Himos - Animaatio

Tuli taas hieman kikkailtua tällä bitinvääntäjällä ja Googlen kuvien animaatiolla. Tulos on seuraavanlainen, linkki.

Suomen kauheimmat paikannimet TOP 10

Ohessa Suomen kauheimmat paikannimet, siis ne TOP kymmenen. Kun niitä luen, niin alkavat posket punoittamaan. 

No missä ne tarkalleen sijaitsevat?

Laitoin karttalinkin kohteille ja sijoitin paikat karttapohjalle kansalaisen karttapaikkaan. Siitä sitten vaan "kesälomareissun" ja reittivalinta on vapaa. Osa on ihan tien varressa ja osa on ihan pöpelikössä. Joten korkkareilla tai lakeripohjakengillä ei joka paikkaan pääse.

Velhonvittua ei kansalaisen karttapaikasta löytynyt, mutta useiden Googlettamisien jälkeen se löytyi. Google ja Google Maps auttoivat suuresti.

Muorinperse nimisiä paikkoja löytyi Kuopiosta kaksi. Samalla voit käydä molemmissa. Ovat aika lähellä toisiaan.

Mutta tässä ne TOP 10 paikkaa sijantilinkkeineen

1. Suolikulli (Urjala)

2. Velhonvittu (Lavia)

3. Terskanperä (Siikalatva)

4. Kuolema (Alajärvi)

5. Hätäpaskansuo (Heinola)

6. Hevonperseenmutka (Suomussalmi)

7. Muorinperse (Kuopio)

• eteläinen
• pohjoinen

8. Horonkylä (Teuva)

9. Pierupapinlähde (Orimattila)

10. Paskarasva (Suomussalmi)

Blogin kirjoittaminen - Sanajärjestys

Blogin kirjoittamisessa tulee noudattaa sanajärjestystä SPOTPA. Itselleni toi sanajärjestysasia on toisinaan hankala. 

Ehkä tuon SPOTPA:n joskus oppisi.

SPOTPA - SANAJÄRJESTYS

S = subjekti (tekijä)

P = predikaatti (tekemistä ilmaiseva)

O = objekti (tekemisen kohde)

T = tavan ilmaus (esim. aina, useasti, harvoin jne.)

P = paikan ilmaus

A = ajan ilmaus

Biojätteet, kunnan järjestämään kuljetukseen siirtyminen - karttasijainnit

Tutkin aamutuimaan, miten biojätteiden kunnan järjestämään kuljetukseen siirtyminen on sijoitettu kartalle, Elinvoimalautakunta,  esityslista 26.01.2023/asianro 7.

Ensin tutkin Kaipolaa. Tiirinniemen osalta puolet Tiirinniemestä ei kuulu rajatulle alueelle (vasen punainen ruutu), eikä kuulu muuten omakotitaloalue (oikea punainen ruutu). Punaisella merkityt alueet mielestäni kuuluisivat rajauksen piiriin.

Sitten katseeni kiinnittyi lähialueeseeni eli Mulikkoon ja ns. Maatalousoppilaitoksen alueeseen. Kun huomion asutuksen sijainnit ja vertaan sitä aluerajaukseen, niin minun mielestäni kyseisten alueiden rajaukset on tehty perin kummallisesti. Osa alueen taloista reuna-alueen tuntumassa kuuluu alueeseen ja naapuri ei kuulukkaan. Voit tutkia asuinrakennuksien sijainteja oheisen karttalinkin kautta. Laitoin myös rajaukset peruskartalle. Vaikka Kastjärventien alussa on jonkun verrankin asutusta, niin se ei kuulu rajattuun alueeseen.

Sen jälkeen silmäilin erillistä neliötä, joka sijaitsi omituisesti irrallaan muusta rajauksesta Lopeiston alueella. Näytti olevan ns. metsässä. Tutkin peruskartalta samaisesta kohtaa. Alla on esitetty rajauskartta ja peruskartta. Punaisella katkoviivalla merkitsin samaisen rajausruudun molempiin karttoihin. Nopea yhteenvetoni on, että "metsään meni".

Lopuksi jäin miettimään onko rajausviivan paikka periaatteellinen eli sinnepäin vai onko rajausviivan paikka ihan tarkka rajausviiva? 

Enempään en tutki kartta-aineistoa, kun aiheuttaa vain harmaita hiuksia minulle. Rajausviivan paikan määrittää Elinvoimalautakunta, joten mitä tässä enää sen enempiä ihmettelemään.

LISÄYS Samalla karttamäärittelyllä menee "Pakkaus- ja pienmetallijätteet, kunnan järjestämään kuljetukseen siirtyminen".

