Saunakylä on niin sanotusti museo, mutta eroaa perinteisestä museosta siinä, että savusaunat ovat aidosti niiden alkuperäisessä käytössä. Tule kokemaan historiallisten saunojen löylyt.
Savusaunassa sielu tulee puhtaaksi.
Sijainti
Google Maps sijaintilinkki
Kansalaisen karttapaikka
Yhteystiedot
Suomen saunakulttuuri ryPataniemi 420
Jämsä
Finland
Finland
Puhelin:
+358 40 5507097
Sähköposti:
Saunarinki
Saunakylän perustiedot löytyvät Saunaringin nettisivuilta.
Esittelyvideot
Esittelyvideo löytyy YouTubesta, klikkaa tästä Jämsän saunakylä.Facebookissa on Jämsän HD-Filmi Oy:n tekemän esittelyvideo Linkki Facebookin videoon
Saunakylä japanilaisittain kuvattuna linkki YouTubeen
Erään asiakkaan kuvaama video Saunakylästä kesällä 2024. Upeasti on toteutettu video.
Sosiaalisen median kautta Saunakylä tiedotetaan lauantaisaunoista ja muista tapahtumista.
Myös Instagramissa tiedotetaan saunakylän tapahtumista foorumilla saunavillage_finland.
Pysäköinti
Kesälauantaisin on tärkeää, että auto pysäköidään ohjeen mukaan, koska kävijöitä on runsaasti.
Saunat
Saunat ja oheisrakennukset ovat sijoitettu alueelle oheisen kartan mukaisesti.
Sauna on valmis saunomista varten, kun vihreä merkki on näkyvissä.
Savusaunojen historia
Saunakylässä on yli 20 historiallista savusaunaa, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Nuorimmat savusaunat edustavat 1940-luvun savusaunarakentamista. Vanhimmat savusaunat kertovat oman tarinansa suomalaisen saunan historiasta ja eri alueiden saunarakentamisen perinteestä.
Yleiset saunavuorot
Yleiset saunavuorot ovat pääosin lauantaisin (kesä-syys), jolloin on noin 150-200 saunojaa. Tilaa on saunojille, koska saunoja on noin kymmenen lämpimänä.
Saunojia tulee ympäri Etelä-Suomea Oulu-Turku-Lappeenranta akselilta. Lisäksi jokainen kerta on ulkomaalaisia saunojia. Japani on yleensä aina edustettuna ja myös muista maista on saunojia.
- Saunojen käyttömaksu (2024) aikuisilta on 15 €, lapset (alle 12v) sekä jäsenet ilmaiseksi.
- Jäsenmaksu on 30 €/kesä vuonna 2024.
Facebookista tai Instagrammista saa tarkempaa tietoa.
Yksityiset saunavuorot
Saunakylän saunoja voi varata yksityiskäyttöön. Tilaussaunoja on erikokoisia ja hinta muodostuu sen mukaan.
- Pieniä savusaunoja tai
- isoja
- ja Virpiö, suurin ja mahtavin.
Sitova varaus on tehtävä 3 päivää ennen.
Varaukset ja tiedustelut:
- suomen.saunakulttuuri@gmail.com tai
- klo 17:00 jälkeen puh. 040 550 7097 tai
- 044 5786762 (myös WhatsApp)
Saunomisvarusteet
- uima-asu
- jalkineet (crocsit, lipokkaat tai uimatossut)
- pyyhe
- istuinalusta / laudeliina
- juomapullo
- saunahattu
Talkoot
Saunakylään tarvitaan reippaaseen joukkoon talkoolaisia. On monenlaisia hommia tarjolla omien halujesi tai taitojesi mukaan. Voit tehdä pihahommia, siivota paikkoja, laittaa saunojen eteen juomavesiä ja laudeliinoja tai tulla saunojen lämmitykseen. Tai sitten voit toteuttaa itseäsi saunakylässä haluamallasi tavalla.Ilmoittaudu
- Ilkalle puh. 040 5463722 tai
- Saijalle puh. 044 5786762
TerveisinSaunakylän talkooväki
Savusaunojen lämmitysohje
Saunojen lämmitys aloitetaan noin kymmeneltä. Virpiön lämmitys alkaa jo seitsemältä. Tällä aikataululla iltapäivällä neljältä pääsee saunomaan.
Ohessa on "pikaohje" savusaunan lämmitykseen.
