perjantai 29. huhtikuuta 2016

Some vöyhötystä

Ilvestelija puuttui samaan asiaan kuin itse eilen Blogiin kirjoittelin. Samoja linjoja nyt vedetään.

Jämsän Seutu 29.4.2016


torstai 28. huhtikuuta 2016

Rinneyrittäjän maanvuokrasopimukset Himoksessa

Himoksen rinneyrittäjällä Hiihtokeskus Himosvuori Oy:llä on maanvuokrasopimus maanviljelijä Tuomo Rinteen kanssa n. 55 ha:n ja Jämsän kaupungin kanssa n. 18 ha:n määräalasta.

Molemmat vuokrasopimukset ovat samalla mallilla määrämuotoisesti laadittu ja niissä ei ole mitään toiminnallisia rajoituksia ja vuokraoikeuden pysyvyydet on niiden osalta kirjattu.

Molemmat vuokratut määräalat sijoittuivat kokonaisuudessaan Himoksen osayleiskaavan (2001) "Rinnealueelle, jonka kaavamerkki on VU-1".

Rinneyrittäjä vaati tammikuussa 2006, että sen ja kaupungin vuokrasopimuksen optioalueista tehdään vuokrasopimus, mutta kaupunki kieltäytyi vuokrasopimuksen tekemisestä.

Molempien vuokrasopimuksien määräaloille muodostui "Himoskylä" asemakaavassa (2007) rakennusoikeustontteja;

Asemakaavan vahvistuttua kaupunki teki vuokrasopimuksen optioalueelle muodostuneesta tontista kaupat YIT:n kanssa neuvottelematta vuokralaisen Himosvuori Oy:n kanssa vuokrasopimuksen ehtojen purkamisesta tontilta. Vuokralainen Himosvuori Oy vei erimielisyyden ennakkotapauksena oikeuteen. Oikeus teki kaupungille sen vaatiman myönteisen päätöksen, että "kaikki" osayleiskaavan rinnealueet eivät ole optioalueita. Optioehto vuokrasopimuksessa oli:


- - -
5.5 Optiot
Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen.

- - -

Asemakaavan laadintavaiheessa Tuomo Rinne ja Himosvuori Oy sopivat, että jatkossa noudatetaan kaupungin ja Himosvuori Oy:n välisen vuokrasopimuksen hinnoittelua asemakaavan rakennusoikeuksien luovutuksen hinnoittelussa. Rakennusoikeuksista saadun hinnan jakoperusteeksi sovittiin Iso-Ylläksen malli, missä maanomistaja Tuomo Rinne saa hinnasta tontin kauppahintana 1/3 -osan ja Himosvuori Oy 2/3 -osan ostajalta purkuhintana, tai jää sovittaessa uudeksi vuokraisännäksi.

Kaupungin ja Himosvuori Oy:n vuokrasopimuksen esimerkin mukaan kaupunki saa maanomistajana vuokrasopimusalueen tontista 50 €/k-m2 kauppahintaa ja vuokralainen Himosvuori Oy saa ostajalta vuokraoikeuden purkuhintana 100 €/k-m2, tai jää sovittaessa uudeksi vuokraisännäksi. Vuokra-alueen lunastus ja rakennusoikeusehdot kaupungin jaHimosvuori Oy:n vuokrasopimuksessa:

- - -
5.3 Vuokralaisen lunastusoikeus

Vuokralaisella on oikeus lunastaa vuokra-alue omakseen 2,41 euron neliöhintaan. Lunastushinta sidotaan 4.2 kohdan mukaisesti elinkustannusindeksiin. Kohdan 5.4. mukainen rakentaminen kohottaa lunastushintaa 50 euroa kerrosneliömetriltä myynti- ja majoitustilojen osalta. Vuokra-alueen osan lunastaminen on myös mahdollista.

5.4 Vuokra-alueelle rakentaminen

Mikäli vuokralainen rakennuslupamenettelyä noudattaen rakentaa vuokraamalleen alueelle matkailua palvelevia rakennuksia, kuten majoitus- ja ravitsemusrakennuksia, vuosivuokraa korotetaan 7,5 % kohdan 5.3 mainitusta 50 euron hinnasta kerrosneliömetriltä.

