Tästä on tullut yksi olennainen hokema, mutta mitä se itsenäisyys oikein on?
Kun kuuntelee kaupungin esityksiä taloustilanteesta, saa sen kuvan, että muut päättivät ja Jämsää vietiin.
Kuva: Ismo Reitmaa
KESKUSTELUN AIHEITA
Käsi ylös kuka ymmärtää tämän talousarvion kokonaisuuden?
Lähdetään ensin liikkeelle siitä, että hallitus on linjannut, että huttua ei saa olla TA:ssa.
Mikä on Länkipohjan ja Koskenpään koulun lopettamisen vaikutus veronmaksajan kukkaroon?
Onko SOTE
Jos kyläkoulujen lopetuspäätös tehdään
YT tulos, henkilöstömäärä nyt ja 2027
Onko Hallin päiväkodin siirto laskelmissa, toista miljoonaa suunnitelmakaudella kuluja?
JYKI
Kotiseuturakkaus, onko enää jatkossa?
Onko Jämsän Länkipohjalla jatkossa mahdollisuus kilpailla investoinneista?
VUOSITTAISET
KERTAERÄT
... korostetaan henkilöstön koulutusta, tehokasta perehdyttämistä ja esimiesten aktiivista osallistumista välittömään yhteistoimintaan ...
... työkuormituksen seuranta ja työturvallisuuden valvonta ovat jatkuvia teemoja...
... työn riskien arviointi ja niiden hallinta ovat keskeisessä roolissa kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa....
Kuten tiedetään, niin hienoja lauseita seuraa teot, joilla punnitaan organisaation kyky toimia.
Kiinnostuin heti YLE:n kirjoittaman artikkelin aihealueesta "Aurinkovoimalat maksavat pelloista huippuvuokraa" YLE uutisoi asiasta tarkalleen seuraavalla otsikolla:
"Aurinko- ja tuulivoimalat maksavat pelloista ja metsistä huippuvuokraa – yhden sopimusehdon pitää soittaa hälytyskelloja"
"Maanomistaja voi tienata moninkertaisesti, jos tämä vuokraa metsänsä tai peltonsa aurinko- tai tuulivoimalalle normaalin viljelyn tai metsänkasvatuksen sijaan".
Sitten tarkistin aiemman elinvoimalautakunnan päätöksen.
Elinvoimalautakunta Pöytäkirja 26.04.2023/Pykälä 55 Maa-alueen vuokraaminen Winda Energy Oy:n aurinkovoimalahanketta varten
"Elinvoimalautakunta päättää vuokrata Winda Energy Oy:lle vuokrasopimusluonnoksen mukaisilla ehdoilla liitteenä olevaan karttaan merkityt noin 66,1 ha:n suuruiset maa-alueet".
"Elinvoimalautakunta on Arviontikeskukselta saadun lausunnon perusteella todennut, että vuokrasopimusluonnoksen mukainen vuokrataso vastaa kuntalain 130.2 § edellyttämällä tavalla markkinaperusteista vuokratasoa, ja että arvioitsijalla on ollut riittävä osaaminen ja kokemus arvion tekemiseen".
Sitten YLE.n artikkelissa mainitaan...
"Entä jos sopimustarjouksessa on salassapitopykäliä eli ei saa näyttää tai kertoa ulkopuolisille? – Hälytyskellot soimaan, jos näitä ehdotetaan. Sitä suuremmalla syyllä pitää tarjouspohjasta konsultoida asiantuntijoita ennen allekirjoitusta ja ottaa yhteyttä hankkeen muihin maanomistajiin. Erityistä tarkkuutta pitää silloin kiinnittää sopimuksen tekstikysymyksiin, Tiirola neuvoo."
Vaikka Elinvoimalautakunnan päätöksessä ei lue, niin vuokrasopimus on julistettu salaiseksi ja ei täten ole julkisesti suuren yleisön saatavissa. Siis vuokrasopimus ei ole pöytäkirjan liitteenä.
Ilmeisesti aurinkovoimalakentät ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa ja siksi vuokrahinnat salataan sen takia. Mielestäni tällä saadaan vuokrataso pysymään mahdollisimman alhaalla ja liikevoitto saadaan pidettyä maksimaalisena.