- Ennen lämmitystä laitetaan savuräppänät auki seinästä ja katosta lakeistorvi
- Löylyvesi laitetaan saaveihin saunan sisälle, koska myöhemmin se ei onnistu savun takia
- Varmistetaan, että saunan ulkopuolella on ns. sammutusvettä
- Arina eli "metalliritilä" asetetaan tulipesän pohjalle
- Sopivan mittaiset puut asetetaan kivikasan alle, joko pitkiä tai lyhyitä puita, riippuu kiukaasta
- Toholla sytytetään puut palamaan, toho on varmin tapa
- Syttymisen jälkeen laitetaan kipinäpelti kiukaan eteen, jätetään kuitenkin selkeä rako ilman virtaamiseksi tulipesään
- Saunoihin lisätään puita puolen tunnin välein, hyvä tapa on lisätä puita puolelta ja tasalta
- Saunan ovi pidetään raollaan vähintään 10-20 cm lämmityksen aikana
- Jos tuli tulee kivien välistä (savukaasupalo) puiden lisäyksen jälkeen, niin se pitää heti vedellä sammuttaa
- Loppuvaiheessa mitataan kiukaan kivien välistä lämpötilaa, jonka pitää olla noin 300 C eli alimmaisten kivien tulee olla ns. punahehkuisia
- Kahden aikaan ovat kiukaat jokseenkin sopivassa lämmössä
- Viimeiset puut laitetaan noin kahdelta
- Kolmen aikaan poistetaan tuhkat pesästä. Ensin otetaan arina arinaraudalla pois ja sitten otetaan tuhkat tuhkasankoihin
- Arina ja tuhkat viedään pihalle. Arina kannattaa heti ensin poistaa ennen tuhkien poisottoa. Arina ja tuhkat tulee asettaa saunan ulkopuolelle sellaiseen paikkaan, jottei siitä ole vaaraa
- Räppänät laitetaan kiinni, samoin lakeinen
- Kipinäpellit laitetaan ihan kiinni kiukaaseen tuhkien poisoton jälkeen, jottei ilmakierto jäähdytä kiviä
- Viimeiseksi heitetään häkälöylyt ja huuhtaistaan lauteet vedellä puhtaiksi sekä laitetaan ovi kiinni
- Sitten annetaan kiukaiden olla "tekeytymässä" eli siintymässä
- Kahden kolmen välillä oli vielä laitettava vesipatojen pesuvedet lämpiämään, muista toho, varma peli
- Lopuksi laitetaan tarvittaessa ledimyrskylyhdyt paikoilleen lauteille
- Pefletit, juomamukit ja vesiastiat laitetaan saunan edustalle
- Neljältä kaikki on valmista saunojia eli asiakkaita varten
Lämmitysohje savusaunojen lämmittäjille
Tällä ohjeella pyritään estämään savusaunojen palaminen lämmityksen aikana.
Ohje on koostettu kokemusperäiseen tietoon pohjautuen.
- avaa räppänät ja lakeistorvi ennen lämmityksen aloittamista
- varmista, että arina (oik. rosti) on tulipesässä
- lisää puita noin puolet luukun pinta-alasta
- seuraa kiukaan ja rakenteiden lämpötilaa
- mittaus tehdään laser-mittarilla (celsius asteikko)
- rakenteiden lämpötila mitataan aina ennen puiden lisäystä, kun lämmitystä on tehty yli kaksi (2) tuntia
- kiukaan kivien lämpötila ei saa nousta paljoa yli kolmeasataa astetta (+ 300 C)
- seinien ja katon pintalämpötila ei saa nousta yli sataan asteeseen (+ 100 C), muuten tulipaloriski kasvaa merkittävästi
- lämmityksen aikana pidetään ulko-ovi raollaan
Savusaunassa saunomisen slangia
- Amerikan kiehinen - Valopetrolissa kasteltu puutikku, jolla sytytetään kiukaan puut.
- Arina - Metallinen ritilä tulipesässä, jonka päällä puita poltetaan. Oikeasti metalliritilä on rosti. Arina on se kivialusta, jolla mm. paistetaan leipää.
- Arinarauta - Koukkurauta, jolla arina nostetaan lämmityksen jälkeen pois tulipesästä joko lauteiden alle tai ulos seinustalle kivien päälle.
- Enkelin siivet - Saunoja on nojannut nokiseen seinään ja selkään on piirtynyt siivet.
- Häkälöylyt - Ennen saunomista heitettävät löylyt, joiden tarkoituksena on tuulettaa kiuaskivistä ja saunasta ulos lämmityksestä jäänyt tuhka ja noki, ehkä myös häkä. Sen jälkeen annetaan saunan siintyä.
- Kannikat korventuu (perskarvat palaa) - Savusauna on lämmitetty todella kuumaksi, ettei kärsi edes saunassa istua.
- Ketun häntä - Lämmitysvaiheen lopussa palokaasut palavat kiuaskivien päällä, kun puita lisätään.
- Kiehinen - On vuoltu sytyke, tulen sytyttämisen apukeino. Se tehdään puusta veistämällä tai vuolemalla puukappaleen pinnasta ohuita lastuja, jotka jäävät juurestaan puuhun kiinni. Tällä tavalla puukappaleen pinta-ala suurenee ja palaminen helpottuu. Kiehinen asetellaan sytykkeeksi lastut alaspäin, jotta tuli nousee niiden väliin.
- Kipinäpelti - Tulisijan edessä oleva kipinöiden karkaamista estävä pelti, lämmitysvaiheessa pidetään reilusti raollaan paloilman saamiseksi ja tuhkien poisoton jälkeen suljetaan tiiviisti, ettei kiukaan läpi virtaa kylmää ilmaa, joka jäähdyttää kiuaskivet.