- - -

Kummankin vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokralainen Himosvuori Oy voi myös ostaa itse ko. asemakaavan rasitteelliset kaavatontit, mutta Jämsän kaupunki kieltäytyi niitä myymästä.

Kun yhtään tonttia ei ole mennyt kaupaksi kummaltakaan vuokra-alueelta, Tuomo Rinne esitti Himosvuori Oy:lle vuokra-alueen ostamista em. sovituilla ehdoilla. Esikauppakirja tehtiin 9.5.2012. (Liite)








Norsunluutornista somettaminen

Jotenkin hurjalta tuntuu, kun Jämsän somettaminen tuntuu olevan virkamiehistön viestintäkanava kansalle. Ja sitten sitä hehkutetaan, että koko johtoryhmä on somessa. Olemme Facebookissa ja Twiitataan. Kokoukset on nykyaikaa - ne on Trellossa ja lisäksi on oma sisäinen keskustelukanava Yammer.  Ja vielä löytyy WhatsApp monialustainen pikaviestisovellus.

Niin ja onhan Internetissä kaupungin tiedot. Sisäiseen tiedottamiseen on Intranet ja uusin uutuus Jämsä Bloggaa sivusto. Perustyökaluna tietysti sähköposti. Puhelin on joko perusmallia tai älysellainen sähköpostilla ja muilla herkuilla.

Jäikö vielä puuttumaan jokin mediahärpäke?

Meikäläisen mielestä liian imelää.

Pitäisikö keskittyä vain muutamaan bitttitaivaan tuotteeseen ja perustyöhön?

Jotenkin tuntuu sille, että virkamiehelle tekisi hyvää laskeutua norsunluutornista kansan pariin ja lopettaa ylenpalttinen somettaminen. Hyvät  ja aidot kontaktit saa toreilla ja kahviloissa. Se on aitoa vuorovaikutusta.

En tiedä olenko liian vanhanaikainen ajatuksiltani?

Valtuutettu on kuin pässi narun päässä

Olen perehtynyt Himoksen kiemuroihin, kaavoitukseen ja sopimuksiin. Useiden kuukausien eli muutaman vuoden selvittelyjen jälkeen molempia osapuolia kuunnellen tiedän, että lähes kukaan valtuutetuista ei ymmärrä Himoksen asioita.

Tähän päätökseen olen tullut kun olen kuunnellut Himoksen päätoimijaa, virkamiehiä ja valtuutettuja. Mielestäni valtuutettuina olemme täysin virkamiesten vietävissä.

Perusteluina totean, että eri lakimiesten selvitykset ja lausunnot sekä molempien osapuolten kuuleminen ja valtuutettujen kanssa keskustelu ovat ratkaisseet ajatuspäätelmän. Vaikka virkamiehet tekevät töitään virkavastuulla, niin asiat voidaan esitellä monin tavoin.

Myös molempia osapuolia kuunnellen olen tullut siihen päätökseen, että kaikki asiat ei ole aina niinkuin kerrotaan.

Ensimmäinen ymmärrettävä esimerkki on seuraavanlainen. Kaupunki sanoo, että palaveriin ei ole Hiihtokeskus Himosvuori Oy:llä aikaa ennen 9.5.2016 johtuen siitä, että hiihtokeskuksella ei ole sihen aikaa. Ja sitten henkilökohtaisesti kysyin: hiihtokeskuksen vastaus on, että meillä on aikaa neuvotteluun milloin vain ennen 9.5.2016. Asia liittynee siihen, että Himoksen osayleiskaava 2-4 nähtävilläolo päättyy 9.5.2016. Asiaa vielä hieman söhäisin ja kysyin valtuutettuna kaupungilta sähköpostilla seuraavaa: "Ymmärsinkö oikein, että Hiihtokeskus Himosvuorelle ei käynyt palaveri ennen 9.5.2016 Jämsän kaupungin kanssa?" Tähän en valtuutettuna saanut vastausta, en kirjallisista enkä suullista. Virkamies ymmärsi, ettei voi antaa vastausta.