Himos

Keli oli kohdillaan ja aloitin laskettelukauden Himoksella. Pari laskua joutui laskemaan varovasti ja sitten se taas alkoi sujumaan. Porukkaa oli liikkeellä ihan mukavasti. Odotusarvona on, että kun huomenna aukeaa Pohjois-Himos, niin laskettelijat on liikkeellä sankoin joukoin. Hyvää keliäkin on luvassa ennusteen mukaan. 

Uuden vuoden lupaukset

Näin vuoden aluksi pitää antaa uuden vuoden lupaukset ja kertoa, millä viisaudella luodaan menestystä itselle ja työnantajalle. Suomessa on useita voimavarakeskuksia, joita yhdistellen syntyy hyviä tiimejä.

Otetaanpa vaikka 

• oululainen osaaminen, 
• karjalainen vilkkaus, 
• eteläpohjalainen härkäpäisyys ja 
• savolainen velmuilu, 

niin saadaan voittamaton porukka. 

Ohessa Savon Mafian viisauksia suomennettuna:

1. Naura itsellesi ennen kuin muut ehtivät
2. Et osaa nautiskella joutilaisuudesta, jos sinulla ei ole paljon töitä
3. Anna aina kaikkesi, vaan älä periksi
4. Huominen on yleensä viikon kiireisin päivä
5. Naurata ihmisiä, niin saat kavereita, ole naama rutussa, niin saat ryppyjä
6. Joka itseensä luottaa, se kykynsä tuplaa
7. Ne tekee, jotka osaa - jotka ei osaa, arvostelee

Näiden perusasioiden lisäksi on hyvä muistaa savolainen kansanviisaus: 

"Menestys on kuin pieru, vain oma ei haise pahalle".

Tänään kaikilla on oikeus ja jopa velvollisuus hakea vastuullisuus muistaen menestystä bisneksessä ja omassa työssään, koska ilman sitä ei oma eikä kansakunnan kakku kasva.

Näin kirjoitti Perusinsinööri Veijo Miettinen Tekniikka ja Talous -lehdessä 13.1.2023.

Rohkeat ja onnekkaat vanhemmat

Kaikille niille lapsille, jotka selvisivät 1930, -40, -50, -60 ja -70 luvuilta.

Ensiksi, me selviydyimme vaikka äitimme polttivat ja joivat, kun odottivat meitä.

He söivät raskausaikana. särkylääkkeitä, sinihomejuustoa, tonnikalaa purkista, eikä heitä testattu kohonneen verensokerin vuoksi.

Sitten noiden traumojen jälkeen, meidät laitettiin nukkumaan mahalleen pinnasänkyihimme, jotka oli maalattu lyijypohjaisilla, kirkkaan värisillä maaleilla.

Meillä ei ollut turvakorkkeja lääkepulloissa, el lapsilukkoja ovissa eikä komeroissa.

Kun ajelimme pyörällä, meillä ei ollut pyöräilykypäriä, eikä kukaan koskaan maininnut liftaamisen vaaroista. Vauvoina ja pikkulapsina, meillä ei ollut turvavöitä autossa, ei korokeistuimia, ei turvaistuimia eikä ilmatyynyjä.

Lava-auton (tai traktorin) lavalla matkustaminen kuumana kesäpäivänä, oli nautinnoista suurin.

Me joimme vettä puutarhaletkusta, tai metsän purosta.

Me jaoimme yhden limupullon kaikkien kavereiden kesken, eikä kukaan kuollut siihen.

Kaivoimme linnunpesiä, mutta emme saaneet lintuinfluenssaa.

Löysimme punkin niskasta ja revimme sen irti.

Emme käyneet suihkussa joka päivä, emme saaneet allergioita emmekä astmaa. Opimme virkkaamaan, kutomaan, piirtämään ja maalaamaan. 

Hakkasimme vasaralla nauloja ja sahasimme lautoja eikä kirveskään ollut vieras esine.

Istuimme saunassa ylimmällä lauteella isoisän kanssa, emmekä antaneet periksi.

Me söimme pullaa, ranskanleipää ja oikeaa voita.

Limut oli valmistettu oikeasta sokerista. Meillä ei ollut ylipainoa, koska olimme aina aamusta iltaan ulkona leikkimässä.

Me lähdimme aamulla ulos ja leikimme koko päivän, tulimme kotiin vasta kun katuvalot syttyivät, välillä meni myöhempäänkin.

Meitä ei ollut mahdollista tavoittaa koko päivänä, ja me olimme ihan kunnossa.

Me vietimme tuntikausia rakentaen mäkiautoa kaikista jämäosista. Sitten laskiessamme sillä mäkeä hurjaa vauhtia, huomasimme että olimme unohtaneet jarrut.

Meillä ei ollut Pleikkaria, ei Nintendoa, ei X-Boxia, ei tietokonepelejä. Ei 150 tv-kanavaa, ei elokuvakasetteja eikä DVD:tä. Ei myöskään ollut nettiä eikä chattia eikä Mesejä. 

Meillä oli kavereita ja me menimme leikkimään niiden kanssa ulos.

Me menimme pyörällä tai kävellen kaverin kotiovelle, koputimme tai soitimme ovikelloa ja menimme sisälle juttelemaan heidän kanssaan. Välillä etsimme kaveria ympäri kylää pyörällä polkien.

Me tipuimme puusta, saimme haavoja ja murtumia, hampaitakin irtosi, mutta ne eivät olleet kenenkään mielestä iso asia.

Me leikimme tikuilla, kepeillä ja mailoilla, mutta emme puskeneet niitä silmiimme emmekä suuhun. Herne- ja jousipyssyillä olimme sotaa. Kaikilla on edelleen näkö tallella.

Me tervehdimme ihmisiä kadulla.

Nämä sukupolvet ovat todistaneet olevansa parhaita riskinottajia, ongelmien selvittäjiä ja keksijöitä kautta aikojen.

Meillä oli vapautta, opimme virheistämme, onnistuimme ja saimme vastuuta. Jos olet yksi heistä, onneksi olkoon.

Haluat ehkä jakaa tämän muiden kanssa, jotka olivat lapsia, ennen kuin hallitukset ja lakikirjat alkoivat hallita elämäämme meidän omaksi hyväksemme.

Kerro tämä lapsillesi, että hekin saavat tietää, miten rohkeita (ja onnekkaita) heidän vanhempansa olivat.

Tämän jälkeen tekee mieli juosta läpi talon sakset kädessä, eikö vaan?

Oletko valmis - Vaalit tulee?

Luin Vesa Ruuska FB kirjoituksen. Mielestäni se on omalaatuista ja hyvää huumoria liittyen vaaleihin. Stoori kertoo hyvin valtakunnanpolitiikan linjat; omakehun ja toisten syyttelyn.

Oletko valmis - Vaalit tulee?

Kohta ilmestyvät taas yleisönosastokirjoitukset lehtiin. Asiaa niissä on tasan yhtä paljon kuin Kuhmoisissa ufoja. Sisältö on tätä luokkaa.

TP ON IHAN TYHMÄ

Meidän puolue (MP),  huolestuen seurannut, kun Teidän Puolue (TP), on ihan täynnä törppöjä. Teidän puolueen puheenjohtaja on ihan sössö. Ei se välitä köyhistä, työttömistä, eläkeläisistä, lapsista ja vanhuksista. Luumun hintakin on noussut, ja kakka ei kulje. Tähän on tultava loppu, vaatii Meidän puolue. 

Unto Ummetus, MP:n paikallisosaston pj.

VASTINE MP:N KIRJOITUKSEEN

Tässä lehdessä MP:n puheenjohtaja Ummetus väitti, että me TP:n jäsenet olemme törppöjä. Pidimme juuri kokouksen, jossa päätimme yksimielisesti, että me emme ole törppöjä vaan te. Vaadimme maaseudun mopojen yksinhuoltajille bensanhinnan alennusta. Myös Kanarialla käyneille pitää maksaa lomaltapaluurahaa. Älä äänestä noita, vaan meitä ! 

Tauno Taliaivo,TP:n pj

NÄMÄ TÖRPPÖJÄ OVAT

Me Nuhreat huolestuneena luimme TP ja MP kannanotot tässä lehdessä. Kyllä ovat tolloja. Heidän syytä oli kammottava kesä. Aurinko paistoi. Me sen sijaan vaadimme pilveä kaikille. 

Nuhreiden pj. Ave-Maria Ohi-Hilseen

NÄMÄPÄ VASTA PÄSSEJÄ ON

Meidän mielestä Ylen tulee soittaa joka aamu työttömille, sairaille, vanhuksille Matin ja Tepon cd ”Pidä itsestäsi huolta”. Juokaa nyt sitä 5 % kaljaa, jonka toimme kauppoihin. Itsepalveluambulanssit joka kuntaan!  

Lasse Lobbari, RM, Rahat meille

EI OLE KIVA JUTTU NÄMÄ

Me rootsinkieliset ei tykkä, ku puhu kaikki kakka. Me vaatia vanha pappa och mummu saa syötä ilmaseks Marabou-suklaa. Äänestä meitä, sit saat ilmane lippu rootsinlaiva bingo. Joo, å.

Björn Bimbå, direktör

Nimellisellä omistusosuudella vältetään kilpailutus

 Olen ihmetellyt asiaa jo tovin ja nyt kun luin Jämsän kaupunginhallituksen esityslistaa, niin pulpahti asia taas päähäni.

Jos julkisia varoja käyttävä "hankintayksikkö", eli esimerkiksi valtio, hyvintointialue tai kunta, haluaa ostaa palvelun, järjestetään hankintalain mukainen kilpailutus, josta edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja valitaan palvelun tuottajaksi.

Jos palvelu hankitaan "sidosyksiköltä", eli kunnan  omistamalta yhtiöltä, kilpailutusta ei kuitenkaan tarvitse järjestää. Tätä kutsutaan in house -järjestelyksi.

In house -asemassa olevan sidosyksikön pitää olla hankintayksiköiden kokonaan omistama. Nimellinen omistajuus kuitenkin riittää. Siis riittä yksi (1) osake.

Eli sidosyksikkö voi myydä palvelua kunnalle tai hyvinvointialueelle ilman kilpailutusta, ja samalla kilpailla yksityisen sektorin kanssa muista asiakkaista.

Tällainen yhtiö saa myydä vapaille markkinoille saa myydä vain viisi prosenttia (5 %).

Eli Keski-Suomen Hyvinvointialue voi ostaa Jämsän Ateria ja Puhtauspalvelut Oy:ltä palveluja kilpailuttamatta, kun se ostaa yhden nimellisarvoltaan olevan osakkeen 1000 €. Niin tämä on vain yksi esimerkki monesta muusta kilpailuttamatta jätetystä hankinnasta. Näitä on lukuisia ja kuuluisin on Helsingin kaupungin palkanlaskennan hankinta Sarastialta.

Perin kummallinen kokonaisuus, mutta kaikki on lainmukaista.

Kaavoihin liittyvien asiakirjojen tekijä on FCG

Mietin tässä miksi FCG:ltä hankintaan kuntiin paljon kaavoitukseen liittyviä "hankintoja"

Kaverini Google kertoo FCG:stä seuraavaa...

FCG Finnish Consulting Group -konserni (FCG) on monialainen Suomessa ja kansainvälisesti toimiva Suomen Kuntaliiton omistama konsulttiyritys. Konserniyhtiöt edeltäjineen ovat olleet mukana yhdyskunnan eri osa-alueiden rakentamisessa miltei 70 vuotta Suomessa ja miltei 50 vuotta kansainvälisesti.

No mitä se Google kertoo siitä, että kuka Suomen Kuntaliiton omistaa...

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien muodostama rekisteröity yhdistys, jonka toiminnassa ovat mukana myös Suomen maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntayhtymät.

No tämä selittää paljon, miksi kaavoitukseen liittyvien asiakirjojen tekijänä on FCG.

Sähkölaskun riitauttaminen

Kuuntelin Riku Hautamäen TikTok videon. Sitten laitoin Wordin kuuntelun päälle ja laitoin videon uudelleen pyörimään. Hienosti muuten litteroitu. Hieman fiksailin. 

Reilusti kohonnut sähkölasku kannattaa riitauttaa.

Sähköyhtiö saattaa vastata siihen seuraavasti:

Sopimuksissa noudatamme Energiateollisuus Ry:n suosittelemia sähkönmyyntiehtoja SME 2014. Sähkönmyyntiehtojen kohdassa 8.8 mainitaan, että sähkönmyyjän on lähetettävä sähkönkäyttäjille ilmoitus hinnanmuutoksista siten, että muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoituksessa tulee olla myös muutoksen peruste. Sähkönmyyntiehtojen kohdan 8.8 mukaisesti olemme lähettäneet ilmoituksen hinnanmuutoksista kuukautta ennen muutosajankohtaa. Lähettämässämme hinnanmuutoskirjeessä hinnankorotuksen syyksi olemme ilmoittaneet kohonneet hankintakustannukset. Hinnanmuutosilmoituksemme saatuaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa myyntisopimus päättyväksi 2 viikon irtisanomisajoin. Tällöin muutetut hinnat eivät koske sähkönkäyttäjää. Näin ollen toteamme, että lähettämämme lasku on aiheellinen ja sopimuksen mukainen. 

