Saunakylä


Päijänteen rantamaisemissa, Jämsän Juokslahdella sijaitseva Saunakylä on matka suomalaisen saunan vuosisataiseen historiaan ja aitoon saunaelämykseen. Kaikki saunat ovat savusaunoja ja kaikki ovat erilaisia. Saunakylä on maailman ainoa saunakylä, toista vastaavaa ei ole.

Saunakylä on niin sanotusti museo, mutta eroaa perinteisestä museosta siinä, että savusaunat ovat aidosti niiden alkuperäisessä käytössä. Tule kokemaan historiallisten saunojen löylyt.

Savusaunassa sielu tulee puhtaaksi.

Sijainti

Google Maps sijaintilinkki

Kansalaisen karttapaikka

Yhteystiedot

Suomen saunakulttuuri ry

Pataniemi 420
Jämsä
Finland

Puhelin:
+358 40 5507097

Sähköposti:

Saunarinki

Saunakylän perustiedot löytyvät Saunaringin nettisivuilta.

Esittelyvideot

Esittelyvideo löytyy YouTubesta, klikkaa tästä Jämsän saunakylä.

Facebookissa on Jämsän HD-Filmi Oy:n tekemän esittelyvideo Linkki Facebookin videoon

Saunakylä japanilaisittain kuvattuna linkki YouTubeen

Erään asiakkaan kuvaama video Saunakylästä kesällä 2024. Upeasti on toteutettu video.

Facebook

Sosiaalisen median kautta Saunakylä tiedotetaan lauantaisaunoista ja muista tapahtumista.

Instagram

Myös Instagramissa tiedotetaan saunakylän tapahtumista foorumilla saunavillage_finland.

Pysäköinti

Kesälauantaisin on tärkeää, että auto pysäköidään ohjeen mukaan, koska kävijöitä on runsaasti.


Saunat

Saunat ja oheisrakennukset ovat sijoitettu alueelle oheisen kartan mukaisesti.



Savusaunojen historia

Saunakylässä on yli 20 historiallista savusaunaa, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Nuorimmat savusaunat edustavat 1940-luvun savusaunarakentamista. Vanhimmat savusaunat kertovat oman tarinansa suomalaisen saunan historiasta ja eri alueiden saunarakentamisen perinteestä.

Yleiset saunavuorot

Yleiset saunavuorot ovat pääosin lauantaisin (kesä-syys), jolloin on noin 150-200 saunojaa. Tilaa on saunojille, koska saunoja on noin kymmenen lämpimänä. 

Saunojia tulee ympäri Etelä-Suomea Oulu-Turku-Lappeentanta akselilta. Lisäksi jokainen kerta on ulkomaalaisia saunojia. Japani on yleensä aina edustettuna ja myös muista maista on saunojia.
  • Saunojen käyttömaksu (2024) aikuisilta on 15 €, lapset (alle 12v) sekä jäsenet ilmaiseksi.
  • Jäsenmaksu on 30 €/kesä vuonna 2024.
Facebookista tai Instagrammista saa tarkempaa tietoa. 

Yksityiset saunavuorot

Saunakylän saunoja voi varata yksityiskäyttöön. 
  • Tilaussauna 150 €/lämmitys. 
  • Virpiön iso sauna 250 €/lämmitys. 
Sitova varaus on tehtävä 3 päivää ennen. 

Varaukset ja tiedustelut: 

Saunomisvarusteet

  • uima-asu
  • jalkineet (crocsit, lipokkaat tai uimatossut)
  • pyyhe
  • istuinalusta / laudeliina
  • juomapullo
  • saunahattu

    Talkoot

    Saunakylään tarvitaan reippaaseen joukkoon talkoolaisia. On monenlaisia hommia tarjolla omien halujesi tai taitojesi mukaan. Voit tehdä pihahommia, siivota paikkoja, laittaa saunojen eteen juomavesiä ja laudeliinoja tai tulla saunojen lämmitykseen. Tai sitten voit toteuttaa itseäsi saunakylässä haluamallasi tavalla.