Toinen esimerkki on kauempaa historiasta. Kaupunki sanoi neuvotelleensa Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kanssa. Asiaa selviteltiin tarkemmin toiselta osapuolelta eli hiihtokeskukselta. Totuus oli se, että osapuolet olivat tavanneet Citymarketin hyllyjen välissä ja hetken keskustelleet. Eli se siitä ja neuvottelusta.

No on niitä neuvotteluja oikeasti käytykin. Nämä kaksi (2) esimerkkiä oli teille blogin lukijoille vain selkeä ymmärrettävä esimerkki. Myös muita esimerkkejä on olemassa. Eräs poliittinen vaikuttaja on kerännyt listaa muunnelluista totuuksista kaupungin ja hiihtokeskuksen välillä. Asiat on tarkistettu kyseessä olevan vaikuttajan toimesta puolin ja toisin.

No totuuden ymmärtäminen kaavoituksen ja sopimuksien viidakosta ei aukea kennellekkään. Kukaan ei pysy kärryillä. Valtuutetun on vain uskottava, että virkamies puhuu totta ja tekee töitään virkavastuulla. Ja kun valtuuteltulle sanotaan, että töitä tehdään virkavastuulla, niin valtuutettu mykistyy hiljaiseksi. Silti sitkeimmät sissit yrittävät selvittää asiat juurta jaksaen.

Myös asioihin vastaaminen "kaavoittamisen" erikoistermein valtuutetuille ei ole soveliasta. Pitää puhua tyhmille valtuutetuille niille soveltuvalla ja ymmärrettävällä selkokielellä. Kukaan valtuutetuista ei ole kaavoituksen ja sopimuksien ammattilainen. Ja on myös sellaisia valtuutettuja, jotka osaavat joko lukea tai kirjoittaa ;) Valtuustohan on kansan valitsema.

Kukaan valtuutetuista ei aidosti ja oikeasti ymmärrä Himoksen asioita - Virkamies vie kuin pässiä narussa.

Maaperä on erittäin tulehtunut Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n välillä. Tarvitaan ulkopuolinen ja uusi henkilö asioita selvittämään. Mielestäni oikea henkilö on virkamies, joka osaa lukea ja kirjoittaa sekä käytöstavoiltaan hän on asiallinen sekä korrekti. Mielestäni tällainen henkilö on Anna-Liisa Lehtinen, lakia ja sopimustekstejä osaava kaupungin hallintojohtaja.

Tästä blogista saa nyt jotkut näppyjä nenän päähän tai herne menee nenässä poikittain, mutta sille en voi mitään. Avasin vain totuuden asiasta. Valtuutetut ovat tyhmiä, tai oikeastaan ymmärtämättömiä. Ja niin olen minäkin.

Himoksen kehittyminen on Jämsän etu. Miettikää kuinka paljon Levin matkailurahaa kilisee Kittilän kassaan. Meidän tulisi olla kateellisia - potentiaalia on meillä Himoksella erittäin paljon.

Aivokoppani on purettu blogin biteiksi.

Piikittää


Aivojen lepuutusta

Melonta Jämsänjoella - Aivojen lepuutusta.

Vierasvenesatama

Märäsoja

Pispala

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Himoksen kausi laskettelijan silmin


Monet eivät tiedä miten Himoksen kausi etenee? Talvi alkaa pakkasten tullessa. Siitä noin viikon kuluttua rinneyhtiö saa Länsi-Himoksessa länsiosan rinteet auki. Seuraavaksi lumetetaan ns. koko Länsi-Himos. Sen jälkeen lumetusarsenaali siirtyy Keski-Himokseen. Toivottavasti kelit ovat suotuisat ja tämä on tehty ennen Joulun sesonkia. Kaikkihan on pakkasista kiinni.

Kun Länsi- ja Keski-Himos on valmis koko arsenaali siirtyy Pohjois- ja Luoteis-Himokseen. Samalla lumetetaan siirtymät näiden välillä.

Keskitalvella on koko rinnesirkus on kaikkien laskettelijoiden käytössä.

Talven siirryttyä loppukevääseen, niin auringon säteet ns. sulkevat rinteitä. Ensin sulkeutuu Länsi- ja Keski-Himos. Tällöin käytännössä on koko huhtikuun vielä laskettelijoilla aivan maiskis keli Pohjoisrinteillä. Yöpakkaset ja aurinkoiset kelit kruunaavat nautinnon. Laskettelijan kausi päättyy Vappuun ja rinnekoneen lakitukseen Pohjois-Himoksessa. Samalla palkitaan aktiivisin laskija.

Palveluita, ruoka- ja kahviopalveluita, tuotetaan alkutalvesta lännessä. Koko rinnesirkuksen aikaan koko alueella ja lopuksi pohjoisessa. Haasteellisin aika on keskitalvi ja positiivisen ruuhkaiset lauantait sekä hiihtolomat ja Pääsiäinen. Silloin rinteissä on pöhinää. Näin on myös palvelupuolella. Käytännössä palvelut toimivat 100 % teholla ja ylikin.

Se mitä Himos tarvitsee laskettelijan silmin on palvelut Keski-Himokseen. Tällä hetkellä kiireajan ruuhkat ovat melkoiset ruoka- ja kahvilapalveluissa sekä vuokraamoissa. Tämä Keski-Himoksen kehittäminen olisi toivottua laskettelijan silmin. Samoin uusia rinteitä kaivataan.

Toivottavasti planeetat asettuvat kohdilleen ja Keski-Himos pääsee kehittymään.

Se mikä tässä on tärkeintä on se, että Jämsäläinen veromaksaja hyötyy, kun koko Himos saadaan täyteen kukoistukseen. Alueella on erittäin merkittävä vaikutus Jämsän talouteen ja työllisyyteen. Kuntasektorilla koetaan vain taloudellisesti kireämpiä aikoja.

Blogikirjoitukseni pyydettiin poistamaan

Minua lähestyttiin puhelimitse. Aihe koski piilosarkastista Levin seminaaria. Ison suomalaisen rakennusliikkeen johto ja sen ylimmät vaikuttajat olivat puuttuneet kirjoitukseen.

Soitto tuli päiväraha matkalla olleelta henkilöltä.

Onko Lapin seminaareissa jotain salattavaa?

Ilmeisesti on.

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Myönteisen turvapaikan päätöksen saaneet ja kuntapaikat

Pihlajalinna ja JAO teki sopimuksen Auvilan asunnoista vastaanottokeskuksen (VOK) käyttöön. Sitten Pihlajalinna teki maahanmuuttoviraston kanssa sopimuksen VOK:n perustamisesta. Auvilassa on asunut noin 160-170 turvapaikanhakijaa. Kaiken kaikkiaan yhteiselo on ollut sopuisaa jämsäläisten kanssa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa myönteisiä turvapaikkapäätöksiä on tullut jo muutama. Ja lisää myönteisiä päätöksiä tulee enenevässä määrin.

Muutama perusasia:
- Ihminen saa vapaasti valita asuinpaikkansa turvapaikkapäätöksen jälkeen
- Hinta on aivan sama onko kyseessä "avoin kuntapaikka" vai "25 hengen" sopimus
- Ainoa ero on, että kuntapaikka tapauksessa kunta järjestää asunnon,
   mutta molemmissa tapauksissa maksaja on sama

Sovittu kuntapaikkaratkaisu on turvapaikan saaneen kannalta parempi ratkaisu. Sopeutuminen Suomalaiseen yhteiskuntaan nopeutuu ja selkeytyy eli kotouttamiseen on paremmat onnistumisen edellytykset.

Voi olla, että Jämsään kiintyneet perheet asettuvat tänne. Myös muualta voi tulla asukkaita. Ja todennäköistä on, että sinkku miehet asettautuvat myönteisen päätöksen jälkeen isompiin kaupunkeihin. Ennustaja rooli on tässäkin asiassa vaikea.

Kukaan ei osaa sanoa montako myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta tulee Jämsään. Todennäköistä, että luku on yli 25 olisimme valinneet "avoimen" tai "25 hengen" kuntapaikkaratkaisun. Tehdyllä päätöksellä ei ole juurikaan mitään merkitystä. Ehkä asialla on Jämsälle imagollinen asia. Turvapaikkapäätöksen saaneet voivat asettua tervetulleina positiivisin mielin kuntaan, jos he ovat asuinpaikakseen Jämsän valinneet.