Tähän kannattaa vastata seuraavasti:

Vastauksessanne ei valitettavasti tule esiin, paljonko hankintakulut ovat kasvaneet vuoden alusta. Nyt sähköenergian on hinta on siis yli tuplaantunut alle vuoden aikana. Perusteeksi kelpaavia lukuja hankintakustannuksen noususta ei ole esitetty. Lisäksi sähkömarkkinalain § 67 määrittää, että sähköä on toimitettava kohtuulliseen hintaan. Nyt hinnan kohtuullisuus on käytännössä mahdotonta selvittää, kun ei ole nähtävissä energian hankintakulujen muutosta. Lukuja siis tarvitaan asian läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Eli vaaditaan perusteet, miksi hinta on merkittävästi muuttunut.

Jos sähköyhtiö ei tähän vastaa, niin asia tulee viedä kuluttajavirastoon.

Hullunmylly - Sähkö pohdituttaa

Aamulla, kun meikäläisen pää on virkeimmillään, niin sorvailen pienen kevennyksen.

Ennen sitä illasta katsottiin jotain sarjaa tai elokuvaa, osa täytteli ajankulukseen ristikoita ja kyseltiin kaverilta neuvoja, mikä tuo sana olisi, tai tehtiin jotain "kivaa".

Nykyään pohditaan ja tutkitaan, että mitä se sähkö maksaa huomenna? Mitä kodinkoneita pidetään päällä ja mihin kellonaikaan? Onko huomenna saunapäivä?  

Vai tehtäisiinkö muutoksia kotiautomaation pörssisähkö optimointiin? Tai sitten mietitään, milloin laitetaan puita takkaan, tehdäänkö sen aamulla vai vasta iltapäivällä? Tuuleeko? Tsekataan tuuliennuste ja samalla tarkistetaan lämpötilaennuste.

Tämä saattaa olla meidän arkipäivää syksyllä 2023, kun ns. halpa sähkösopimus päättyy ja alkaa "hullunmylly".

Jättiläisen kivi

Pikku retkelle lähdettiin Kuoreveden rantamaisemiin. Auto laitettiin parkkiin Kuoreveden kirkon pihaan. Ensimmäinen opaste Jättiläisen kivelle oli jo kirkolle mentäessä oikealla puolella kuusiaidan juuressa. Matka jatkui kirkon pihan poikki vasemmalle kirkkoveneelle, joka oli katoksessa. Rakennuksen kulmalla oli toinen opaste. Kiersimme rakennuksen oikealta. Sitten kävelimme erittäin mutkittelevaa polkua kohti Jättiläisen kiveä. Opasteita oli aina silloin tällöin. Ylitimme mökkitien ja sitten olimme jo aika lähellä. Hetken kuluttua Jättiläisen kivi oli edessämme. Se on valtava, "pyöreän muotoinen" siirtolohkare aivan rantatöyräällä. Ihmettimme ja hämmästelimme luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua monumenttia. Laskeuduimme tönnäältä järven jäälle ja kävelimme jäitse takaisin kirkolle. Kirkon pihassa oli "päättömästi" liikkuneen hiiren jäljet. Jälkiä oli pitkin parkkipaikalta kirkolle menevää tietä.. 

Kävelemämme reitti kulki seuraavasti https://share.trailmap.fi/12783824367836. Matka ei ollut pitkä, vain 0,8 km.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki Jättiläisen kivi

Retkipaikka.fi kirjoittaa seuraavasti, Jättiläisen kivi: 

Jättiläisen kivestä ei ole tiedossa perimätietoa palvontapaikkana, mutta sijainniltaan ja muodoltaan se on hyvin seidan kaltainen, voimaa ja pyhyyttä uhkuva kivi. Ei liene sattumaa, että kirkon paikka valittiin aikoinaan aivan Jättiläisen kiven tuntumasta. Onhan useita esimerkkejä siitä, että kristinusko sulautti vanhat pakanalliset tavat omiinsa ja otti myös haltuun vanhoja pyhiä paikkoja uuden uskonnon nimissä.

Kuorevesi on nykyisin osa Jämsän kaupunkia. Pysyvä asutus tuli seudulle keskiajan loppupuolella. Sitä ennen Kuoreveden metsiä ja kalavesiä hallitsivat saamelaiset ja hämäläiset eränkävijät. Heidän palvontapaikakseen Jättiläisen kiveä on helppo kuvitella. Kiveen on varmasti liittynyt tarinoita siitä, kuinka jättiläinen on tuonut tai viskannut kiven paikoilleen.