Aloin pohtimaan, mitä vaikutuksia kyläkoulun lopettamisella on.
Kuntalaissa on määritelty, että kunnan talous on oltava tasapainossa. Toisaalta laki myös määrittelee, että ensisijaisesti on huomioitava lapsen etu.
Kuntalaki 115 § (410/2015)"Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi."
Perusopetuslaki 3 a § (11.3.2022/163) "Lapsen edun ensisijaisuus; Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu."
Nyt sitten on kaksi lakia vastakkain.
Mieti sitä.
Ulkona - 15 C pakkasta ja kaksi ilmalämpöpumpua pitää tämän torpan lämpöisenä. Miten se ilmalämpöpumppu nyt niin kuin teknisessä mielessä toimiikaan?
Kaverini Google ja etsimään. Kertaan taas asiaa, kun ei ole aktiivisessa muistissa
Toimintaperiaate
Kompressorin sähkömekaanisella työllä siirretään lämpöä kahden kennon välillä käyttäen hyväksi laitteen putkistossa kiertävän kylmäaineen olomuodon muutosta.
Sama perusilmiö on havaittavissa talvella tapahtuvassa veden ja jään olomuodon muutoksissa, kun mitataan lämmön sitoutumista aineeseen. Lämpöä siirretään kaasun mukana eli konvektiolla hyvin nopeasti kennosta toiseen. Tehokkaan järjestelmän yleistavoitteena on siis saavuttaa maksimaalinen olomuodon muutos molemmissa kennoissa niiden läpi kulkevalle lämmön välittämisestä vastaavalle kylmäaineelle. Tätä kylmäaineessa hyödynnettävää jyrkkää molekyylien energiatasojen siirtämistä tilasta toiseen kutsutaan fysiikassa yleisemmin myös faasimuutokseksi.
Ilmalämpöpumppu on siten suora sovellutus termodynamiikan I ja II säännön hyödyntämisestä käytännössä.
Lämmityskäytössä
Lämmityskäytössä kylmäaine sitoo ulkoyksikön kennossa höyrystyessään lämpöenergiaa, eli kenno kylmenee ulkoyksikön höyrystimellä. Höyrystyessään kylmäaine sitoo paljon lämpöä, kun kylmäaineen olomuoto muuttuu nesteestä kaasuksi. Ulkoyksikön puhallin siirtää ilmaa kennon läpi tehostaen muuten passiivisen kennon lämmönsiirtokykyä. Kun höyry sisäyksikön kennolla myöhemmin tiivistetään nesteeksi, se luovuttaa tuon saman ulkoa saadun lämpöenergian pois. Aivan kuten ulkoyksikössäkin tuulettimella puhalletaan vapautuva lämpöenergia osaksi talon huoneen sisäilmaa.
Kompressori tuottaa sisäyksikön kennolle tarvittavan ylipaineen ja ulkoyksikön kennolle alipaineen.
Kompressori painaa höyryn sisäyksikön kennoon, jossa se paineen vaikutuksesta tiivistyy nesteeksi, ja yksikön kenno lämpenee. Lämmenneen kennon läpi puhalletaan ilmaa, joka lämpenee. Sisäyksikön jälkeen neste jatkaa paineen vaikutuksesta ulkoyksikön kennoon. Ennen ulkokennoa on kuristin eli pieni reikä, joka jarruttaa nesteen menoa ja säilyttää kompressorin paineen.
Lämmityskäytössä pumpun jatkuvan lämmöntuoton lisäksi katkaisevat aika ajoin tapahtuvat sulatussyklit, joissa prosessi käännetään tarkoituksella hetkeksi jäähdytystilaan, jotta ulkokennoon syntyneet jääkerrostumat sulatetaan pois. Näiden normaalien sulatussyklien tiheys ja kesto ovat tärkeitä, kun pyritään maksimoimaan nykyisten ilmalämpöpumppujen lämmöntuoton tehokkuutta talven kylmimpien kuukausien aikana. Johtuen ulkolämpötilasta ja ilmankosteudesta ulkoyksiköllä olisi hyvä olla pohjapellin lämmitysvastus estämässä jään kerääntyminen sulatuksen jälkeen. Kaikki pumput eivät kuitenkaan tällaista vastusta kaipaa.