Jämsäläisillä on erittäin positiivisia kokemuksia turvapaikanhakijoihin. En ole kuullut lieveilmiöistä, eikä ole kuullut lähipiirinikään.

Turhaa populismia on ollut ilmassa turvapaikanhakijoiden suhteen. Myös kuntapaikka päätöksen suhteen on harrastettu populismia.

Tarkentava teksti, Jämsän Seutu 26.4.2016
- - -

Suomen kunnat voivat tehdä ely-keskusten kanssa kahdenlaisia sopimuksia oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti maanantaina perustaa turvapaikanhakijoille kuntapaikkoja. Kuntapaikkojen vaihtoehtoina olisi ollut avoin sopimus.

Keski-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Arja Harmaisen mukaan kahden sopimuksen ero on käytännössä se, että kuntapaikkavaihtoehdossa kunta sitoutuu järjestämään turvapaikanhakijalle asunnon kyseisen kunnan alueelta.

- Avoimessa sopimuksessa asuntojen järjestämisvelvollisuutta ei ole. Muuten kunta on velvollinen järjestämään samat kotoutumisen palvelut turvapaikanhakijalle.

Harmaisen mukaan kuntapaikoilla on merkitystä erityisesti turvapaikanhakijoille. Jos kuntapaikkoja on riittävästi, voidaan vastaanottokeskusten asukkaita ohjata nopeammin kuntiin ja kotouttamisentoimet saadaan myös nopeammin käyntiin.

Samoin jos kuntapaikkoja on liian vähän, niin viipyminen vastaanottokeskuksissa venyy ja vastaanottokeskukset joutuvat avustamaan oleskeluluvan saaneita asunnon etsimisessä.

- Sen jälkeen kunnilla ei ole samanlaisia vaikuttamismahdollisuuksia siihen, keitä turvapaikanhakijoita heille tulee tai siihen, miten he sijoittuvat.

Kuntapaikoilla tavoitellaan myös tasaisempaa taakanjakoa kuntien välillä. Muuten riskinä on, että iso osa turvapaikanhakijoista valuu isoihin kaupunkeihin, joihin muodostuu helposti maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita. Se taas ei edesauta kotoutumista.

Kuntapaikkasopimuksen tekevä kunta pystyy vaikuttamaan siihen, millaisia turvapaikanhakijoita paikoille tulee.

- Sopimukseen on mahdollista kirjata, että kunta tarjoaa kuntapaikkoja ensisijaisesti vaikka perheille.

- Meillä on Keski-Suomessa nyt jo kuntia, jotka ovat päätyneet tarjoamaan paikkoja yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, joiden kotoutuminen on jo käynnistynyt hyvin. Näitä ovat esimerkiksi Laukaa ja Äänekoski.

Kuntien haluun saada itselleen tietynlaisia turvapaikanhakijoita liittyy myös mahdollisia ongelmia.

- On mahdollisuus, että aletaan valikoida, että tuo me otetaan, mutta ei tuota. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Ei saisi tulla sellaista tilannetta, että osaa turvapaikanhakijoista ei huolita.

Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut, että haavoittuvassa tilanteessa olevat turvapaikanhakijat ovat etusijalla kuntapaikoille, koska näyttää siltä, että kuntapaikkoja saadaan liian vähän. Tähän joukkoon luetaan muun muassa sairaat, lapsiperheet, yksinhuoltajat, traumatisoituneet ja heikkolahjaiset.

- Heidän osansa on turvattava.

- Olisi aika erikoista, että kaikki Suomesta turvapaikkaa hakeneet olisivat hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa.

Jotta kuntien välille ei muodostuisi nokittelua, ollaan Keski-Suomeenkin perustamassa alueellista työryhmää asian ympärille.

- Kuntiin muuttamisen toimintatapoja voitaisiin yhdessä sopia vastaanottokeskusten, kuntien ja elyn kanssa.

Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi myös itse etsiä itselleen asunnon mistä päin tahansa Suomea. Siihen hänellä on perustuslain takaama oikeus.

Jämsässä on väännetty myös siitä, että voiko avointa sopimusta tehdä ennen kuin kuntapaikoista on tehty päätös. Käytännössä työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut niin, että ensisijaisesti kuntien kanssa neuvotellaan kuntapaikoista. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä avoimia sopimuksia.

Molemmissa vaihtoehdoissa kunta siis sitoutuu järjestämään oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kotouttamisen. Vastineeksi kunta saa kolmen vuoden ajan valtiolta kotouttamisesta korvauksia.

Jämsässä tehtyjen laskelmien mukaan korvaukset pääosin kattaisivat kulut, kun mukaan lasketaan kuntaan muuttaneista turvapaikanhakijoista kunnan saaman valtionosuuden.

Mikään pakko kunnalla ei ole tehdä minkäänlaista sopimusta. Sen sijaan kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kuntaan muuttavalle turvapaikanhakijalle kotouttamispalvelut. Ilman sopimusta kunta jäisi vain ilman kotouttamiskorvauksia.
- - -

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Himoshässäkkä - Kuka tästä kaikesta hyötyy?

Tämän tulisi jokaisen Jämsän kaupunginvaltuutetun ymmärtää !!!

1. Ensimmäinen kysymys; Miksi päättyi Lemminkäinen talo Oy:n aiesopimus kaupungin kanssa?

Alustus;
29.1.2013 Lemminkäinen Talo Oy:n Janne Salonen ottaa sähköpostilla yhteyttä Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kylpylähankkeesta Himoskylä asemakaava-alueen kylpylähankkeen aiesopimukseen (kaupunki -Lemminkäinen) perustuen ja haluaa aloittaa yhteistyön. Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen on sähköpostissa kopion saajana.
- - -

Sähköposti;

Aihe: {Disarmed} Himos Kylpylähotelli
Päiväys: Tue, 29 Jan 2013 14:15:34 +0000
Lähettäjä: Salonen Janne <janne.salonen@lemminkainen.com>
Vastaanottaja: juhani.ojala@himos.fi <juhani.ojala@himos.fi>
CC: ilkka.salminen@jamsa.fi <ilkka.salminen@jamsa.fi>

Hei,
Tulisin tapaamaan ja esittäytymään hankkeemme tiimoilta yhteistyömme
aloittamiseksi pe 15.2 klo 10.00. Onko aika sopiva ja missä Himoksella
voitaisiin tavata?

Jos aika Teille kävisi, tulisimme yhdessä Ilkka Salmisen kanssa.

Ystävällisin terveisin
Janne Salonen
Projektipäällikkö
Lemminkäinen Talo Oy
Satakunnankatu 22 E, 33210 Tampere

- - -

30.10.2013 Janne Salonen ilmoittaa sähköpostilla tavanneensa kylpyläoperaattorin Restelin;

"Tapasin eilen Harri Sivulan tj. Restell Oy. Keskustelussa ei muusta puhuttu, että tärkeintä on löytää nyt aito yhteistyö Himoksessa yhdessä toimimiselle ja yhteistyölle. Vanhojen riitojen osalta pöytä on saatava täysin puhtaaksi. Muuten Restel ei ole valmis tulemaan Himokseen. Tämä oli selkeä suorasanaisesti ilmaistuna oleva viesti minkä sain."

Sähköpostin kopion saajina oli Ilkka Salminen ja Eino Ruhanen.

Teimme pyynnöstä ehdotuksen kaupungille rakennusoikeustonttien optio-oikeuden purkukorvauksesta aiesopimuksen hintojen. Sähköposti Salmiselle ja Ruhaselle ja kopio Saloselle.

Lemminkäinen Talo Oy ilmoittaa, että heillähän ei ole mitään sitä vastaan, että toimitaan Himosvuori Oy:n esityksen mukaisesti.

Kaupunki (Eino Ruhanan ja Lasse Kivinen) ilmoittivat että se ei kaupungille käy, koska sen on toimittava oikeuden päätöksen mukaisesti.


