Pihlajalinna ja JAO teki sopimuksen Auvilan asunnoista vastaanottokeskuksen (VOK) käyttöön. Sitten Pihlajalinna teki maahanmuuttoviraston kanssa sopimuksen VOK:n perustamisesta. Auvilassa on asunut noin 160-170 turvapaikanhakijaa. Kaiken kaikkiaan yhteiselo on ollut sopuisaa jämsäläisten kanssa.Nyt ollaan tilanteessa, jossa myönteisiä turvapaikkapäätöksiä on tullut jo muutama. Ja lisää myönteisiä päätöksiä tulee enenevässä määrin.
Muutama perusasia:
- Ihminen saa vapaasti valita asuinpaikkansa turvapaikkapäätöksen jälkeen
- Hinta on aivan sama onko kyseessä "avoin kuntapaikka" vai "25 hengen" sopimus
- Ainoa ero on, että kuntapaikka tapauksessa kunta järjestää asunnon,
mutta molemmissa tapauksissa maksaja on sama
Sovittu kuntapaikkaratkaisu on turvapaikan saaneen kannalta parempi ratkaisu. Sopeutuminen Suomalaiseen yhteiskuntaan nopeutuu ja selkeytyy eli kotouttamiseen on paremmat onnistumisen edellytykset.
Voi olla, että Jämsään kiintyneet perheet asettuvat tänne. Myös muualta voi tulla asukkaita. Ja todennäköistä on, että sinkku miehet asettautuvat myönteisen päätöksen jälkeen isompiin kaupunkeihin. Ennustaja rooli on tässäkin asiassa vaikea.
Kukaan ei osaa sanoa montako myönteisen turvapaikkapäätöksen saanutta tulee Jämsään. Todennäköistä, että luku on yli 25 olisimme valinneet "avoimen" tai "25 hengen" kuntapaikkaratkaisun. Tehdyllä päätöksellä ei ole juurikaan mitään merkitystä. Ehkä asialla on Jämsälle imagollinen asia. Turvapaikkapäätöksen saaneet voivat asettua tervetulleina positiivisin mielin kuntaan, jos he ovat asuinpaikakseen Jämsän valinneet.
Jämsäläisillä on erittäin positiivisia kokemuksia turvapaikanhakijoihin. En ole kuullut lieveilmiöistä, eikä ole kuullut lähipiirinikään.
Turhaa populismia on ollut ilmassa turvapaikanhakijoiden suhteen. Myös kuntapaikka päätöksen suhteen on harrastettu populismia.
Tarkentava teksti, Jämsän Seutu 26.4.2016
- - -
Suomen kunnat voivat tehdä ely-keskusten kanssa kahdenlaisia sopimuksia oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttamisesta. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti maanantaina perustaa turvapaikanhakijoille kuntapaikkoja. Kuntapaikkojen vaihtoehtoina olisi ollut avoin sopimus.
Keski-Suomen ely-keskuksen maahanmuuttoasiantuntija Arja Harmaisen mukaan kahden sopimuksen ero on käytännössä se, että kuntapaikkavaihtoehdossa kunta sitoutuu järjestämään turvapaikanhakijalle asunnon kyseisen kunnan alueelta.
- Avoimessa sopimuksessa asuntojen järjestämisvelvollisuutta ei ole. Muuten kunta on velvollinen järjestämään samat kotoutumisen palvelut turvapaikanhakijalle.
Harmaisen mukaan kuntapaikoilla on merkitystä erityisesti turvapaikanhakijoille. Jos kuntapaikkoja on riittävästi, voidaan vastaanottokeskusten asukkaita ohjata nopeammin kuntiin ja kotouttamisentoimet saadaan myös nopeammin käyntiin.
Samoin jos kuntapaikkoja on liian vähän, niin viipyminen vastaanottokeskuksissa venyy ja vastaanottokeskukset joutuvat avustamaan oleskeluluvan saaneita asunnon etsimisessä.
- Sen jälkeen kunnilla ei ole samanlaisia vaikuttamismahdollisuuksia siihen, keitä turvapaikanhakijoita heille tulee tai siihen, miten he sijoittuvat.
Kuntapaikoilla tavoitellaan myös tasaisempaa taakanjakoa kuntien välillä. Muuten riskinä on, että iso osa turvapaikanhakijoista valuu isoihin kaupunkeihin, joihin muodostuu helposti maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita. Se taas ei edesauta kotoutumista.
Kuntapaikkasopimuksen tekevä kunta pystyy vaikuttamaan siihen, millaisia turvapaikanhakijoita paikoille tulee.
- Sopimukseen on mahdollista kirjata, että kunta tarjoaa kuntapaikkoja ensisijaisesti vaikka perheille.
- Meillä on Keski-Suomessa nyt jo kuntia, jotka ovat päätyneet tarjoamaan paikkoja yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, joiden kotoutuminen on jo käynnistynyt hyvin. Näitä ovat esimerkiksi Laukaa ja Äänekoski.
Kuntien haluun saada itselleen tietynlaisia turvapaikanhakijoita liittyy myös mahdollisia ongelmia.
- On mahdollisuus, että aletaan valikoida, että tuo me otetaan, mutta ei tuota. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Ei saisi tulla sellaista tilannetta, että osaa turvapaikanhakijoista ei huolita.
Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut, että haavoittuvassa tilanteessa olevat turvapaikanhakijat ovat etusijalla kuntapaikoille, koska näyttää siltä, että kuntapaikkoja saadaan liian vähän. Tähän joukkoon luetaan muun muassa sairaat, lapsiperheet, yksinhuoltajat, traumatisoituneet ja heikkolahjaiset.
- Heidän osansa on turvattava.
- Olisi aika erikoista, että kaikki Suomesta turvapaikkaa hakeneet olisivat hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa.
Jotta kuntien välille ei muodostuisi nokittelua, ollaan Keski-Suomeenkin perustamassa alueellista työryhmää asian ympärille.
- Kuntiin muuttamisen toimintatapoja voitaisiin yhdessä sopia vastaanottokeskusten, kuntien ja elyn kanssa.
Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi myös itse etsiä itselleen asunnon mistä päin tahansa Suomea. Siihen hänellä on perustuslain takaama oikeus.
Jämsässä on väännetty myös siitä, että voiko avointa sopimusta tehdä ennen kuin kuntapaikoista on tehty päätös. Käytännössä työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut niin, että ensisijaisesti kuntien kanssa neuvotellaan kuntapaikoista. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä avoimia sopimuksia.
Molemmissa vaihtoehdoissa kunta siis sitoutuu järjestämään oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kotouttamisen. Vastineeksi kunta saa kolmen vuoden ajan valtiolta kotouttamisesta korvauksia.
Jämsässä tehtyjen laskelmien mukaan korvaukset pääosin kattaisivat kulut, kun mukaan lasketaan kuntaan muuttaneista turvapaikanhakijoista kunnan saaman valtionosuuden.
Mikään pakko kunnalla ei ole tehdä minkäänlaista sopimusta. Sen sijaan kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kuntaan muuttavalle turvapaikanhakijalle kotouttamispalvelut. Ilman sopimusta kunta jäisi vain ilman kotouttamiskorvauksia.
- - -