Mikolta neutraali kirjoitus aiheesta Jämsään tulevista pakolaisista. Ei ole onneksi kansan kiihottamista.
Jämsän Seutu 30.10.2015
perjantai 30. lokakuuta 2015
Jätetään pesäpallomailat kotiin
Mielestäni Ilvestelijä kirjoitti hyvin, Kiitos.
Ei asiat ole pakolaiskeskuksen suhteen niin vaikeat kuin moni antaa ymmärtää. Toivottavasti sekä jämsäläiset että pakolaiset, molemmat, osaavat käyttäytyä Suomen lain kirjaimen mukaisesti.
Jämsän Seutu 30.10.2015
Ei asiat ole pakolaiskeskuksen suhteen niin vaikeat kuin moni antaa ymmärtää. Toivottavasti sekä jämsäläiset että pakolaiset, molemmat, osaavat käyttäytyä Suomen lain kirjaimen mukaisesti.
Jämsän Seutu 30.10.2015
torstai 29. lokakuuta 2015
Jämsän vastaanottokeskuksesta infotilaisuus
Taidan mennä kuuntelemaan - Toivon, että keskustelu pysyy asialinjalla.
Jämsän Seudun nettisivu 29.10.2015
Jämsän Seudun nettisivu 29.10.2015
Suojatien/liittymän poistaminen Tiilikantieltä kesällä 2015
Tein kuntalaisaloitteen 6. elokuuta 2014. Kirjaamo kirjasi asian.
Kirjaamo ja Tekninen lautakunta
Ajelen aamulla Tiilikantietä UPM Jämsänkosken tehtaan portille. Pässinmäen mutkassa on Metsätien jatkeena suojatie. Jos joku pyrkii aidan takaa suojatielle, niin kukaan ei kerkeä kissaa sanomaan, kun auton alle jäi.
No jos Metsätieltä tulee tulee autolla Tiilikantien risteykseen ja lähtee Virtasalmen suuntaan, niin on sekin erittäin vaarallista. Mitään ei näe vasemmalle, koska on aita ja tiukka mutka.
Mielestäni suojatie kyseiseltä kohdalta tulisi poistaa. Ja olisi järkevää poistaa myös liittymä Metsätieltä Tiilikantielle.
Tässä karttapaikan karttalinkkihttp://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Suojatie&srs=EPSG%3A3067&y=6866518&x=403335&lang=fi
Ja liitetiedostona Google Mapsin kuva.
--
Terveisin
Jyrki Kokko
Kuntalaisaloite oli 9.2.2015 kaupunginhallituksen kokouksessa § 74, kohta 6).
Kuntalaisaloite oli 16.2.2015 kaupunginvaltuuston kokouksessa § 15, kohta 6).
No ajattelin silloin, että asia on hoidossa, kun kaupungininsinööri on luvannut poistaa suojatien kesän 2015 aikana.
Alkuperäisen kuntalaisaloitteen mukaan sekä suojatie että liittymä tulisi poistaa sen vaarallisuuteen vedoten. No päätös oli poistaa suojatie, mikä ei kyllä paranna kohdan turvallisuutta?
Nyt eletään jo 29.10.2015 ja päätöksessa suojatie päätettiin poistaa kesällä 2015, mutta se meni jo.
Pieni ja merkityksellinen päätösasia on kaikki byrokratian rattaat läpikäynyt ja päätöksen mukaisesti suojatie olisi pitänyt poistaa. Mutta miksi sitä ei ole poistettu?
Pitääkö suojatien poisto käydä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa? Mielestäni jotenkin kankeaa?
Onko olemassa työlistoja, jotka käytännössä toimivat?
Kirjaamo ja Tekninen lautakunta
Ajelen aamulla Tiilikantietä UPM Jämsänkosken tehtaan portille. Pässinmäen mutkassa on Metsätien jatkeena suojatie. Jos joku pyrkii aidan takaa suojatielle, niin kukaan ei kerkeä kissaa sanomaan, kun auton alle jäi.
No jos Metsätieltä tulee tulee autolla Tiilikantien risteykseen ja lähtee Virtasalmen suuntaan, niin on sekin erittäin vaarallista. Mitään ei näe vasemmalle, koska on aita ja tiukka mutka.
Mielestäni suojatie kyseiseltä kohdalta tulisi poistaa. Ja olisi järkevää poistaa myös liittymä Metsätieltä Tiilikantielle.
Tässä karttapaikan karttalinkkihttp://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Suojatie&srs=EPSG%3A3067&y=6866518&x=403335&lang=fi
Ja liitetiedostona Google Mapsin kuva.
--
Terveisin
Jyrki Kokko
Kuntalaisaloite oli 9.2.2015 kaupunginhallituksen kokouksessa § 74, kohta 6).
Kuntalaisaloite oli 16.2.2015 kaupunginvaltuuston kokouksessa § 15, kohta 6).
No ajattelin silloin, että asia on hoidossa, kun kaupungininsinööri on luvannut poistaa suojatien kesän 2015 aikana.
Nyt eletään jo 29.10.2015 ja päätöksessa suojatie päätettiin poistaa kesällä 2015, mutta se meni jo.
Pieni ja merkityksellinen päätösasia on kaikki byrokratian rattaat läpikäynyt ja päätöksen mukaisesti suojatie olisi pitänyt poistaa. Mutta miksi sitä ei ole poistettu?
Pitääkö suojatien poisto käydä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa? Mielestäni jotenkin kankeaa?
Onko olemassa työlistoja, jotka käytännössä toimivat?
keskiviikko 28. lokakuuta 2015
Mamut tulee - Oletko valmis?
Ei kait tuo niin kamalaa ole, muuallakin Suomessa on eletty kutakuinkin sopusoinnussa. Otamme positiivisena haasteen vastaan - kyllä jämsäläiset osaavat hoitaa homman kotiin.
Väriä katukuvaan...
Lisäys 19:55 - Sain tekstarin, jossa kerrottiin, että mamut on väärä termi, koska se tarkoittaa aivan kaikkia maahanmuuttajia. No täytyy korjata, että turvapaikahakijat tulee...
Jämsän Seudun nettisivu 28.10.2015
Väriä katukuvaan...
Lisäys 19:55 - Sain tekstarin, jossa kerrottiin, että mamut on väärä termi, koska se tarkoittaa aivan kaikkia maahanmuuttajia. No täytyy korjata, että turvapaikahakijat tulee...
Jämsän Seudun nettisivu 28.10.2015
Himos SNOW - ajatuksia
Sain juuri käteeni Himoksen kauden 2015-2016 lumilehden eli Himos SNOW:n, ja se herätti ajatuksia.
Mieleeni jäi lehden sivu 22
Himottu vuori kirjan kirjoittaja Timo Siukonen on ensimmäisessä osiossaan "perimmäisten kysymysten äärellä", että
"Missä kulkevat pyhän ja pahan rajat? Kuka osaa tulkita, mikä on oikein, mikä on väärin?"
Lopuksi hän toivoo, että
"Himottu vuori kannustaa lukijoita miettimään pyhän ja pahan rajoja, pohtimaan oikean väärän salaisuutta."
Hänellä, joka on kahlannut läpi kaikki Himoksen historian lehtileikkeet ja kaupungin päätösten arkistomateriaalin sekä Himos-Yhtiöiden arkistot, on vahva näkemys ja oikeutus esittää kysymyksensä.
ja mieleeni jäi myös sivu 31
Himottu vuori kirjan kirjoittaja Timo Siukonen on toisessa osiossaan optimistinen, että
"kolmas kerta toden sanoo: kylpylä tulee!"
hän toteaa, että
"kylpylä on ollut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n tavoitteissa alusta alkaen.
Ensimmäiset todelliset neuvottelut yhtiö kävi jo v 1991 Rakennusliike Puolimatkan ja Haka-Rakentajien kanssa. Jämsän kaupungin nuiva suhtautuminen suunnitelmiin, devalvaatio ja markan kellutus sotkivat mahdollisuudet tuolloin.
Toisella kertaa kaikki näytti hyvältä. Tammikuussa 2006 YIT ja Jämsän kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen kylpylän rakentamisesta ja sitä täydensi elokuussa 2006 kolmikantasopimus kaupungin, YIT:n ja Himosvuori Oy:n välillä. Kylpyläprojekti kuitenkin kaatui jatkoneuvotteluissa hiihtokeskusyhtiöiden ja kaupungin välisten aiempien sopimusten tulkintaerimielisyyksiin.
Kolmannesta kerrasta Siukonen toteaa, että Lemminkäinen-konsernin Suomen talonrakentaminen, Holiday Club Resorts Oy ja Himoslomat julkaisivat toukokuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan ne olivat sopineet aiesopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu edesauttamaan projektin toteutumista omilla toimenpiteillään asemakaavoituksessa, rahoituksessa, tiejärjestelyissä, kiinteistö- ja maakaupoissa."
- - -
Minäkin kehotan Timo Siukosen tapaan pohtimaan Himottu vuori kirjan ja Himoksen kylpyläprojektien kolmen vaiheen valossa oikean ja väärän salaisuutta sekä Jämsän kaupungin toimintaa niissä.
Mieleeni jäi lehden sivu 22
Himottu vuori kirjan kirjoittaja Timo Siukonen on ensimmäisessä osiossaan "perimmäisten kysymysten äärellä", että
"Missä kulkevat pyhän ja pahan rajat? Kuka osaa tulkita, mikä on oikein, mikä on väärin?"
Lopuksi hän toivoo, että
"Himottu vuori kannustaa lukijoita miettimään pyhän ja pahan rajoja, pohtimaan oikean väärän salaisuutta."
Hänellä, joka on kahlannut läpi kaikki Himoksen historian lehtileikkeet ja kaupungin päätösten arkistomateriaalin sekä Himos-Yhtiöiden arkistot, on vahva näkemys ja oikeutus esittää kysymyksensä.
ja mieleeni jäi myös sivu 31
Himottu vuori kirjan kirjoittaja Timo Siukonen on toisessa osiossaan optimistinen, että
"kolmas kerta toden sanoo: kylpylä tulee!"
hän toteaa, että
"kylpylä on ollut Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n tavoitteissa alusta alkaen.
Ensimmäiset todelliset neuvottelut yhtiö kävi jo v 1991 Rakennusliike Puolimatkan ja Haka-Rakentajien kanssa. Jämsän kaupungin nuiva suhtautuminen suunnitelmiin, devalvaatio ja markan kellutus sotkivat mahdollisuudet tuolloin.
Toisella kertaa kaikki näytti hyvältä. Tammikuussa 2006 YIT ja Jämsän kaupunki allekirjoittivat aiesopimuksen kylpylän rakentamisesta ja sitä täydensi elokuussa 2006 kolmikantasopimus kaupungin, YIT:n ja Himosvuori Oy:n välillä. Kylpyläprojekti kuitenkin kaatui jatkoneuvotteluissa hiihtokeskusyhtiöiden ja kaupungin välisten aiempien sopimusten tulkintaerimielisyyksiin.
Kolmannesta kerrasta Siukonen toteaa, että Lemminkäinen-konsernin Suomen talonrakentaminen, Holiday Club Resorts Oy ja Himoslomat julkaisivat toukokuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan ne olivat sopineet aiesopimuksen, jonka mukaan kaupunki sitoutuu edesauttamaan projektin toteutumista omilla toimenpiteillään asemakaavoituksessa, rahoituksessa, tiejärjestelyissä, kiinteistö- ja maakaupoissa."
- - -
Minäkin kehotan Timo Siukosen tapaan pohtimaan Himottu vuori kirjan ja Himoksen kylpyläprojektien kolmen vaiheen valossa oikean ja väärän salaisuutta sekä Jämsän kaupungin toimintaa niissä.
maanantai 26. lokakuuta 2015
Kaikkien SOTE -jurnauksien äiti
Tällaistahan tämä päätäntä on Jämsässä: kiireellä hosutaan ja hutkitaan.
Mielestäni Jämsässä ei hosuta eikä hutkita, niinkuin Arja Paakkanen kirjoittaa. Toisilla asioilla on vain kireempi aikataulu kuin toisilla. Ja jos tehdyt SOTE -päätökset ei miellytä, niin voivoi... Tälläista on demokratia. Enemmistön äänimäärä ratkaisee.
Pekka Katajahan vain katuu sitä, että ulkoistetun SOTE palvelun tuottaja ja yhteistyökumppani Pihlajalinna aloittaa turvapaikkabusineksen Jämsässä. Nämä turvapaikanhakijathan ovat piikki Katajan lihassa. Hän ei voi millään hyväksyä pakolaisia, eikä ainakaan pakolaisia Jämsässä.
Pakolaisten vastaaottaminen Jämsään ei ole jämsäläisten poliittinen päätös, vaan se on Pihjalalinnan oma päätös.
Toivottavasti myös Vasemmisto pikkuhiljaa alkaa keskittymään tulevaisuuteen - SOTE päätökset on jo tehty aikoja sitten.
Nyt edetään demokraattisten päätösten mukaisesti kohti huomista.
Jämsän Seutu 26.11.2015
Mielestäni Jämsässä ei hosuta eikä hutkita, niinkuin Arja Paakkanen kirjoittaa. Toisilla asioilla on vain kireempi aikataulu kuin toisilla. Ja jos tehdyt SOTE -päätökset ei miellytä, niin voivoi... Tälläista on demokratia. Enemmistön äänimäärä ratkaisee.
Pekka Katajahan vain katuu sitä, että ulkoistetun SOTE palvelun tuottaja ja yhteistyökumppani Pihlajalinna aloittaa turvapaikkabusineksen Jämsässä. Nämä turvapaikanhakijathan ovat piikki Katajan lihassa. Hän ei voi millään hyväksyä pakolaisia, eikä ainakaan pakolaisia Jämsässä.
Pakolaisten vastaaottaminen Jämsään ei ole jämsäläisten poliittinen päätös, vaan se on Pihjalalinnan oma päätös.
Toivottavasti myös Vasemmisto pikkuhiljaa alkaa keskittymään tulevaisuuteen - SOTE päätökset on jo tehty aikoja sitten.
Nyt edetään demokraattisten päätösten mukaisesti kohti huomista.
Jämsän Seutu 26.11.2015
sunnuntai 25. lokakuuta 2015
Typpi - lannoitteessa ja ihmisulosteessa
Kaikkea tulee tuumailtua, mutta tämän tuumailun aiheuttaja on naapuri. Mietiskeli sitä, mikä on ihmisen ulosteen ja lannoituksen typen määrän suhteutuminen toisiinsa. Koko homman jutun juuri juontuu "paskahuussidirektiiviin". Hetken googlailun jälkeen syntyi hahmotelma asiasta.
Lähdetään liikkeelle ihmisen ulosteen typen määrästä. Virtsassa on typpeä 4,00 kg/hlö/a ja kiinteässä ulosteessa on 0,50 kg/hlö/a. Eli elon laskuopin mukaan tämä tekee 4,50 kg/hlö/a.
Pihamaalle tulee keväisin kylvettyä apulantaa kasvun parantamiseksi. Apulantasäkissä (40 kg) on typen osuus noin 22 %. Tämä lukema riippuu hieman, mistä säkistä on kyse. Eli yhdessä säkissä on tässä tapauksessa silloin 8,80 kg typpeä. Eli jos pihalleen kylvää 40 kg apulantaa, niin se tarkoittaa samaa typpimäärää kuin 1 ihminen tekisi tarpeensa 1,96 vuoden ajan pihamaalleen.
Sitten siirrytään hieman isompaa mittakaavaan. Peltohehtaarille (100 m x 100 m) kylvetään noin 400 kg/ha apulantaa. No tämä on jokin keskiarvo eri lukemista, mutta laskelmassa käytän nyt edellä mainittua lukua. Ja kun apulannassa oli 22 % typpeä, niin hehtaarille laitetaan 88,00 kg typpeä. No jos yhden ihmisen pitäisi peltoon typpeä ulostaa, niin siihen menee 19,56 vuotta. Eli hetken pitää kyykkypaskalla käydä, tulee pelto kyllä tuona aikana tutuksi.
Ja jatketaan vieläkin isommassa mittakaavassa. Jämsäläisiä on 22 500 henkilöä. Jotta peltohehtaarille saadaan saman verran typpeä ulostamalla kuin lannoitettaessa, niin 19,56 henkilön tuleen vuoden ajan kykkiä peltohehtaarilla. Jos kaikki Jämsäläiset laitetaan peltohommiin, niin tarvitaan peltoalue, joka on 1 km leveä ja 11,51 km pitkä. Eli koko vuoden tulee kaikkien Jämsäläisten tehdä tarpeensa edellä mainitulle peltoalueelle. Operaatiolla saadaan sama typpimäärä peltoon kuin lannoittamisen kautta.
Eli pitääkö se mummonmökin paskahuussin ongelmajäte todellakin pullottaa paskadirektiivin mukaisesti?
No joutuuko peltoon kylvetty typpi kasveihin vai vesistöön, on sitten toinen juttu. Vaatii jo tieteellisemmän tarkastelun.
Lähdetään liikkeelle ihmisen ulosteen typen määrästä. Virtsassa on typpeä 4,00 kg/hlö/a ja kiinteässä ulosteessa on 0,50 kg/hlö/a. Eli elon laskuopin mukaan tämä tekee 4,50 kg/hlö/a.
Pihamaalle tulee keväisin kylvettyä apulantaa kasvun parantamiseksi. Apulantasäkissä (40 kg) on typen osuus noin 22 %. Tämä lukema riippuu hieman, mistä säkistä on kyse. Eli yhdessä säkissä on tässä tapauksessa silloin 8,80 kg typpeä. Eli jos pihalleen kylvää 40 kg apulantaa, niin se tarkoittaa samaa typpimäärää kuin 1 ihminen tekisi tarpeensa 1,96 vuoden ajan pihamaalleen.
Sitten siirrytään hieman isompaa mittakaavaan. Peltohehtaarille (100 m x 100 m) kylvetään noin 400 kg/ha apulantaa. No tämä on jokin keskiarvo eri lukemista, mutta laskelmassa käytän nyt edellä mainittua lukua. Ja kun apulannassa oli 22 % typpeä, niin hehtaarille laitetaan 88,00 kg typpeä. No jos yhden ihmisen pitäisi peltoon typpeä ulostaa, niin siihen menee 19,56 vuotta. Eli hetken pitää kyykkypaskalla käydä, tulee pelto kyllä tuona aikana tutuksi.
Ja jatketaan vieläkin isommassa mittakaavassa. Jämsäläisiä on 22 500 henkilöä. Jotta peltohehtaarille saadaan saman verran typpeä ulostamalla kuin lannoitettaessa, niin 19,56 henkilön tuleen vuoden ajan kykkiä peltohehtaarilla. Jos kaikki Jämsäläiset laitetaan peltohommiin, niin tarvitaan peltoalue, joka on 1 km leveä ja 11,51 km pitkä. Eli koko vuoden tulee kaikkien Jämsäläisten tehdä tarpeensa edellä mainitulle peltoalueelle. Operaatiolla saadaan sama typpimäärä peltoon kuin lannoittamisen kautta.
Eli pitääkö se mummonmökin paskahuussin ongelmajäte todellakin pullottaa paskadirektiivin mukaisesti?
No joutuuko peltoon kylvetty typpi kasveihin vai vesistöön, on sitten toinen juttu. Vaatii jo tieteellisemmän tarkastelun.
Led -lamppu 100 W (13,5 W)
Nyt on parin kuukauden ajan ollut 100 W (13,5 W) led-lamppuja saatavilla. Eli valotehoa saadaan nyt huomattavasti enemmän syksyn pimeyteen. Mutta mitä se tarkoittaa rahassa?
Lasketaan ensin sähkön hintaa. Siirto maksaa noin 6,5 snt/kwh ja energian hinta noin 6,5 snt/kwh eli yhteensä sähkön hinnaksi tulee noin 13 snt/kwh.
Lampun hinnat ovat noin seuraavat. Perinteinen hehkulamppu maksaa noin 1 € ja Led -lappu noin 18 €.
No mitä sitten maksaa kun molempia lappuja poltetaan tunnin ajan? Perinteisen lampun (100 W) hinnaksi tulee 1,3 snt/h ja ledin (13,5 W) hinta on 0,18 snt/h. Vuosikulutuksen ovat seuraavat, perinteinen 113,88 €/a ja ledi 15,38 €/a.
No sitten tuli mieleen, että kuinka kauan lediä pitää pitää päällä, jotta saadaan 17 € hinnanero katettua? Ja se on 1600 tunnin kohdalla eli 66 d. Parissa kuukaudessa se on maksettu. Oletuksena on, että lamppu palaa koko ajan.
No tarkka laskelmahan ei ole näin helppo, koska hehkulamppu tuottaa runsaasti lämpöä ja vastaavasti lämpöpatteri on vähemmän päällä. Sitä en rupea laskemaan, koska käytännössä hehkulamppuja ei enää saa ja laskeminen on sinänsä turhaa.
Mutta hehkulamput kannattaa kuitenkin vaihtaa led -lamppuihin. Syttyy nopeasti ja valotehoa löytyy. Myös vanhoihin lamppuihin voi asentaa valoteholtaan isommat led-lamput kuin vastaavan hehkulampun. Palovaaraa ei ole, koska lämmönmuodostusta ei juurikaan ole. Energiansäästölamput kannattaa unohtaa, koska syttyvät hitaasti ja kestoikä ei ole hyvä.
Lasketaan ensin sähkön hintaa. Siirto maksaa noin 6,5 snt/kwh ja energian hinta noin 6,5 snt/kwh eli yhteensä sähkön hinnaksi tulee noin 13 snt/kwh.
Lampun hinnat ovat noin seuraavat. Perinteinen hehkulamppu maksaa noin 1 € ja Led -lappu noin 18 €.
No mitä sitten maksaa kun molempia lappuja poltetaan tunnin ajan? Perinteisen lampun (100 W) hinnaksi tulee 1,3 snt/h ja ledin (13,5 W) hinta on 0,18 snt/h. Vuosikulutuksen ovat seuraavat, perinteinen 113,88 €/a ja ledi 15,38 €/a.
No sitten tuli mieleen, että kuinka kauan lediä pitää pitää päällä, jotta saadaan 17 € hinnanero katettua? Ja se on 1600 tunnin kohdalla eli 66 d. Parissa kuukaudessa se on maksettu. Oletuksena on, että lamppu palaa koko ajan.
No tarkka laskelmahan ei ole näin helppo, koska hehkulamppu tuottaa runsaasti lämpöä ja vastaavasti lämpöpatteri on vähemmän päällä. Sitä en rupea laskemaan, koska käytännössä hehkulamppuja ei enää saa ja laskeminen on sinänsä turhaa.
Mutta hehkulamput kannattaa kuitenkin vaihtaa led -lamppuihin. Syttyy nopeasti ja valotehoa löytyy. Myös vanhoihin lamppuihin voi asentaa valoteholtaan isommat led-lamput kuin vastaavan hehkulampun. Palovaaraa ei ole, koska lämmönmuodostusta ei juurikaan ole. Energiansäästölamput kannattaa unohtaa, koska syttyvät hitaasti ja kestoikä ei ole hyvä.
keskiviikko 21. lokakuuta 2015
Jämsän sydänmalli - hetkeksi holdiin
Mikä on Jämsän sydänmalli?
Jämsän rakennemalli on yhteinen tahdonilmaus oman alueen tulevan yhdyskuntarakenteen sisällöstä vuoteen 2025. Siinä luodaan myös tulevien maakuntakaavojen sisältöä ja se toteuttaa kuntakohtaisia, alueellisia strategisia suunnitelmia. Rakennemallityö on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Se kytkeytyy yleensä tiivisti mm. seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja muihin kehityshankkeisiin. Rakennemalli ei ole kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaikka siihen voidaan sisällyttää runsastakin vuorovaikutusta. (Jämsän kaupungin nettisivu)
Jämsän sydänmalli tehtiin aikana, jolloin Suomen taloudellinen tilanne oli vielä jokseenkin hyvä. Ajateltiin, että Jämsä, Jämsäkoski ja Himos ovat ne panostettavat alueet. Mutta ajat muuttuivat nopeasti päätöksen jälkeen. Liike-elämä supistui voimakkaasti sekä Jämsässä että Jämsänkoskella. Tällä hetkellä molemmissa on paljon tyhjiä liiketiloja.
Jämsän rakennemalli on yhteinen tahdonilmaus oman alueen tulevan yhdyskuntarakenteen sisällöstä vuoteen 2025. Siinä luodaan myös tulevien maakuntakaavojen sisältöä ja se toteuttaa kuntakohtaisia, alueellisia strategisia suunnitelmia. Rakennemallityö on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Se kytkeytyy yleensä tiivisti mm. seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja muihin kehityshankkeisiin. Rakennemalli ei ole kuitenkaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava, vaikka siihen voidaan sisällyttää runsastakin vuorovaikutusta. (Jämsän kaupungin nettisivu)
Jämsän sydänmalli tehtiin aikana, jolloin Suomen taloudellinen tilanne oli vielä jokseenkin hyvä. Ajateltiin, että Jämsä, Jämsäkoski ja Himos ovat ne panostettavat alueet. Mutta ajat muuttuivat nopeasti päätöksen jälkeen. Liike-elämä supistui voimakkaasti sekä Jämsässä että Jämsänkoskella. Tällä hetkellä molemmissa on paljon tyhjiä liiketiloja.
Mielestäni sydänmalli voitaisiin siirtää muutamaksi vuodeksi holdiin. Sydämen vasen puoli tulee jäädyttää. Jämsän tulisi kehittää Seppolan taajamaa ja Himosta. Miksi?
- Virkeä taajama luo kasvua - Seppola
- Potentiaaliseen kasvukohteeseen tulee sijoittaa, koska se tuottaa - Himos
Kun Himos saadaan vauhtiin ja Seppola virkeäksi, niin sen jälkeen voidaan sydänmalli ottaa kassakaapista. Eli kun Himokselle sijoitettu raha rupeaa tuottamaan, niin sillä voidaan kehittää Seppolaa sekä Jämsänkoskea muita taajamia unohtamatta.
Myös julkisten palvelujen keskittäminen Seppolaan on mielestäni suotavaa. Se luo vireyttä. Kaikkien palvelujen hajasijoittaminen eri taajamiin ei ole järkevää.
Karuahan tämä on, mutta tämähän on vain kamppailua isoja maakuntakeskuksia vastaan.
Kylpylän aiesopimus avattuna
Tobermore Oy:n omistamalle maalle laaditaan asemakaavamuutos, mihin tulee "lisärakennusoikeutta" yhteensä n. 30.000 kerrosneliömetriä (K-m2), jakautuen kahteen osaan, kylpylä-, hotelli ja oheistoiminnan korttelitontti (14 500 k-m2) "A" ja lomahuoneistot korttelitontti (15 000 k-m2). "B"
Kaupunki ostaa kylpyläalueen asemakaavan vahvistuttua näistä toisen tontin, eli kylpylä, hotelli ja oheistoiminnan osan "A" 14 500 k-m2 (10 000 + 4 500) 3 M€:n kauppahinnalla eli siis 207 €/k-m2. Ostamisen jälkeen kaupunki vuokraa tontin ilman paikoitusalueita LPA takaisin myyjätaholle kylpyläyhtiölle 75 000 €:n vuosivuokralla niin, että ensimmäisten viiden vuoden aikana kylpylän valmistumisesta vuosivuokra on puolet sovitusta. Valtuusto on 22.06.2015 päättänyt, että "ennen aiesopimuksen allekirjoittamista hankitaan maakauppojen kohteista vähintään yksi, ulkopuolisen auktorisoidun kiinteistöarvioitsijan arviokirja". Arviokirjaa ei ole allekirjoitetun aiesopimuksen liitteenä, enkä ole sitä valtuutettuna saanut erikseen pyytämällä kaupungilta.
Tobermore Oy luovuttaa Holiday Club Resorts Oy:n (HCR) perustamalle "lomahuoneistot-kiinteistöyhtiölle" toisen osan eli 15 000 k-m2 tontin "B".Tämän luovutuksen kauppahinta ei ole aiesopimuksella sovittu asia.
Aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet maakauppojen sitovuuden osalta Jämsän kaupunki, Holiday Club Resorts Oy sekä Tobermore Oy / Hannu Haljala, joka nyt omistaa asemakaavamuutoksen alueen.
Periaattellinen kuva asiasta on esitetty alla, pohjana on käytetty Lemminkäisen nettisuvulla olevaa kuvaa.
Kaupunki ostaa kylpyläalueen asemakaavan vahvistuttua näistä toisen tontin, eli kylpylä, hotelli ja oheistoiminnan osan "A" 14 500 k-m2 (10 000 + 4 500) 3 M€:n kauppahinnalla eli siis 207 €/k-m2. Ostamisen jälkeen kaupunki vuokraa tontin ilman paikoitusalueita LPA takaisin myyjätaholle kylpyläyhtiölle 75 000 €:n vuosivuokralla niin, että ensimmäisten viiden vuoden aikana kylpylän valmistumisesta vuosivuokra on puolet sovitusta. Valtuusto on 22.06.2015 päättänyt, että "ennen aiesopimuksen allekirjoittamista hankitaan maakauppojen kohteista vähintään yksi, ulkopuolisen auktorisoidun kiinteistöarvioitsijan arviokirja". Arviokirjaa ei ole allekirjoitetun aiesopimuksen liitteenä, enkä ole sitä valtuutettuna saanut erikseen pyytämällä kaupungilta.
Tobermore Oy luovuttaa Holiday Club Resorts Oy:n (HCR) perustamalle "lomahuoneistot-kiinteistöyhtiölle" toisen osan eli 15 000 k-m2 tontin "B".Tämän luovutuksen kauppahinta ei ole aiesopimuksella sovittu asia.
Aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet maakauppojen sitovuuden osalta Jämsän kaupunki, Holiday Club Resorts Oy sekä Tobermore Oy / Hannu Haljala, joka nyt omistaa asemakaavamuutoksen alueen.
Periaattellinen kuva asiasta on esitetty alla, pohjana on käytetty Lemminkäisen nettisuvulla olevaa kuvaa.
lauantai 10. lokakuuta 2015
Organisaattori
Duunitorin tyyppitestin tulos:
Suorasukainen, tehokas ja taitava organisoija
Sinulla on kyky järjestää asiat niin, että tavoitteet saavutetaan. Olet luontainen tavoitteiden toteuttaja. Haluat valvoa, että asiat hoituvat oikein. Kiinnität jo ennakkoon huomiota haasteisiin ja olet varsin kriittinen. Haluat ohjata prosesseja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suorasukainen, tehokas ja taitava organisoija
Sinulla on kyky järjestää asiat niin, että tavoitteet saavutetaan. Olet luontainen tavoitteiden toteuttaja. Haluat valvoa, että asiat hoituvat oikein. Kiinnität jo ennakkoon huomiota haasteisiin ja olet varsin kriittinen. Haluat ohjata prosesseja tavoitteiden saavuttamiseksi.
perjantai 9. lokakuuta 2015
Ajatuksia tasapuolisuudesta
Yrittäjiä tulee kohdella tasavertaisesti eli Haljala versus Ojala.
Nyt Jämsän kaupunki ostaa 3 M€ kylpylätontin Haljalta, joka vuokrataan takaisin yhtiölle
noin 70 000 € vuosivuokralla.
- syntyy kylpylä
Ostaako Jämsän kaupunki 3 M€ tontin Ojalalta, johon on tarkoitus tulla
- lasketteluhalli
- hotelli - huoneisto - ravintola kokonaisuus
ja vuokraa se sitten takaisin sovittuun hintaan?
Tasapuolisuuden nimissä kaupungin pitäisi ostaa, koska tulossa olisi "ympärivuotinen" kehityskohde Himoksessa.
- ja näin syntyy lasketteluhalli oheispalveluineen
Laitetaanko iso pyörä vinhasti pyörimään?
Nyt Jämsän kaupunki ostaa 3 M€ kylpylätontin Haljalta, joka vuokrataan takaisin yhtiölle
noin 70 000 € vuosivuokralla.
- syntyy kylpylä
Ostaako Jämsän kaupunki 3 M€ tontin Ojalalta, johon on tarkoitus tulla
- lasketteluhalli
- hotelli - huoneisto - ravintola kokonaisuus
ja vuokraa se sitten takaisin sovittuun hintaan?
Tasapuolisuuden nimissä kaupungin pitäisi ostaa, koska tulossa olisi "ympärivuotinen" kehityskohde Himoksessa.
- ja näin syntyy lasketteluhalli oheispalveluineen
Laitetaanko iso pyörä vinhasti pyörimään?
torstai 8. lokakuuta 2015
Rakennusoikeus luo lisäinvestointeja
Lasketteluhalli ja Keski-Himoksen rinnekokonaisuus näkötorneineen ja maisemahisseineen tulee, kun Jämsän kaupunki kaupunki tekee yhteistyötä rinneyrittäjän Himosvuori Oy:n kanssa samalla periaatteella, kun se tekee kehittämisyhteistyötä Himoslomat Oy:n kanssa.
Himoslomat Oy saa tulevista rakennusoikeuksista 3 M€ osaltaan kylpyläkokonaisuuden toteuttamiseen. HCR Oy on lähtenyt hankkeeseen, kun Himoslomat lähtee mukaan 3 M€:n osuudella.
Se mitä rinneyhtiö nyt tarvitsee on R A K E N N U S O I K E U S.
Vain rakennusoikeuksien turvin on mahdollista saada koko Himos kukoistamaan.
Kaikille vielä muistin tueksi - hiihtokeskusyrittäminen ei ole kultakaivos ja isot investoinnit vaativat useita miljoonia
- hissit ylä- ja ala-asemineen
- valaistus
- lumetusjärjestelmä
- salaojitus
- rinnealueen kunnostus
- jne
Itse ainakin haluan, että koko "rinnesirkus" saadaan täyteen iskuun. Ja se on meidän kaikkien halu ja tahto.
Täytyy edelleen nostaa hattua ja kumartaa syvään rinneyhtiön perustajaa Juhani Ojalaa, ja tietysti täytyy muistaa yös Päivi Kuokkasen merkittävä työpanos. Nämä 2 henkilöä ovat luoneet Himoksen, ei kukaan muu.
Himokselle lasketteluhalli? Entä Keski-Himos?
Iso pyörä on lähtenyt pyörimään Kylpylän aiesopimuksen myötä 8.10.2015. Jotta koko sirkus saadaan toimimaan täydellä teholla ja saadaan kaikki hyöty turismista, niin kaivataan vielä tekoja.
Kesämatkailun kehittämiseksi Himokselle kaivataan
- Lasketteluhallia.
Ja talvimatkailu kaipaa
- Keski-Himoksen kehittämistä.
Näillä molemmilla tuetaan kylpylän ja koko Himosalueen toimintaa. Lasketteluhalli tukee erittäin hyvin kesäkauden toimintaa.
Nyt on se enää kiinni poliittisen- ja virkamieskoneiston tahtotilasta. Ideat ja ajatukset ovat olleet olemassa jo vuosia kuten tiedämme. Yrittäjällä on visionsa, miksi emme antaisi hänen toteuttaa niitä?
Onko meillä oikea tahtotila? Mielestäni on.
Kohta on lypsävä lehmä täydessä vireessä, uskoisin..... työpaikkojen ja veroeurojen määrä on maksimoitava.
Toivon, että Jämsän kaupungin johto ottaa nyt ohjat käsiin ja ohjaa visiot toteumiksi.
Kesämatkailun kehittämiseksi Himokselle kaivataan
- Lasketteluhallia.
Ja talvimatkailu kaipaa
- Keski-Himoksen kehittämistä.
Näillä molemmilla tuetaan kylpylän ja koko Himosalueen toimintaa. Lasketteluhalli tukee erittäin hyvin kesäkauden toimintaa.
Nyt on se enää kiinni poliittisen- ja virkamieskoneiston tahtotilasta. Ideat ja ajatukset ovat olleet olemassa jo vuosia kuten tiedämme. Yrittäjällä on visionsa, miksi emme antaisi hänen toteuttaa niitä?
Onko meillä oikea tahtotila? Mielestäni on.
Kohta on lypsävä lehmä täydessä vireessä, uskoisin..... työpaikkojen ja veroeurojen määrä on maksimoitava.
Toivon, että Jämsän kaupungin johto ottaa nyt ohjat käsiin ja ohjaa visiot toteumiksi.
maanantai 5. lokakuuta 2015
Vuokattiin 50 miljoonan investoinnit
"Vuokatin itärinteille suunniteltu 10 000 petipaikan ja 200-300 miljoonan euron rinne-, loma-asunto- ja hotelliprojekti on kuitenkin jäissä", mutta sen toteuttamisesta sovittu "Ruotsin Skistar" -mallin mukaan. Mallissa Laskettelurinteen tuoma maa-alueiden arvonnousu jaetaan niin, että rinne-, hissi ja lumetusjärjestelmän investoinnit katetaan rakennusoikeuksien myynnillä.
Näin muualla... miten meillä?
Kehittyykö Himoksen pääbusiness eli laskettelu, se kasvun peruskivi?
Näin muualla... miten meillä?
Kehittyykö Himoksen pääbusiness eli laskettelu, se kasvun peruskivi?
Ei kehity. Pitää katsoa peliin ja miettiä.
Potentiaalia on kyllä, mutta kun laskettelu ei ole kultakaivos, raha ei kasva puussa ja hissi-investoinnit maksavat miljoonia.
Miten rinnekeskusta kehitetään?
Nyt pitää jo vastarinnan vihdoin loppua ja alkaa tekemään yhteistyötä.
Onko meistä siihen?
http://app.kauppalehti.fi/uutiset/vuokattiin-50-miljoonan-investoinnit/3b2MeL2Y/yrittaminen
Nyt pitää jo vastarinnan vihdoin loppua ja alkaa tekemään yhteistyötä.
Onko meistä siihen?
http://app.kauppalehti.fi/uutiset/vuokattiin-50-miljoonan-investoinnit/3b2MeL2Y/yrittaminen
Kaupunki hyväksynyt kylpylän aiesopimuksen 7.9.2015
Valtuusto oli delegoinut kaupunginhallitukselle kylpylän aiesopimuksen tekemisen ja hyväksymisen. Aiesopimus on laadittu ja kaupunginhallitus on sen hyväksynyt 7.9.2015. Päätöksestä olisi voinut tehdä oikaisuvaatimuksen 14 päivän kuluessa. Päätös on tullut lainvoimaiseksi, vaikka joku olisi tehnyt oikaisuvaatimuksen.
http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2015772-9.HTM
Kaupunki on julkisyhteisö ja sen kaikki päätökset ovat julkisia ja avoimia. Jos kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen liitteineen, niin sen pitäisi tulla julkiseksi silloin, kun se on kaupunkia sitova, eli kun kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman.
Miksi aiesopimus ei ole tullut julkiseksi? Sitä ei voi enää muuttaa, kun kaupunki on sen hyväksynyt. Jos kaupunginhallitus muuttaisi nyt vielä sopimusta, niin se tuotaisiin uudestaan hallitukseen.
Onhan erikoinen tilanne, jonka minä näen ensimmäisen kerran, kun käytäntö/kunnallislaki on, että kaupunki on se viimeinen, joka hyväksyy sopimuksen kaupunkia sitovana. Eikö toisilla osapuolilla ole kynää?
Voiko kaupunki vetkuttaa sopimuksen julkistamista loputtomiin?
http://dynasty.jamsa.fi/kokous/2015772-9.HTM
Kaupunki on julkisyhteisö ja sen kaikki päätökset ovat julkisia ja avoimia. Jos kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen liitteineen, niin sen pitäisi tulla julkiseksi silloin, kun se on kaupunkia sitova, eli kun kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman.
Miksi aiesopimus ei ole tullut julkiseksi? Sitä ei voi enää muuttaa, kun kaupunki on sen hyväksynyt. Jos kaupunginhallitus muuttaisi nyt vielä sopimusta, niin se tuotaisiin uudestaan hallitukseen.
Onhan erikoinen tilanne, jonka minä näen ensimmäisen kerran, kun käytäntö/kunnallislaki on, että kaupunki on se viimeinen, joka hyväksyy sopimuksen kaupunkia sitovana. Eikö toisilla osapuolilla ole kynää?
Voiko kaupunki vetkuttaa sopimuksen julkistamista loputtomiin?
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Jämsä ei pakolaisilla pelastu
Jämsään tulisi saada nuoria lapsiperheitä, joilla on jo töitä. Huoltosuhde tulisi saada paremmaksi kuin se nyt on.
Mistä kyseisiä perheitä saataisiin?
Kaivataan hyvää markkinointia Jyväskylän suuntaan. Mainostetaan Juokslahtea ja Himosrantaa. Lisäksi voitaisiin mainostaa Tampereen suunnasta töihin tuleville Jämsää, erityisesti Länkipohjaa ja Hallia. Myös Tampere-Helsinki akselilla töitä tekeviä etätyöntekijöitä voitaisiin yrittää houkutella Jämsään asumaan.
Mainonta tulisi ensisijaisesti kohdistaa niihin henkilöihin, jotka jo käyvät töissä Jämsässä.
Analysoimalla, tavoitteet asettamalla ja raakaa työtä tekemällä saavutamme tuloksia.
Jämsän Seutu 2.10.2015
Mistä kyseisiä perheitä saataisiin?
Kaivataan hyvää markkinointia Jyväskylän suuntaan. Mainostetaan Juokslahtea ja Himosrantaa. Lisäksi voitaisiin mainostaa Tampereen suunnasta töihin tuleville Jämsää, erityisesti Länkipohjaa ja Hallia. Myös Tampere-Helsinki akselilla töitä tekeviä etätyöntekijöitä voitaisiin yrittää houkutella Jämsään asumaan.
Mainonta tulisi ensisijaisesti kohdistaa niihin henkilöihin, jotka jo käyvät töissä Jämsässä.
Analysoimalla, tavoitteet asettamalla ja raakaa työtä tekemällä saavutamme tuloksia.
Jämsän Seutu 2.10.2015
perjantai 2. lokakuuta 2015
Sinulle ei kerrota
Jämsäläinen päätöksenteko on mielestäni hieman salamyhkäistä. Monet kyselevät valtuutetuilta asioita tehdyistä päätöksistä. Mutta hyvin useasti sekä valtuutettu että jämsäläinen lukee asian samaan aikaan mediasta.
Näin se vaan todellisuus on.
Jämsän kaupunginhallitus tai virkakoneisto kyllä tietää asiasta, mutta perusvaltuutettu lukee sen tosiaan aivan samaan aikaan lehdestä tai verkkosivulta kuin kuka tahansa muu jämsäläinen.
Jos sinulle ei kerrota, niin ei kerrota kaupunginvaltuutetullekkaan. Samassa veneessä matkaamme.
Olisiko tiedonkulussa parantamisen varaa?
Voisiko luoda Jämsän kaupunginvaltuutettujen sisäisen keskustelufoorumin nettiin, jolla hoidettaisiin sisäinen keskustelu ennen päätöksentekoa?
Ja lisäksi valtuutettujen tulisi saada enemmän aikaa keskusteluun päätettävistä asioita.
Aivokoppani on jälleen tyhjennetty - UGH.
Näin se vaan todellisuus on.
Jämsän kaupunginhallitus tai virkakoneisto kyllä tietää asiasta, mutta perusvaltuutettu lukee sen tosiaan aivan samaan aikaan lehdestä tai verkkosivulta kuin kuka tahansa muu jämsäläinen.
Jos sinulle ei kerrota, niin ei kerrota kaupunginvaltuutetullekkaan. Samassa veneessä matkaamme.
Olisiko tiedonkulussa parantamisen varaa?
Voisiko luoda Jämsän kaupunginvaltuutettujen sisäisen keskustelufoorumin nettiin, jolla hoidettaisiin sisäinen keskustelu ennen päätöksentekoa?
Ja lisäksi valtuutettujen tulisi saada enemmän aikaa keskusteluun päätettävistä asioita.
Aivokoppani on jälleen tyhjennetty - UGH.
2.10.2015 Blogisivun 30 000 katselijan määrä ylittyy
Mielenkiintoista seurata katselujen määrää. Se ylittää tänään 2.10.2015 30000 lukijaa.
Kuukausittain viimeisen vuoden aikana katselijoita on ollut kuukaudessa noin 2000 -2500 eli se tarkoittaa noin 60-80 lukijaa päivässä.
Oikeastaan minua ei kiinnosta lukijoiden määrä vaan se, että
Kuukausittain viimeisen vuoden aikana katselijoita on ollut kuukaudessa noin 2000 -2500 eli se tarkoittaa noin 60-80 lukijaa päivässä.
Oikeastaan minua ei kiinnosta lukijoiden määrä vaan se, että
"kirjoittamalla Blogia omatkin ajatukset selkenee"
Ohessa katselut kuvaajana kuukausittain koko Blogin historian ajalta.
torstai 1. lokakuuta 2015
Puhe, Johdanto – Keskivaihe – Loppuhuipennus
Nyt ajattelin kirjoittaa puhumisesta. Ei mistä tahansa puhumisesta, vaan puheitten pitämisestä.
Keskivaiheessa
3) Valmistele hyvin… sen jälkeen päästä irti!
Tällä tarkoitan sitä, että sinun pitää valmistella puhe hyvin. Mieti mikä on tavoitteesi, ja mikä on puheen rakenne.
1) Mieti mikä on tavoitteesi
Puheessa pitää olla selkeästi yksi viesti, jolla halutaan synnyttää jokin muutos kuulijoissa.
Puheessa pitää olla selkeästi yksi viesti, jolla halutaan synnyttää jokin muutos kuulijoissa.
Mieti, mikä on se muutos mitä haluat synnyttää? Hyvät puheet muuttavat maailmaa.
2) Keep it simple!
On niin tärkeää että puhetta on helppo seurata. Useimmissa puheissani on seuraava rakenne:
Johdanto – Keskivaihe – Loppuhuipennus
Johdannossa
2) Keep it simple!
On niin tärkeää että puhetta on helppo seurata. Useimmissa puheissani on seuraava rakenne:
Johdanto – Keskivaihe – Loppuhuipennus
Johdannossa
tulee ydinviesti tulla selväksi heti kerralla. Eli vanhan ohjeen mukaisesti alussa pitää sanoa se, mitä aikoo puheessaan sanoa. Se on kaikkein tärkein johdannossa.
Suomi on maailman paras maa asua!!!!
Kaikille pitää tulla selväksi, mikä on puheen tarkoitus heti johdannossa!
Keskivaiheessa
alan sitten hommiin. Eli valotan ydinviestiäni eri näkökulmista. Kerron kertomuksia, jotka vahvistavat viestiä.
Puheessa on pikkusen asiaa, mutta paljon kertomuksia, jotka ajavat samaa asiaa, ydinviestin vahvistamista.
Yleensä minulla on keskivaiheessa kolme (3) pääpointtia. Jos ydinviestini olisi esim. ”Suomi on maailman paras maa asua” niin voisin keskivaiheessa esitellä kolme syytä, miksi Suomi on mielestäni maailman paras maa asua.
Syyt voisi olla esim.
1) Suomella opit eniten – eli meillä on korkeatasoinen ILMAINEN koulusysteemi,
2) Suomessa ei koskaan ole tylsää – eli meillä on neljä erilaista vuodenaikaa, jotka tuovat vaihtelua elämään,
3) Suomessa saat rauhan – eli meillä on kaunis luonto missä voit virkistyä.
Syy miksi ”pointteja” keskivaiheessa ei pidä olla liikaa on se että työmuistimme on rajoittunut, useimmat muistavat kolme asiaa, jotkut muistavat viisi asiaa, harvat muistavat puheesta seitsemän asiaa. Eli kolme pointtia.
Loppuhuipennuksessa
Syy miksi ”pointteja” keskivaiheessa ei pidä olla liikaa on se että työmuistimme on rajoittunut, useimmat muistavat kolme asiaa, jotkut muistavat viisi asiaa, harvat muistavat puheesta seitsemän asiaa. Eli kolme pointtia.
Loppuhuipennuksessa
tulee kiteytys koko puheesta. Eli ydinviesti pitää lyhyesti kerrata. Mikä oli tämä puheen tarkoitus.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin mielestäni, että ydinviesti tulee jälleen kerran perille. Mistä tässä puheessa olikaan kysymys…. ai juu siitä että Suomi on maailman paras maa asua!!!!
3) Valmistele hyvin… sen jälkeen päästä irti!
Tällä tarkoitan sitä, että sinun pitää valmistella puhe hyvin. Mieti mikä on tavoitteesi, ja mikä on puheen rakenne.
Juuri ennen puhetta voit vain ottaa rennosti ja ”tyhjentää” mielesi kaikesta valmistelusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)