- Kiuas kyykkää - Kiukaan lämpö kestää vain lyhyen aikaa saunomista, tunnin verran.
- Lakeinen - Saunan katossa oleva savunpoisto hormi.
- Luoda löylyä - Pitkävartisella löylykauhalla hitaasti lirutetaan vesi kiukaan uumeniin.
- Lämpötilan mittaus - Kiukaan lämmityksen loppuvaiheessa mitataan syvemmällä olevien kivien lämpötila laser -mittarilla pintakivien välistä. Lämpötilan tulee olla noin 300-350 C. Punahehkuiset kivet kertovat lämmityksen olleen riittävä.
- Musta sika pesässä - Tuli on sammunut kiukaassa. Yleensä näin käy, jos sytytyksen hoitaa huolimattomasti.
- Palovesiämpäri - Lämmitysvaiheessa oven ulkopuolella on ämpärillinen vettä ja nappo/kuuppa, jos lämmitysvaiheessa pääsee tuli karkaamaan. Myös ketunhäntiä sammutetaan tällä vedellä.
- Räppänä - Seinässä oleva savunpoistoluukku.
- Saunamajuri - Henkilö, jonka vastuulla on saunan lämmittäminen ja löylyistä huolehtiminen; vastuulla tulen sytyttäminen sekä polttopuiden lisääminen.
- Saunahattu - Hattu suojaa päätäsi sekä hiuksiasi liialta kuumuudelta/kosteudelta ja ehkäisee myös päänsärkyä saunan jälkeen. Laita se kuivien hiusten päälle, kun menet nauttimaan saunan löylyistä.
- Saunatonttu - Liikkuu pimeässä saunassa huomaamattomasti, varsinkin lauteiden alla.
- Savusauna - Puulämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jossa ei ole lainkaan savupiippua, vaan palokaasut leviävät suoraan löylyhuoneeseen, saunomisen aikana kiuasta ei enää lämmitetä.
- Siintyminen - Viimeisen puiden lisäyksen sekä tuhkien poisoton jälkeen annetaan kiukaan lämmön levitä ja tasaantua ennen saunomista.
- Tiku - Saunassa lämmityksen jälkeinen "katku", joka ottaa silmiin, "saunassa on tikua".
- Toho - Kaasulla toimiva sytytin, jota käytetään, kun lämmitys aloitetaan.
- Tontun silmät - Kiukaan kivet on niin lämpimät, että ne hehkuvat punaisina ulompana olevien kylmien kivien välistä.
- Tuhkalapio - Metallinen työväline, jolla tuhkat poistetaan pesästä lämmityksen jälkeen.
- Vasta - Saunomisessa käytettävä oksakimppu, jolla vastotaan (tai vihdotaan), mikä tarkoittaa vastan lyömistä kuumassa saunassa vartalon ihoa vasten. Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta. Koivuvastaan kannattaa käyttää nuorehkon rauduskoivun oksia. Vasta sanaa käytetään erityisesti Itä-Suomessa.
- Vihta - Länsi-Suomen vastine itäsuomalaisten vastalle.
Saunasanasto englanniksi
Saunasanasto englanniksi, linkki Sauna Maailmalla -sivulle
Vihta vai vasta?
Missä saunahullut kohtaavat, siellä alkaa kinastelu siitä, kumpi on oikea nimitys: vihta vai vasta?
Vihta-vastakinastelu on loppujen lopuksi aivan turhaa, sillä kumpikin nimitys on aivan yhtä oikein. Tain yhtä väärin, puhujasta riippuen.
Länsi-Suomessa käytetään vihtaa, kun taas Itä-Suomessa on tapana tarttua vastaan.
Saunakylävalssi
Savusaunat kun nähdä nyt saan
saavun Jämsään ja Juokslahden rantaan
Suomen saunakulttuuri voi
saunakylää kun ideoi
Tehdä kylän sen tunnetuksi
sekä maailman ainoaksi
Sinut kutsuu se niin lämpimiin
sen löylyihin hyväileviin
Ensilöylyt on heitetty
avajaisetkin vietetty
Koko Suomi mukaan kun saatiin
saunan juhlaa vietettiin
Saunakylän valssi kun soi
mukanaan se viedä voi
Sinut entisaikaan vain
saunan löyly pehmoinen
Jos terva viina ja sauna
eivät auta on se kuolemaksi
Kun unohtuu viha ja kauna
elo vihtoen paremmaksi
Saunakylämme ohje on tää
sitä helppo on ymmärtää
Savusaunasta saat nautinnon
sitä muualta et sä saa
- sävel ja sanat Eero Virtanen -
Sauna -biisi
Olli Halonen - Synnytty saunomaan, YouTube
Tiesitkö?
"Saunassa minä rentoudun fyysisesti ja virkistyn henkisesti. Saunan leppoisa ilmapiiri synnyttää helposti sovintomieltä. Elämä ilman saunaa tuntuu minusta mahdottomalta.
Saunakylän kuvia
Kesä 2024
Kesä 2023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti