla, osin myös bussilla. Se on kuulemma hankalaa, kun vuoroväli saattaa olla jopa viisitoista minuuttia. Siksi jotkut ajavat myös autolla viettäen aikaansa liikenneruuhkissa. Työnsä he tekevät ilmastoiduissa toimistorakennuksissa lähetellen papereita ja sähköisiä viestejä toisilleen. Lisäksi kylässä on henkilöitä, jotka huolehtivat näiden paperinpyörittäjien päivittäisistä tarpeista.

Paperinpyörittäjien kylässä ei ole vientiteollisuuden tuotantolaitoksia, mutta koska niiden pääkonttorit sijaitsevat kylän alueella, yritysten rahavirrat kirjautuvat kylän lukuihin. Siksi pääkirjoitustoimittajat näyttävät luulevan, että kylä elättää koko maata.

Paperinpyörittäjien kylässä on vähän mitään omaa – juomavesikin tuodaan muualta. Oman energialaitoksen Baltiasta tai Kiinasta tuomalla hiilellä lämmitetyssä kahvilassa lattekupin ääressä syntyy järisyttäviä ideoita, Metsäsuomalaiset tuhoavat maapallon ilmaston. Ne ajavat polttomoottoriautoilla ja polttavat turvetta ja puuta.

”Tehtaat ovat metsä-Suomessa, missä on raaka-aineita ja ammattitaitoisia ihmisiä.”

Turpeelle lätkäistiinkin sellainen vero, että tuon kotimaisen energian käyttö on mahdotonta. On soveliaampaa ajaa energian tuotantoon tarvittavaa puuhaketta satoja kilometrejä Venäjältä. Venäläisten rekkojen diesel on niin ilmeisesti puhdasta, että maailma pelastuu.

Sähköä paperinpyörittäjien kylän asukkaat tarvitsevat paljon. He suosivat tuulivoimaa. Myllyjä ei kuitenkaan haluta Ullanlinnan kalliolle, Lauttasaareen tai Katajanokalle. Satojen hehtaarien tuulivoimapuistot suodaan kernaasti metsäsuomalaisille ihailtaviksi.

Hanhiparkit ovat myös tällaisen ideariihen tulos. Ilmeisesti EU:lta ollaan hakemassa tukea hanhien lennonjohtajien koulutukseen, jotta ne oppivat lentämään kylän yli.

Uusi utopia on viidentoista minuutin kaupunki, jossa kaikki olisi tavoitettavissa varttitunnissa metrolla tai ratikalla. Toisaalta Outokummun Tornion terästehtaalta tai Metsä Groupin Kemin tehtaalta lähimmälle metropysäkille on yli 700 kilometriä eikä bussikaan ei kulje joka päivä.

Pandemia opettaa uusia tapoja. Työ tehdään kauempaa – vaikka Latviasta tai Intiasta – ja kylän konttorien väki vähenee. Etätyö uhkaa paperinpyörittäjien kylää. Tieto siirtyy bitteinä ja millenniaalit ymmärtävät, kuinka järjetöntä on asua älyttömän kalliissa ja ahtaissa asunnoissa radan tuntumassa.

Pääkonttorien sijainti valtakunnan kalleimmassa paikassa joutuu tarkan harkinnan piiriin, ja samalla kylän laskennallinen osuus kansantuotteesta murenee. Työt hoidetaan muualta ja samalla elämisen laatu paranee. Kulttuurikin saadaan 3d-hologrammina kotiin.

Tulevaisuudessa hanhet valtaavat paperinpyörittäjien kylän puistot ja rannat, eikä metrossakaan ole enää tungosta. Metsä-Suomessa tehtaat käyvät täysillä ja elättävät kansakuntaa.

Mikko Kurtti
toimitusjohtaja
Rakennusliike M.Kurtti Oy

lauantai 10. huhtikuuta 2021

Elämän vaikeisiin asioihin

Elämä on tehty elettäväksi sillä lailla, ettei omatunto soimaa. On toimittava oikein. Välillä on kovia myötä- ja vastamäkiä. Eli elämässä on välillä vaikeita asioita, jotka tulee ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla.