    Ilmoittaudu 
    • Ilkalle puh. 040 5463722 tai 
    • Saijalle puh. 044 5786762
    Terveisin 
    Saunakylän talkooväki

     

    Savusaunojen lämmitysohje

    Saunojen lämmitys aloitetaan noin kymmeneltä. Virpiön lämmitys alkaa jo seitsemältä. Tällä aikataululla iltapäivällä neljältä pääsee saunomaan.

    Ohessa on "pikaohje" savusaunan lämmitykseen.
    1. Ennen lämmitystä laitetaan savuräppänät auki seinästä ja katosta lakeistorvi
    2. Löylyvesi laitetaan saaveihin saunan sisälle, koska myöhemmin se ei onnistu saun takia
    3. Varmistetaan, että saunan ulkopuolella on ns. sammutusvettä 
    4. Arina eli "metalliritilä" asetetaan tulipesän pohjalle
    5. Sopivan mittaiset puut asetetaan kivikasan alle, joko pitkiä tai lyhyitä puita, riippuu kiukaasta
    6. Toholla sytytetään puut palamaan, toho on varmin tapa
    7. Syttymisen jälkeen laitetaan kipinäpelti kiukaan eteen, jätetään kuitenkin selkeä rako ilman virtaamiseksi tulipesään
    8. Saunoihin lisätään puita puolen tunnin välein, hyvä tapa on lisätä puita puolelta ja tasalta
    9. Saunan ovi pidetään raollaan vähintään 10-20 cm lämmityksen aikana
    10. Jos tuli tulee kivien välistä (savukaasupalo) puiden lisäyksen jälkeen, niin se pitää heti vedellä sammuttaa
    11. Loppuvaiheessa mitataan kiukaan kivien välistä lämpötilaa, jonka pitää olla noin 300 C eli alimmaisten kivien tulee olla ns. punahehkuisia
    12. Kahden aikaan ovat kiukaat jokseenkin sopivassa lämmössä
    13. Viimeiset puut laitetaan noin kahdelta
    14. Kolmen aikaan poistetaan tuhkat pesästä. Ensin otetaan arina arinaraudalla pois ja sitten otetaan tuhkat tuhkasankoihin
    15. Arina ja tuhkat viedään pihalle. Arina kannattaa heti ensin poistaa ennen tuhkien poisottoa. Arina ja tuhkat tulee asettaa saunan ulkopuolelle sellaiseen paikkaan, jottei siitä ole vaaraa
    16. Räppänät laitetaan kiinni, samoin lakeinen
    17. Kipinäpellit laitetaan ihan kiinni kiukaaseen tuhkien poisoton jälkeen, jottei ilmakierto jäähdytä kiviä
    18. Viimeiseksi heitetään häkälöylyt ja huuhtaistaan lauteet vedellä puhtaiksi sekä laitetaan ovi kiinni
    19. Sitten annetaan kiukaiden olla "tekeytymässä" eli siintymässä
    20. Kahden kolmen välillä oli vielä laitettava vesipatojen pesuvedet lämpiämään, muista toho, varma peli
    21. Lopuksi laitetaan tarvittaessa ledimyrskylyhdyt paikoilleen lauteille
    22. Pefletit, juomamukit ja vesiastiat laitetaan saunan edustalle
    23. Neljältä kaikki on valmista saunojia eli asiakkaita varten

    Lämmitysohje savusaunojen lämmittäjille

    Tällä ohjeella pyritään estämään savusaunojen palaminen lämmityksen aikana. 

    Ohje on koostettu kokemusperäiseen tietoon pohjautuen.
    • avaa räppänät ja lakeistorvi ennen lämmityksen aloittamista
    • varmista, että arina (oik. rosti) on tulipesässä
    • lisää puita noin puolet luukun pinta-alasta
    • seuraa kiukaan ja rakenteiden lämpötilaa
      • mittaus tehdään laser-mittarilla (celsius asteikko)
      • rakenteiden lämpötila mitataan aina ennen puiden lisäystä, kun lämmitystä on tehty yli kaksi (2) tuntia
      • kiukaan kivien lämpötila ei saa nousta paljoa yli kolmeasataa astetta (+ 300 C) 
      • seinien ja katon pintalämpötila ei saa nousta yli sataan asteeseen (+ 100 C), muuten tulipaloriski kasvaa merkittäväksi
    • lämmityksen aikana pidetään ulko-ovi raollaan

    Savusaunassa saunomisen slangia

    • Amerikan kiehinen - Valopetrolissa kasteltu puutikku, jolla sytytetään kiukaan puut.
    • Arina - Metallinen ritilä tulipesässä, jonka päällä puita poltetaan. Oikeasti metalliritilä on rosti. Arina on se kivialusta, jolla mm. paistetaan leipää.
    • Arinarauta - Koukkurauta, jolla arina nostetaan lämmityksen jälkeen pois tuliperästä joko lauteiden alle tai ulos seinustalle kivien päälle.
    • Enkelin siivet - Saunoja on nojannut nokiseen seinään ja selkään on piirtynyt siivet.
    • Häkälöylyt - Ennen saunomista heitettävät löylyt, joiden tarkoituksena on tuulettaa kiuaskivistä ja saunasta ulos lämmityksestä jäänyt tuhka ja noki, ehkä myös häkä. Sen jälkeen annetaan saunan siintyä.
    • Kannikat korventuu (perskarvat palaa) - Savusauna on lämmitetty todella kuumaksi, ettei kärsi edes saunassa istua.
    • Ketun häntä - Lämmitysvaiheen lopussa palokaasut palavat kiuaskivien päällä, kun puita lisätään.
    • Kiehinen - On vuoltu sytyke, tulen sytyttämisen apukeino. Se tehdään puusta veistämällä tai vuolemalla puukappaleen pinnasta ohuita lastuja, jotka jäävät juurestaan puuhun kiinni. Tällä tavalla puukappaleen pinta-ala suurenee ja palaminen helpottuu. Kiehinen asetellaan sytykkeeksi lastut alaspäin, jotta tuli nousee niiden väliin.
    • Kipinäpelti - Tulisijan edessä oleva kipinöiden karkaamista estävä pelti, lämmitysvaiheessa pidetään reilusti raollaan paloilman saamiseksi ja tuhkien poisoton jälkeen suljetaan tiiviisti, ettei kiukaan läpi virtaa kylmää ilmaa, joka jäähdyttää kiuaskivet.
    • Kiuas kyykkää - Kiukaan lämpö kestää vain lyhyen aikaa saunomista, tunnin verran.
    • Lakeinen - Saunan katossa oleva savun poisto hormi.
    • Luoda löylyä - Pitkävartisella löylykauhalla hitaasti lirutetaan vesi kiukaan uumeniin.
    • Lämpötilan mittaus - Kiukaan lämmityksen loppuvaiheessa mitataan syvemmällä olevien kivien lämpötila laser -mittarilla pintakivien välistä. Lämpötilan tulee olla noin 300-350 C. Punahehkuiset kivet kertovat lämmityksen olleen riittävä.
    • Musta sika pesässä - Tuli on sammunut kiukaassa. Yleensä näin käy, jos sytytyksen hoitaa huolimattomasti.
    • Palovesiämpäri - Lämmitysvaiheessa oven ulkopuolella on ämpärillinen vettä ja nappo/kuuppa, jos lämmitysvaiheessa pääsee tuli karkaamaan. Myös ketunhäntiä sammutetaan tällä vedellä.
    • Räppänä - Seinässä oleva savun poisto luukku.
    • Saunamajuri -  Henkilö, jonka vastuulla on saunan lämmittäminen ja löylyistä huolehtiminen; vastuulla tulen sytyttäminen sekä polttopuiden lisääminen.
    • Saunahattu - Hattu suojaa päätäsi sekä hiuksiasi liialta kuumuudelta/kosteudelta ja ehkäisee myös päänsärkyä saunan jälkeen. Laita se kuivien hiusten päälle, kun menet nauttimaan saunan löylyistä.
    • Saunatonttu - Liikkuu pimeässä saunassa huomaamattomasti, varsinkin lauteiden alla.
    • Savusauna - Puulämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jossa ei ole lainkaan savupiippua, vaan palokaasut leviävät suoraan löylyhuoneeseen, saunomisen aikana kiuasta ei enää lämmitetä.
    • Siintyminen - Viimeisen puiden lisäyksen sekä tuhkien poisoton jälkeen annetaan kiukaan lämmön levitä ja tasaantua ennen saunomista.
    • Tiku - Saunassa lämmityksen jälkeinen "katku", joka ottaa silmiin, "saunassa on tikua".
    • Toho - Kaasulla toimiva sytytin, jota käytetään, kun lämmitys aloitetaan.
    • Tontun silmät - Kiukaan kivet on niin lämpöiset, että ne hehkuvat punaisina ulompana olevien kylmien kivien välistä.
    • Tuhkalapio - Metallinen työväline, jolla tuhkat poistetaan pesästä lämmityksen jälkeen.
    • Vasta - Saunomisessa käytettävä oksakimppu, jolla vastotaan (tai vihdotaan), mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten. Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta. Koivuvastaan kannattaa käyttää nuorehkon rauduskoivun oksia. Vasta sanaa käytetään erityisesti Itä-Suomessa.
    • Vihta - Länsi-Suomen vastine itäsuomalaisten vastalle.

