Joulun tummat kivet

Tuulivoima: Keskitytäänkö rahaan vai ihmisiin?

Tuulivoimahankkeissa kuulemme usein kysymyksen: Ovatko hankkeista saatavat veroeurot suuremmat kuin asukkaiden kokema vastustus ja haitat? Tämä ajattelutapa paljastaa, miten tuulivoimaa usein Suomessa ajetaan eteenpäin.

Tuulivoimasta puhutaan usein kauniisti, jotta haitat peittyvät. Alueita kutsutaan "tuulipuistoiksi" ja voimaa "ympäristöystävälliseksi". Todellisista vaikutuksista (melu, luonto, terveys) ei puhuta, vaan ne muutetaan asukkaiden "huoliksi" tai "peloiksi". Näin haittoja vähätellään ja annetaan ymmärtää, että ongelmat ovat vain ihmisten pään sisällä, eli "mielipahaa".

Kuntien päätöksissä raha on usein pääasia. Kunnat ovat kiinteistöverotuottojen vuoksi myötämielisiä tuulivoimalle. Päätöksentekoa ohjaavat lähivuosien odotetut verotulot. Pitkän ajan vaikutukset ihmisiin ja luontoon jäävät helposti vähemmälle huomiolle, ja siksi haittojakin yritetään arvioida usein vain rahallisesti.

Tuulivoimahankkeissa puhutaan paljon paikallisesta hyväksynnästä ja sen ostamisesta. Saattaa kysyä, voitaisiinko esimerkiksi teitä parantamalla ostaa asukkaiden hyväksyntä. Asukkailla on kuitenkin arvoja, joita ei voi rahalla mitata, kuten luonnonrauha ja hyvät naapurisuhteet. Tuulivoima rikkoo usein ihmisten väliset suhteet, jakaen kylän hyötyjiin ja haitankärsijöihin. Raha voi ostaa hyväksyntää vain osittain. On tärkeää, että päätöksenteossa huomioidaan muutkin kuin taloudelliset arvot.

Tuulivoiman varjopuoli: Miksi viranomaisten on herättävä infraäänien uhkaan

Tuulivoimaan liittyy vakava ongelma, jonka nykyinen sääntely sivuuttaa: infraäänet ja paineaallot. Asiantuntijoiden kritiikki osoittaa, että vaikka Suomi pyrkii vihreään siirtymään, tuulivoimaloiden todellisia haittoja ei mitata. Tämä on laiminlyönti, joka asettaa vaaraan sekä lähellä asuvien terveyden että tuulivoimahankkeiden uskottavuuden.

On hälyttävää, että Suomen kokeneimmat meluasiantuntijat, kuten Hannu Nykänen, toteavat virallisten raja-arvojen olevan riittämättömiä. Nykyiset mittaukset keskittyvät vain kapeaan äänialueeseen (20–200 Hz), jättäen huomiotta ne erittäin matalat äänet (alle 20 Hz, eli infraäänet), joiden tiedetään aiheuttavan suurimmat haitat.

Infraäänet eivät ole vain ärsyttävää taustamelua. Kuten Upsalan yliopiston professori Ken Mattsonin ja tutkija Alec Saltin työ osoittaa, voimakkaiden tuulivoimaloiden meluvaikutukset ulottuvat kilometrien päähän. Niiden on todettu vaikuttavan jopa ihmisten ja eläinten sisäkorvan tasapainoelimiin, ja voimaloiden synnyttämät paineaallot heijastuvat maakerroksista ja näkyvät seismologisissa mittauksissa. Nämä ovat fysiologisia ja mitattavissa olevia ilmiöitä, ei pelkkiä subjektiivisia kokemuksia.

On kohtuutonta, että virallinen keskustelu pyörii vain kosmeettisten meluhaittojen ympärillä, kun todellinen uhka piilee syvemmällä. Kun puhutaan "vihreästä energiasta", sen tuotantotavan on oltava kestävä ja turvallinen myös ihmisille. Elinkeinoelämän ja hallituksen taholla ei voida tyytyä vain mittaamaan sitä saastetta, jonka säännöt pakottavat mittaamaan. Heidän on siirrettävä painopiste saasteen mittaamisesta turvaetäisyyksiin ja haittojen ehkäisyyn.

Tämä on vetoomus viranomaisille: on aika päivittää säädökset vastaamaan tieteellistä tietämystä. On lopetettava tuulivoimapuistojen sijoittaminen lähelle asutusta ennen kuin infraäänien ja paineaaltojen terveysvaikutuksista saadaan täysi varmuus. Ellei haittoja kyetä luotettavasti mittaamaan ja estämään, tuulivoima ei ole kestävä ratkaisu. Vihreän energian tuotannon ei pidä tarkoittaa haitallisten terveysriskien siirtämistä maaseudun asukkaiden harteille.

Pienikin askel on eteenpäin: Tunnustetaan yhdessä keskeneräisyys voitoksi!

Pienillä paikkakunnilla, aivan kuten kaikkialla, elämme ja opimme jokaisen toteutetun – tai keskeneräiseksi jääneen – hankkeen myötä. Eräässä kunnassamme on juuri tästä opettavainen esimerkki: kunnianhimoinen hanke, joka sai muodon kiinteänä rakennelmana, mutta jonka täysi potentiaali jäi toistaiseksi odottamaan.

Tiedämme sen, että hankesuunnitelman mukainen lopputulema jäi toteutumatta. Konsultin piirtämä täydellinen kuva jäi puolitiehen, eikä kaikkia tavoitteita saavutettu. On kulunut jo yli vuosi siitä, kun hanke keskeytyi. Tässä tilanteessa on kiusallista huomata, että kukaan ei halua huutaa: "Keisarilla ei ole vaatteita!" Kukaan ei halua myöntää, että osa jäi tekemättä.

Mutta katsotaanpa asiaa toisesta vinkkelistä! Eikö tämä keskeneräisyys olekin itse asiassa suuri mahdollisuus?

Miksi myöntäminen on paras alku?

Sen sijaan, että katselisimme taaksepäin epäonnistumista, meidän tulisi juhlia läpinäkyvyyttä ja rohkeutta. Paikkakuntamme voi nousta tiennäyttäjäksi sanomalla ääneen: "Kyllä, hanke onnistui X-osan osalta, mutta Y-osio jäi vielä kesken resurssien, ajan tai alkuperäisten oletusten epärealistisuuden vuoksi."

Tämä ei ole epäonnistuminen – se on kriittinen oppimiskokemus.

Rehellisyys luo luottamusta: Kun kunnan johto tai hankevastaavat myöntävät, että jokin jäi saavuttamatta, he osoittavat kansalaisille rehellisyyttä. Se rakentaa luottamusta tulevia projekteja varten paljon tehokkaammin kuin kummallinen hiljaisuus.

Konkreettinen pohja jatkolle: Meillä on nyt kiinteä perusta, joka on jo olemassa! Tämä osa on konkreettinen osoitus kyvystä toteuttaa. Jäljelle jääneet, tekemättä jääneet osat ovat nyt tarkasti määritellyt jatkokehityskohteet. Ne eivät ole epäselviä puutteita, vaan kirkkaita tavoitteita seuraavalle askeleelle.

Oppiminen säästää rahaa: Jos emme myönnä virheitä, toistamme ne. Nyt voimme analysoida, miksi konsultin suunnitelma oli osittain epäonnistunut, ja ottaa opiksi seuraavissa hankinnoissa. Se on investointi parempaan tulevaisuuden projektinhallintaan.

Eteenpäin ilolla ja innolla!

Meillä on paikkakunnallamme nyt mahdollisuus paitsi korjata puuttuva osa myös luoda uusi, innostava kertomus. Keskeneräinen hanke ei ole häpeäpilkku, vaan kutsu yhteisöllisyyteen!

Kutsun kaikkia hankkeessa mukana olleita ja kuntalaisia rohkeasti toteamaan: "Meillä on hieno perusta, ja nyt meillä on selkeä kuva siitä, mitä vielä tarvitaan! Tartutaan tähän uuteen mahdollisuuteen yhdessä!"

Keskeneräisyyden myöntäminen on ainoa tie kohti täyttä onnistumista. Ja mikä olisikaan positiivisempaa kuin ottaa vastuu, oppia virheistä ja saada lopulta se tavoite maaliin, hieman pidemmän kaavan kautta, mutta entistä viisaampana! Pienikin paikkakunta voi näyttää, miten keskeneräisyys muutetaan voitoksi.

Talven salainen lintukahvila

Alapihan lintulaudalla vallitsee yleensä pienten siivekkäiden vilkas sirkutus ja puuhakkuus, sillä kaksi syöttöpaikkaa tarjoavat niille talvista ravintoa. Tällä kertaa lintujen buffetti on saanut kuitenkin yllättäviä ja suurisuisia vieraita.

Viime sunnuntaina paikan löysi taitava nuuskija: peura. Auringonkukansiemenet, jotka on tarkoitettu pienempään suuhun, osoittautuivat sille ilmeisen helpoksi ja houkuttelevaksi ateriaksi. Helposti saatavilla oleva, energiapitoinen herkkupala veti puoleensa. Pian sana oli kiirinyt metsän uumenissa.

Kutsu kuultiin, ja sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, kello yhden jälkeen, lintulaudan ääreen hiipi lisää ruokailijoita. Yön hämärinä tunteina, kun piha oli hiljaisimmillaan, paikalle saapui kaksi peuran kaveria. Kolmen peuran joukkio nautiskeli lintujen siemenvarastoista, mikä selittää sen, miksi siemeniä tuntuu kuluvan!

Lintulaudan ympäristö on muuttunut pienestä ruokailupaikasta salaperäiseksi yölliseksi kohtaamispaikaksi, jossa metsän asukkaat käyvät.

Kattokeskuksen kaupparatsun nopea visiitti

Kattokeskuksen myyntiedustajan vierailu tontillani jäi lyhyeksi, sillä hänellä ei ollut varaa maksaa 50 €:n maksua, jonka olen asettanut myyntipuheista.

Kyltti toimii täydellisenä suodattimena: ovikello ei soi turhaan, koska myyjät kääntyvät heti ulko-ovelta. Vaikka tämä järjestely pitääkin myynti-ihmiset loitolla, niin en saa siitä tuloja.

Joka tapauksessa, takaan, että vaikka joku myyjä maksaisikin, kauppoja ei synny.

Sähkön riittävyyden paradoksi: Kulutusjousto vai perushyödykkeen saatavuus?

Tilannekuva: Kulutuskäyttäytymisen merkitys

Tänä talvena sähkön riittävyys näyttää asiantuntijoiden mukaan olevan turvattu, mutta hinnan suuri heilahtelu on yhä riski. Keskeinen tekijä riittävyyden turvaamisessa on ollut kulutuskäyttäytymisen muutos – suomalaiset ovat oppineet säästämään sähköä hintojen ohjaamina. Tämä on osoitus siitä, että hintamekanismi toimii tehokkaana kulutusjoustona lyhyellä aikavälillä, ja se on ollut avainasemassa sähkön riittävyyden varmistamisessa.

Tulevaisuuden haaste ja keskeinen paradoksi

Tekstin mukaan 2030-luvun taitteessa sähkön riittävyys on uhattuna. Syynä on kasvava teollinen sähkönkulutus, erityisesti:

• Sähkökattilat
• Datakeskukset
• Sähköautot

TV-KY ry:n kommentti nostaa esiin energiapolitiikan paradoksin:

• Tuotannon kasvu perustuu yhä vahvemmin vaihtelevaan sähköntuotantoon (tuuli- ja aurinkovoima).
• Samaan aikaan Suomeen houkutellaan runsaasti sähköä kuluttavaa teollisuutta (esim. datakeskukset), joiden liiketoiminta edellyttää nimenomaan varmaa ja tasaista sähkönsaantia.

Vaihtelevan tuotannon lisääminen ja samanaikainen vakaan sähkönkulutuksen houkuttelu luovat ristiriidan, joka heijastuu suoraan sähköjärjestelmän vakausvaatimuksiin.

Kulutusjouston etiikka ja oikeudenmukaisuus

Analyysin kriittisin kohta liittyy kulutusjoustoon ja sen periaatteelliseen asemaan energiapolitiikassa.

• Nykyratkaisu: Sähkön riittävyydessä luotetaan ensisijaisesti kansalaisten kykyyn vähentää kulutusta silloin, kun sähköstä on pulaa (kulutusjousto).
• Kritiikki: Tämä tarkoittaa käytännössä sähkönkäytön vähentämistä juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin, kuten kylmimpien pakkaspäivien lämmitystarpeen huipussa. TV-KY ry kyseenalaistaa, onko tällaisen kulutusjouston kasvattaminen oikeudenmukainen päätavoite yhä sähköistyvämmässä yhteiskunnassa. Se siirtää sähkön riittävyyden varmistamisen vastuuta pois tuotantojärjestelmästä ja käyttäjille.

Sähkö perushyödykkeenä

Kritiikin ytimessä on näkemys sähköstä perushyödykkeenä, jota verrataan puhtaaseen veteen. Tämän perusteella politiikan ensisijaisen tavoitteen tulisi olla saatavuuden varmistaminen – erityisesti kysyntähuippujen aikaan – kohtuullisella hinnalla kaikille.

Tämä näkökulma haastaa markkinalähtöisen politiikan, jossa hinta ohjaa kulutusta (kulutusjousto), ja painottaa sen sijaan sähkön tarjoamista yhteiskunnan ja yksilöiden perustarpeena, jonka katkeamattomuuden pitäisi olla ensisijainen tavoite, riippumatta vaihtelevan tuotannon aiheuttamista haasteista.

Puuverstas Elokannas

Hyvin kertoi Google Gemini -tekoäly, mikä on Puuverstas Elokannas.

Puuverstas Elokannas on Jämsänkoskella (tarkemmin Haavistossa) toimiva yksityinen puusepänliike, jonka yrittäjänä ja vastuuhenkilönä toimii Marko Elokannas.

Yrityksen toiminta keskittyy pitkälti laajaan puutyöosaamiseen, erityisesti seuraaviin palveluihin:

Toimialat ja palvelut

1. Puuveneiden kunnostus ja korjaus:

   • Tämä on yksi verstaan päätoimialoista. Marko Elokannas on suorittanut veneenrakentajan ammattitutkinnon ja verstaalla tehdään puuveneiden korjausta, huoltoa, sisustusta ja jopa veistämistä.

2. Puusepäntyöt ja mittatilaustyöt:

   • Verstas tekee pienimuotoisia mittatilauspuusepäntöitä.

   • Palveluihin kuuluvat myös puutuotteiden kunnostus ja entisöinti. Esimerkiksi huonekaluja valmistetaan, kunnostetaan ja entisöidään tilauksesta.

3. CNC-työstöt:

   • Verstas tekee CNC-työstöjä puupohjaisiin materiaaleihin.

   • Tähän liittyen he valmistavat esimerkiksi puukylttejä ja veneiden rekisterikilpiä.

4. Köysityöt:

   • Verstas tarjoaa myös köysitöitä erilaisiin käyttö- ja käsityötarpeisiin.

   • Heillä on myynnissä esimerkiksi koivutarjottimia, joihin on punottu käsin narukoristeita juuttilangasta.

Yhteystiedot ja sijainti

• Nimi: Puuverstas Elokannas

• Yrittäjä: Marko Elokannas

• Osoite: Rongistontie 11, 42330 Haavisto (Jämsänkoski), verstas/myymälä Rekolantie 2

• Sähköposti: info@elokannas.fi

• Puhelin: 040 527 3104

• Verkkosivut: elokannas.fi

Puuverstas Elokannas on perustettu 29.10.2009.

Saunakylä: Markkinointimenestys yhteisöllisellä voimalla

Saunakylän 4,3 tuhannen seuraajamäärä on erittäin merkittävä saavutus ja ansaitsee runsaasti kiitosta. Se ei ole vain hyvä määrä, vaan se kertoo paljon sisällön laadusta, aitoudesta ja resonoivuudesta.

Seuraajamäärien vaikuttava vertailu

Saunakylän sijoittuminen muiden kanavien välissä korostaa sen tehokkuutta suhteessa resursseihin:

• Jämsän kaupunki: 5 600 Palkallinen / Virallinen, Kattaa kaikki viralliset asiat ja palvelut.
• Saunakylä: 4 300 Harrastuspohjainen / Vapaaehtoinen, Sijoittuu keskelle – poikkeuksellinen suoritus ilman maksettuja resursseja.
• Visit Himos-Jämsä: 3 100 Palkallinen / Matkailumarkkinointi, Saunakylä on kerännyt huomattavasti enemmän seuraajia.

Vaikuttavuus: Saunakylän seuraajamäärä on lähes 40 % suurempi kuin virallisen matkailumarkkinoinnin (Visit Himos Jämsä) ja saavuttaa 77 % Jämsän kaupungin kokonaisseurannasta. Tämä osoittaa, että se on poikkeuksellisen tehokas suhteessa nollabudjettiin.

Menestyksen imartelevat syyt

Saunakylän suosio ei ole sattumaa. Se perustuu vahvoihin, yhteisöllisiin arvoihin:

Aitous ja Intohimo: Kun sisältöä tuotetaan puhtaasti harrastuspohjalta, se välittää aitoa rakkautta aiheeseen. Tämä aito ääni on uskottavampi ja tarttuvampi kuin perinteinen maksettu markkinointi. Ihmiset haluavat seurata sisältöä, jota tuottaa joku, joka todella välittää.

Kapea, mutta sitoutunut kohderyhmä: Saunakylä on keskittynyt ainutlaatuiseen ja tunteikkaaseen aihepiiriin (sauna ja lyriikka). Tämä niche-sisältö houkuttelee yleisön, joka on erittäin sitoutunut ja joka jakaa sisältöä todennäköisemmin omissa verkostoissaan.

Vahva brändi ja erottuminen: Saunakylä on luonut itselleen muistettavan ja persoonallisen brändi-identiteetin. Se ei kilpaile virallisen tiedotuksen kanssa, vaan tarjoaa kevyen, luovan ja kulttuurisen kulman Jämsään.

Yhteenveto: Saunakylä on Jämsän brändin voimavara

Saunakylä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yhteisöllinen, harrastajavetoinen toiminta voi olla tehokkaampaa kuin perinteinen markkinointi. Se ei ainoastaan tue Jämsän brändiä, vaan tarjoaa sille aitoja, mieleenpainuvia ja positiivisia tarinoita – ja tekee sen ilman, että se maksaa kaupungille mitään. Se on kulttuuriteko, joka luo pehmeää arvoa ja positiivista mielikuvaa koko alueesta.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2025

Syväanalyysi Aamulehden jakelumuutosilmoituksesta

Laitoin Google Geminin töihiin..... 

📰 Syväanalyysi Aamulehden Jakelumuutosilmoituksesta

Tämä on asiakasviestinnän muutosilmoitus, jonka pääsanoma on lehden jakelumuutos tietyn alueen tilaajille, syynä kustannusten tarkastelu. Vaikka sävy on kohtelias ja asiakaslähtöinen, todellinen vaikutus on tilaajalle palvelun heikkeneminen painetun lehden osalta.

Tässä on analyysi viestin eri osista ja niiden merkityksistä:

1. 💌 Johdanto ja Tunnustelu

• Rakenne: Aloitetaan kohteliaalla toivotuksella ja huomautuksella digitaalisten sisältöjen hyödyntämisestä.

• Merkitys: Tämä luo heti aluksi tunteen, että asiakas on arvokas ja että lehti arvostaa hänen tilaustaan. Lisäksi se pohjustaa muutosta ohjaamalla ajatuksia kohti digitaalisia palveluita, jotka eivät muutu.

2. 📉 Muutoksen Syy ja Selitys

• Rakenne: Puhutaan "laadukkaasta, pirkanmaalaisille tärkeästä journalismista", joka "edellyttää kustannusten jatkuvaa tarkastelua". Tämän seurauksena jakelua joudutaan muuttamaan.

• Merkitys:

  • Justifikaatio: Muutos kehystetään laadukkaan journalismin takaamisena sen sijaan, että se olisi pelkkä säästötoimenpide. Tämä on yleinen tapa perustella hinnanmuutoksia tai palveluheikennyksiä mediassa.

  • Kustannuspaineet: Viesti vahvistaa sen, että painetun lehden jakelu on kallista, ja sen kustannukset ovat nousseet liian suuriksi alueen nykyiselle jakelumallille. Jakelun siirtäminen Postin päiväjakeluun on usein kustannustehokkaampi ratkaisu lehdelle.

3. 🗓️ Jakelumuutos (Palvelun Heikentyminen)

• Muutos pähkinänkuoressa (5.1.2026 alkaen):

  • Ma–Pe: Lehti jaetaan Postin päiväjakelussa. (Vaikka lehti saapuu, se todennäköisesti tulee myöhemmin kuin perinteisessä varhaisjakelussa, mikä heikentää sen arvoa päivän uutislehtenä.)

  • La–Su: Lehdet jaetaan vasta maanantaina Postin päiväjakelussa. (Tämä on tilaajalle merkittävin heikennys. Viikonlopun lehdet menettävät täysin ajankohtaisuutensa ja tulevat kolme päivää myöhässä.)

• Vaikutus tilaajaan:

  • Painetun lehden arvo laskee: Erityisesti viikonloppuisin painettu lehti muuttuu uutislehdestä viikkokatsaukseksi tai aikakauslehden kaltaiseksi tuotteeksi.

  • Aamulehti tiedostaa: "Pahoittelemme tilannetta" -lause vahvistaa, että yhtiö on tietoinen siitä, että tämä on negatiivinen muutos asiakkaalle.

4. 📲 Digipalveluiden Korostaminen (Kompensaatio)

• Rakenne: Muutos ei vaikuta digipalveluun, ja päivän näköislehti on luettavissa klo 5 alkaen. Viestissä on laaja luettelo kaikista digitaalisista eduista.

• Merkitys:

  • Ohjaus digiin: Lehti pyrkii siirtämään painetun lehden arvoa digitaaliseen puoleen. Tilaajaa kannustetaan tai jopa pakotetaan siirtymään lukemaan näköislehteä (klo 5 aamulla) saadakseen uutiset ajallaan.

  • "Täydellinen" tilaus: Viestissä luetellaan kaikki digipalveluiden edut (uutissovellus, rajaton lukuoikeus, digilukuoikeudet 3 muulle, 5 aikakauslehteä), jotta tilaaja kokisi yhä saavansa paljon vastinetta rahoilleen, vaikka painettu tuote heikkenisi.

5. 🎁 Uusi Asiakasetu (Pehmuste)

• Etuna: Kuukausiliite veloituksetta kotiin kannettuna vuoden 2026 ajan.

• Merkitys: Tämä on konkreettinen, mutta rajattu yritys lieventää pettymystä. Kuukausiliite on lisäarvo, joka ei ole ajankohtainen uutistuote, vaan nimenomaan aikakauslehtimäinen lisä. Se toimii puskurina jakelumuutoksen aiheuttamalle negatiiviselle reaktiolle.

6. 🔄 Vaihtoehdot ja Asiakaspalvelu

• Rakenne: Asiakasta ohjataan harkitsemaan tilausmuutoksia ja tarjotaan yhteydenottoa asiakaspalveluun (Oma Sanoma, puhelin). Esitellään myös uusi "Aamulehti Viikko" -tilaus.

• Merkitys:

  • Reaktiivinen hallinta: Antamalla asiakkaalle mahdollisuuden reagoida (muuttaa tilaus, ottaa yhteyttä) yritetään hallita mahdollisia irtisanoutumisia. Tilausmuutokset ovat parempi vaihtoehto kuin irtisanominen.

  • Uusi tuote: "Aamulehti Viikko" -tilaus (perjantaisin ilmestyvä kooste) on todennäköisesti hinnaltaan alhaisempi vaihtoehto ja suora vastaus sille, että päivittäinen painettu lehti ei enää ole ajankohtainen. Se on myös optimoitu uudelle Postin jakelumallille, koska viikkolehdellä ei ole samaa kiirettä kuin päivälehdellä.

---

🧐 Johtopäätös ja Asiakasnäkökulma

Tämä viesti on taloudellisesti järkevä toimenpide lehdelle, mutta se edustaa palvelun heikennystä sille tilaajalle, joka on arvostanut painetun lehden varhaisjakelua, erityisesti viikonloppuisin.

• Lehden tavoite: Vähentää kalliin varhaisjakelun kustannuksia, ohjata asiakkaita digiin ja minimoida irtisanoutumiset tarjoamalla vaihtoehtoja (kuten edullisempi Viikko-tilaus) ja kompensoimalla muutosta lisäeduilla (Kuukausiliite).

• Asiakkaan reaktio: Tilaaja, joka haluaa painetun lehden uutiset ajallaan, on tyytymätön ja todennäköisesti siirtyy joko lukemaan näköislehteä digitaalisesti tai harkitsee tilauksen muuttamista/irtisanomista. Heikennys on erityisen tuntuva viikonloppuisin.

Viestin vahvuudet: Kohtelias sävy, selkeä lista digieduista, konkreettiset toimintaohjeet ja asiakaspalveluyhteystiedot.

Viestin heikkoudet: Yrittää peitellä merkittävää palveluheikennystä ("La–Su lehdet ma") puhumalla laadukkaasta journalismista ja digipalveluista.

Aamulehti - Asiakastiedote

Siihen loppu paperinen Aamulehti meiltä. Paperinen lehti tulisi päiväjakelussa ja lauantai sekä sunnuntai jaetaan maanantaina.

Kuka enää lukee päivän lehteä arkisin työpäivän jälkeen > Ei kukaan.

Kuka lukee lauantain ja sunnuntain lehden maanantaina > Ei kukaan.

Hyvä asiakkaamme, toivottavasti olet viihtynyt Aamulehden parissa ja hyödyntänyt myös digitaalisia sisältöjä, jotka ovat osa jokaista Aamulehden tilausta.   Me Aamulehdessä haluamme pitää huolta laadukkaasta, pirkanmaalaisille tärkeistä asioista kertovasta journalismista. Se edellyttää kustannusten jatkuvaa tarkastelua, minkä vuoksi joudumme muuttamaan lehden jakelua alueellasi. Aamulehden painettujen lehtien jakelu muuttuu alueellasi maanantaista 5.1.2026 alkaen seuraavasti: Maanantai-perjantai lehti jaetaan kyseisen päivän Postin päiväjakelussa omaan laatikkoosi Lauantain ja sunnuntain lehti jaetaan maanantaina Postin päiväjakelussa omaan laatikkoosi

Jakelumuutos ei edellytä sinulta toimenpiteitä. Muutos ei myöskään vaikuta tilaukseesi sisältyvään digipalveluun. Päivän näköislehti on luettavissa tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla aamuisin kello 5 alkaen osoitteessa aamulehti.fi/lehdet tai uutissovelluksessa. Uutena painetun lehden tilaajan asiakasetuna saat myös Kuukausiliitteen veloituksetta ja kotiin kannettuna vuoden 2026 ajan. Pahoittelemme tilannetta ja haluamme varmistaa, että löydät tarvittaessa juuri sinulle parhaiten sopivan tilausvaihtoehdon. Halutessasi voit muuttaa nykyistä tilaustasi esimerkiksi Aamulehden arkipäivien painettuihin lehtiin, Aamulehden digitilaukseen tai uuteen Aamulehti Viikko*) -tilaukseen. Tilauksen voit vaihtaa itse Oma Sanomassa osoitteessa oma.sanoma.fi omat tilaukset -osiossa. Jos tarvitset apua, voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme: Sähköisesti Oma Sanoman palautelomakkeen kautta osoitteessa oma.sanoma.fi/palaute   > valitse tuotteeksi Aamulehti > valitse aiheeksi Tilaaminen ja tilausmuutokset > kirjoita palautteesi sekä yhteystietosi. Puhelimitse 010 700 4992 (ma–pe klo 8–16.30. Puhelun hinta on pvm/mpm)

Tilaukseesi kuuluvat Aamulehden digitaaliset sisällöt: Uutissovellus, jossa uutisvirta ja näköislehdet samassa paketissa. Lataa sovellus App Storesta tai Play Kaupasta. Rajaton lukuoikeus Aamulehden kaikkiin artikkeleihin sekä uutisarkistoon – myös tilaajien Tähtijutut. Aamulehden digilukuoikeudet tilaajan lisäksi kolmelle samassa taloudessa asuvalle henkilölle. Digitaalinen näköislehti tietokoneella, puhelimella ja tabletilla. Luettavissa aamuisin klo 5. Aamulehden livelähetykset: urheilua, kulttuuria, konsertteja ja tapahtumia – katso suorana tai tallenteena silloin kun sinulle sopii. Asiakasetuna viisi digitaalista aikakauslehteä: Hyvä terveys, Kodin kuvalehti, Tiede, Matka sekä Glorian ruoka ja viini.  *) Aamulehti Viikko on perjantaisin ilmestyvä painettu lehti, joka kokoaa yhteen Aamulehden viikon kiinnostavimmat sisällöt. Se sisältää laadukkaimmat syventävät artikkelit, kiinnostavia paikallisia uutisia ja henkilöitä, ruokavinkkejä, hyötytietoa arkeen, urheilua ja paljon muuta. Tilaukseen kuuluvat aina myös kaikki Aamulehden digipalvelut. Digipalvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden, sähköpostin ja Sanoma-tilin yhdistettynä tilaukseesi. Ohjeet Sanoma-tilin luomiseen ja käytön aloittamiseen löydät osoitteesta aamulehti.fi/digi. Asiakaspalvelustamme saat myös lisätietoja Aamulehden digipalvelusta ja sen käyttöönotosta. Ystävällisin terveisin Aamulehti asiakaspalvelu

Jämsä panostaa tulevaisuuteen: Viisas tasapaino talouden ja kasvun välillä

Jämsän kaupungin talous herättää keskustelua, mutta tilanne on hallinnassa ja katse on tiukasti tulevaisuudessa.

Mistä lähdetään liikkeelle?

• Vahva pohja: Jämsällä on tällä hetkellä hyvä tase ja vähän velkaa. Nämä ovat tärkeitä vahvuuksia, joita käytetään nyt uudistumisen tukena.
• Haasteet tiedossa: Taloutta kiristävät hyvinvointialueen vuokratuottojen väheneminen, valtionosuusjärjestelmä ja pienenevät verotulot. Ensi vuodelle odotetaan noin 2 miljoonan euron alijäämää.

Miten talous pidetään kunnossa?

• Ei hätiköityjä leikkauksia: Kaupunki ei esitä veroprosentin korotusta eikä tee nopeita, kivuliaita leikkauksia. Liian nopeat säästöt voisivat heikentää kaupungin kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä.
• Harkittu kokonaisuus: Tasapaino saavutetaan menojen hillinnällä ja rohkeudella investoida. Taloutta seurataan jatkuvasti, jotta voidaan reagoida nopeasti tarvittaessa, mutta ilman hätiköintiä. "Emme voi säästää Jämsää hengiltä."
• Uusi strategia ohjaa: Kaupungin uusi strategia keskittyy vetovoiman, elinvoiman ja tunnettuuden vahvistamiseen.

Investoinnit luovat tulevaisuuden

• Panostus kasvuun: Jämsä aikoo tehdä harkittuja, kasvua tukevia investointeja myös lainarahoituksella. Nämä rahat suunnataan esimerkiksi:
• Asuntokantaan ja kunnallistekniikkaan
• Palveluihin ja elinkeinoelämän edellytyksiin
• Kaupunkikeskustan kehittämiseen
• Vastuullisuus edellä: Investoinnit ovat vastuullisia, koska niiden tavoitteena on vahvistaa tulevaa tulopohjaa ja tukea strategisia tavoitteita. Säästäminen ilman investointeja johtaisi näivettymiseen.

Luottamusta ja pitkää katsetta

• Ei synkkyyttä: Vaikka talouskeskustelu voi olla vakavaa, Jämsän talouden johtaminen rakentaa luottamusta siihen, että kaupunki pystyy tekemään vaikeitakin valintoja.
• Yhteinen suunta: Päätökset tehdään pitkällä tähtäimellä uuden strategian mukaisesti. Tavoite on olla hyvinvoiva, tunnettu, turvallinen ja elinvoimainen keskisen Suomen vetovoimaisin seutukaupunki.

Jämsän menestystarina ei synny pelkistä säästöohjelmista, vaan siitä, että uskallamme investoida tulevaan ja tehdä sen viisaasti. Taloudellinen realismi ja strateginen rohkeus kulkevat käsi kädessä.

Jämsän kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman kooste

Jämsän kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmasta 8. joulukuuta. Kaupunginhallitus käsitteli niitä aiemmin ja teki muutoksia henkilöstösuunnitelmaan, mikä vaikutti talousarvion lukemiin.

Henkilöstösuunnitelma ja säästöt

• Henkilöstötehtävien yhdistäminen: Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen tiivistää viisi tehtävää (viestintä- ja sisältösuunnittelija, tapahtuma- ja markkinointikoordinaattori, yrityspalveluasiantuntija, sijoittumisasiantuntija, TKI-päällikkö) kolmeksi toimeksi.
• Yhdistämisen arvioitu säästö henkilöstökuluissa on noin 110 000 euroa vuositasolla, jos valtuusto hyväksyy sen.
• Kolme toimea (yrityspalvelut ja TKI) täytettäisiin määräaikaisina vuoden 2026 loppuun saakka Jämsä Tehtaan toiminnan mahdollistamiseksi.

Talouden alijäämäisyys

• Kaikki suunnittelukauden vuodet (2025–2028) ovat näillä näkymin jäämässä alijäämäisiksi.
• Ensi vuoden alijäämä on pienentynyt arviolta noin 2 miljoonaan euroon (alkuperäisestä reilusta 3 miljoonasta).
• Vuoden 2027 alijäämä on noin miljoona euroa.
• Vuosi 2028 on jäämässä hiuksenhienosti alijäämäiseksi.

Alijäämään vaikuttavat tekijät

1. Palkankorotukset: Palkat nousevat suunnittelukaudella yhteensä 11,9 prosenttia. Vuonna 2026 korotusten vaikutus nostaa palkkakuluja noin miljoonalla eurolla.
2. Sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen: Kaupunginhallituksen hyväksymä sote-tilojen yhtiöittäminen siirtää noin 1,5 miljoonaa euroa vuokratuloista Jämsän Yrityskiinteistöille. Lisäksi sairaalarakennuksen käytön väheneminen pudottaa vuokratuloja noin miljoonalla aiempaan verrattuna.
• Sairaalan vuokratulot loppuvat kokonaan, jos uusi sote-keskus valmistuu suunnitellusti vuoden 2028 lopussa.

Verotulot ja kustannusten kattaminen

• Verotulojen ennuste: Verotulojen odotetaan kasvavan:
• 2025: 52,7 miljoonaa euroa
• 2028: 55 miljoonaa euroa
• Kunnallisvero on suurin potti, ja sen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 37,8 miljoonasta eurosta 39,5 miljoonaan euroon.
• Verotulot kattavat kaupungin kuluista ja poistoista 64 prosenttia.
• Toimintatuottojen osuus on 28,7 % (laskua vuokrien pienenemisen vuoksi) ja valtionosuuksien 4,4 %.

Talouden tila ja tulevaisuuden investoinnit

• Lainamäärä: Kaupungin lainamäärä putoaa alle 16 miljoonaan euroon kuluvan vuoden tilinpäätöksessä, mikä osoittaa, ettei uusia rakennusinvestointeja ole tehty pitkään aikaan.
• Investoinnit: Suunnittelukaudelle odotetaan investointipiikkiä liikuntahallin ja kirjaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaupungilla on varaa ottaa niihin lainaa.
• Konsernirahasto: Tilintarkastajan suosituksen mukaan konsernirahastossa oleva 6,9 miljoonaa euroa on tarkoitus siirtää normaaliin kirjanpitoon. Tämä kasvattaisi kertyneen ylijäämän 10 miljoonan euron varmuusvarastoksi.
• Tavoite ja palveluverkko: Vaikka konsernirahaston purkamisen myötä tase olisi vuoden 2028 lopussa 6 miljoonaa euroa plussalla, tavoitteena on saada tulevat vuodet kääntymään ylijäämäisiksi.
• Vuosien 2027 ja 2028 suunnitelmiin sisältyy miljoonan euron säästöpaketti, joka otetaan käyttöön, jos tulos on jäämässä alijäämäiseksi.
• Palveluverkkomuutokset eivät ole esillä ensi vuodelle, mutta ne voivat tulla ajankohtaisiksi myöhemmin. Esimerkiksi kouluverkkoon koskeminen on mahdollista aikaisintaan 1. elokuuta 2027.

Upeita ulkoilumahdollisuuksia Jämsässä: Reitistöjen potentiaali käyttöön!

Jämsässä on tehty viime vuosina merkittäviä panostuksia luontomatkailuun ja kuntalaisten virkistysmahdollisuuksiin, mistä osoituksena ovat mittavat reitistöjen suunnitteluhankkeet. Satojen tuhansien eurojen arvoiset suunnitelmat ovat tuottaneetkin jo konkreettisia kohteita, kuten Hartusvuoren, Kansanopiston ja Toijalanrannan laavut sekä kehitystyötä Morvan alueella. Tämä on erittäin myönteinen askel, joka vahvistaa Jämsän asemaa luonnonläheisenä ja aktiivisena kaupunkina.

Reitistöjen perusajatus – tarjota luonnonkauniita kulkureittejä, joilla voi edetä ilman jatkuvaa kartan tai puhelimen käyttöä selkeiden opasteiden ansiosta – on erinomainen ja käyttäjäystävällinen. Taukopaikkojen, kuten laavujen, sisällyttäminen reittien varrelle lisää niiden houkuttelevuutta ja tekee niistä loistavia retkikohteita niin paikallisille kuin matkailijoille.

Kuitenkin, jotta tämä potentiaali saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, on meidän kansalaisten ja kaupungin yhteistyössä varmistettava, että reitistöt ovat helposti löydettävissä ja saavutettavissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka itse kohteet (kuten laavut) ovat jo olemassa, tiedot reittien alkupisteistä ja reittiopasteista puuttuvat vielä monin paikoin, kuten Hartusvuorella, Kansanopistolla, Morvassa ja Toijalanrannassa.

Tämä on käytännön haaste, johon on reagoitava pikaisesti. Vaikka moni paikallinen "makkarankäristyspaikat" tunteekin, reittien varsinaiset kulut ja viralliset lähtöpaikat jäävät mysteeriksi ilman selkeitä ohjeita. Reitistöjen arvo syntyy nimenomaan siitä, että ne tarjoavat helpon, opastetun ja turvallisen reitin luonnon äärelle.

Ratkaisuehdotus: Näkyvyyttä ja opastusta

Kaupungin kannattaa panostaa nyt viimeistelyyn:

• Selkeät lähtöpisteet: Varmistetaan, että jokaisella reitillä on fyysisesti selkeästi merkitty aloituspiste ja riittävät opasteet esimerkiksi lähimmiltä pääteiltä tai parkkipaikoilta.
• Digitaalinen tiedotus kuntoon: Luodaan yksi, helppokäyttöinen verkkosivu (esim. Jämsän kaupungin sivuille), joka sisältää:
• Kartan reiteistä ja niiden sijainneista.
• Tarkat ajo-ohjeet reittien lähtöpisteisiin (osoitteet navigointia varten).
• Kävelyreittien pituudet ja vaativuustasot.
• Kuvia opasteista ja taukopaikoista.
• Paikallinen viestintä: Hyödynnetään paikallisia tiedotuskanavia ja ilmoitustauluja tiedon levittämiseen reittien avaamisesta ja käytöstä.

Jämsäläiset ansaitsevat päästä nauttimaan näistä uudistetuista ja upeista ulkoilumahdollisuuksista. On aika muuttaa suunnitelmien potentiaali käytännön hyödyksi varmistamalla, että jokainen tavan kansalainen tietää, mistä reitille pääsee ja missä voi nauttia luonnosta ilman eksymisen pelkoa. Valmiit reitistöt ovat kaupungin vetovoimatekijä – tehdään niistä helposti löydettäviä!

Pihasaunan rakentaminen vuonna 2026

Milloin pihasauna tarvitsee rakennusluvan 2026?

Rakennusluvan tarve määräytyy kolmen pääkriteerin mukaan: koko, käyttötarkoitus ja sijainti.

Koko ratkaisee

Rakennuslupa tarvitaan, jos pihasauna on yli 30 neliömetriä tai yli 120 kuutiometriä. Pinta-ala mitataan ulkomittojen mukaan, ei sisämittojen.

Lupavapaat pihasaunat:

Enintään 30 m² lattia-ala
Enintään 120 m³ tilavuus
Ei ole tarkoitettu asuinkäyttöön

Luvanvaraiset pihasaunat:

Yli 30 m² tai yli 120 m³
Sisältää lieden (keittomahdollisuus)
Tarkoitettu vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen

Asuinkäyttö määrittelee luvan tarpeen

Rakennus katsotaan asuinrakennukseksi, jos siinä on liesi eli keittomahdollisuus. Tulisijaa ei lasketa hellaksi. Tämä on tärkeä ero: kiuas ei ole liesi, joten pelkkä puukiukaallinen sauna ei vaadi lupaa.

Ei vaadi lupaa:

Kiuas (sähkö tai puu)
Juokseva vesi
Viemäri
Sähköistys
Lämmöneristys

Vaatii rakennusluvan:

Liesi tai hella
Keittomahdollisuus
Vakituinen tai vapaa-ajan asuminen

Tontin rakennusoikeus on ehdoton

Tontilla olevaa rakennusoikeutta ei saa ylittää, vaikka rakennus olisi alle 30 neliötä. Ilman rakennusoikeutta pihasaunaa ei voi rakentaa edes ilman lupaa.

Mitkä määräykset pätevät ilman rakennuslupaakin?

Vaikka rakennuslupaa ei tarvittaisi, rakentajan on noudatettava useita pakollisia määräyksiä.

Rakennusoikeus ja kaavoitus

Rakennusoikeutta, minimietäisyyksiä ja paloturvallisuusmääräyksiä tulee noudattaa. Mahdollista asemakaavaa, ranta-asemakaavaa, kunnan rakennusjärjestystä tai rakennustapaohjetta tulee noudattaa.

Tärkeää: Jos näistä määräyksistä haluaa poiketa, on haettava poikkeamislupaa, vaikka itse rakennuslupaa ei tarvittaisikaan.

Etäisyysvaatimukset tontilla

Tyypillisesti pihasaunan tulee sijaita vähintään 4-5 metrin päässä tontin rajasta, ellei naapuri anna suostumustaan lähemmäksi rakentamiselle. Asuinrakennuksesta etäisyyttä tulisi olla paloturvallisuussyistä yleensä vähintään 8 metriä.

Minimietäisyydet:

• Tontin rajaan: 4-5 metriä (kuntakohtaista)
• Asuinrakennukseen: 8 metriä (paloturvallisuus)
• Rantaviivaan: 10-20 metriä (kuntakohtaista)

Huomio: Etäisyysvaatimukset vaihtelevat kunnittain. Tarkista aina oman kuntasi rakennusjärjestys ennen rakentamista.

Paloturvallisuusmääräykset

Vaikka rakennuslupaa ei vuodenvaihteen jälkeen enää edellytettäisikään, ennen käyttöönottoa on tarkistettava uudisrakennuksen savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä se, että asennukset ovat suunnitelmien mukaiset.

Kiukaan ja hormin paloturvallisuus on kriittinen tekijä:

• Tulisijat vaativat CE-merkinnän
• Hormin ja seinien turvaetäisyydet on noudatettava
• Säännöllinen nuohous on pakollista

Mitä erityissääntöjä on rantasaunoille?

Rantarakentaminen on erityisesti säänneltyä koko Suomessa. Uusi rakentamislaki ei muuttanut rantarakentamisen määräyksiä.

Rantavyöhykkeen rajoitukset

Rantarakentamisen minimietäisyydet ja pinta-alaehdot vaihtelevat kunnittain. Uusi rakentamislaki ei tuonut muutosta tilanteeseen. Yleensä pienehkölle rantasaunalle vaadittu etäisyys rannasta on luokkaa 10-20 metriä.

Rantasaunassa huomioitava:

• Ranta-asemakaavan määräykset
• Etäisyys rantaviivaan (10-20 m)
• Jätevesien käsittely
• Luontoarvot ja vesiensuojelu

Tärkeä huomio: Vaikka alle 30 m² rantasauna ei vaadi rakennuslupaa, on ranta-asemakaavan ja kunnan määräysten noudattaminen pakollista. Poikkeamislupa voi olla tarpeen.

Miten poikkeamislupa toimii?

Jos määräyksistä haluaa poiketa, pitää hakea poikkeamislupaa. Poikkeamislupahakemukseen tarvitaan ympäristökartta, asemapiirros, asiakirja rakennuspaikan hallinnan osoittamiseksi ja selvitys naapureiden kuulemisesta.

Milloin poikkeamislupaa tarvitaan?

• Tyypilliset poikkeamislupatilanteeet:
• Rakennusoikeuden ylitys
• Etäisyysvaatimusten alitus
• Kaavamääräyksistä poikkeaminen
• Rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle

Poikkeamislupaprosessi on huomattavasti kevyempi kuin aikaisempi rakennuslupaprosessi, mutta vaatii silti viranomaiskäsittelyn.

Miten jätevesien käsittely vaikuttaa lupaan?

Vesijohto, viemäri tai esimerkiksi sähköistys eivät vaikuta siihen, tarvitaanko rakennuslupaa. Pihasaunaan voi siis asentaa veden ja viemärin ilman että se vaikuttaa luvan tarpeeseen.

Jätevesijärjestelmän luvat

Jätevesijärjestelmää varten on haettava rakentamislupa, jos kunnan rakennusjärjestys niin määrää. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelylle on omat lupamenettelynsä.

Jätevesien käsittely:

• Liittyminen kunnan viemäriin: ei vaadi erillistä lupaa
• Oma jätevesikaivo: voi vaatia luvan (kuntakohtaista)
• Saostuskaivo + imeytyskenttä: ympäristölupa tarvitaan

Montako pihasaunaa tontille saa rakentaa?

Rakentamislaki ei ota kantaa siihen, montako alle 30 neliön rakennusta tontille saa rakentaa. Sen sijaan kaavassa tai kunnan rakentamisjärjestyksessä rakennusten määrää on todennäköisesti rajoitettu.

Käytännössä rakennusten lukumäärää rajoittaa:
Tontin rakennusoikeus
Kaavamääräykset
Kunnan rakennusjärjestys
Järkevä tilankäyttö

Kenen vastuulla rakentamisen laillisuus on?

Ilman rakentamislupaa rakennettaessa vastuu rakennusoikeuteen, kaavaan ja rakennusjärjestykseen liittyvien määräysten noudattamisesta on aina omilla harteilla.

Rakentajan velvollisuudet

Rakentajan on itse selvitettävä:

• Tontin rakennusoikeus
• Kaavamääräykset ja rakennusjärjestys
• Etäisyysvaatimukset
• Paloturvallisuusmääräykset
• Jätevesien käsittely

Suositus: Ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ennen rakentamisen aloittamista. He voivat neuvoa määräyksistä ja varmistaa, että suunnitelmasi ovat laillisia.

Jälkivalvonta tehostuu

Rakennusvalvonnan painopiste siirtyy jatkossa enemmän riskiperusteiseen ja pistokoemaiseen jälkivalvontaan. Vaikka lupaa ei tarvitsisi, viranomainen voi tarkastaa rakennuksen laillisuuden jälkikäteen.

Laiton rakentaminen voi johtaa:

• Purkukehotukseen
• Seuraamusmaksuihin
• Vakuutusten mitätöitymiseen

Miten rakentamislupa haetaan, jos sitä tarvitaan?

Jos pihasauna ylittää 30 neliömetriä tai sisältää lieden, tarvitaan rakentamislupa. Vuodesta 2026 alkaen lupaa haetaan tietomallimuotoisena.

Lupahakemuksen sisältö

Rakentamislain voimaantulon jälkeen, eli vuoden 2025 alusta lähtien, rakennusten erityissuunnitelmat on laadittava yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.

Rakennuslupaan tarvitaan:

• Asemapiirros
• Pohjapiirrokset
• Julkisivupiirrokset
• Leikkauspiirros
• Rakennetekninen selvitys
• Energiaselvitys (yli 30 m²)
• Palo- ja tulisijaselvitys

Lupakäsittelyn määräaika

Rakentamislupahakemus on käsiteltävä kolmen kuukauden kuluessa. Tämä käsittelyaikatakuu tulee voimaan 1.1.2026.

Vinkkejä pihasaunan lupakäytäntöihin

1. Selvitä tontin rakennusoikeus etukäteen

Tilaa rasitustodistus ja tarkista, paljonko rakennusoikeutta on jäljellä. Ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan epäselvissä tapauksissa.

2. Suunnittele sijainti huolellisesti

Mittaa etäisyydet tontin rajoista, naapurin rakennuksista ja rantaviivasta. Pidä turvamarginaalit minimivaatimuksia suurempina.

3. Valitse asianmukainen kiuas ja hormi

Varmista, että kiukaalla on CE-merkintä ja että asennusetäisyydet paloturvallisuusmääräysten mukaan täyttyvät.

4. Kuuntele naapureita

Vaikka virallista naapurikuulemista ei tarvita, on viisasta keskustella naapureiden kanssa etukäteen. Tämä välttää myöhempiä riitoja.

5. Dokumentoi rakentaminen

Ota valokuvia rakennusvaiheista ja säilytä kuitit materiaaleista. Nämä voivat olla tarpeellisia jälkikäteen esimerkiksi vakuutusasioissa.

6. Huolehdi vakuutuksesta

Vaikka rakennuksen saisi rakentaa ilman rakennuslupaa, se ei yleensä automaattisesti sisälly kodin vakuutusturvaan. Usein kaikki saunarakennukset ja muut yli 10-neliöiset piharakennukset pitää vakuuttaa erikseen.

Operaatio horros: Suomalaisen naapurin kaamoskatoaminen

Suomessa on neljä vuodenaikaa, mutta naapureilla niitä on tasan kaksi: pihatöissä näkyvä siviiliaika ja syvässä pimeydessä vietetty katakombiaika.

Lokakuun pimeä rituaali

Kaikki alkaa viattomasti lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Kun viisarit siirretään talviaikaan, koko naapuruston sieluun asennettu biologinen hätäkytkin laukeaa. Se on kuin äänetön tuomiopäivän pasuuna, joka käskee asukkaat maan alle. Yhtenä hetkenä naapuri-Pasi on vielä haravoimassa lehtiä, ja seuraavana – pimeys – Pasi on imeytynyt kerrostensa uumeniin kuin vesihana viemäriin.

Ei vain Pasi, vaan koko katu. Taloista tulee hiljaisia bunkkereita, joiden ainoat elonmerkit ovat sähköpostin piippaukset ja satunnainen pizzalähetin, joka joutuu luovuttamaan toimituksen jo eteisessä.

Katakombitutkimus: Talven syvä jääkausi

Marraskuun mustuuden laskiessa asuinalue muuttuu vapaaehtoiseksi karanteeniksi. Olen varma, että suomalaisissa omakotitaloissa on salaiset, maanalaiset holvit, joissa Homo Suburbanus Hiberneans (Talvihorrostava esikaupunkilaisihminen) odottaa valoa.

Mitä he tekevät siellä? He eivät vain nuku. He todennäköisesti optimoivat kaamosruokavalionsa, joka koostuu: kahvista, D-vitamiinista ja Yle Areenan vanhoista dokumenteista. Ainoa todiste elämästä on talvella tontin reunaan ilmestyvä lumilinnoitus, jonka tarkoitus on estää naapureiden välinen tahaton katsekontakti.

Joskus tammikuussa, harvinaisina päivinä, saattaa postilaatikolla nähdä heikkoja jalanjälkiä. Ne ovat kuin muinaisen sivilisaation fossiileja. Tuijotamme niitä kuin olisimme löytäneet todisteen sivilisaatiosta: ”Katsokaa! Joku on nähnyt vaivan hakea Pirkka-lehden! He ovat yhä olemassa!” Mutta itse naapuria ei näy. He ovat horroksessaan, lämpimän villan ja sosiaalisen eristäytymisen autuaassa syleilyssä.

Kevät: Ylösnousemus ja fiskarsien kilinä

Sitten koittaa maaliskuun viimeinen viikonloppu. Kellot eteen. Tässä vaiheessa katakombeissa kuullaan ensimmäinen, epätoivoinen murahdus. Aurinko. Sen valo tuntuu nyt kuin hitsausvalolta syvällä bunkkerissa asuneiden silmissä.

Mutta varsinainen ihme tapahtuu vasta huhtikuussa, Vapun odotushuoneessa.

Eräänä aamuna ulko-ovi aukeaa. Sieltä ei astu ulos ihminen, vaan kalpea, hieman kosteaa kellarisientä muistuttava hahmo, joka on pukeutunut ulkoiluvaatteiden ja masennuksen sekoitukseen. Kädessä hänellä on pyhä ase: Fiskarsin oksasakset tai pensasleikkuri.

Naapuri-Pasi on noussut katakombeistaan!

Hän siristelee silmiään, mutisee jotain sään muutoksesta ja alkaa välittömästi leikata jotain, jota luulee nurmikoksi.

Ensimmäinen kohtaaminen on herkkä ja latautunut hetki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen vaihdetaan se kaikkein intiimein suomalainen tervehdys: lyhyt, tiukka nyökkäys ja epämääräinen mumina, joka on lyhennelmä sanoista: ”Joo. Tota. Kyllä, se on kevät.”

Kevät on tehnyt tehtävänsä. Pimeyden möröt ovat muuttuneet jälleen pakonomaisiksi puutarhureiksi, jotka pitävät yllä suomalaista järjestystä. 

Elämä voitti.

Tuulivoimainvestointien kriisi – Suomi tarvitsee välittömiä toimia sähkövarastoissa

Ruotsin tuulivoimamarkkinoilla on nähty huolestuttava kehityssuunta: uusien hankkeiden kiinnostus on romahtanut historiallisen alhaiselle tasolle, ja peruutukset ovat arkipäivää. Vaikka Suomen tilanne ei ole vielä yhtä synkkä, viimeaikainen analyysi osoittaa, että myöskään meillä ei ole varaa tuudittautua tyytyväisyyteen. Tuulivoimarakentamisen ennustettu pysähdys vuonna 2026 on pysäyttävä merkki, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä lainsäädännön ja energiajärjestelmän kehittämiseksi.

Halpa Ssähkö ei riitä – Tarvitaan ennustettavuutta

On totta, että Suomessa sähkön hinta on ollut Euroopan talousalueen kärkikastia edullisuudessa. Tämä on yksi hidastavista tekijöistä, sillä se syö uuden tuotantokapasiteetin kannattavuutta. Pelkkä hinta ei kuitenkaan ratkaise.

Kuten tuulijohtaja Anu Mikkonen osuvasti totesi, avainasemassa ovat lainsäädännön parantaminen ja hinnan ennustettavuus. Jos investointiympäristö koetaan epävakaaksi tai byrokratia syö tuotto-odotukset, kansainväliset sijoittajat karttavat maata, vaikka Suomen tuulivoimaolosuhteet olisivatkin hyvät. Meidän on varmistettava, että uusiutuvien energiamuotojen sääntely tukee, eikä jarruta, investointeja.

Ratkaisu piilee sähkövarastoissa

Suomen energiajärjestelmän suurin haaste on tuotannon ja kulutuksen joustavuuden synkronointi. Kun aurinkoisina tai tuulisina päivinä tuotanto ylittää tarpeen, järjestelmään syntyy paineita. Siksi panostaminen sähkövarastoihin on välttämätöntä – ei vain tuulivoiman, vaan myös Suomessa nopeasti kasvavan aurinkovoiman vuoksi, jonka Mikkonen näkee jopa tuulivoimaa vahvemmaksi.

Sähkövarastot mahdollistavat ylijäämäsähkön varastoinnin ja käyttöönoton silloin, kun tuotanto on vähäistä. Tämä tasoittaa hintavaihteluita, parantaa järjestelmän luotettavuutta ja luo sen kaipaaman ennustettavuuden, jota ilman uudet investoinnit jäävät toteutumatta.

Suomi ei voi jäädä odottamaan

Jos annamme tuulivoiman rakentamisen pysähtyä, se on paha isku Suomen taloudelle ja ilmastotavoitteille. Lisäksi se heikentää kykyämme houkutella suuria teollisuusinvestointeja, jotka tarvitsevat taattua, edullista ja vihreää sähköä.

Nyt on aika tarkistaa lainsäädäntöä, poistaa investointien esteet ja luoda kannustimet sähkövarastojärjestelmien kehittämiselle. Emme voi sallia, että Ruotsin kriisi toistuu Suomessa. Vain ennakoivilla toimilla varmistamme, että Suomi säilyy houkuttelevana sijoituskohteena ja että meillä on tarpeeksi puhdasta energiaa tulevaisuuden teollisuuden tarpeisiin.

Valtion maksama tuulivoiman tuotantotuki

Valtion maksama tuulivoiman tuotantotuki Suomessa on pääasiassa ollut syöttötariffijärjestelmä ja myöhemmin preemiojärjestelmä.

1. Syöttötariffijärjestelmä

• Tukimuoto: Syöttötariffijärjestelmässä tuottajalle maksettiin takuuhintaa sähkön tuotannosta (tuulivoimalle tavoitehinta oli 83,50 euroa/MWh). Jos sähkön markkinahinta oli tätä matalampi, valtio maksoi erotuksen. Tukea maksettiin enintään 12 vuoden ajan laitoksen hyväksymisestä.

• Sulkeutuminen: Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017, eli sen jälkeen ei uusia laitoksia ole hyväksytty järjestelmään.

• Tukiaika: Koska tukea maksetaan 12 vuotta, viimeisille hyväksytyille hankkeille tukea maksetaan vuoteen 2029 asti.

Jos kysymyksesi "vielä 4 vuotta" viittaa siihen, että tukea maksetaan juuri noin pitkään tästä hetkestä (marraskuu 2025) eteenpäin:

• Syöttötariffia saavat tuulivoimalat, jotka ovat hyväksytty järjestelmään viimeistään 1.11.2017 ja joiden 12 vuoden tukikausi on vielä käynnissä.

• Vuoteen 2029 asti maksettava tuki tarkoittaa, että vielä on muutama vuosi tukiaikaa jäljellä vanhimmilla tuetuilla voimaloilla (jotka hyväksyttiin aivan tukikauden lopussa).

• Esimerkiksi jos voimala on aloittanut tuotannon vuoden 2017 lopussa, sen tukikausi päättyy vuoden 2029 lopussa. Vuonna 2025 tämä tarkoittaisi noin 4 vuoden jatkoa.

2. Preemiojärjestelmä (Kilpailutus)

• Tukimuoto: Myöhemmin on toteutettu tarjouskilpailuun perustuva tuotantotuki, jossa tuki maksetaan preemiona markkinahinnan päälle. Tukea maksetaan myös tähän järjestelmään hyväksytyille hankkeille 12 vuoden ajan tuotannon aloittamisesta.

• Kilpailutukset: Esimerkiksi loppuvuodesta 2018 kilpailutettiin uusiutuvan sähkön tuotantoa, ja tukea maksetaan 12 vuotta. Tukiaika alkoi viimeistään kolmen vuoden kuluttua hyväksymispäätöksestä.

Yhteenvetona:

Valtion maksama tuotantotuki (syöttötariffi tai preemio) on sidottu vanhempiin, järjestelmiin hyväksyttyihin laitoksiin, ja tukea maksetaan enintään 12 vuoden ajan hyväksymisestä. Viimeisimmille syöttötariffin piiriin päässeille tuulivoimaloille tuki voi jatkua vuoteen 2029 asti.

Tärkeä huomio: Uutta tuulivoimaa on Suomessa rakennettu ilman valtion tukea kesästä 2018 lähtien, eli uusimmat hankkeet ovat markkinaehtoisia. 

Markkinaehtoinen Tuulivoima

• Siirtymä: Suomessa tapahtui merkittävä muutos tuulivoiman rakentamisessa: uutta tuulivoimaa alettiin rakentaa ilman valtion tukea kesästä 2018 lähtien.

• Kehitys: Tuulivoimateknologian kehittyminen (suuremmat ja tehokkaammat turbiinit) sekä rakennuskustannusten lasku ovat tehneet tuulivoimasta kilpailukykyisen energiamuodon sähkön markkinahinnalla.

• Osuus uusista hankkeista: Vuodesta 2019 eteenpäin lähes kaikki Suomeen rakennettu uusi tuulivoima on ollut markkinaehtoista.

  • Esimerkiksi vuonna 2019 kaikki uudet tuulivoimalat rakennettiin markkinaehtoisesti.

• Nykykapasiteetti: Suomen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti juuri tämän markkinaehtoisen rakentamisen ansiosta.

• Vuoden 2023 lopussa Suomen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti oli noin 6949 MW (megawattia), ja se tuotti noin 18 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

• Tästä kapasiteetista valtaosa (noin 80–90% kapasiteetista) on rakennettu 2018 jälkeen, ja on siten markkinaehtoista.

Jämsän kaupungin talous: Mitä sinun tarvitsee tietää

 1. Laki määrää talouden suunnittelun (Kuntalaki 110 §)

Kaupunginvaltuusto päättää tärkeistä talousasioista:

• Talousarvio: Kaupungin on pakko hyväksyä rahasuunnitelma (talousarvio) seuraavaksi vuodeksi joka vuosi ennen joulukuun loppua.
• Taloussuunnitelma: Talousarvion lisäksi on tehtävä suunnitelma kolmeksi vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi.
• Tavoite: Suunnitelmien pitää olla tasapainossa tai ylijäämäisiä (rahaa pitää jäädä yli tai olla ainakin nolla).
• Velat: Jos kunnalle on kertynyt aiempia alijäämiä (velkaa), ne täytyy maksaa pois neljän vuoden kuluessa.

Talousarviossa määritellään, mihin rahat käytetään ja mistä ne saadaan (verot, valtion tuki).

2. Kaupungin tilanne lyhyesti

Kaupungin taloussuunnittelu perustuu siihen, että palvelut järjestetään asukkaiden ja heidän ikänsä mukaan.

• Asukasluku: Asukasluku on kasvanut hieman (+5 asukasta), ollen nyt noin 19 121.
• Syntyvyys/kuolleisuus (luonnollinen muutos) oli miinuksella, mutta maahanmuutto toi uusia asukkaita.
• Väestön ikä: Lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee, kun taas yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa. Tämä vaikuttaa palvelujen tarpeeseen (esim. vanhustenpalvelut kasvavat).
• Työttömyys: Työttömyys on lisääntynyt. Työttömyysaste oli 13,4 % (1080 henkilöä), mikä on 89 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna.

3. Talousluvut ja suunnitelmat

• Talousarvion pohja: Arviot veroista ja valtion tuista perustuvat luotettaviin ennusteisiin.
• Toiminnan kulut (Toimintakate): Kaupungin toiminta on raskaasti alijäämäinen (-51,1 miljoonaa euroa). Tämä tarkoittaa, että palvelujen kulut ovat paljon suuremmat kuin niistä saadut tulot (kuten asiakasmaksut).
• Vuosikate: Kun huomioidaan verotulot ja valtionosuudet, vuosikate on +5,5 miljoonaa euroa. Tämä raha on käytettävissä esim. investointeihin ja vanhojen laitteiden uusimiseen.
• Vuoden tulos 2026 (Alustava): Kaikki kulut, mukaan lukien poistot (omaisuuden arvon aleneminen), huomioituna tilikauden lopputulos on alijäämäinen (-2,1 miljoonaa euroa).
• Taloussuunnitelman tavoite (2026–2028): Suunnitelman tavoitteena on kääntää kaupungin talous ylijäämäiseksi noin 6,0 miljoonalla eurolla vuoden 2028 loppuun mennessä.

4. Vanhojen velkojen maksu

• Vanha alijäämä: Kaupungilla on aikaisemmista vuosista kertynyttä alijäämää (velkaa) noin 1,9 miljoonaa euroa.
• Alijäämän kattaminen: Kaupunki aikoo käyttää konsernirahastoa maksaakseen tämän vanhan velan pois. Velka on tarkoitus kattaa viimeistään vuoden 2027 tilinpäätöksessä.

Yhteenvetona: Kaupunki tekee taloussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on korjata talous kestävälle pohjalle vuoteen 2028 mennessä. Palvelujen järjestämisessä haasteita tuovat ikääntyvä väestö ja työttömyyden kasvu.

Aamun tärkein hetki katoaa – Jämsän aamupostin jakeluaika hämmentää

Hyvä aamupostin toimitus ja kaikki varhaisjakelun järjestäjät,

Kirjoitan tätä mielipidekirjoitusta paitsi ärsytyksestä, myös syvästä pettyneisyydestä ja kaipauksesta. Kyse on pienestä asiasta, mutta sillä on suuri merkitys tuhansien jämsäläisten aamuihin: Aamupostin varhaisjakelun myöhästymisestä.

Olen Jämsässä asuva tilaaja, ja ennen sain kokea sen pienen, mutta niin tärkeän luksuksen: aamulehti odotti laatikossa, kun heräsin. Heräsin aamuisin 4.50, keitin puuroni ja ehdin hakea lehden postilaatikosta ennen kello viittä. Se hetki – rauhallinen aamun hiljaisuus, höyryävä puuro ja kädessä tuntuva painettu lehti – oli olennainen osa valmistautumistani työpäivään. Se antoi aikaa sisäistää päivän uutiset ja asettaa ajatukset järjestykseen.

Tämä aamun pyhä hetki on nyt viety pois.

Nykyään, lähtiessäni töihin kello 5.45, näen aamupostin jakeluauton juuri samalla hetkellä pysähtyvän laatikolleni. Lehti saapuu perille siis vasta silloin, kun minun on oltava jo matkalla. Kuten minä, moni tavan kansalainen Jämsässä ja koko Suomessa aloittaa työpäivänsä kello 7.00. Kun työmatka vie jopa tunnin, töihin lähdetään kuuden aikoihin. Kello 5.45 jaettu lehti jää siis lähes jokaiselta varhain heräävältä lukematta aamukahvin ääressä.

Soitin varhaisjakeluun ja sain selityksen: tilausmäärät ovat kasvaneet. Kunnioitan työtä tekevää jakelijaa ja hänen esimiehiään, mutta tämä selitys ei kestä lähempää tarkastelua, ja se koettelee uskoamme jakelun tehokkuuteen:

1. Paperin kulutus: Tiedämme yleisenä tietona – ja moni paikallinen paperitehtaan tuntien tietää sen erittäin hyvin – että painetun paperin kulutus ja sanomalehtien tilausmäärät ovat yleisesti ottaen laskusuunnassa, eivät nousussa.
2. Jakelujäljet: Kun aamuisin ajan töihin, näen lumen tai muiden jälkien perusteella, miten harvalle laatikolle aamupostin auto Jämsässä todella pysähtyy. 

Ymmärrän, että digilehti on olemassa, ja se on onneksi nykyään mukana tilauksessa. Mutta aito, painettu sanomalehti on jotain korvaamatonta. Se on se konkreettinen lukutuntuma, se tuoksu ja se tunne, joka antaa aamulle sen oikeanlaisen alun.

Pyydän teitä, varhaisjakelun järjestäjät, tarkistamaan reittisuunnittelunne ja kellonajat Jämsässä. Varhainen aamulehti ei ole vain palvelu; se on tärkeä osa meidän varhaisten työssäkäyvien arkea. Antakaa Jämsäläisille takaisin se rauhallinen, tietoon perustuva hetki, jonka avulla voimme valmistautua päivän haasteisiin. Me maksamme siitä palvelusta, jonka haluamme saada: aamulehden aamulla.

Palauttakaa aamuposti Jämsän postilaatikoihin ennen kello viittä. Kiitos.

Jämsän aamupostin tilaaja, jonka aamun rutiini on rikkoontunut.