Jäähdytyskäytössä
Jäähdytyskäytössä nelitieventtiili kääntää kylmäaineen virtauksen vastakkaiseksi, jolloin sisäyksikön kennossa höyrystyvä kylmäaine sitoo lämpöenergiaa, eli kenno kylmenee. Sisäyksikön puhallin kierrättää kennon lävitse sisäilmaa, joka viilenee. Tiivistyessään ulkoyksikössä kylmäaine luovuttaa sisäyksikön kennolta saamansa lämpöenergian ulkoyksikön kennon ja puhaltimen avulla ulkoilmaan. Kylmäaineen virtaus tapahtuu siis vastakkaiseen suuntaan kuin lämmityskäytössä, samalla kun höyrystin ja lauhdutin vaihtavat myös keskenään paikkaansa.
Knoppitieto: 2011-2021 välillä on tullut 22 Jämsässä asuvaa työllistä lisää toimialalle
Toimialan perusteella voinee arvata, että jykiläiset mielellään myös asuvat Jämsässä.
Samaan aikaan matkailusta välittömästi elävillä toimialoilla + vähittäiskaupassa ja polttoaineen myynnissä Jämsässä asuvien työllisten määrä on vähentynyt liki 400:lla.
Erikoista tilaisuudessa oli, ettei varhaiskasvatuksen järjestämisestä ole suunnitelmaa ja kustannuksia selvillä lakkautettavien koulujen osalta. Olin hakemassa vastausta mieltä aiheuttavaan kysymykseen. En saanut vastausta.
Hallituksen linjauksen mukaan mukaan luvuissa ei saa olla huttua. Ollaan leikkaamassa ja siitä syntyneitä kustannuksia ei täysin esitetä. Tämä on linjauksen vastaista.
Se vielä ihmetytti, että jämsäläiset eivät olleet vaivautuneet kuulolle.
Paikalla oli:
Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla.
Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee.
Tänään Vitikkalasalissa esitettiin, että purkukulut voidaan siirtää puheena olevan neljävuotisjakson jälkeen, niin se on yhtä lailla toivotaan-ajattelua ja mitä todennäköisimmin tulee kustannukseksi.
Samoin on toivotaan-ajattelua on se, että joku voisi mörskät (kyläkoulut) ostaakin. Tämäkin on sarjassa toivotaantoivotaan eriä.
Myös esitetyt varhaiskasvatuksen siirrot Koskenpään ja Länkipohjan kyläkouluilta jonnekin maksaa jotain. Kun pitää esittää kovaa valuuttaa, eikä mitään muuta, niin nämäkin kustannukset on oltava talousarviossa. Toivotaantoivotaan ajattelua ei saa olla.
Siis pitää olla kovaa valuuttaa Jämsän kaupungin talousarviossa 2024, niin kuin on linjattu. Nyt ei luisteta.
Hyvin nukuin yön ja makustelin tässä sohvalla erästä asiaa vapaapäivänä seuraavasti.
Valtuuston tai jonkun toimielimen kokouksen jälkeen olisi mielenkiintoista tehdä tehdä päättäjille "pimeähaastattelu".
No miten se tapahtuu?
Tämän jälkeen käydään läpi vastaavasti kaikki kokouksen asiakohdat Y, Z ja jne.
Kaikkien toimielimen jäsenten vastaukset jokaisesta asiakohdasta koostetaan ja julkaistaan. Tämän jälkeen sitä verrataan päätettyyn asiaan nähden.
Vastaukset tulevat olemaan mielenkiintoiset, ainakin niin uskon. Tästä pimeähaastattelusta selviää se, että ymmärsikö päättäjät, mistä oikeasti päätettiin.
Jos yksittäinen päättäjä vastaa kysymyksiin ns. väärin, niin hänet erotetaan toimielimestä, koska hän on kykenemätön tekemään päätöksiä.
Ei pitäisi nukkua hyvin, kun tämmöisiä päässä liikkuu.
Pitäisikö tehdä väitöskirja aiheesta?
Kas kummaa ja 700.000 kävijää tuli blogissa täyteen. Satuin juuri oikeaan aikaa ottamaan kuvaruutukopion.
Aiemmin 600.000 kävijän raja meni rikki 31.10.2022.
Nyt 23.11.2023 eli noin 390 päivää myöhemmin tuli kävijöitä laskuriin 700.000. Tämä tekee reilun 250 kävijää päivässä.
Heikkoina hetkinä kuuntelen Heikki Kinnusen saarnan päälliköstä. Siitä tulee aina hyvälle mielelle. Se saa hymyn huulille. Jaksan aina kuunnella sen alusta loppuun. Kuunnellessa herää monenlaisia ajatuksia.
Kymmenessä vuodessa lasten määrä (alle 15 v) on vähentynyt 950:llä. Tästä puhuvat kaikki ja niin pitääkin puhua.
Jäsmässä asuvien työllisten määrä on vastaavana aikana vähentynyt 1350 henkilöllä ja työpaikat 1650:llä. Tästä ongelmasta ja näistä luvuista ei juurikaan pidetä ääntä.
Miksi vain lasten määrä on näyttävästi puheenaiheena?
Miksi?
Miksi Jämsän tulevaisuuden kannalta paljon isompi kysymys ei innosta juuri ketään?
"Ei siihen voi vaikuttaa" - Höpöhöpö, kyllä voi. Mutta jos ei edes puhuta.
Kuva Ismo Reitmaa 23.11.2023
Mielenkiintoista luettavaa tänään 22.11.2024 Keskisuomalaisessa. Jämsä painii tuloveroprosentitn suhteen keskisarjassa. Lukijan tulee ymmärtää, että Jyväskylä painii eri sarjassa maakuntakeskuksena. Lisäksi Luhanka elää valtionosuuksilla.
Täytyy todeta, että maakuntalehden esitystapa on mielestäni kiitettävää tasoa.
Kuvat: 22.11.2024 Keskisuomalainen
Hienot tai oikeastaan upeat maisemat on Jämsänjoen rannassa. Valaistus kruunaa kaiken.
Kuinka Jämsän Äijälle kävi taivaan portilla, kun Pietari tenttasi?
Näin siinä Äijälle kävi.
"Aivan kuin ei vaikeuskerrointa olisi jo tässä syksyssä riittävästi ollut, niin vielä ennätti vähän lisää."
"Valtiovarainministeriö tiedotti eilisiltana kuuden jälkeen, että verotuksen valmistuminen muuttaa soten siirtolaskelmia ja kuntien tulevaa valtionosuusrahoitusta siirretään aiempaa tietoa enemmän hyvinvointialueille. Jos siirto toteutuu tasajakona, mikä siis tämän hetken ymmärrys on, tarkoittaa tämä meille seuraavien neljän vuoden aikana karkeasti noin 5 miljoonan euron lisäpudotusta tuloihin. Linkki tiedotteeseen alla."
"Tätä ei voi enää mitenkään käsittää ja erikoista on myös se, että tiedote annettiin perjantai-iltana, välittömästi sen jälkeen kun kuntien oli jo tullut ilmoittaa tulevan vuoden veroprosentit. Ilmeisen yllätyksenä tämä on tullut laajemminkin, sillä kuntaministerikin ihmetteli tilannetta pian tiedotteen jälkeen."
"Nähtäväksi jää, mitä seuraava viikko sitten tästäkin asiasta lisää kertoo. Tämän hetken tunnelmat eivät ainakaan painokelpoisia ole. Kuntien tärkeimpien palveluiden rahoitus perustuu nyt käsittämättömään ja erittäin epäoikeudenmukaiseen järjestelmään."
LIITE Valtiovarainministeriö: Vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin
Siis Jämsän kaupungille tulee tuloihin noin 5 M€:n lisäpudotus seuraavan neljän vuoden aikajaksolla.
Eli kunnallisveron nosto 8,36 % - 8.9 % ei olisi riittänyt. Onneksi nostimme Jämsän kaupunginvaltuuston selvällä enemmistöpäätöksellä tuloveroa 8,36 % - 9,4 %.
Kannatti kurkistella, mitä kristallipallo näyttää. 😀
Vilkaistaanpa siis hieman sinne naapurin puolelle. Laukaassakin talous on huonona ja sielläkin on tarve säästää. On tehty muun muassa kouluverkkoselvitys. Erilainen (vihreämpi?) kuin Jämsässä, koska se on ollut ns. kaiken kattava. Selkeänä johtavana lankana on ollut viestintä, sen selkeys ja avoimuus sekä kattavuus.
Me olemme Jämsässä ottaneet oman linjamme. Voisihan sen Laukaan malliin avoimesti ja rauhassakin tehdä, mutta miksi?Laukaan kunnan tiedottaminen kattaa muun muassa laaja-alaisen taustamateriaalin, eli paljon enemmän kuin laskennalliset toimintamenojen vähenemät yksinkertaisina lukuina. Laukaalaiset saavat kunnalta tietoa suunnitelmista ja tulevaisuudestansa, kun me Jämsässä olemme yhden ainoan lehden välittämän sirpaleisen informaation varassa. Voisihan sitä suoraan ja kattavastikin tiedottaa, mutta miksi?
Ja mikä kerrassaan ihmeellistä, Laukaassa on tiedottaminen toteutettu myös etupainotteisesti. Tietoa annetaan alusta alkaen, eli kerrotaan etukäteen, mitä on ajateltu tehtävän, mitä suunnitellaan tai mitä on valmistelussa. Jopa vaihtoehtoja punnitaan julkisesti. Ja mikä tärkeintä: ensin tulevat selvittäminen, suunnittelu ja osallistaminen, vasta sitten päätökset.
Me Jämsässä emme ole tottuneet moiseen. Miksi matkia Laukaata, kun sen voi näinkin toteuttaa?
Onneksi kaikissa Suomen kunnissa tulee noudattaa kuntalakia ”tarkasti”, kuten perustuslaki määrää. Kuntalain 110. pykälä sanoo, että talous on saatettava tasapainoon tietyn ajan kuluessa, ja tätä puolta onkin esimerkiksi kaupunginjohtaja kovasti korostanut. Mutta myös kaikkia muita Kuntalain pykäliä pitää noudattaa aivan yhtä tarkasti, esimerkiksi pykäliä 22 ja 29, joista ote kuuluu näin:
Kuntalaki 22 § Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: ”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä…”
Kuntalaki 29 § Viestintä:” Kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa…”
Jämsässä on paljon hyvää, eikä kaikki toivo ole mennyt, vaikka kaupungin taannoisen talousinfon avaussanat suunnilleen sellaisen ajatuksen mieleen nostivatkin. Mutta ei siitä hyvästä ja potentiaalisesta mitään irti saada pelkkänä virkamiestyönä, saati päätöksiä jyräämällä. Nyt olisi toimittava yhdessä. Ihan kaikkien, siis virkakunnan, luottamushenkilöiden ja ennen kaikkea kuntalaisten.
Yhteistyö alkaa avoimesta ja proaktiivisesta viestimisestä ja keskustelusta. Tai vaikkapa vain sillä, että käy Laukaan kunnan web-sivuilla ihmettelemässä heidän toimintatapaansa.
Kuntien pöytäkirjoista netistä voi poimia seuraavat tuloveroprosentit vuodelle 2024. Otin seuraavat ns. lähikunnat. Jyväskylää en ottanut, koska se painii ihan eri sarjassa.
Kolleegani askarteli minulle moisen.... en ole tiukkapipoinen, hauskoja noi on.
Keskusteluun arvoista, ihanteista ja ajattelumalleista liittyy omat haasteensa. Keskustelu jää helposti abstraktille tasolle ja arjelle vieraaksi. Kiireen keskellä arvokeskustelulle ei aina löydy tilaa ja toisinaan se koetaan vaikeaksi. Se saattaa myös nostaa esille pinnan alla piileviä ristiriitoja ja jännitteitä. Keskustelut ovatkin tärkeitä juuri siksi, että ristiriidat ja niiden myötä valinnat tulevat näkyviksi.
Kesksutelussa ihmiset yhdessä voisivat rikastaa ajattelua ja lisätä ymmärrystä tulevaisuuteen liittyvistä valinnan paikoista sekä siitä, miten sivistys voisi auttaa meitä suunnan etsimisessä.
Jämsän kiinteistöveroja hieman korotettiin kaupunginhallituksen esityksestä vuodelle 2024.
Oheisessa taulukossa on Suomen Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit 2013 - 2023. Ja Jämsän korotetut luvut 2024.
Kuten taulukon oikeasta reunasta voi lukea, niin maan keskiarvon alapuolella ollaan.
Taulukon perustiedot on otettu Veronmaksajien nettisivulta ja Jämsä on lisätty taulukon jatkeeksi, oikeanpuoleisin sarake.
Puhutko mieluimmin itse vai maltatko myös kuunnella toisen ajatuksia? Moni tunnistaa itsensä jommastakummasta.
On sellainen, joka haluaa itse olla aina äänessä ja kertoa oman tarinansa tai näkemyksensä. Joku taas on kiinnostuneempi siitä, mitä muilla olisi sanottavaa, ja malttaa siksi olla hetken itse hiljaa – ja ennen kaikkea kysyä muilta, mitä näillä on mielessä. Tasapainon löytäminen on avain keskusteluun eli ajatusten vaihtoon.
Keskustelu luo yhteyden ihmisten välille ja ylläpitää suhdetta. Tutustuminen toisen ajatuksiin tuo esille vaihtoehtoisia tapoja tarkastella maailmaa ja muita ihmisiä. Keskustelu antaa myös mahdollisuuden tutustua siihen, mitä itse ajattelee. Kun puhuu toisen kanssa, kuulee samalla myös itsensä.
Keskustelu tekee elämästä elämisen arvoista. Sen ei aina tarvitse olla syvällistä ja paneutuvaa, kevyt jutustelukin vie eteenpäin. Joskus taas riittää se, että kysyy, millä mielellä toinen on.
Kysyminen ja kiinnostus ovat väyliä toisen kuunteluun. Kaikki ehkä eivät ole sellaisia, jotka haluaisivat tai rohkenisivat ottaa tilaa silloin, kun sitä ei anneta. Silloin ei tarvita muuta kuin katseen kohdistaminen seurueen hiljaisiin, ystävällinen ilme ja kysymys: mitä sinä tästä ajattelet? Se antaa paikan ryhmässä ja mahdollisuuden osallistua yhteiseen keskusteluun. Kun ottaa mukaan, ei jätä syrjään.
Viittaan aiemmilla lauseilla meidän jämsäläisten omistamaan kaupungin metsäomaisuuteen. En väitä, että asiat olisi huonosti hoidettu. Tässä taloudellisessa tilanteessa tulee varmistaa metsätuotto nyt ja tulevaisuudessa.
Päätelmäni perustelut on esitetty ohessa.
Jos nostamme tuloveroprosentin 8,36 % joko 0,5 % tai 1,0 %, niin mitä se tarkoittaa? Luen ja tulkitsen Aki Lemmetyisen tekemää aineistoa.
Jos tulot on vuodessa 20.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa 10 € veronkorotusta kuukaudessa. Kun taas 1 % on 20 €. Tuloilla 40.000 €/v korotus on 20 € ja 40 € ja 60.000 €/v on 30/60 €.
Kaupungin kassaan tuloveroprosentin korotus 0,5 % tuo noin 2 M€ vuodessa ja 1 % tekee noin 4 M€.
Kiinteistövero onkin vaikeampi asia hahmottaa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nostettaisiin nyt esitetyn mukaan 0,45 %:sta 0,50 %:iin. Muu asuinrakennus nousee 1,05 %:sta 1,2 %:iin. Yleisen kiinteistöveron osalta rakennukset pysyy 1,0 %:ssa, mutta maapohjan verotus nousee 1,00 %:sta 1,3%:iin (Orpon hallitus). Yleishyödyllisten rakennusten vero on 0 %. Voimalaitokset pysyy ennallaan 2,5 %:ssa, samoin rakentamaton rakennuspaikka 3 %:ssa. Aika jargonia on.
No käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa. Tällä hetkellä maksan omakotitalosta tontteineen kiinteistöveroa sekä maapohjasta että vakituisesta asunnosta yhteensä 281 €. Syötän prosentit excel -taulukkolaskentaani. Jatkossa oheisilla korotetuilla prosenteilla laskettuna summa on 320 €. Tämä on 39 € kiinteistöveroa vuodessa lisää.
Syötän alkuperäiset ja korotetut prosentit taulukkolaskentaan, niin kaupungin tasolla kiinteistöveron määrä nousee noin 6,0 M€:sta 6,7 M€:aan. Eli kiinteistöveroa tulee lisää on yhteensä noin 0,7 M€.
Tässä tämä yksinkertaisuudessaan.
Moni ulkomailla asunut on todennut, että käytännössä pakolliset perhemenot ovat muualla usein verrattomasti suuremmat kuin meillä. Muita verorahoituksen kohteita ovat kasvavat terveydenhuolto- ja vanhustenhoivamenot. Veroille saadaan meillä pääosin hyvää vastinetta.
HALLITUS esittää suuria julkisten menojen leikkauksia. Samalla valtiovarainministeriö arvioi veroasteen eri syistä alenevan vuodesta 2022 vuoteen 2027 kolme prosenttiyksikköä, mikä vähentäisi verokertymää noin yhdeksän miljardia euroa. Siksi budjettialijäämä pysyy vaalilupausten vastaisesti suurena.
Veroasteen alenemista vähentävä, valikoiva verotuksen kiristäminen on tässä valossa paikallaan. Se mahdollistaisi kaikkia - myös suurituloisia - rasittavan kipupaketin, ja se olisi yhteiskunnallisesti reilumpi ratkaisu kuin koko sopeutustaakan kaataminen vähävaraisten harteille.
- Sixten Korkman -
Tutkailin ilmalämpöpumppujen toimintaa nyt, kun niitä on kaksi. Lokakuussa 2023 kuukauden keskimääräinen lämpötila oli + 1,1 C. Tällöin sähköä kului 1376 kWh. Piste on kuvassa alempi punaisella ympyröity. Ylempi on syyskuu, missä ilmalämpöpumppu ei vielä päässyt oikeuksiinsa eli lämmittämään.
Nyt jos lokakuussa kului sähköä noin 1400 kWh ja sinisen viivan mukaan normaalikulutus olisi ollut noin 2100 kWh, niin säästö sähkön määrässä on melkoinen.
Siis säästö on noin 30 %. Rahassa se on noin reilun 100 €.
Jatkan asian seurailemista kuukausittain.
Kuva:
On yleisesti tunnettua, että yksityisen sektorin sairauspoissaolojen määrä on noin 4,5 %. Kun vuodessa on työpäiviä noin 220, niin edellä mainitulla prosentilla laskettuna sairauspäivien määräksi tulee 9,9. Sekin tiedetään, että tätäkin lukua pidetään suurena.
On myös yleisesti tunnettua, että henkilöstön keskimääräisellä iällä on merkitystä poissaolojen määrään. Kuitenkin tässä tapauksessa molemmissa on keskilöstön keskimääräinen ikä hieman yli 50 vuotta. Joten ikäjakauma ei selitä eroa.
Lisäksi esimerkiksi metsäteollisuudessa tehdään paljon vuorotöitä, jolla on vaikutusta sairauspoissaoloihin ja silti ollaan 10 päivän haminoissa.
Jos yksityisellä sektorilla on noin 10 sairauslomapäivää vuodessa, niin miksi kuntasektorilla on vastaava luku 21 eli noin kaksinkertainen.
Totean vain, että kuntasektorilla luku on yleisesti päälle kahdenkymmenen. Se nyt on näin. Miksi?
Sehän tässä huolestuttaa, kun kukaan ei tunnu olevan huolissaan.
LIITTEET
Tilinpäätös 2022 Jämsän kaupunki