    Saunasanasto englanniksi

    Saunasanasto englanniksi, linkki Sauna Maailmalla -sivulle

    Vihta vai vasta?

    Missä saunahullut kohtaavat, siellä alkaa kinastelu siitä, kumpi on oikea nimitys: vihta vai vasta? 

    Vihta-vastakinastelu on loppujen lopuksi aivan turhaa, sillä kumpikin nimitys on aivan yhtä oikein. Tain yhtä väärin, puhujasta riippuen. 

    Länsi-Suomessa käytetään vihtaa, kun taas Itä-Suomessa on tapana tarttua vastaan.

    Saunakylävalssi

    Savusaunat kun nähdä nyt saan
    saavun Jämsään ja Juokslahden rantaan

    Suomen saunakulttuuri voi
    saunakylää kun ideoi

    Tehdä kylän sen tunnetuksi
    sekä maailman ainoaksi

    Sinut kutsuu se niin lämpimiin
    sen löylyihin hyväileviin

    Ensilöylyt on heitetty
    avajaisetkin vietetty

    Koko Suomi mukaan kun saatiin
    saunan juhlaa vietettiin


    Saunakylän valssi kun soi
    mukanaan se viedä voi

    Sinut entisaikaan vain
    saunan löyly pehmoinen

    Jos terva viina ja sauna
    eivät auta on se kuolemaksi

    Kun unohtuu viha ja kauna
    elo vihtoen paremmaksi

    Saunakylämme ohje on tää
    sitä helppo on ymmärtää

    Savusaunasta saat nautinnon
    sitä muualta et sä saa

    - sävel ja sanat Eero Virtanen -

    Tiesitkö?

    Sauna on ollut tärkeä tärkeä osa suomalaisten elämää. Presidentti Urho Kekkonen sanoi:

    "Saunassa minä rentoudun fyysisesti ja virkistyn henkisesti. Saunan leppoisa ilmapiiri synnyttää helposti sovintomieltä. Elämä ilman saunaa tuntuu minusta mahdottomalta.

    Saunakylän kuvia

    Kesä 2024








    Kesä 2023






























































































    Ei kommentteja: