lauantai 31. maaliskuuta 2018

Himoksen kaavoitus ja sen yksi epäkohta

Olen seurannut Himoksen kaavoitusta ainakin vuodesta 2001 lähtien, jolloin vahvistui Himoksen ensimmäinen osayleiskaava.

Ensimmäisessä osayleiskaavassa oli molemmat oheisen valokuvan (LIITE) yleiset pysäköintialueet LP-merkinnällä. Himottu vuori historiikin mukaan Himoksen perustaja Juhani Ojala oli ko. osayleiskaavan laadinnassa mukana. Kaavaan on merkitty rinnealueet ja hissit näiden pysäköintialueiden yhteyteen. Vielä 2.4.2005 julkaistussa Himoksen Master Planissa ja sen otekartassa (LIITE)) nämä valokuvan vasemmanpuoleinen pysäköintialue 570 autopaikkaa ja oikeanpuoleinen 800 autopaikkaa olivat.

Jämsän kaupunki neuvotteli heti Master Planin ohjeistamana vuoden 2005 lopulla salaisen aiesopimuksen YIT:n kanssa, missä neuvotteluissa ei rinneyrittäjä Juhani Ojala ollut mukana. Aiesopimukseen perustuen kaupunki laati Himoskylä asemakaavan. (LIITE) Asemakaavassa puolet silloin voimassa olleen osayleiskaavan pysäköintialueesta osoitettiin yllättäen liikerakentamiselle kaavamerkillä KL-1. Näin tehtiin jatkossa myöhemmin myös ko. alueen osayleiskaavan muutoksessa.

Siis kaupunki muutti kaavoituksella ko. valokuvassa oikealla olevan paikoitusalueen alkuperäisestä puolet pienemmäksi. Eli kun kaavan mukainen, aikoinaan YIT kanssa sovittu rakentaminen tapahtuu, niin vain enää puolet paikoitusalueesta on käytössä, vaikka sen vaikutuspiirissä olevista Master Planin mukaisista laskettelurinteistä ja hisseistä on rakennettu nyt vasta 30 prosenttia. Lisäksi on olemassa asemakaavoituksen yhteyteen Jämsek Oy:n toimesta laadittu Himoksen paikoitusalueiden tarvearvio, missä tuodaan esiin, että kaavan mukaan jäljelle jäävät paikat ovat vain kaavan mukaisille liikerakentamisen rakennusoikeuksille.

Rinnetoimintojen kehittämisen ”vastavoimat” ovat ko. kaavoitusvaiheiden aikana julistaneet, että ”koskaan ei tule laskettelijoiden autoista täyttymään edes asemakaavassa osoitettu yleinen paikoitusalue". Koska nyt ei ole ko. asemakaava-alueelle rakentunut kylpylää, eikä muutakaan kaavoitettua liikerakentamista, niin kyllä voidaan todeta oheisen valokuvan perusteella vastavoimien julistus paikkansa pitämättömäksi.

LIITTEET
Valokuva täydestä parkkipaikasta
2.4.2005 julkaistu Himoksen Master Plan
Himoskylän asemakaava



Jämsän Äijä - Se viina ja ne naiset

Jämsän Äijän tarina -kirja 2011, normaali mies se oli Jämsän Äijäkin, perso viinalle ja kova naispuheissaan.

Suomalaisesta Äijästä kun on kyse, niin totta kai tarinoissa mainitaan myös viina ja naiset. Eräänkin kerran Äijä oli juuri peltoa kylvämässä, potikkapullo taskussa, kun kuolo hänet korjasi.
Noutaja vei Äijän taivaan portille, mutta Pyhä Pietari huomasi puisen pullonkorkin taskusta ja kysyi mikä se on. Äijä ilahtui, otti pullon esiin ja tarjosi Pietarille. Tämä siitä hirmustui, komensi Äijän helvettiin ja nykäisi portit kiinni. Niinkin jäi Jämpsän Äijä taivaasta.

Toisella kertaa taivaaseen läksi ensin Äijän ystävä. Pyhä Pietari sitten tiedusteli portilla, oliko mies naimisissa ollut. Ja olihan hän.
- Mene sitten taivaaseen, kyllä olet saanut maan päällä jo kärsiäkin, Pietari sanoi.
Mies kirjoitti ystävälleen Jämsän Äijälle, joka sattui olemaan vanhapoika, että kun tulet taivaan portille, sano vaan naimisissa olleesi.
Kun Äijä aikanaan saapui portille, Pietari kysyi kuin kysyikin, oliko hän ollut naimisissa.
- Olen minä ollut. Kaksikin kertaa, Äijä valehteli varmuuden vuoksi.
- Mene sitten takaisin. Ei tänne hulluja lasketa, Pietari tuhahti.

Kerran taas muuan jämsäläinen tyttö meni Reisjärvelle töihin. Siellä tietysti heti udeltiin, miksi Jämsän Äijä jäi taivaasta.
- Siksi kun erehtyi kiertämään tämän syntisen Reisjärven kautta, vastasi nokkela tyttö. 

torstai 29. maaliskuuta 2018

Valtaa ilman vastuuta




Pekka Laaksonen kirjoitti asiallisen
mielipidekirjoituksen "Valtaa ilman vastuuta"
maakuntalehti Keskisuomalaiseen to 29.3.2018



keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Jämsän Äijä - Tulta takalistoon ja tikapuilla taivaaseen

Jämsän Äijän tarina -kirja 2011. Myös näin Jämsän Äijä tarinoiden mukaan jäi taivaasta.

Jämsän Partalan kylällä kerrotaan Äijästä, joka teki tikapuita. Naapuri tuli käymään ja kysyi isännältä, mitä noin pitkillä rapuilla teet.
- Meinaanpa lähteä taivaaseen, isäntä vastasi
- Koskas lähdet
- Kun saan niin pitkäksi, että ylettyvät, jos aineet piisau.
Kului aikaa ja naapuri lähti katsomaan, joko isäntä oli lähtenyt. Kotona oli.
- Et ole vielä lähtenyt?
- En. Tikapuuaineet loppuivat kesken. Niin se matka jäi minulta.

Koskenpääläisten mielestä Äijä turvautui tikapuiden sijasta tuleen.
"Äijä oli tullut voimalliseen uskoon, ja koska Raamatussa kerrottiin Eliaan ajelusta tulisilla vaunuilla, niin äijä ajatteli, että hän kanssa. Hän meni istumaan patsaan nenään ja antoi sytyttää aikamoisen roihun juurelle. Kun tuli oli sammunut, niin nokinen äijä eli yhä ja pysyi maan kamaralla - taivasmatkasta ei tullut sillä konstilla mitään."

Samaa tarinaa kerrottiin Koskenpäällä niinkin, että Äijä keräsi olkikupoja puun juurelle ja odotteli lähtöä palavassa puussa. No. eipä siitäkään nuotiosta leimahtanut matkalippua taivaaseen.

Viiva päälle

Kaupunginvaltuuston kokous oli 5.3.2018 Vitikkala salissa Vitikkalan koululla. Yleensä valtuustossa jätetään aina muutamia valtuustoaloitteita. Nimiä kerätään ennen kokouksen alkua. Erääseen Uusi Jämsä -ryhmän aloitteeseen pyysimme nimiä eri henkilöiltä. Totesivat aloitteen hyväksi ajatukseksi. Sen allekirjoitti myös henkilö X. Totesi, että hyvä aloite ja laitetaan nimi muiden jatkoksi.

No sitten kului hetki ja tovi. Henkilö X tuli takaisin pöytämme ääreen. Totesi ettei ole henkisen johtajan ja ryhmäpuheenjohtajan lupaa kirjoittaa nimeä paperiin. Voi tulla kuulemma sanomista. Otti kaiken varalta nimensä pois paperista. Veti viivan nimensä päälle.

Aamen sanon minä.

Kuka päättää, mitä saa ajatella?
Eikö omia ajatuksia saa olla?

Teinien kevätkurssit

Yleisön pyynnöstä teinien kevätkurssit alkavat taas. Tarpeen mukaan sisältöä muutetaan.

1. Mikä on tiskirätti ja miten sitä käytetään? Huuhdellaanko mahdollisen käytön jälkeen? Tekniikkaa ja taitoa. Kesto 5h.

2. Pitääkö vessapaperirulla vaihtaa uuteen. Ja jos vaihtaa niin jätetäänkö tyhjä rulla lattialle vai onko mahdollisesti joku muu loppusijoituspaikka. Harjoituksia ja paneelikeskustelu. Pienet wc-tilat max 2hlö kerralla. Muut kurssilaiset saavat kosketella tiskirättiä wessaharjoitusten ajan.

3. Lattialle jätetyn tavaran katoaminen, mihin se päätyy? Omien jälkien siivoaminen, uhka vai mahdollisuus? Kuka sen uudelleensijoittaa. Teoreettinen vaikutus asumismukavuuteen ja järjestykseen. Keskustelua, pohdintoja ja ryhmätyö.

4. Tiskikone; käyttö, täyttö, tyhjennys, äänimerkit. Tutkitaan myös muiden keittiön kaappien sisältöä.

5. Pesukone ja kuivuri. Kurssilla yövytään. Ota omat likaiset vaatteet mukaan. Yhdistellään jatkokurssin omaisesti kurssia numero 3. Pudotellaan vaatteita ja myös leivänmuruja lattialle illalla, aamulla katsotaan ovatko ne hävinneet!!! Pohditaan yhdessä mitä asialle voi tehdä. Mahdollinen kriisiterapia saatavilla. Myös jatkokurssimahdollisuus.

6. Keskustelua yksittäisten sanojen, sanajonojen ja ajan merkityksestä. Joo, joojoo, kohta, onx pakko, eix joku muu vois, emt. Tämän tehtävän äärellä vietämme aikaa, käytössä myös erilaisia välineitä, kuten rautalankaa.

7. Case-tyyppinen ryhmätyö, vaatii matemaattisia taitoja ja avaruudellista hahmotuskykyä "Jääkaapin sisältö. Onko jääkaapissa enemmänkin tavaraa kuin hyllyn etureunalla".

8. Valojen sammuttaminen tilasta pois lähtiessä. Pitkäkestoinen harjoitus useine toistoineen valot pois ja valtaisasta valojen uudelleen sytytyksestä kun tilaan tilaan tullaan takaisin. Mietintää aiheesta, onko tavaralle pahasta olla pimeässä vaikkei lähellä ole ihmisiä. Harjoituksen jälkeen aktiivimalli testi jossa mitataan kurssilaisen toimintaa aidossa ympäristössä.

Mahdollinen kriisiterapia saatavilla.
Myös jatkokurssimahdollisuus.
Omat nenäliinat.

Iloista kurssimieltä, jaksaa jaksaa...

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Äijä ihraantuu

Tutkailin henkilöstöraporttia 2017.

Henkilöstön määrä on laskenut 978 -966 eli 12 henkilöä.

"Henkilöstökertomuksen taulukoissa ja kaavioissa henkilöstön määrää kuvaavien lukujen tarkasteluajan- jakso on 31.12. Henkilöstömäärää kuvaavat luvut ovat siis vain vuoden viimeisen päivän tilanteesta. Ne ovat kuitenkin vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin, jotka ovat myös vuoden viimeisen päivän lukuja."



Henkilötyövuodet ovat taas lisääntyneet vuoden aikana 916,84 - 922,70 eli 5,95 eli 6 htv.

"Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä (31.12.). Henkilötyövuosi kuvaa normaalin työajan mukaista palvelussuhdeaikaa, jolta palkka maksetaan. Henkilötyövuosi sisältää normaalina työaikana tehdyn työn, viikonloput ja arkipyhän sekä palkallisen poissaoloajan. Henkilötyövuoteen ei lasketa lisä- eikä ylitunteja. Henkilötyövuoden määrä on enintään yksi, jos henkilöllä on koko vuoden voimassa oleva kokoaikainen palvelussuhde eikä yhtään palkatonta poissaolopäivää. Henkilötyövuosi on alle yhden, jos palvelussuhde ei ole voimassa koko vuotta tai työ on osa-aikaista tai henkilöllä on palkattomia poissaolopäiviä."



Henkilöstökertomuksen johdannossa lukee sanatarkasti seuraavasti:

"Henkilöstömenojen jatkuva sopeuttaminen on ollut tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Luonnollista poistumaa on hyödynnetty, tehty uusia tehtäväjärjestelyjä ja otettu käyttöön uusia toimintatapoja."

Mielestäni näin ei ole toimittu.

Mielestäni Jämsän Äijä on ihraantunut entisestään. Perusteluinani on se, että henkilötyövuosia on 6 enemmän kuin edellisenä vuonna.

Väkiluku on taas vähentynyt 2016-2017 aikana 375 henkilöä. Eli vähentymä on numeroina 21.259 - 20.884 eli 1,8 %. Jos palvelurakenne olisi pysynyt samana, niin henkilötyövuosien olisi kuulunut vähentyä noin 16:lla. Lisäksi on mielestäni edellisien vuosien kertymää noin 45-50 htv. Tämän olen laskenut jo aiemmin, linkki.

Tulevien vuosien alijäämä on ennusteiden mukaan 5-7 M€ euron luokkaa.

Se mikä ihmetyttää, niin julkisuudessa on puututtu vain ja ainoastaan 10.000-200.000 säästöihin. Ne ovat sellaisia, jotka kuntalaisia eniten harmittavat. Tosin pienistäkin puroista kasvaa isoja virtoja.

Julkisuudessa ja poliittisessa päätöksenteossa ei puututa sellaisiin miljooniin, jolla oikeasti voimme vaikuttaa talouden tasapainottamiseen, siis miljooniin euroihin. Yksi sellainen on henkilöstömäärä. Tämä on poliittisesti arka aihe ja siksi siitä ei keskustella.

Yhden henkilön kustannusvaikutus on noin 40.000 euroa.
Siten 50 henkilön vähennyksen kustannusvaikutus on siis noin 2.000.000 euroa.
Ja 100 henkilön vähennyksen kustannusvaikutus on noin 4.000.000 euroa.

Kokemukseni perusteella en usko, että kyetään tekemään itse sellaista organisaatiomuutosta, jolla saadaan merkittäviä miljoonaluokan kustannusvaikutuksia. "Ei ole munaa." Ei mielestäni löydy sellaista henkilöä, joka kykenee hoitamaan ikäviä asioita.

Jokohan päästäisiin vihdoinkin keskustelemaan itse aiheesta, myös julkisuudessa.

Hauskaa Pääsiäistä

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Jämsä talvivideo 2018

Markus Kopponen MK studio teki Jämsälle talvivideon. Talvimaisemia on reilun 10 min vuodelta 2018 Linkki. Täytyy todeta, että Markus on nähnyt vaivaa. Materiaalia on oltava paljon. Lopputulos on kerrassaan upea.

Otin Markuksen videolta You Tubesta muutamia mielestäni parhaita kuvia kuvaruutukaappauksina. Kerrassaan hienoja kuvia Jämsästä näin lumisena talvena.











sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Melontapäivä

Keli oli sen verran kaunis ja lämmin, että kajakit laskettiin Jämsänjokeen. Aurinko paistoi pilvien lomasta. Välillä veden pinnassa oli aaltoja ja välillä oli aivan tyyntä. Vastarannan saukon jäljet tuli ikuistettua biteiksi. Joen rauhallisuus oli käsin kosketeltavissa.

Hermo lepäsi.












Jämsä Äijä - Vanha vihtahousu

Jämsän Äijän tarina -kirja 2011

Erikoisin ja monimutkaisin Äijä -tarinoista kertoo, että Äijä olisi ollut alkuperäiseltä nimeltään Jerusalemin suutari eli vihtahousu.

Kertomuksessa suutarin kotiin tuli uskovainen, joka pyysi yösijaa, mutta suutari lähetti vieraan tylysti tiehensä. Mennessään vieras sanoi, että suutari saa itse vaeltaa ympäri maailmaa, eikä löydä lepopaikkaa mistään.

Suutari lähti kontti selässään ja liikkui henkiolentona pitkin maailmaa, etenkin Jämsän tienoilla, eikä löytänyt lepoa mistään. Kerran hän saapui taas Jämsään ja meni väenkokoukseen. Suutarin elämäntarinan kuultuaan jämsäläiset sanoivat hänelle, että mene vaikka helvettiin, jotta saamme olla sinulta rauhassa.

"Äijä vastasi:
- Sinne eivät ota, koska olen sijaton sielu.
Niin syntyi Jämsässä paljon käytetty sanonta: on kuin sijaton sielu helvetissä."

No, jämsäläiset tiesivät neuvoa Äijälle toisenkin konstin. Käskivät mennä uskovaisten kokoukseen. Siellä Äijää neuvottiin menemään taivaaseen, henkiolento kun oli.
"Taivaan portilla Pyhä Pietari kysyi:
- Kuka olet ja mikä on nimesi?
- Oli Jerusalemin suutari, Vihtahousuksi myös nimitetty, äijäksi sanovat Jämsässä kun tänne neuvoivat.

Pietari sanoi:
- Taivaaseen et pääse, jäät pois, ei ole nimeäsi elämän kirjassa. Muuta mahdollisuutta ei sinulla ole kuin jatkaa vaellustasi Jämsän äijänä.

Näin syntyi sananparsi: Jäi kuin Jämsän Äijä taivaasta. 

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Jämsän Äijä - Miksi Äijä jäi?

Kaikki suomalaiset tietävät, että miksi Jämsän Äijä jäi taivaasta. On olemassa erilaisia tarinoita.

Jämsän Äijän tarina 2011 -kirjassa kirjoitetaan seuraavasti.

Olipa kerran Jämsässä Äijä, joka jäi taivaasta. Mutta miksi? Selityksiä on yhtä monta kuin on selittäjiä. Vanhin perustelu on tallennettu muistiin Jämsän naapuripitäjässä Korpilahdella vuonna 1919 - vasta kauan sanonnan syntymisen jälkeen.

"Kaljupää Jämsän äijä kuoli ja meni taivaaseen pyrkimään. Pietari palasi uuri taivaan portille toisia vainajia saattamasta, kun äijä siinä kumarteli paljasta päätään.

- Kuka onneton se takapuoli esillä taivaaseen tulee, Pietari kauhisteli ja veti oven  kiinni. Niin jäin Jämsän Äijä taivaasta."

Vastaavalla tavalla Äijälle käy tarinoissa aina vähän hassusti. Siksi on syytä epäillä, että juttuja ovat muotoilleet vääräleuat naapuripitäjistä. Sillä riittihän naapureilla kadehdittavaa.

Jämsässä meni 1800 -luvulla hyvin. Pitkä rauhanaika ja viljelysmenetelmien kehitys toivat vaurautta maatalouspitäjään. Oli komeita isäntiä ja koreita emäntiä. Raha muuttui entistä upeammiksi hevosiksi ja niiden taakse vieläkin hienoimmiksi kieseiksi. Jokea pitkin Jämsään ja Jämsänkoskelle matkustivat huomasivat jokivarressa toinen toisistaan näyttävämpiä tilojen päärakennuksia, aivan kuin kartanoita.

Rikas väki tunsi oman arvonsa. Väistämättä siinä alkoi köyhemmän naapurin sappi sihistä siihen malliin, että edes kaskuissa Längelmäen ukko osaa huijata Jämsän Äijää.

"Längelmäen ukko ol taivaaseen mänössä, mutta jämsäläinen on eessä. Sillo se keksi sanuu, että Längelmäellä on karjan huutokauppa. Sillo jämpsäläinen lähti huutokauppaan, mutta eihän siellä huutokauppaa ollu. Se tul takasi, mutta taivaan portti oli jo kiinni, Niin Längelmäen ukko pääsi petoksella taivaaseen, mutta Jämpsän Äijä jäi."

Äijästä ja huutokaupoista kerrotaan itse asiassa useita juttuja. Koska Jämsän isännillä oli pulskat lompakot, muihin saattoi iskeä kiusaus värittää heidät liiankin innokkaiksi huutokaupoissa kävijöiksi.

"Jämsän Äijä oli kuollut ja tullut taivaan portille.Pyhä Pietari tutki äijän tilikirjat. Eihän niissä mitään vikaa ollut: äijä oli ollut kunnon jämsäläinen.

Portit avattiin, mutta silloin sattui äijä vilkaisemaan alas maahan. Hän huomasi, että Jämsässä oli suuri avisjuoni eli huutokauppa meneillään.

Äijä innostui ja pyysi Pietarilta lupaa vielä pistäytyä huutokaupassa. Olihan Pietarin suostuttava, mutta kun äijä palasi, olivat portit kiinni. Niin jäi äijä taivaasta.

Myllymäen raviini

Metsään tahtoi mennä ja kohteeksi tuli Jämsänkoskella sijaitseva Myllymäen raviini eli paikallisella slagilla ryöni. Ei kun lumikengät ja sauvat autoon. Sitten suunnaksi otettiin pohjoinen. Auto jätettiin P-paikalle, karttaan merkitty kohta.

Karttalinkki

Ensin suuntasimme ryönin alavirran päähän. Mentiin ensimmäiset metrit polkua pitkin, ja sitten mentiin metsään. Ryönin pohjalle ei onnistunut laskeutua. Otimme suunnan Jokamiehentielle. Jouduimme kiertämään ensimmäisen talon ympäri. Sitten mentiin parikymmentä metriä Laitapolkua pitkin ja siitä laskeuduttiin pohjalle saakka. Pohjalla oli jokseenkin helppo kulkea, ei juurikaan upottanut. Melkein aluksi ylitimme virran. Vettä virtasi 5-10 cm paksuudelta ja leveyttä oli metrin verran. Jonkin matkaa mentiin pohjalla, kunnes kulkeminen kävi mahdottomaksi kaatuneiden puiden takia. Sitten ylitimme virran uudelleen ja nousimme rinnettä ryönin laidalle Laitapolun puolelle.

Sitten alkoi se haasteellinen osuus. Hanki rupesi pettämään ja puoleen reiteen oli ainakin lunta. Matka ei juurikaan edennyt ja hiki alkoi solkenaan puskemaan ulos. Matka jatkui askel askeleelta ja aina upposi puoleen reiteen. Ei ollut laisinkaan helppoa. Aikansa kun tarvottiin, niin todettiin, että suunta kohti tietä. Lähin tie oli Hakapolku.

Tielle pääsimme Laaksosen autokorjaamon takana. Siinä hetken kuikuilimme, että mistä pääsisi takaisin ryönin pohjalle. Rinne oli sen verran jyrkkä ja laskeutuminen ei onnistunut. Päätimme luovuttaa. Lumikengät pois jalasta ja autolle Kotipolkua ja Jokamiehentietä pitkin.

Tavoitteeseen emme päässeet, mutta tulihan uusia kokemuksia ja raitista ilmaa.