Tuumattiin päivällä asioita yhden kolleegan kanssa, miten ratkaistaan ylitsepääsemättömiltä tuntuvat ongelmat. Monenlaista ajatusta oli ilmassa. Ajatukset pyörivät sinne ja tänne.

Pitkällisten keskustelujen jälkeen syttyi kuitenkin lamppu, ihan kuin salama olisi välähtänyt tummien pilvien välistä. Ongelmien ratkaisuun on sittenkin olemassa yksinkertainen ja luova ratkaisu.

Ja mikä tärkeintä, niin pienen Googlailun jälkeen totesin, ettei ratkaisu ole edes hinnan kiroissa. Jopa viidellä kympillä on tarjolla jo monelaisia ja käypäsiä apparaatteja.

Ratkaisuhan on yksinkertainen ja helppo näin jälkikäteen ajateltuna - valheenpaljastuskone.

Blogin kävijämäärä

Olen tässä ihmetellyt jo kuukauden ajan blogini päivittäistä kävijämäärää. Tilaston mukaan viimeisen 30 päivän aikana on kävijöitä ollut noin 11900. Tämä tekee aika tarkalleen noin 400 kävijää per päivä.

Se tässä on minulle kummallista, että minulla ei ole pienintäkään tietoa, kuka blogiani lukee. Ei ole myöskään pienintäkään arvausta.

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Uusi Suunta

Eräässä Suomalaisessa kunnassa on myös aktiivinen sitoutumaton ryhmä kuntapolitiikassa. Sain pyynnön, että tee vastaava siltakuva meidän ryhmällekin. Vitikkalan sillan pimeät kuvat olivat turhan tummia, siis kakkonen ja kolmonen. Neljäs kuva oli Seppolan sillasta kesäiltana, kun tultiin Päijänteeltä kotiin, mutta sekin oli sarjassa tumma. 

Sitten se vaan oli odotettava aurinkoista hetkeä ja käytävä kuvaamassa Vitikkalan silta, kuva 1. Pienien kuvakikkailujen jälkeen teksti oli paikoillaan ja samoin heijastus.

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Olen reilusti sitä mieltä kun olen

Seurailen SOME -julkaisuja laaja-alaisesti. Välissä mietin asioita syvällisemminkin ja välillä en.

On kuitenkin kolme asiaa, joita en tule SOME:ssa tekemään.

1. En jaa kaikkia ja joka ikistä työyhteisöni SOME -julkaisuja.

2. En jaa kaikkia työyhteisöni johtajan SOME -julkaisuja.

3. En jaa kaikkia paikkakunnan yritysten SOME -julkaisuja.

Vaan olen asioista reilusti omaa mieltäni omalla tavallani ;)

maanantai 5. huhtikuuta 2021

Syntipukki halvaannuttaa parhaankin porukan

Tuli ajatuksella luettua Akavalaisessa 29.5.2013 julkaistu artikkeli. Sopii lukea useammankin. Teksti on suora kopio julkaisusta.

Syntipukki halvaannuttaa parhaankin porukan


Tutkijatohtori Tiina Nikkola on uransa aikana törmännyt junnaaviin ryhmiin, joiden vetäjät valittelevat kivireen raskautta. Ryhmiä, jotka eivät halua ollenkaan kääriä hihoja. Ryhmiä, jotka ensimmäisessä lauseessa suitsuttavat mahtavan hyvää fiilistä, ja heti perään valittavat, ettei mitään voida tehdä, kun olosuhteet ovat niin surkeat.

Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksella työskentelevä Nikkola on pohtinut, miksi huippuosaajat saavat toisinaan aikaiseksi vain laihan raportin hyllyyn pölyttymään. Tämä sai hänet tutkimaan, miksi ryhmätyö karahtaa niin usein kiville.

Väitöstutkimuksensa aineiston Nikkola keräsi opiskelijaryhmästä, jonka vetäjänä itse toimi.

– Halusin ymmärtää ryhmätyön takkuamista, ja analyysin kohteeksi valikoitui syyllisyydestä kumpuava syntipukki-ilmiö, Nikkola kertoo.

Luonnollisesta syyllisyydestä ahdistukseksi

Nikkolan mukaan syyllisyys on luonnollinen tunne ryhmässä, jonka tehtävänä on luoda uusi ratkaisu.