Jättiläisen kiven historia palvontapaikkana saattaa mennä jopa tuhansien vuosien taakse, kauas kivikaudelle. Kiven kolmella syrjällä on selvää punaista väriä, joka saattaa olla tuhoutunut muisto kivikautisesta kalliomaalauksesta.

Väriä on myös saatettu sivellä kiven pintaan ilman, että on ollut tarkoituskaan tehdä mitään kuvia. Saamelaiset ovat voidelleet seitojaan verellä tai rasvalla varmistaakseen paremman metsästys- tai kalastusonnen. Mahdollisesti punavärin sivelemisellä oli sama tarkoitus, tai sitten sitä kautta on saatu yhteys kivessä asuvaan henkeen. Museoviraston rekisteriportaalin mukaan Jättiläisen kivi on samalla korkeudella merenpinnasta kuin alueen tunnetut kivikautiset asuinpaikat.

Kokouksien historiaa

Tässä on tullut oltua jo tovin työelämässä. Työt alkoivat 1990-luvun puolivälissä. Mietiskelin tässä, miten kokoukset ovat muuttuneet tänä aikana.

Alkuaikoina kokoukset kutsuttiin ihan erillisellä A4 -kutsulla paikalle. Kutsussa oli aika, paikka ja kutsutut henkilöt. Kokouksesta laadittiin muistio. Isoimpien kokousten muistiot kirjoitti sihteeri puhtaaksi ja oikoluettiin muutaman kerran, jotta se tuli valmiiksi. Muistio ja liitteet (noin 30 s.) kopioitiin kopiokoneella noin kolmeenkymmeneen kertaan. Sitten ne laitettiiin kirjekuoreen ja lähetti kiikutti ne ympäri tehdasta niska vääränä. No osa muistion saatuaan heitti sen suoraan roskiin ja osa tallensi mappiin. No se oli sitä aikaa.

Ajan saatossa kokoukset muuttuivat kirjalleen. Tuli taskukalenterien tilalle sähköiset kalenterit kutsuja varten. Fläppitaulut korvattiin videotykeillä ja nyt käytetään isoja näyttöjä. Muistiot kirjoitettiin ensin vihkoon ja myöhemmin ne kirjoitettiin kokoukseen tiimellyksessä suoraan läppärille.

Kokouksiin liittyi usein paikasta toiseen liikkuminen. Tehtaan sisällä tuli varata riittävästi aikaa paikasta toiseen eli kokoukseen siirtymiseen 5-10 min. Välillä kokoustettiin toisella tehtaalla ja siirtymiseen tuli varata 30 min suuntaansa. Toisinaan aamujunalla paukutettiin menemään isolle kirkolle palaveriin. Joskus palaveri kesti vain tunnin ja sitten taas kolisteltiin junalla kotiin. Yleensä kokous kesti koko päivän. Toisinaan mentiin pirssillä isolle kirkolle aamusta ja illalla takaisin. 

Harvemmin, mutta joskus tehtiin päivän keikkoja Keski-Eurooppaan. Aamulla ennen neljää noustiin unisena taksiin. Sitten otettiin suunta Seutulan kentälle. Lento kohteeseen ja päivä siellä. Sitten pirssi vei viimeiseen iltakoneeseen ja lennettiin takaisin Seutulaan. Pirssi oli odottamassa ja joskus yhden kahden maissa oltiin kotona sängyn pohjalla. Ja aamuksi töihin.

Paras keikka oli eräällä henkilöllä seuraava. Taksilla Seutulan kentälle ja lento Eurooppaan. Sumun takia kone ei voinut laskeutua oikeaan kohteeseen. No kokous meni sivu suun, kun kone laskeutui toiselle kentälle. Sitten seuraavalla koneella kohti Helsinkiä ja sieltä pirssillä kotiin. Lentävä lause syntyi: Tulihan käytyä Euroopassa.

Viime aikoina etäkokoukset ovat tulleet kaikille tutuiksi. Korona vielä vauhditti siirtymää. Enää harvemmin kokoonnutaan neuvotteluhuoneeseen. Kaikkien on helppo osallistua Teams:n välityksellä kokoukseen. Osallistujat istuvat omissa konttoreissa luurit päässä ja seuraavat ruudulta kokouksen etenemistä. Kokouksesta toiseen siirtymiseen menee aikaa sekunnista viiteen. 

Kokouksia on helppo järjestää katsoo vain kaikkien osallistujien kalenterista vapaan ajan ja laittaa kutsun liikkeelle. Tietysti nykyinen kokoustaminen vaatii kokouksen vetäjältä erilaisia ominaisuuksia kuin ennen.

Itse välillä kokoustelen Intialaisten kanssa IT-asioissa. Teams kutsulla esitetään palaveriaika. Kokous etenee ruudulla ja ääni kuuluu kuulokkeista. Välillä tehdään pikakokouksia ihan hetken mielijohteesta jotain ongelmaa ratkottaessa. Tarpeen mukaan saatetaan kesken kokouksen ottaa joku asiantutija mukaan kokoukseen, jos hän on vihreällä eli vapaana.

Onneksi vielä joskus on niitä vanhan ajan kokouksia ihan neuvotteluhuoneessa. Se tuntuu ihan historian havinalta.

Maailma on muuttunut. Matkustaminen on vähentynyt ja hektisyys on kasvanut. 

Mitä seuraavina vuosia tapahtuu, niin sitä en näe kirkkaana kristallipallostani.

Juveninkoski - Talvi

Tuli lähdettyä talvella Juveninkoskelle. Auto jätettiin parkkiin. Kävimme ensin alhaalla koskea katsomassa. Nousimme takaisin tielle ja ns. kaupan kulmalta laskeuduttiin hyvää polkua pitkin kosken juurelle. Vettä ei juurikaan koskessa virrannut ja se oli lähes kauttaaltaan jään peitossa. Kevääseen verrattuna kosken pauhu oli vaisu. Palasimme autolle pienen lenkin kiertäen. Kävimme uimapaikalla, "puulajimetsässä" ja koululla.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki Juveninkoski

Oheinen teksti on opaskyltistä:

NYTKYMENJOKI

Vieressä virtaava kapea ja mutkikas Nytkymenjoki on tärkeä osa Partalan kylän ympäristöä ja luontoa. Nytkymenjärven vedet putoavat jokea pitkin lähes 70 metriä alempana olevaan Päijänteeseen. Joen mahdollisuudet voimanlähteenä huomattiin varhain.

Niinpä koskissa alkoi vähitellen "kivet kuiskia ja rattaat rupattaa". 1800-luvun puolesta välistä 1950-luvun saakka Partalan kylä oli useiden huopa- ja suksiverstaiden ja - tehtaiden, myllyjen ja sahojen sekä keväisten koskiuittojen kylä. Sahat, myllyt ja pärehöylät saivat käyttövoimansa Nytkymenjoen koskista. Vielä nykyisinkin Partala tunnetaan sekä Suomessa että maailmalla kahdesta toimivasta huopatehtaasta, jotka ovat Huopaliike Lahtinen ja Alhon Huopatehdas.

JUVÈNINKOSKI

Nytkymenjoessa on yhdeksän koskea, joista vieressä pauhaava Juveninkoski on komein. Sen putouksen korkeus on n. 6 metriä. Tiettävästi Juvėninkoski on Etelä- ja Keski-Suomen korkein vapaana kuohuva koski. 1900-luvun alussa Juvèninkoskesta sai käyttövoimansa sekä Erkki Wuorenpään mylly että Eerik Juvénin mylly ja pärehöylä. 1930-luvulla Jämsässä tunnettu liikemies Heikki Juvèn perusti isänsä Eerikin myllyn ja pärehöylän lähettyville suksiverstaan, josta vähitellen kehkeytyi menestyvä suksitehdas. Tehtaassa valmistettuja suksia toimitettiin kaikkialle Suomeen myös puolustusvoimille. Juvėnin suksitehtaan työntekijöiden määrä oli suurimmillaan noin 30 henkilöä, pääasiassa Partalan kylän miehiä ja naisia. Tehdas oli kylässä merkittävä kyläläisten työllistäjä. Suksitehtaan toiminta päättyi 1950-luvulla. Juvėninkosken sillan toisella puolella, kosken yläjuoksun oikealla rannalla oleva kellertävä tiilinen rakennus on Siltalan huopatehdas. Se rakennettiin 1940-1950-lukujen vaihteessa. Tehtaan toiminta jäi lyhytaikaiseksi ja tyrehtyi kokonaan 1950-luvun lopulla, kun tehtaan omistaja Verner Siltala kuoli.

PARTALANKOSKEN KYLÄYHDISTYS

Juveninkosken näköalapaikan kunnostamishankkeen puuhahenkilöinä ovat toimineet kyläyhdistyksen aktiiviset jäsenet. Talkoissa on ollut runsaasti väkeä. Lisäksi monet kyläläiset ovat lahjoittaneet tarvikkeita näköalapaikan rakentamiseen.

Myös Jämsän kaupunki on tukenut taloudellisesti kunnostustyötä.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Ennen kaikki oli toisin, jopa paremmin ja niin on aina ajateltu. Maailma muuttuu ja me muutumme mukana. Emme vain huomaa sitä. Oliko ennen kaikki paremmin kuin nyt vai toisinpäin? 

Ruokakaupassa käytiin ennen useasti ja monesti se sijaitsi kävelymatkan päässä. Nykyään kaupat ovat kaukana ja niissä asioidaan pari kertaa viikossa, yleisimmin autolla.

Jotta kaupassa asiointi onnistui, niin rahaa oli haettava pankista henkilökohtaisesti. Pankkivirkailija laski rahat ja merkitsi ne käsin pankkikirjaan. Nyt asiointi hoituu pankkikortilla tai mobiilimaksamisella.

Oravan nahka-ajan jälkeen siirryttiin kolikoihin ja myöhemmin tuli setelit. Nykyisin taitaa suosituin maksutapa olla lähimaksu, pankkikortti tai mobiilimaksaminen. Monella ei ole juurikaan käteistä rahaa muuta kuin varuilta. 

Laskut toimitettiin postinkantajan toimesta postilaatikkoon tai luukusta eteiseen. Ne kiikutettiin lähipankkiin ja siellä pankkivirkailija maksoi laskun ja merkitsi suorituksen pankkikirjaan. Laskusta jäi paperinen tosite, jolla voi todistaa maksaneensa lasku. Nykyisin laskun saa yleisimmin sähköisesti ja maksu hoituu joko e-laskuna tai älykännykällä luetaan viivakoodi ja suoritetaan maksu. Tosite on digitaalisena verkkopankissa.

Vakuutusasioissa mentiin vakuutuslaitoksen konttoriin ja hoidettiin asia. Nyttemmin asia hoituu soittamalla tai verkkoasiointina. Soittamalla asioiden hoitaminen on joskus työlästä, mutta onneksi pääosin asiat hoituvat verkossa melko kivuttomasti.

Kirjeet toimitettiin ennen postilaatikkoon. Hetken aikaa oli teleksi ja sen jälkeen sen korvasi faksi, jolla lähetettiin "aaneloset" bitteinä jopa maapallon toiselle puolelle. Nykyinen kirjeen korvaaja on sähköposti, jolla hoituu asiat murto-osasekunneissa minne päin maailmaa tahansa. 

Ennen televisiota kuunneltiin radiota. Sitten tuli se mustavalkoinen "lumisateinen" laatikko, josta katsottiin yhdeltä tai jopa toiseltakin kanavalta ohjelmia. Väritelevision kulta-aika koitti sen jälkeen. Jos kanavia halusi vaihtaa oli noustava sohvalta ja vaihdettava omin pikku kätösin kanava. Nyt elämme murroksessa, missä "ajastettu" TV-ohjelmatarjonta on muuttumassa. Ohjelmia voidaan katsoa milloin vaan ja missä vaan, melkein millä välineellä vaan, älykännykkä, tabletti, tietokone tai internetissä oleva televisio.

Puhelut hoidettiin kampea vääntämällä ja pyydettiin keskusta yhdistämään tiettyyn paikkaan. Monesti linjat olivat huonoja eikä yhteyttä aina saatu. Sen jälkeen voitiin numerokiekkoa itse pyörittelemällä valita haluttu vastaanottaja. Ja kaikki tämä toimi vain siellä, missä oli puhelinlangat. Ulkomaanpuhelut olivatkin pitkään aika hepreaa, eivätkä aina onnistuneet. Nyttemmin kaivetaan älykännykkä taskusta ja kilautettaan kaverille melkein ihan minne päin maailmaa tahansa.

Sanomalehdet tuli joka aamu eteiseen oven luukusta tai siten tiellä sijaitsevaan postilaatikkoon. Sitten tuli se digitaalinen murros ja nyt uutiset toimitetaan digitaalisena. Lukuvälineenä voi olla monenlaiset digilaitteet. 

Veroasiat etenkin veroilmoitus hoidettiin niin, että kaikki liput ja laput liitettiin veroilmoituksen liitteeksi. Paksu kirjekuori toimitettiin verotoimistoon ja myöhemmin posti kuljetti sen. Nyt veroilmoitus voidaan tarkistaa verkossa ja tarvittaessa täydentää. Suurin osa tiedoista siirtyy automaattisesti veroilmoitukseen ja liitteitä ei tarvitse enää liittää.

Aion pysyä alati muuttuvan maailman kyydissä. En ota kantaa siihen mennäänkö oikeaan suuntaan. En myöskään voi vaikuttaa muutoksen suuntaan.

Onneksi enää ei käydä kauppaa oravannahoilla.