sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Hyvää Itsenäisyyspäivää

 

Maamme

1. Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen!
||: Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien! :||

2. Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa,
||: viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. :||

Käppäilyllä ja kuusien katselmoinnissa

Tuli lähdettyä käppäilemään ja katsastamaan metsän kuusia. Muutama kuva tuli napattua matkalla. Joulukuusista ei ollut tietoakaan. Aika ruipeloita näyttivät olevan. Eräs 82 v tuttukin tuli sauvakävellen metsässä vastaan. Oli muuten hyvässä kunnossa ikäiseksekseen.

Kuvia otin matkalla Auvilan talosta ja viljakuivurista. Kirjaimellisesti puuvene osui linssiin. Lopuksi ikuistin Jämsän kirkon kellotapulin.

Tulihan käppäiltyä 6,1 km. On muuten aika raukea olo.

https://share.trailmap.fi/16119278568077





Struven ketju - Oravivuori

Astemittaus on maapallon koon ja muodon selvittämiseksi tehty mittaus. Mittausketjun päätepisteiden välinen etäisyys maastossa määritetään kolmiomittauksella ja samojen pisteiden leveysasteiden ero tähtitieteellisellä paikanmäärityksellä. Näiden määritysten tuloksista lasketaan meridiaaniasteen kaaren pituus.

Teoreettisesti yhden leveysasteen suuruisen kaaren pitäisi olla yhtä pitkä niin päiväntasaajalla kuin lähellä napojakin. Kuitenkin jo Isaac Newton 1600-luvulla uskoi, että maapallo on hiukan navoiltaan litistynyt. Maapallon koko ja muoto askarrutti myös tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struvea ja sai hänet ryhtymään suurisuuntaiseen hankkeeseen, nykyään "Struven ketju" -nimellä tunnettuun astemittaukseen.

Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä itäistä 26° pituuspiiriä Hammerfestistä, Pohjoisen jäämeren rannalta, Mustallemerelle Ukrainan Izmailiaan. Ketjun pituus on noin 2820 kilometriä, ja se mitattiin vuosina 1816-1855 F.G.W. Struven johdolla.

Astemittauksen ketju muodostuu 258 kolmiosta, ja siinä on yhteensä 265 peruskolmiopistettä sekä 60 apupistettä. Ketjun pisteistä on valittu ja suojeltu yhteensä 34 edustamaan koko mittausta. Ketju kulkee nykyään kymmenen maan alueella: Norja (4 suojeltua pistettä), Ruotsi (4), Suomi (6), Venäjä (2), Viro (3), Latvia (2), Liettua (3), Valko-Venäjä (5), Moldova (1) ja Ukraina (4).

Ketju liitettiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2005.

Oravivuoren huipulla sijaitseva piste, alkuperäiseltä nimeltään Puolakka mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poranreiällä kallioon. Struven ketjun mittauksista lähtien Oravivuori on ollut eräs Suomen geodeettisista peruspisteistä. Geodeettinen laitos mittasi samalle kalliolle ensimmäisen luokan kolmiopisteen vuonna 1930, vain 43 senttimetrin päähän Struven ketjun pisteestä.

Paikalla sijaitsi myös Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni aina 1980 -luvun puoliväliin, jolloin GPS-satelliittimittaukset syrjäyttivät kolmiomittaukset. Vuosina 1969-1987 Oravivuorella oli myös Geodeettisen laitoksen tähtimittausasema. Paikalla on nyt Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen yhdessä rakennuttama kolmiomittaustorni muistuttamassa alueen merkityksestä Suomen kartoitukselle.

Struven ketju Wikipedia

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki





lauantai 3. joulukuuta 2022

Synninlukko

Synninlukon opastaulussa lukee seuraavasti:

Tervetuloa Synninlukon luonnonsuojelualueelle

Synninlukon luonnonsuojelualueen (1 ha) ovat yksityiset maanomistajat perustaneet luonnonsuojelulain nojalla. Rauhoituspäätös 30.8.1965.

Polut ovat suhteellisen helppokulkuisia. Huom! Polut ovat vaativia noustaessa rotkon reunoille lähteen kohdalta sekä vajoaman lounaispäädystä.

Lohkareilla kasvava rauhoitettu hajuheinä (Cinna latifolia) kuuluu EU:n luontodirektiivi liite IV b nk. tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin. Luokittelu: silmälläpidettävä. Esiintymän hävittäminen on luonnonsuojelulain (LSA 471/2013) perusteella kielletty.

Rauhoituspäätös kieltää alueella kaikenlaisen kallio- ja maaperän sekä kasvillisuuden ja eläimistön vahingoittamisen, rakentamisen, tulen teon ja muun luontoa ja maisemakuvaa muuttavan toiminnan.

Jämsän kaupunki
Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Rotkon muodostuminen

Synninlukko on yli 200 m pitkä, n. 50 m leveä, 10-20 m syvä rotko eli murroslaakso, joka madaltuu luoteispäässään korpijuotiksi. Rotko on erillään pitkistä, Päijännettä halkovista, kaakko - luodesuuntaisista murrosjonoista, joista esimerkkinä seudullamme on Tiirinselkä- Ruotsinsuo - Ruuhi- eli Rotkojärvi -murros.

Synninlukon pohjoispuolella on lisäksi erillinen pieni rotkovajoama. Siellä ei ole kasvillisuutta vaan kuiva maaperä ja pohjalla on helppo kävellä. Tämä pieni muodostelma ei näy kartassa, mutta kannattaa käydä katsomassa.

Kallioperä on karua, graniittista syväkiveä, yli 1800 milj. vuotta vanhaa, muinaisen vuorijonon ja Keski-Suomen graniittilaatan raja-aluetta. Niin maisemallisesti kuin ekologisesti voidaan erottaa jyrkkä, varjoisa lounaissivun kallioseinämä; siellä on muodostunut seinämään valumavesien kuluttamaan verkkomaista jälkeä, pohjalla on jään työntämiä lohkareita ja pieniä soistumislaikkuja sekä koillisseinämä, paikoin lounaisseinämää loivempi, sammaloituneiden lohkareiden peittämä, silti jyrkkä, puustoinen ja runsaampi kasvillisuudeltaan. Kuusi on rotkon valtapuu.

Kasvillisuus

Rotkossa vallitsee mereinen mikroilmasto, ns. rotkoilmasto: kesällä korkeat äärilämpötilat leikkautuvat. Myös ilman kosteus on avoalueita suurempi, mikä näkyy saniaisten yleisyytenä: isoalvejuuri, soreahiirenporras, korpi- ja metsäimarre.

Jyrkkä kallioseinämä yhdessä rotkoilmaston ja valuveden kanssa on olva kasvupaikka monille sammalille. Seinä-, kerros- ja sulkasammal ovat lohkareiden valtalajit. Sulkasammal muodostaa kauniin vaaleanvihreitä laikkuja.

Sammalpeitteisillä lohkareilla kasvaa lajeja, jotka eivät pysty kilpailemaan elintilasta sulkeutuneessa kasvillisuudessa: mm. hajuheinä (rauhoitettu) sekä tällaisten palkkojen yleislaji kallioimarre. Sormisaran ja kaiheorvokin vol löytää louhikosta.

Rotkon mikroilmasto suosii lehtokasveja, joista mainittakoon lehtoarho, velhonlehti, käenkaali, metsäorvokki, oravan-, konnan- ja sudenmarja.

Synninlukon taru

Nimi 'lukko' tarkoittaa hämeen murteessa umpireunaista rotkoa, Jämsäläisittäin 'rotti'. Synninlukko on nimenä sodan "syntejä" vanhempi ja viittaa syntymään, 'synnyinlukko'. Oletettavasti rotko on ollut vainoja pakoon paenneen henkilön syntymärotko.

Synninlukosta kulkee seudulla monia tarinoita. Hämyisten kallioiden suojissa on ollut hyvä turvapaikka piileskellä. Isonvihan aikaan se on ollut väestön yleinen piilopaikka. Rotkon pohjalla on lähde, josta on saatu juomavettä. Kerrotaan, että Synninlukon lähde on niin syvä, että kun mullikka putosi rotkon reunalta lähteeseen, se löydettiin myöhemmin Jämsänjoesta, hurjimpien tarinoiden mukaan peräti Päijänteeltä. Lähteen yhteyttä Jämsänjokeen ei ole todistettu.

Synninlukon taru

"Tässä näen eessäni kalliorotkon karun; kertokoon se Synninlukon synkeän tarun: Jämsäläiset tottelivat Kaarle-kuningastaan. Mut kasakoitten partiot syöksyi heitä vastaan. Kirkonkylään yllättäen saapui vieras vāki: saalistivat omaksensa, minkä eessään näki, ryöstivät ja polttivat he kylän monen kerran päätteheksi surmasivat nuoren kirkkoherran."

Artturi H. Kiri

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki









Partalanmäki, Jämsä - Neuvostovankien muistomerkki

Partalanmäessä Jämsässä on Neuvostovankien muistomerkki. 

Muistomerkissä lukee vapaasti Google kääntäjän avulla suomennettuna: "Tänne on haudattu 72 Neuvostoliiton sotilasta". 

YLE kirjoittaa seuraavasti:

Sotavankileirillä nähtiin nälkää, kuolemaa ja kulkutauteja. Jämsässä jatkosodan aikana toimineesta sotavankileiristä on koottu kirja. Sovankileiri numero 23:lla olot olivat kurjat. Ankarat talviolosuhteet ja puutteellinen huolto veivät satojen vankien hengen.

Jatkosodassa Suomen sotajoukkojen edetessä itärintamalla suomalaissotilaiden käsiin jäi tuhansia venäläissotavankeja. Vankeja sijoitettiin leireille eri puolille maata ja heidät pantiin töihin.

Leiri sijaitsi osittain Orivedellä ja osittain Jämsässä, ja vankien tehtävänä oli rakentaa junarata Orivedeltä Jämsään. Sotavankileiri n:o 23 perustettiin oikeastaan Yhtyneitten Paperitehtaitten tarpeisiin. Tarvittiin kuljetuskapasiteettia, kun laivakuljetukset kävivät liian hitaiksi.

Rautatien rakentamista varten sotilashallinto luovutti noin tuhat sotavankia Orivedelle, josta vangit jaettiin kuuteen eri parakkiin. Jämsässä Partalanmäessä sijaitsivat Västilän ja Sammaliston vankiparakit.

Sadat vangit kuolivat kurjissa oloissa

Sotaponnistusten jo ennestään rasittamassa Suomessa valtavien vankimäärien ylläpitoon oli hyvin vähän edellytyksiä. Vangeille ei riittänyt kuin ruoan murusia ja sairaanhoito oli kehnoa.

- Ei ollut jalkineita eikä päähineitä, puutetta oli lähes tulkoon kaikesta.

Jos selvisi ensimmäisestä vuodesta, sen jälkeen ennuste selvitä hengissä oli aika hyvä.

Kurjien olosuhteiden vuoksi työn tuloksetkin jäivät laihoiksi. Pimiän mukaan jälkeä ei juuri syntynyt.

- Työ eteni huonosti. Sitä kai voi pitää lähinnä rangaistusluonteisena puuhana.

Tuhannesta sotavangista yli 300 menehtyi. Suurin tekijä oli tautikuolleisuus, mutta osa menetti henkensä yrittäessään kesän tullen paeta leiriltä.

- Karkaamisen yhteydessä henki lähti helposti.

Myös raipparangaistuksia annettiin esimerkiksi silloin, jos vangit kävivät kerjäämässä ruokaa tai tonkimassa syötävää tunkiolta.

- Paikalliset ihmiset tuntevat moniakin tapauksia, joissa väkivalta on riistäytynyt käsistä.

Sotavankileiri n:o 23 toimi vuoden ajan, joulusta jouluun. Juuri sitä pidempään miehet eivät olisi kestäneetkään.

- Sen jälkeen vangit sijoitettiin maatiloille, metsätöihin ja paperitehtaalle ja olot kohenivat kovasti. Jos selvisi ensimmäisestä vuodesta, sen jälkeen ennuste selvitä hengissä oli aika hyvä.

Kyläläiset säälivät nuoria vankeja

Kauhujuttujen lisäksi esiin nousi monia valoisiakin puolia.

Se oli kova ihmiskohtalo. Kovempaa ei voi olla.

- Ihmiset tunsivat sen kurjuuden ja hädän, jossa vangit elivät ja kyllä heitä koitettiin auttaa. Saatettiin heittää leipäpalaa, vaikka se oli kiellettyä, että ei tässä nyt ihan pahojakaan ihmisiä oltu.

Nuoret sotavangit herättivät kyläläisissä sääliä. Sammaliston vankiparakit sijaitsivat hänen lapsuudenkotinsa lähellä ja muistot vangeista piirtyivät 5 -vuotiaan pojan mieleen tarkasti.

- Kyllä minä muistan nämä vangit ihan tarkkaan. Säälitti, se oli kova ihmiskohtalo. Kovempaa ei voi olla.

Vankien ja kyläläisten välille syntyi myös ystävyyssuhteita ja - nuorista miehistä kun kyse oli - myös romansseja.

- Ja se se vasta kiellettyä olikin, erästä romanssia käräjöitiinkin.

Karttapaikan sijaintilinkki 








Arvajankosken kalatie

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ARVAJANKOSKEN KALATIE

KALASTAMINEN KALATIESSÄ KIELLETTY

Kalastuslaki (379/2015) 71 §

Kalan kulun turvaamiseksi rakennetussa kalatiessä 
sekä 200 metrin matkalla sen ylä- ja alapuolella 
on kaikenlainen kalastus kielletty.

www.kalastusrajoitus.fi


 







torstai 1. joulukuuta 2022

Joulun resepti aikuisille

  • 0 kpl "muista olla kiltisti" -kehotuksia lapsille
  • 0 grammaa uhkailua tai pelottelua sillä, että "ei tule lahjoja"
  • 0 desiä lapsen jännitykselle nauramista tai muuta häpäisemistä
  • Kilokaupalla ajatuksia siitä, että lapsi toimii aina oman silloisen parhaansa mukaan
  • Kauhoittain muistutuksia siitä, että lapsi ei ole koskaan tahallaan ilkeä tai paha
  • Tonneittain lapsen ihailua ja ominaisuuksien kehumista sekä rakkauden osoituksia
Sekoita hellästi. Näin ruokitaan hyvää itsetuntoa ja syntyy lempeä joulu.

keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Anna kuntalaispalautetta - eJämsä

Jämsässä kuntalaispalautetta voit antaa eJämsä sovelluksen kautta. 

Kuntalaispalauteessa voit antaa palautetta kaupungin palveluista. Voit kysyä neuvoa, antaa vinkkejä ja ilmoittaa korjaustarpeesta. Kuntalaispalautteen antaminen ei edellytä sisäänkirjautumista.

Kuntalaispalautetta voit antaa eJämsä -sovelluksessa.

maanantai 28. marraskuuta 2022

Strategia ja Talousarvio 2023 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Strategia:

Strategia on selkeä ja hyvä. Se ei kaipaa selittelyjä ja sen kanssa voimme elää. Strategia tulee ohjaamaan tekemisiämme. Jotta strategia-työ ei mene hukkaan sen toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi. Toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia ja näkyviä toimia sekä johdonmukaista toimintaa. Strategiaan tulee kaikkien sitoutua.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä strategian yksimielisesti.

Talousarvio 2023:

Kun tarkastellaan Jämsän kaupungin talousarviota vuodelle 2023, niin se on kivuton. Annettujen tietojen ja lukuarvojen mukaan talousarvio on tasapainossa.

Talousarvio suunnitelmavuosille 2024 ja 2025 onkin jo sitten haasteellisempi. Jo tässä vaiheessa meidän tulee kiinnittää siihen erityishuomio. Tasapainottamistarvetta on noin 2-3 M€. Kyseiset vuodet vaativat sopeuttamistöitä. Näille vuosille kaivataan selkeitä toimenpiteitä. Työ tulee aloittaa välittömästi vuoden 2023 alussa.

Paljon on puhuttu eläköitymisistä tulevina vuosina. Toisissa puheissa se on ongelma ja toisissa mahdollisuus. Kun taloutemme kanssa painitaan jatkossa hartiat lattiaa hipoen, niin jokainen eläköitymisen myötä avautuvan paikan täyttö tulee harkita erittäin tarkoin. Avautuvan paikan täyttäminen on helppo ratkaisu. Meidän tulee kuitenkin miettiä, kuinka muuttaisimme organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden palvelutarvetta. Kuten tiedämme raha ei kasva puiden oksilla ja valitettavasti se määrää, miten meidän tulee toimia. Olemme talouden armoilla. Karua, mutta totta. Siis omaa pesää siivottava ja rönsyjä ei saa jäädä kaupunkiorganisaatioon.

Jatkossa meidän tulee miettiä jokaista hanketta hyvinkin tarkkaan. Jokaisen hanke maksaa jämsäläisille jotain ja syö myös vähiä resurssejamme. Hyvinkin usein puhutaan uupumisesta. Olisiko kuitenkin viisautta keskittyä perustekemiseen näinä niukkuuden aikoina.

Sairauspoissaolomäärä on edelleen sellainen osa-alue, mihin tulevina vuosina meidän tulee keskittyä. Olemme kuntien keskiarvoa hieman heikommalla puolella. 

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.

Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Lain määräämänä 2023 kunnallisveroprosentti on vuonna 8,36. Sen kanssa meidän nyt täytyy elää. Sen suhteen meillä ei ole vaihtoehtoja.

Lainamäärä on tätä nykyä noin 1500 € per asukas ja se on hyvällä tasolla sekä laskevalla trendillä. Mahdollinen sairaalainvestointi on saatujen arvioiden mukaan noin 55-60 M€. Tämä tarkoittaa noin 2 M€ vuosittaisia lisäkuluja poistoina. Äkkiseltään se on Jämsälle erittäin paha tai miltei mahdoton rasti. Meidän tulee etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tämän suhteen. Taloutemme ei tule kestämään näin isoa investointia.

Sivistystoimen palvelutarpeen arviointi on iso nyt ja lähivuosina. Tämä selittyy sillä, kun lapsimäärä on laskenut voimakkaasti. Palvelutarpeen arviointi alkaa nuorimmasta päästä eli varhaiskasvatuksesta. Sivistystoimiala on tehnyt totuttuun tapaan jämptin talousarvion. Tähän työhön olemme tottuneet.

Elinvoimatoimialan talousarviossa on suurimmat riskit henkilöstöriskit ja korjausvelka. Reitistöhanke nähdään elinvoimaa ja imagoa vahventavana. Kiinteistömassan myynti ja purku tulee jatkumaan. Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutos nähdään ryhmässämme erittäin positiivisena. Sitä tulee pyrkiä edistämään, koska se vaikuttaa asukasmääräämme. Lähivuosien tasapainotustarve 2-3 M€ edellyttää palveluverkon karsimista myös tällä toimialalla.

Henkilöstösuunnitelmassa 2022-2023 on vakinaisen henkilökunnan laskua noin 13 henkilötyövuotta. Vastaavasti määräaikaisten lisäys on noin 22 htv. Näin emme voi jatkaa. Se on raha joka puhuu. Meillä on valtavasti töitä edessä. 

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä 

  • talousarvion 2023,
  • taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 ja
  • investointisuunnitelman vuosille 2023-2026

Ensi vuosi pohjautuu tukevasti strategiaan ja tärkein tehtävämme on saada talous tasapainoon. 

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

Trangia sähkökatkoissa

Trangia on sprillä toimiva retkikeitin. Se on monipuolinen, kevyt ja helppo käyttää talven sähkökatkoissa, kun sähköä ei riitä kaikille. Trangian retkikeittimen kaikki osat ovat pakattuna yhteen, kompaktiin pakettiin. Sopan keitto onnistuu helposti otsalamppu päässäkin. Trangiaa kutsutaan myrskykeittimeksi, koska se toimii sääolosuhteista riippumatta säällä kuin säällä, poikkeusoloissakin. Kova tuuli tai "tuulettomuus", pakkanen, sade tai pimeä eivät estä Trangian toimintaa.

Turvaa itsesi sähkökatkojen varalle. Helppoa on sopan keitto.

sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Rasuanniemi

Auto jätettiin parkkiin Toijalanrantaan. Siitä sitten rantapolkua aloitettiin kävely kohti Rasuanniemeä. Toijalan kohdalla jäätä ei ollut juurikaan, mutta ylempänä Kankarisvedellä oli jääpeite. Rasuanniemessä oli museoviraston merkit pyyntikuopista ja kivikautisesta asutuksesta. Paluureitti tuli metsäpolkua pitkin.

Matkaa kertyi 5,7 km https://share.trailmap.fi/14159310986282

Opastaulun teksteissä lukee seuraavasti:

Tervetuloa Rasuanniemen luonnonsuojelualueelle

Rasuanniemen luonnonsuojelualue (16ha) on perustettu 2002. Alue kuuluu myös Natura2000 - verkostoon, johon varsinaisen niemialueen lisäksi kuuluvat viisi läheistä pientä saarta: Jänissaari sekä niemen eteläpuoleiset Raatosaaret.

Liikkuessasi luonnonsuojelualueella muista:
  • Liiku mieluiten poluilla.
  • Roskaton retkeily.
  • Jokamiehen oikeudet.
Nuotion voit tehdä niemen pohjoisosan etelärannan nuotiopaikalle, joka on merkitty karttaan. Avotulta ei kuitenkaan saa tehdä, jos metsäpalovaroitus on voimassa.

Alue on tarkoitettu päiväretkeilyyn. Telttailu ja muu yöpyminen on kielletty.

Huom! Kapeikko niemen kärjessä jäätyy harvoin talvella kantavaksi ja sulaa keväällä aikaisin pitkälle etelän suuntaan. Liiku varoen jäällä!

Jämsän kaupunki
Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Luonto

Rasuanniemen harjualue Kankarisveden rannalla on osa laajempaa mutkittelevaa harjujaksoa. Harju on syntynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen, jään ja veden kuljettamista aineksista. Rasuanniemestä löytyy niukkaravinteisemman, kuivahkon kankaan ja ravinteisemman tuoreen kankaan metsiä. Polun varrella kasvaa mm. puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsät ovat pääosin vanhoja. Siellä täällä voi nähdä keloutuvia ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Lahopuut lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnontilaiset tiheiköt ovat eläimille tärkeitä elinympäristöjä. Voimakas virtainen kapeikko niemenkärjessä sulaa keväällä aikaisin, muuttolinnut pysähtyvät alueella.

Rasuanniemen erikoisuutena ovat luonnontilaiset hiekkarannat, joita niemessä on useita.
Rasuanniemi on maisemallisesti arvokas alue. Kerrotaan, että arkkitehti ja taidemaalari Eliel Saarinen (1873-1950) souteli Kankarisvedellä Rasuanniemen maisemissa etsiessään innoitusta vuoden 1909 setelirahojen kuvitukselle. Setelin maiseman mukaan on nimetty myöhemmin Wanhan Witosen veneilyreitti (n. 75 km ), joka alkaa Petäjävedeltä ohittaen mm. Rasuanniemen ja päättyy Päijänteeseen.

Historiaa

Rasuanniemessä sijaitsee kaksi muinaismuisto- lain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet näkyvät kartalta ja ne on merkitty myös maastoon.

Kivikautinen asuinpaikka (n. 8000-1500 eKr.) sijaitsee niemen pohjoisosan itärannalla rantatörmän päällä. Koekaivauksissa asuinpaikalta on löydetty mm. saviesineiden kappaleita sekä kiviesineiden valmistuksessa syntyneitä pii- ja kvartsikiven kappaleita. Astian palojen koristelujen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kampa keraamisella ajalla (4100-3000 eKr.). Kivikaudella asuinpaikat valittiin vesistöjen rannoilta kulkuyhteyksien varrelta, hyviltä pyyntipaikoilta. Nykyisin asuinpaikasta ei ole muita maanpäällisiä merkkejä kuin laakea, 20X15 metrin kokoinen painanne maastossa.

Pyyntikuopat
Aikoinaan metsästyksessä hyödynnettiin hirvieläinten luontaisia kulkureittejä erityisesti kapeilla harjukannaksilla. Niille kaivettiin syviä pyyntikuoppajonoja, joiden pohjille pystytettiin teräviä paaluja. Ajomiesten avulla eläimet ajettiin oksilla. naamioituihin kuoppiin. Pyyntitapaa käytettiin erityisesti hirvien ja metsäpeurojen metsästyksessä. Rasuanniemen eteläosan kapealla harjukannaksella polun molemmin puolin on yhteensä 13 matalaa kuopannetta, jotka on tulkittu pyyntikuoppaketjuksi. Aikojen kuluessa syvät kuopat ovat mataloituneet.