– Syyllisyys kertoo kehittymisen tarpeesta ja on ilmaisu jonkun puuttumisesta.

Hän korostaa, että mitä haasteellisemmasta ja itselle merkityksellisemmästä tehtävästä on kysymys ja mitä suurempi on epäonnistumisen pelko, sitä kovemmin syyllisyys painaa.

– Ongelmaksi syyllisyys muuttuu, kun ahdistavien tuntemusten taustoja ei tunnisteta, eikä niitä osata käsitellä avoimesti.

Kun ristiriidat ja omat puutteet painavat mieltä, eikä ole oikein varmaa, onko itse oivaltanut korjaamistarpeet oikein, on turvallisempaa olla hissunkissun ja toivoa, että joku muu ottaa tilanteen haltuunsa.

– Niinpä vallitseviksi nousevat ryhmän rauhaa suojaavat käyttäytymismallit, jotka estävät varsinaisen työnteon. Ja kun oikeista kipupisteistä ei puhuta, etsitään ulkoinen tekijä, jota voidaan yhdessä syyttää, Nikkola määrittelee.

Syntipukki kantaa huonon olon

Kun työ ei etene, syntipukiksi saatetaan leimata heikko tekniikka, huono tiedonkulku, surkea vetäjä tai vaikkapa aktiivisesti kyselevä työryhmän jäsen.

Siinä missä syyllisyys on Nikkolan mukaan kehitystä eteenpäin vievä tunne, syntipukki-ilmiö on jarru, joka vääristää vuorovaikutusta ja torpedoi tekemisen.

– Syntipukki saa kantaakseen ryhmän pahan olon. Syntipukin nimeäminen on näennäisen helppo, mutta inhimillisesti julma ja organisaatiossa tehottomuutta aiheuttava ratkaisu. Syntipukki on ”se porukan rasittava tyyppi”, jonka aiheuttamista harmeista aletaan jurnuttaa, kun henkilö poistuu ryhmästä.

Nikkola mainitseekin yhtenä syntipukki-ilmiön tunnusmerkkinä selän takana puhumisen.

– Tämän havaitsin väitöstutkimuksessani. Kun opiskelijat valittivat muutamien kouluttajien toiminnasta, he lähettivät sähköpostia kaikille muille osallisille, mutta eivät heille, joihin kritiikki kohdistui.

Nikkolan mielestä epäkohdista ei haluta kertoa taholle, joka asiaan voisi vaikuttaa, koska suoruus nostaisi ristiriidat esille ja pakottaisi ryhmän käsittelemään vaikeita asioita. Selän takana puhuminen on osa mekanismia, jolla ihminen pitää yllä toimeliaisuuden illuusiota: kun varsinainen työ polkee paikallaan, valittaminen energisoi ja ruokkii puuhakkuuden tunnetta.

Ryhmän vetäjä paineen purkajana

Nikkolan havainnot tuntuvat masentavilta aikakautena, jolloin suuri osa työstä on keskustelemista, ajattelemista ja ratkaisujen tuottamista luovissa ryhmissä. Taannummeko me koulutetut huippuosaajat porukassa väistämättä valittaviksi selän takana puukottajiksi?

Nikkola huomauttaa, että ryhmä on aina ristiriitainen elementti. Varsinkin alussa siltä halutaan hyväksyntää ja samaistumista.

– Alussa vahvistetaan samanlaisuuksia. Mutta vähitellen on pakko ottaa kantaa. Tämä on se vaihe, jolloin vetäjältä vaaditaan taitoa antaa erojen tulla esiin rakentavasti.

Nikkolan mukaan ryhmä nostaa esiin yksilön varhaisia käyttäytymismalleja: saadakseen tahtonsa läpi yksi rähisee, toinen vetäytyy ja kolmas luovii.

– Kun vetäjä tiedostaa omat vaikuttimensa ja tunnistaa reagointimallinsa, hänellä on eväitä kohdata jäsenten erilaisuus. Kun ristiriidoista uskalletaan puhua, syyllisyyttä ei tarvitse ulkoistaa kohteeseen tai ihmiseen.

Ryhmä tarvitsee aikaa

Nikkola kannustaa organisaatioita luottamaan työryhmiin, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Onnistuakseen tehtävässään työryhmä tarvitsee pätevän vetäjän lisäksi myös aikaa. Ryhmän muodostuminen ei tapahdu silmänräpäyksessä, eikä mikään ryhmä voi toimia jatkuvasti täydellä teholla.

– Takapakkeja tulee väistämättä, ja ne pitää hyväksyä osana luovaa prosessia. Mitä monimutkaisempi tehtävä, sitä mutkikkaampia ovat polut, joiden kautta ryhmä pääsee maaliin.

Jos työ ryhmässä tökkii, sitä ei Nikkolan mielestä pidä pelästyä. Päinvastoin.

– Ryhmätyön tökkiminen on normaali olotila. Epänormaalia on olettaa, että ryhmä toimisi noin vain ilman psyykkisiä ponnisteluja.

Hyvä ei synny itsestään

Kun perustat työryhmän, varaa sille riittävästi aikaa ja valitse vetäjäksi henkilö, joka ymmärtää laumakäyttäytymisen dynamiikkaa. Mieti myös näitä:

Työryhmästä ei saa tulla erilaisten yksilöiden kokoontumisajot tai tunteiden purkukenttä.

Ryhmä ei tuota lisäarvoa, jos se on vain säiliö, johon jokainen tuo itsenäisesti valmistelemansa osan.

Takapakki ja taantumuksen hetket kuuluvat asiaan. Mitä vaativampi tehtävä, sitä kumpareisempi maasto.

Liiallinen tehopiiskaus voi syventää syyllisyyttä, aiheuttaa paniikkia ja saattaa johtaa umpikujaan.

Hyvässä työryhmässä on tilaa epävarmuudelle. Ryhmä käsittelee ristiriitoja avoimesti ja jäsenet antavat toisilleen suoraa palautetta.

Ryhmä tarvitsee tukea arjessa ja olemisen sietämisessä. Laivaseminaari voi olla mukava kevennys, mutta se ei ratkaise syntipukki-ilmiötä.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Himos

Tuli otettua pari kuvaa Himokselta lankalauantaina. Väkeä oli kun pipoo. Paikallisina etuina luen sen, että jos jonoja muodostuu liikaa, niin lähtee kotiin ja jatkaa seuraavana päivänä laskettelua. 

Paras aika laskettelulle keväällä on heti aamusta 10-12.  Sen kun kiskoo sillälailla apinan raivolla ylösalas tauotta, niin sen jälkeen on valmista kauraa lähtemään kotiin. 







perjantai 2. huhtikuuta 2021

Mielipiteen- ja sananvapaus

Artiklassa 19 lukee seuraavasti mielipiteen ja sanavapaudesta


"Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta."

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus


Mitä mielipiteen- ja sananvapaus tarkoittaa?

Sananvapaus on oikeus ilmaista julkisesti mielipiteitään. Mielipiteen- ja sananvapauden voidaan ajatella olevan monen muun keskeisen oikeuden turvaamisen edellytys.

"Oikeus hankkia ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta” toteutuu vain, jos tiedotusvälineet ovat vapaita ja riippumattomia. Suomessa ennakollisen viranomaistarkastuksen eli sensuurin kielto mielletäänkin sananvapauden ydinsisällöksi. Julkaisutoiminnalle ei saa olla ennakollista estettä. Lehti on kuitenkin rikosoikeudellisessa vastuussa sisällöstään. Tämä on sananvapauden kannalta hyväksyttävää.

Sananvapaus ei oikeuta syrjintään, toisen ihmisen kunnian loukkaamiseen tai väkivaltaan yllyttämiseen. 

Sananvapauden rajoja joudutaan usein pohtimaan suhteessa yksityiselämän suojaan. Sananvapauden suojan varmistamiseksi esimerkiksi poliitikkoja voidaan arvostella ankarammin sanankääntein kuin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole uranvalintansa myötä asettuneet samalla tavoin julkisen huomion ja arvioinnin kohteeksi.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa tarkoitetun mielipiteen- ja sananvapauden suojelu ja toteuttaminen ovat demokraattisen yhteiskunnan olennaisia osatekijöitä.