2. Toinen kysymys; Mitä kaupunki aikoo tehdä Himoskylä asemakaavan tonteille, mitkä ovat muodostuneet 2007 asemakaavassa osayleiskaavan 2001 rinnealueella, jonka kaavamerkki on VU-1 ja mille rinnealueelle Hiihtokeskus Himosvuori Oy:llä on optiovaatimus

Vuokrasopimuksessa optioehto;
Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n hallituksen 14.2.2005 hyväksymässä sopimuksessa:
5.5 Optiot
Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien VU-1 rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen.

Kaupunginhallituksen 16.5.2005 hyväksymässä kappaleessa:
5.5 Optiot
Vuokralaisella on ensisijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen.

Käräjäoikeuden päätös:
Optio-oikeutta ei ole tarkoitettu "kaikkien" rinnealueiden haltuun saamiseen. Lisäksi Oikeus toteaa, että neljän kaupungin suullisen todistajan (Asunmaa, Vaara, Pitkäniemi ja Lehtonen) "samasanaisen" todistamisen mukaan, sellaiset osayleiskaavan rinnealueet, mihin voi tulla rakennusoikeutta, ei kuulu optio-oikeuden piiriin.

3. Kolmas kysymys; Miksi kaupunki on muuttamassa nyt nähtävillä olevan Himoksen osayleiskaavan osa-alueiden 2-4 rinnalueen VU-1 kaavamääräystä?
Alustus;
Voimassa olevan osayleiskaavan (2001) kaavamääräys sallii Rinnealueen ja golfalueen asemakaavoittamisen ja rakentamisen (Korkein hallinto-oikeus).

Osayleiskaavaa on jo osa-alueen 1 osalta muutettu 2011 sellaiseksi, ettei sen rinnealueelle saa rakentamista kaavoittaa (Hämeenlinnan hallinto-oikeus)

Lisäkysymykset;

Miksi kaupunki ei ole kuullut rinneyrittäjää Himoksen osayleiskaavan osa-alueiden 2-4 kaavoituksessa?

Kuka nimeltä mainittu henkilö on nyt nähtävillä olevan ehdotuksen rinneliiketoimintojen asiantuntija rinneyrittäjän n. 100 ha:n maa-alueilla?


Alustus;
Rinneyrittäjä omistaa tai hallitsee lähes 100 ha osayleiskaava rinnealueita, jotka ovat kaavakarttaan merkitty VU-1 merkinnällä. Rinneyrittäjän matkailupalvelujen liiketoiminta on kaikki osayleiskaavassa näillä alueilla. Kuitenkaan kaupunki ei ole kuullut lain mukaan rinneyrittäjään kaavan osallisena.

Rinneyrittäjä on muistuttanut ja valittanut jo Himoksen osayleiskaavan osa-alueen 1 muutoksesta, mutta valitus on hallinto-oikeudessa hylätty perusteella, että "yleiskaavan muuttaminen kuuluu kaupungin toimenkuvaan".

Rinneyrittäjä tulee muistuttamaan osayleiskaavan osa-alueen 2-4 muutoksesta, että sitä ei ole lain mukaisesti kuultu kaava-alueen yrittäjänä ja osallisena. Rinneyrittäjä ei tule tekemään "turhaa" valitusta, kun valtuusto päättää muuttaa Himoksen osayleiskaavan rinnealueet kaavamääräykseltään reservaatiksi, missä ei voi kehittää hiihtokeskusliiketoimintaa innovatiivisesti ja olemassa olevien suunnitelmien mukaisesti.

Viimeinen kysymys; KUKA TÄSTÄ KAIKESTA HYÖTYY?

Ja oma vastaukseni on: EI KUKAAN !!!


Kuten aiemmin kirjoitin:

Miksi Jämsä jarruttaa kaavoituksella Himoksen kokonaisvaltaista kehittämistä?
Mielestäni ei ole kenenkään etu jarrutella.

Nyt tulee vuolla rahaa koko puukon terällä - Ei vain kylpylän kärjellä.

Nyt tulee kääntää katseet tulevaan !
Uutta asennetta kaivataan !



Liitteenä KHO:n ja HHO:n päätökset sekä optio-oikeuden purkaminen.