Vuosi 2025

• Nauti elämästä.
• Jätä aikaa palautumiseen.
• Nuku ja syö siten, että sinulle tulee hyvä olo.
• Anna itsellesi myönteistä palautetta. 
• Pidä huolta ihmissuhteistasi.
• Pidä puolesi ystävällisesti, mutta jämäkästi.

Tuulivoiman terveysvaikutukset

Yksi tuulivoiman merkittävimmistä ympäristövaikutuksista on melu. Merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat aerodynaamista laajakaistaista melua. Tuulivoimaloiden melusta häiriintyy enemmän ihmisiä kuin melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan mm. tuulivoimamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta (Uosukainen, VTT).

Ihminen kuulee parhaiten 200 Hz – 10 kHz taajuista ääntä. Myös pienitaajuista ääntä voi kuulla, jos äänenpainetaso on riittävän suuri. Hyvin matalilla taajuuksilla aistimus muuttuu paineen tunteeksi tärykalvoissa ja jaksottaisiksi, laskettavissa oleviksi sykäyksiksi (THL). Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi.

THL kirjoittaa melun terveysvaikutuksista seuraavaa: Häiritsevyys on yleisin ympäristömelun haitta. Viihtyvyyshaitan lisäksi melu voi häiritä keskittymistä. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa häiriöihin mm. kielellisessä kehityksessä, oppimisessa ja muistissa. Melu saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien, mutta ihmisen elimistö reagoi meluun, vaikka henkilö ei itse havahtuisi unesta. Pitkäaikainen univaje voi lisätä sydänsairauksien riskiä suoraan sekä heikentyneen psyykkisen terveyden kautta. Melun aiheuttama stressireaktio on osin tiedostamaton. Pitkittynyt elimistön stressitila voi aiheuttaa haitallisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa ja heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. Melualtistus voi olla yhteydessä sydäninfarktin riskiin.

Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2012 julkaistussa katsauksessa ”Melulla on monia vaikutuksia terveyteen” todettiin, että suomalaisesta väestöstä 38 % on meluherkkiä. Nämä henkilöt kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Meluherkkyys on biologinen ja ainakin osaksi periytyvä ominaisuus, johon kyseinen henkilö ei voi suuresti vaikuttaa. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä.

Valtioneuvoston rahoittaman vuonna 2020 valmistuneen Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt pitkäaikaismittaukset osoittivat, että asunnoissa, joissa asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen, infraäänitasot olivat merkittävästi suurempia kuin aiemmissa mittauksissa luonnontilaisilla alueilla. Tutkimuksessa päädyttiin kuitenkin johtopäätökseen, että infraäänialtistus ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua.

Vuonna 2021 valmistuneessa laajassa tutkimuskatsauksessa ”Katsaus tutkimuksiin tuulivoiman infraäänen haitallisista vaikutuksista terveyteen” todetaan, tuulivoimaloiden terveyshaitat ovat suuri riski, jota ei oteta riittävästi huomioon tuulivoimantuotantoalueiden suunnittelussa. Tutkimuskatsauksessa käytiin läpi lähes 300 aihetta koskevaa alkuperäisjulkaisua. Tekijät Kimmo Suomi ja Pirjo Keränen esittävät Suomeen erityistä tutkimusohjelmaa sekä haittojen seurantaa poliittisen päätöksenteon tueksi.

Monet valtioneuvoston infraäänitutkimukseen osallistuneet kokivat tuulivoimaloiden kuuluvan äänen häiritseväksi ja liittivät oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään, ja sen aiheuttamaan asunnon rakenteiden resonoimiseen. Afry toteaa, että osa koetuista tärinähaitoista on selitettävissä infraäänillä, ja osa siipien pyörimisen vaikutuksesta syntyvällä matalataajuisella tärinällä, joka välittyy voimalan rungon ja perustusten kautta maaperään.

Lähde: TV-KY ry Tuulivoiman terveysvaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman myönteiset ympäristövaikutukset liittyvät sähköntuotannon vähäpäästöisyyteen hiilidioksidin osalta. Varsinainen sähköntuotanto on lähes päästötöntä, hiilidioksipäästöjä aiheutuu lähinnä tuulivoimaloiden rakentamisesta ja tarvittavien materiaalien hankinnan edellyttämästä kaivostoiminnasta.

Tuulivoiman merkittävin ympäristövaikutus on melu. Tuulivoimamelu on lapojen pyörimisliikkeestä johtuvaa lapojen kohtaamasta ilmanvastuksesta aiheutuvaa aerodynaamista melua, ja vähäisemmässä määrin tuulivoimalan koneisojen aiheuttamaa mekaanista melua. Koneistojen mekaanista melua on pystytty tekniikan kehittymisen myötä vähentämään, mutta lapojen pyörimisliikkeestä johtuvaan aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa teknisin keinoin vaikuttaa. Suurempien tuulivoimalan melu painottuu yhä enemmän matalille taajuuksille. Matalataajuinen melu kantautuu ilmassa pidemmälle ja tunkeutuu helpommin asuntojen rakenteiden läpi sisätiloihin. Tuulivoimamelulle on ominaista lapojen pyörimisestä aiheutuva jaksottainen vaihtelu, ns. amplitudimodulaatio (merkityksellinen sykintä), jonka johdosta tuulivoimamelu koetaan tutkimusten mukaan häiritsevämmäksi kuin muu samantasoinen melu, esimerkiksi liikennemelu. Sää- ja tuuliolosuhteilla sekä vuoden- ja vuorokaudenajalla on suuri vaikutus meluun ja sen leviämiseen.

Lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuva valon ja varjon vilkkuminen ja välke syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa.

Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan suuren kokonsa vuoksi, ja maisemaan vaikuttavat voimaloiden lisäksi myös sähkönsiirron rakenteet ja muu tuulivoimainfra, kuten huoltotiet ja asennusalueet. Tuulivoimalat vaikuttavat maiseman luonteeseen, laatuun ja rakenteeseen. Tuulivoimaloiden visuaalinen näkyminen on tärkein maisemavaikutus, mutta maisema on käsitteenä laajempi kuin pelkkä visuaalinen maisemakuva. Tuulivoimaloilla on suuri vaikutus myös maiseman eri elementtien vuorovaikutukseen ja ominaisuuteen.

Suomessa tuulivoimalat sijoitetaan yleensä metsiin ja luontoalueille, ei ennestään rakennettuun ympäristöön, kuten useissa muissa maissa. Suuren tilantarpeensa vuoksi tuulivoimahankkeista muodostuu laajoja teollisuusalueita, jotka voimaloineen, huoltoteineen ja sähkönsiirtolinjoineen pirstovat vielä jäljellä olevia yhtenäisiä luontoalueita, katkaisevat ekologisia yhteyksiä, hävittävät ja kaventavat luonnonvaraisten eläinten elinpiiriä, vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja tuovat mukanaan luontoympäristöön kuulumatonta melua ja valoja.

Tuulivoimalat tarvitsevat raskaat raudoitetut betoniperustukset, ja voimaloiden pystyttäminen edellyttää voimakasta maanmuokkausta. Pystytysalueisiin ja huoltoteihin uppoaa suuri määrä mursketta, joka on myös louhittava tuotava paikalle jostakin. Maanmuokkaus voi vaikuttaa maaperän kosteuteen ja vedenkiertoon. Perustuksista ja rakennelmista saattaa lueta maaperään haitallisia aineita, ja lavoista irtoaa kulumisen ja eroosion seurauksena hiukkasia ympäristöön. Maahan vuotaessaan voimaloiden voiteluaineet ja kemikaalit saattavat liata maaperää ja pohjavesiä.

Lähde TV-KY ry Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Mikä on TV-KY ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on perustettu vuonna 2012 tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestöksi ja yhdyssiteeksi. Tavoitteenamme on, että tuulivoiman rakentamisesta ja toiminnasta ihmisille, luonnolle ja kulttuuriperinnölle aiheutuvat haitat estetään.

Seuraamme ja esitämme tuulivoimaan liittyvää tutkittua tietoja ja tiedotamme siitä. Teemme yhteistyötä muiden samoja tarkoitusperiä edistävien kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa.

Pyrimme vaikuttamaan päättäjiin ja viranomaisiin tuulivoimasta aiheutuviin haittoihin liittyvän tiedon lisäämiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi. Teemme aloitteita ja esityksiä ja annamme lausuntoja tuulivoimaa koskevien säädösten ja viranomaisohjeiden korjaamiseksi tuulivoimarakentamisen nykytilannetta vastaavaksi.

Annamme jäsenillemme maksutonta neuvontaa tuulivoimaan liittyvissä kysymyksissä.

Puheenvuoro| Lukijan mielipide - Kirjoittaja muuttui silmänräpäyksessä tuulivoiman kannattajasta sen vastustajaksi

Puheenvuoro| Lukijan mielipide, Jämsän Seutu 29.12.2024

Kirjoittaja muuttui silmänräpäyksessä tuulivoiman kannattajasta sen vastustajaksi, kun myllyjä alettiin suunnitella oman mökin läheisyyteen – "Vain kuolleen ruumiini yli"

Ennen kannatin tuulivoimaa. Nyt tuulimyllyjä (10 kappaletta) on tulossa ihan mökin viereen Paistikassuolle Vedenpäähän Mäntäntien varteen. Tuulivoiman kannattajasta tuli nopeasti silmänräpäyksessä innokas vastustaja.

Aloin jo kuulemaan matalataajuisia ääniä ja silmissä rupesi välkkymään, vaikka minulla on foliohattu päässä. Oireet alkoi heti, kun Jämsän Seutu kirjoitti aiheesta. Nyt oireet on viime yön aikana vain pahentuneet. Kohta on varmaan unettomuutta, kun mietin, kuinka hanke saadaan torpattua. Tänään välkeilmiö saa varmaan migreenikohtauksen alkamaan, vaikka mulla ei ole aiemmin migreeniä ollut. Nyt on.

Kaikki voimat tulen käyttämään, jotta hanke kaatuu. Perinteisen sanonnan mukaan tulen elämään tyylillä "Vain kuolleen ruumiini yli". Onneksi tuulivoimapuistojen kaatajakonsultti soitti jo minulle. On kaatanut jo 10 hanketta ja kaatoa on työn alla.

Nyt on adrenaliinipitoisuus korkealla. Taistelu on vasta alussa ja nyt synnytetään Paistikassuon kansanliike. Kansanliike tulee tuomaan Paistikassuolle vastustajia autokunnittain ja bussilasteittain ympäri Etelä-Suomea.

No mistä näin kova into?

Mökin pihasta näkyy mahdolliset tuulivoimalat, matkaa on reilu 2 kilometriä, suora näköyhteys. Melu, välkeilmiö on taattu ja maisema on pilattu. Häiritsevää melua ja huminaa voi kuulua jopa 3–5 kilometrin päähän. On melko yleistä, että 40 desibelin raja melulle altistuvista kohteista, kuten asunnot ja vapaa-ajan asunnot, kulkee 1 000–1 500 metrin etäisyydessä. Tuo 40 desipeliä voi ylittyä kauempanakin.

Totta toinen puoli, mitä juuri kirjoitin. Kunhan päästelin menemään, mitä sylki suuhun toi. Muutaman yön kun on nukkunut lehtijutusta ja tämmöistä tekstiä jo syntyy. Ja vauhti kiihtyy.

Kaikki ajattelevat, että muualle saa rakentaa, vaikka 100 myllyä, kunhan ei minun mökille näy. Ja niin ajattelen minäkin.

Jyrki Kokko (us)

Jämsän rakennusjärjestys ja Väyläviraston ohjeet

Kaikki Jämsän kolmen tuuliteollisuusalueen voimalarakennuksien on sijoituttava tuulivoimalayrityksen vuokraamille kiinteistöille siten, ettei voimalan lavat yllä naapurikiinteistölle. Huomioon on otettava Jämsän rakennusjärjestys ja väyläviraston ohjeet.

Jämsän rakennusjärjestys ja Väyläviraston ohje:

JÄMSÄN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.1.2009

Rakennuksen etäisyys kiinteistön rajasta

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta asemakaava-alueen ulkopuolella on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä, ellei asianomaisen naapurikiinteistön omistaja tai hallitsija anna muuhun suostumusta. Tuulivoimalan pylväs ja pylvään yläpäässä oleva konehuoneen kuorirakenne on rakennus.

VÄYLÄVIRASTON OHJE

Väyläviraston viimeisin tuulivoimaetäisyyspäivitys 6.6.2011:

Tuulivoimala ei saa häiritä tienkäyttäjän keskittymistä liikennetilanteen seurantaan eikä muullakaan tavoin aiheuttaa tienkäyttäjille vaaratilanteita. Talvisin tuulivoimalan lavoista voi sinkoutua jäätä yllättävän kauas, ja myös tämä on otettava huomioon tuulivoimalan sijaintia selvitettäessä.

Yksityistiet Suomessa: MML tiekunnalliset yksityistiet

Linkkejä tuulivoimailuun

FINGRID Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa on esimerkiksi uudet sähkölinjat HARJULINJA ja JÄRVILINJA, joilla lähivuosina poistetaan sähköt Keski-Suomen tuuliteollisuusalueilta.
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/ajankohtaista-tapahtumat/is-kantaverkon-kehittamissuunnitelma-2024--2033---ita-suomen-aluetilaisuus.pdf

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO / vihreät investoinnit paikkakunnittain
https://ek.fi/tutkittua-tietoa/vihreat-investoinnit/

SUOMEN UUSIUTUVAT TUULIVOIMAKARTTA
(tuulivoimateollisuuden edun edistäjä)
https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/hankkeet-ja-voimalat-suomessa/kartta/

WIKIPEDIA 

Suomen tuuliteollisuusalueet luetteloituna
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tuulivoimapuistot

LUKE 

Luonnonvarakeskus tuulivoimasuositus
https://www.luke.fi/fi/uutiset/politiikkasuositus-kuusi-tapaa-vahvistaa-tuulivoiman-hyvaksyntaa

MOTIVA AURINKOSÄHKÖVOIMALAT KARTALLA
https://aurinkosahkovoimalat.fi/

FINGRID 

kantaverkko on Suomen valtion ja eläkeyhtiöiden omistama Suomen sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö
https://karttapalaute.fingrid.fi/?link=hDzo

MAANMITTAUSLAITOKSEN KARTTA 

Suomalaisten organis. ajantasaisia karttatasoja tiedoilla
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

METSÄKÄYTTÖILMOITUKSET
https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=e8c03f73165b44aa8edb276e11ca2d2c

KAIVOKSET TUKES 

https://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

TILASTOTIETOA KIINTEISTÖKAUPOISTA MML
https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/v2024.2/index.html?v=2024.2.0#t443g4_x_2023_x_Maakunta

TILASTOKESKUS 

Energia 

https://stat.fi/aihe/energia

Johtoalue, yli 50 m leveä alue

Johtoalue on se alue, johon Fingrid on lunastanut rajoitetun käyttöoikeuden. Se antaa Fingridille oikeuksia johtoalueen käyttöön ja asettaa samalla maanomistajille rajoituksia johtoalueen vapaaseen käyttöön.

Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu ns. lunastusrajojen mukaan.

Johtoalueen leveys vaihtelee johdon rakenteesta riippuen. Myös rakentamista rajoittavan alueen leveys vaihtelee johdosta riippuen.

Johtoaukea on noin 40 m ja sen 10 m reunavuohyke molemmin puolin oheisen kuvan mukaan. Yhteensä johtoaluen vaati 50-60 m väylän. Väylän leveys vaihtelee mm. pylväsmallista.

Jämsän Vehmaanmäki TV - Kukkassalmi, maastoprofiili

Sveitsiläinen Axpo Group rakentaa Vehmaanmäelle 300 m tuulimyllyjä. Maastoprofiili Kukkas-salmesta lähimmälle tuulivoimalalle on kuvan 1 mukainen. Tuulivoimapuisto on kuvan 2 mukainen.

Tuulivoimapuiton rakentamisesta päättää viime kädessä Jämsän kaupunginvaltuusto.

Lähialueen asuntojen ja loma-asuntojen arvo laskee merkittävästi, joku on arvioinut, että ne muodostuvat ns. arvottomiksi Vehmaanmäen tuuliteollisuusalueen ympäristön kiinteistöillä.

Kuva 1

Kuva 2

Metsälain 10 § - Erityisen tärkeät elinympäristökuviot

Erityisen tärkeät elinympäristökuviot -karttapalvelusta näet metsien erityisen tärkeät elinympäristöt. Palvelusta saat tukea metsätöiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä luontokohteiden tunnistamiseen. Palvelun tiedot on esitelty kuviotietoina kartalla. Kohteet on teemoitettu elinympäristötyypeittäin.

Metsälaissa (1093/1996) määritellään 10 §:ssä erityisen tärkeitä elinympäristökuvioita. Metsälakikohteet erottuvat selvästi ympäristöstään, ovat pienialaisia ja usein metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kasvillisuus, maaston muodot tai esimerkiksi puusto poikkeavat ympäröivästä metsästä. Näiden kohteiden säilyminen täytyy turvata esimerkiksi, kun metsässä tehdään metsänhoitotöitä.

Vastuu lakisääteisten luontokohteiden huomioimisesta on metsänomistajalla, metsän hakkaajalla sekä hakkuun suunnittelijalla. Metsäalan toimijan tulee selvittää elinympäristöt toimenpiteitä suunniteltaessa ja hakkuuoikeuden haltijan niiden toteutusvaiheessa.

Kartta: erityisen tärkeät elinympäristökuviot

Linkki: Metsäkeskus

Jämsä Vehmaanmäki TV kartta

Ohessa on esitetty Vehmaanmäen tarkka tuuliteollisuusalueen kartta etäisyyksillä. Ahdasta on. Siivet pyyhkii naapurin isänniltä hankkijan hatun päästä. Pylväskin kaatuu siiven kanssa kaatuessaan naapuriin.

Vehmaanmäen lounaisosasta lähtisi uusi 110 kV linja, joka on joko avolinja tai maakaapeli. Linjan pituus on vähintään 17 km kytkinasemalle.

Huoltoteiden reunalta poistetaan puut siten, että tien kokonaisleveys on 10-15 m.

Metsälain 10§ erityisen tärkeä elinympäristö on voimala 1 kaakkoisosassa ja voimala 3 lounaisosassa.

Ahdistaa

Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa, sanoi psykiatri asiakkaalleen.

Potilas aloitti: Kaikki alkoi, kun menin naimisiin.

Vaimolla oli aikuinen tytär, josta sitten tuli minun tytärpuoleni.

Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niimpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni.

Vaimoni sai pojan. Siitä tuli automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun enoni.

Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.

Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä.

Siksi ahdistaa...

*Potentiaalia* ja *Nimelliskapasiteettia*

Severus Konkolan laivanvarustaja suvun pikkuserkun kaima, laivanvarustaja hänkin, lähetti viestin WhatsApp:lla. Alkuperäinen teksti on erään valtakunnan poliitikon SOME-postaus. Jääköön alkuperäinen kirjoittaja nyt kertomatta.

No asiaa tai asian vierestä, ihan miten haluaa tulkita. Heitän sen tähän pahastuu siihen lukija tai on hymyssä suin. Se on suvaitsevaisuudesta kiinni.

Tuulivoima on ongelmien ratkaisijana hiukan samanlainen kuin työperäinen maahanmuutto.

Kummassakin on *potentiaalia* ja *nimelliskapasiteettia*, joiden realisoituminen ratkaisisi ongelman, tässä tapauksessa energian saatavuusongelman ja taloudellisen huoltosuhdeongelman.

Sekä tuulivoiman rakentamista että työperäisen maahanmuuton lisäämistä koskevat päätökset perustuvat tiettyihin oletuksiin; tuulivoima siihen, että tuulee eikä ole liikaa lunta, jäätä ja pakkasta, maahanmuutto siihen, että tulijat työllistyvät vähintään yhtä hyvin kuin maassa jo oleva väestö.

Kumpikin oletus on kokemusperäisesti väärä, mutta niistä pidetään sitkeästi kiinni ja päätökset perustuvat edelleen niihin. Lopputulos on, että pelloilla seisoo toimettomia tuulimyllyjä ja Kampissa toimettomia maahanmuuttajia. Energiapula ja työvoimapula jatkuvat.

Jämsän tuuliteollisuusalueiden avosähkölinjat noin 44 km

Jämsän kolme tuuuliteollisuusaluetta tuottavat sähköä, jonka toimittaminen Fingrid-verkkoon ei ole mikään ongelma tuuliteollisuusyrittäjille. Kun tuuliteollisuusalueet on luvitettu, on helpoin tehtävä jäljellä.

Hallituksemme ylläpitää vanhaa lunastuslakia, jotta sähkölinjamaat saadaan vuokrattua puoli-ilmaiseksi  maanomistajilta. Yrittäjät yrittävät ensin avosähkölinjaa, jonka valmistaminen on 5 kertaa halvempaa kuin maakaapeli.

Siis vähintään 44 km on Jämsän luontoa "raiskattava", jotta hallituksemme saa vihreää siirtymään myös Jämsän luonnosta.

Näitä kolmea pientä alle kymmenen voimalan aluetta varten ei rakenneta uusia Fingridsähköasemia. Virta johdetaan lähimpään tai helpoimmin toteutettavalle sähköasemille johtavalle reittilinjalle. Jämsän tuulivoimala (TV) alueet tarvitsevat jokainen erikseen oman (avohakatun) linjan.

Johtoalueet on noin 50-60 leveitä uria maastossa. Johtoalueet on kuvattu Fingridin sivuilla.

Jämsän tuuliteollisuusalueilta johtolinjakartat liitteenä. 

TIIRINMÄKI VEHMAANMÄKI PAISTIKASSUO lueteltuina pohjoisesta etelään.

TIIRINMÄKI

VEHMAANMÄKI

PAISTIKASSUO

Saunakylä 2024 - Lämmittäjän silmin

 Tulipa nakerreltua video, kun muut vetävät vielä hirsiä.

Tuuli mylläri, Youtube - Latamäki, Luhanka

YouTubessa on "Tuuli myllärin" videoita. https://www.youtube.com/@tuulimyllari8723

Videot on kuvattu Luhangassa Latamäen tuulivoimala-alueella 2014.

Alueella on yhteensä 6 Vestaksen turbiinia 3,0 MW, napakorkeus 140 m, lapojen halkaisija 130 m, korkeus lavan päähän n. 205 m. 

Ohessa yksi esimerkki

https://www.youtube.com/watch?v=P9sCWqXnJLs

Paikka: Latamäki sijaitsee Luhangan Lempään kylässä Päijänteen rannalla n. 200 m merenpinnan yläpuolella. Kuvattu ohi menevältä metsätieltä.Välimatkaa n. 400 m myllyyn. Alueella on 6 samanlaista myllyä n.500 m välein toisistaan. Huonon kelin takia kuvassa vain yksi mylly ja yhden myllyn melu.

Tuulivoimala-alueet - Paistikassuo-Tiirinmäki-Vehmaanmäki

Metsäkäyttöilmoitusten perusteella voi tehdä päätelmiä.

PAISTIKASSUO

Voimassa olevat metsänkäyttöilmoitukset paljastivat poikkeuksellista metsänkäyttöä Liesjärven ja Heräjärven välillä.

Avohakkuuta paljon samalla paikkakunnalla, samana 2023 vuonna ilmoitukset kolmella eri kiinteistöllä.

Näille kolmelle eri kiinteistölle mahtuu oikein hyvin 8 tuulivoimalaa (TV).

TIIRINMÄKI

Jämsän Tiirinmäen ympäristössä oleville kiinteistöille tulee kiire myydä kiinteistönsä. Jämsäkään ei riko lakia, vaikka voimalaitos on kilometrin etäisyydellä asunnosta.

Joka puolella Suomea on kunnan valtuutetut "uhranneet" muutaman kiinteistön "vihreälle siirtymälle" laillisesti.

Tiirinmäelle mahtuu 7 laitosta, ahdas paikka.

VEHMAANMÄKI 

Jämsän Vehmaanmäkikin ahdas. Jämsän valtuutetut saavat 7 voimalaitosta mahtumaan. Muutama asunto muuttuu autiotuvaksi noin kilometrin etäisyydellä voimalaitoksista.

Joulurauhan julistus

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

Tuulivoima -hankkeet ja voimalat Suomessa, kartta

Tuulivoima -hankkeet ja voimalat Suomessa, kartta

Paistikassuon otolliset tuulivoima-alueet

Kartan mukaan Paistikassuon otolliset tuulivoima-alueet on lähempänä Keuruun rajaa kuin itse Paistikassuolla.

Kartan värit:

• Tummenetuilla alueilla ei ole ollut metsätaloutta ja maa on soista ja näinollen ei sovellu TV rakennusalueeksi.
• Vaalea kartan osuus on metsää ja soveltuu TV alueeksi. 
• Vihreä on avohakkuu, musta on maankäyttömuutos jne.

Kartassa on metsänkäyttöilmoitukset merkattu. Niistä voi päätellä rakennushankkeet. Jos on useita samanaikaisia ilmoituspäivämääriä.  Ovat Suomen Metsäkeskuksen serverillä.

MML sivustolle karttapaikka.fi on toimiettu myös metsänkäyttöilmoitukset.

Metsänkäyttöilmoitukset: Metsäkeskus

Jämsässä ei ole maakuntakaavassa tv-alueita

Nyt Jämsässä ei Keski-Suomen kunta ole laittanut ainuttakaan TV -aluetta. Maakuntakaava 2040 on hyväksytty ilman TV alueita Jämsään.

Keski-Suomen Maakuntakaava 2040

Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta

Hirteishuumorin sälyttämänä oikein Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta.

Uhrasin itseni SOME:ssa tuulivoiman vastustajana

Olin ennen tuulivoiman kannalla. Mutta kun mökkimme on menossa lähes arvottomaksi ja pilalle, niin päätin aloittaa SOME:ssa kampanjan. Tiesin jo etukäteen, että lunta tulee tupaan ja reilusti. Mutta paksu nahka ja pitkä pinna auttavat kovimpiin lyönteihin.

Itse olen ollut aiemmin mieltä, että tuulivoima on hyvä asia. Mutta muutamassa sekunnissa mieleni muuttui, kun asiasta uutisoitiin.

Erinäisistä SOME -kommenteista päätellen tuulivoimaloista 

• ei ole mitään haittaa naapurustolle
• ei ole mitään vaaraa naapurustolle
• ja ne ovat tervetulleita ihan tuohon naapuriin.

Se tässä on jäänyt mietityttämään, että jos tuulimyllyistä ei ole mitään haittaa, niin sijoitetaan ne jonnekin muualle kuin luonnon rauhaan ja hiljaisuuteen. Nopean päätelmän tuloksena sijoitetaan ne tuulimyllyt taajamiin ihmisten lähelle, kun haittaa ei ole. Siellä jo on muutenkin melusaastetta mm. liikenteestä.

Ja tuntuu sille, että yleinen mielipide on, että  "tuulivoimaa saa rakentaa, kun ei näy minun tiluksille". 

Siis tehdäänkin uudet suunnitelmat ja sijoitetaan ne

• Hartusvuoreen
• Hiidenmäkeen
• Tervasmäkeen
• Korvenmäkeen
• Koulunmäkeen
• Tiitolanmäkeen 
• Rekolanmäkeen

Näin ne ajatukset muuttuvat ja niin muuttuvat tuulimyllyjen paikatkin.

Possu ilman peräreikää

Ote muistelmasta isäni isästä eli papasta, oikeammin kauha-papasta.

Pappa oli hyvä käsistään ja teki aina meille leikkikaluja, muistelee Eeva, jolla papan tekemä puinen nuken sänky ullakolla odottaa tyttärentyttären vierailua. Mutta ei pappakaan kaikkea osannut.

Kerran emo-possu synnytti porsueen, jossa yhdeltä, muuten kaikin puolin hyvännäköiseltä pikkupossulta puuttui peräreikä. Kun possu alkoi paisua kuin ilmapallo, niin pappa meinasi, että sille täytyy puhkaista reikä. Pappa kuumensi raudan ja ryhtyi sillä puhkaisemaan reikää. Possu huusi ja kiljui ja äiti-Elsa oli vihainen possun puolesta. Reikää ei syntynyt. Possu piti lopettaa.

Paistikassuon tuulimyllyjen havainnekuva

Joku voi ihmetellä, miksi vouhkaan Paistikassuon tuulivoimaloista. Oheisessa kuvassa havainnollistan, miksi. Kuva on otettu mökkirannasta Liesjärveltä Paistikassuolle päin. Sijoitin kuvaan 7 tuulimyllyä, joiden pyyhkäisykorkeus on 300 m. Etäisyys mökin pihasta tuulimyllyille on noin 2 km. Ääni kantautuu aina 3-5 kilometriin saakka. Välissä on noin 500 m järveä ja 1500 tasaista suota.

Onko kuvan mitat juuri oikein, niin ei varmaan. Kuva kuitenkin havainnollistaa mökkimaisemaa. 

Mitä luulet, että mökkini pihassa on desibelimäärä? 

Ja miltä sinun mielestä maisemalle on tapahtunut?

Mieti hetki.

LISÄYS: Nopeiden laskutoimitusten jälkeen tuulimyllyt kuvassa on noin mittakaavassa. Vastaranta on 500 m päässä ja etummaiset tuulimyllyt 2000 m päässä, rantapuut noin 20 m korkeita ja tuulimyllyn pyyhkäisykorkeus on 300 m. Ruutupaperille piirretty kuva.

No olihan se piirrettävä kuva ihan ruutupaperille. Rantapuun korkeus kertaa 4 on tornin korkeus vedenpinnasta.

Suomi tarvitsee perusvoimaa

Suomi tarvitsee uutta ydinvoimaa tasaisen perusvoiman turvaamiseksi. Tarvitaan useita toimenpiteitä puhtaan sähkön lisäämiseksi Suomessa. Puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen sähkö on Suomelle kilpailuetu, joka houkuttelee investointeja ja uusia pääomia. Osa kokonaisuutta on ydinvoiman lisärakentaminen, sillä ilman uusia hankkeita ydinvoiman tuotanto vähenee Suomessa ensi vuosikymmenen lopulla.

Vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä tarvitaan huomiota myös tasaiseen ja joustavaan sähköntuotantoon. Ne luovat perustaa 2030-luvun päästöttömälle sähköjärjestelmälle, jossa sähkön tuotanto ja kulutus on tuntuvasti nykyistä suurempaa teollisten investointien ja sähköistymisen vuoksi.

Olennaista on löytää Suomeen sopiva, julkisen talouden kannalta kestävä ja markkinoita mahdollisimman vähän vääristävä malli. Valtion takaus suurille hankkeille, kuten uudelle ydinvoimalle voi olla tällainen.

Kapasiteettimekanismilla on tavoitteena varmistaa sähkön riittävyys ja ennakoitavuus vaihtelevan tuotannon lisääntyessä. 

Mekanismin tulisi olla teknologianeutraali ja mahdollistaa erilaiset ratkaisut, kuten uusi sähköntuotantokapasiteetti, säätövoima, kysyntäjousto ja energiavarastot kilpaillun ja tehokkaan markkinan varmistamiseksi. 

Lähde STT INFO

Jämsän tuulivoimalat, 3 aluetta, 7 myllyä/alue, korkeus 300 m

Puhelin soi ja tuntematon numero soitti. Linja yhdistyi Luhangan Latamäen eteläpuolelle. Tuli kuin Jäätteenmäelle faksi aikoinaan, odottamatta ja ennalta arvaamatta.

Puhelu alkoi seuraavasti. Nyt ollaan vaiheessa, jossa lähinnä ulkomainen sijoittaja pyrkii huijaamaan Jämsän mammat ja papat (60-90 v). Huono juttu on, että röyhkeä pienten erillisten hankesuunnitelmat, joissa ohitetaan maakuntakaavoitus. 

Eli toimijat menevät suoraan Jämsän kaavoittaja pakeille ja kaavoitus käynnistyy. Asia tulee julkiseksi vasta, kun se on julkisella esityslistalla. Nyt tieto karkasi jo maanomistajille järjestetystä tilaisuudesta.

Eli jos tuulivoima -hankkeessa on alle 10 tuulivoimalaa, niin ei tarvita maakuntaliiton päätöstä. Siis suoraan vaan kaupungintalolle kaavoittajan pakeille. 

Pinta-aloista laskettuna kullekin kolmelle alueelle on tulossa 7 tuulimyllyä. Laskenta menee yksinkertaisesti niin, että 100 ha/tuulimylly ja siitä tulee toi 7.

Sijoittajat hakee tuottoa sijoitukselleen. Eli Luhanagan Latamäen voimalat on silloiseen aikaan isoja, 3 MW, napakorkeus on 140 metriä ja pyyhkäisykorkeus 196 metriä. 

Nyt rakennetaan isoja, valtavia 10 MW laitoksia, joiden pyyhkäisykorkeus on 300 m. Koska sijoittajille tuotto on tärkeä, niin siksi tehdään isoja laitoksia. Hartolaan piti tulla noita 300 m tuulimyllyjä, mutta hanke kaadettiin.

Sijoittajat ovat ulkomaisia sijoittajia, joita ei edes oikein tiedetä. Parhaimman tiedon mukaan 81-82 % sijoittajista asuu muualla kuin Suomessa.

Kokemusperäisen tiedon mukaan Luhangassa 5 km päässä ei kuulu tuulimylly pihalla, mutta kun sisälle menee, niin alkaa "basso" kuulumaan. Eli julkisuudessa esitetty noin 1 km suojaraja ei käytännössä pidä paikkaansa käytännössä. Todellisuus on jossain 3-5 km paikkeilla.

Maanomistajat, jotka vuokraavat alueensa toimijalle saavat vuokratuloina 25.000-30.000 €/v. Kun tästä otetaan verot pois, niin saadaan 20.000 €/v puhtaana käteen. Ja jos maanomistajan alueelle tulee useampi mylly, niin pätäkkää tulee.

Mutta onko tämä ekologista? Ei ole. Kun tehdään ympäristötaselaskelma, jossa otetaan voimaloiden valmistus ja valmistajamaihin jätetyt päästöt, kuljetukset, rakentaminen, betoniperustukset, purkaminen, romutus ja kierrätys huomioon, niin ekologisuus on kyseenalaista.

Tuulivoimalan purkaminen, romutus ja kierrätys maksaa Saksassa tehdyn arvion mukaan 6,5 - 10 % investoinnin arvosta. Jos 1 MW:n rakentamiskustannus on 1,3 miljoonaa, niin 7 MW:n voimalan investointi on 9,1 miljoonaa. 6,5 % tästä on 591 500 euroa. Tuo summa voimalaa kohden pitäisi asettaa purkuvakuudeksi ja mieluummin kunnan/kaupungin hyväksi kuin maanvuokraajan. 

Ja haluammeko me 300 m korkeita tuulimyllyjä Jämsään? Mielestäni emme.

Hyvää Joulua

Ystävä rakas kuule tätä,
tekemättä jotain jätä!
Näytä kiireelle kieli
ja ota rento mieli.
Muista tähdet ja taika
ja unohda sitten aika.

Desibeli -tason nosto 35 dB >>> 40 dB suomennettuna

OHJEARVOT

Desibeleille on olemassa ohje-arvoja, joita ei saa ylittää:

Asutusalue 

-    korkeintaan 55 dB

-    yöllä 50 dB;
-    uusilla asuinalueilla 45 dB, vastaa hiljaista kaupunkiliikennettä.
Virkistysalueilla 

-    45 dB;
-    yöllä 40 dB, vastaa kuiskausta kirjastossa.
Liike- ja toimistohuoneet 

-    45 dB, vastaa hiljaista puhetta.
 Asuinhuoneissa 

-    35 dB;
-    yöllä 30 dB, vastaa metsää.

Opetustilat 

-    30 dB, vastaa puiden suhinaa.

LOBBAUS

Aikaisemmin oli 35 dB ulkomelun raja-arvo yöaikaan. Tuulifirmat lobbasivat niin, että nostettiin 40 dB:n. Tuulivoimamelu on erittäin vaikea asia ymmärtää ja hallita. Tuuliyritysten omien konsulttien tekemät melumallinnukset ovat yleensä virheellisiä. Hei tietävät tämän ja siitä syystä vastustavat viimeiseen asti ympäristölupaa. Suomessa on vain muutama riippumaton tuulivoimamelun asiantuntija, joka hallitsee asian.

KÄYTÄNNÖSSÄ

No mitä se tarkoittaa, kun tuulivoimaloiden desibeliraja-arvot nostettiin 35 dB >>> 40 dB?

Oheisen taulukon mukaan 35 dB nosto 40 dB:n tarkoittaa sitä, että äänenpaineen suhteellinen muutos on 1,8 kertainen eli raja-arvo kasvoi noin 80 %.

LOBBAUKSEN TULOS

Yksinkertaisesti sanottuna raja-arvoa eli äänenpainetasoa nostettiin lobbauksen seurauksena 80 %.

Siis desibelit vain hämää, koska se on kymmenkantaisella logaritmisella asteikolla. Eli desibeli-lukuarvon muutos ei oikeasti kerro ihmiselle selkokielellä paljonko äänenpainetaso oikeasti muuttuu.

Tuulifirmat lobbasivat niin, että 35 dB nostettiin 40 dB:n

Aikaisemmin oli 35 dB ulkomelun raja-arvo yöaikaan. Tuulifirmat lobbasivat niin, että nostettiin 40 dB:n. Tuulivoimamelu on erittäin vaikea asia ymmärtää ja hallita. Tuuliyritysten omien konsulttien tekemät melumallinnukset ovat yleensä virheellisiä. Hei tietävät tämän ja siitä syystä vastustavat viimeiseen asti ympäristölupaa.  Suomessa on vain muutama riippumaton tuulivoimamelun asiantuntija, joka hallitsee asian.

Parhaillaan hallituksessa käydään kädenvääntöä monista tuulivoimaan liittyvistä asioista. Yksi on se, että määrätäänkö kansalliset metrimääräiset etäisyysrajat tuulivoimaloista asutukseen, tuleeko yhdistelmä metrimääräisistä ja desibelirajoista vai jotain muuta.

Ensi kertaa Suomessa on saatavilla koottua tietoa tuulivoiman haitallisista terveysvaikutuksista. Laaja tutkimuskatsaus pitää sisällään aiemmin suomeksi julkaisematonta tietoa tuulivoiman infraäänen vaikutuksista ihmisen terveyteen. Tutkijat esittävät Suomeen erityistä tuulivoiman tutkimusohjelmaa sekä haittojen seurantaa, myös tuulivoimaan liittyvän poliittisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimuskatsaus kokonaisuudessan löytyy ohesta.

Suomi - Keronen kirjallisuuskatsaus STT Info Tuulivoima ja sen terveysvaikutukset 24.2.2021. 

Ympäristötaselaskelma ja Vihreät on hiljaa

Jämsään rakennetaan tai on suunnitelmissa uusiutuvaa energiaa.

Aurinkopaneelikenttiä on suunnitteilla kaksi (2)

• Könkkölän pellolle 66 ha ja 
• Kerkkolankankaalle 200 ha.

Tuulivoima-alueita on suunniteilla kolme (3)  

• ja niissä jokaisessa kymmenen (10) myllyä jokaisessa eli yhteensä 30 myllyä. 

Kun tehdään ympäristötaselaskelma, jossa otetaan voimaloiden valmistus ja valmistajamaihin jätetyt päästöt, kuljetukset, rakentaminen, betoniperustukset, purkaminen, romutus ja kierrätys huomioon, niin ekologisuus on kyseenalaista.

Ja Jämsän Vihreät on ihan hipi -hiljaa. Miksi? 

Tuulivoima ja melu

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla, kuten tuulivoimalla, vähentää terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Tuulivoimaloiden äänen mahdolliset haitat terveydelle ja hyvinvoinnille aiheuttavat kuitenkin huolta tuulivoiman tuotantoalueiden lähellä asuvissa.

Tuulivoimamelulle on annettu Suomessa omat ulkomelutason ohjearvot, jotka ovat tiukemmat kuin muulle ulkomelulle annetut ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle altistuvalla alueella seuraavia ohjearvoja:

Pysyvä asutus, loma-asutus, hoitolaitokset ja leirintäalueet

• Päiväajan keskiäänitaso ulkona LAeq 07–22 ei saa ylittää 45 dB:ä (päiväohjearvo)
• Yöajan keskiäänitaso ulkona LAeq 22–07 ei saa ylittää 40 dB:ä (yöohjearvo)

Oppilaitokset ja virkistysalueet

• Päiväajan keskiäänitaso ulkona LAeq 07–22 ei saa ylittää 45 dB:ä (päiväohjearvo)

Kansallispuistot

• Päiväajan keskiäänitaso ulkona LAeq 07–22 ei saa ylittää 40 dB:ä (päiväohjearvo)
• Yöajan keskiäänitaso ulkona LAeq 22–07 ei saa ylittää 40 dB:ä (yöohjearvo)

Lue lisää:

1. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
2. Tuulivoimaneuvonta (Ympäristöhallinto)

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Tuulivoima ja melu

Axpo Renewable Finland Oy

Tietoa yhtiöstä

Axpo Renewable Finland Oy on osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, ja pääasiallinen toimiala Energiapalvelut, energian tuotanto. Yhtiön toimitusjohtaja on Joakim Torsten Andreas Ingves.

Yhtiön toinen toimiala on tuulivoima.

Taloustietoja ei ole saatavilla viimeisen viiden vuoden ajalta

Tuulivoima-alan kehitys

Axpo kehittää, rakentaa ja operoi tuulivoimapuistoja kaikilla Euroopan tuulisilla alueilla, ja toimii aktiivisesti myös Suomessa. Yhtiön tavoitteena on lisätä Euroopassa yhteensä 3 GW:n kapasiteettia vuoteen 2030 mennessä.

Axpo toimii tuulivoimabisneksen koko arvoketjussa. Axpo Renewable Finland Oy:n liiketoimintamalliin kuuluu tuulivoimapuistojen kehittäminen, rakentaminen ja myynti sekä niiden hallinnointi.

Axpo hyötyy Volkswind-konsernin laajasta kokemuksesta, ja se on ollut osa Axpoa vuodesta 2015.

Axpo on ammattitaitoinen ja luotettava kumppani yhteisöille ja maanomistajille. Haluamme, että kaikki tuulivoiman kehittämishankkeet ovat menestys kaikille osapuolille: yhteisölle, maanomistajille, itsellemme ja ympäristölle. Maanomistajat hyötyvät kokemuksestamme, dynaamisuudestamme ja vahvasta pääomapohjastamme hankkeiden rahoittamisessa. Pyrimme varmistamaan, että kiinteistönne arvo nousee nopeasti.

Axpo tavoittelee sitä, että alue hyötyy tuulipuiston rakentamisen tuomista taloudellisista eduista. Rakennus- ja sähkötöiden toteuttamisessa suosimme paikallisia yrityksiä, mikä takaa alueellisen lisäarvon ja työpaikkojen turvaamisen.

Tuulivoimaloiden purkaminen Saksassa

TUULIVOIMALOIDEN PURKAMINEN SAKSASSA 

Tuulivoimateollisuuden etujärjestön inforaportti helmikuu 2024 (Überblick der landesrechtlichen Regelungen zum Rückbau von Windenergieanlagen) Käännös HH.

Saksassa purettiin vuonna 2023 yli 400 tuulivoimalaa. Osaan purettujen tilalle rakennettiin uudet. Yhä enemmän voimaloista putoaa tukijärjestelmän ulkopuolelle, jolloin purkaminen lisääntyy. 

Suomessa purkaminen todennäköisesti alkaa myös tämän vuosikymmenen lopulla, kun voimaloilta, jotka päässeet syöttötariffin piiriin, tuki loppuu.

Purkamisesta on valtion ja osavaltion tasoilla määräyksiä, jotka vaihtelevat. 

Yleismääräys on se, että myös tuulivoimaloiden perustukset on purettava maaperästä, jonka jälkeen rakennuspaikka on ennallistettava rakentamista edeltävään kuntoon. Tämä koskee useimmiten myös sähköasemien, siirtojohtojen/maakaapeleiden poisvientiä ja huoltoteiden ennallistamista.

Raportissa käsitellään tilannetta yhdeksässä (9) osavaltiossa.

PURKAMINEN
Seitsemässä (7) osavaltiossa edellytetään käyttöiän jälkeen kaikkien voimaloiden maanpäällisten ja maanalaisten (perustukset) osien täydellistä purkamista, poisvientiä ja kierrätystä sekä rakennuspaikkojen
ennallistamista. Kahdessa osavaltiossa edellytetään myös perustusten purkamista, mutta joillakin edellytyksillä voi saada erikoisluvan perustusten muunlaiseen käsittelyyn. Kaikissa osavaltioissa kaikki voimaloiden kaapelit, siirtojohdot on purettava ja huoltotiet ennallistettava.

PURKUVAKUUS
Poiketen Suomen käytännöstä, jossa tuuliyritys ja maanvuokraaja sopivat purkuvakuudesta, Saksassa rakennusluvan myöntäjä, siis kuntien viranomainen neuvottelee ja määrää purkuvakuuden suuruuden.

Kaikissa tarkastelluissa osavaltioissa vakuus on pakollinen, mutta sen määrittely voi vaihdella.

Tuulivoimalan elinkaareksi lasketaan 20 vuotta ja vakuus lasketaan purkukustannuksille 20 vuoden päähän. Siihen pitää sisältyä myös arvonlisävero. 

Vakuuden pitää sisältää voimalan purku, nosturityöt, poiskuljetukset, romutus- ja kierrätyskustannukset sekä tietysti myös ennallistaminen.

Rakennusluvan myöntäjä tai hankkeen hyväksyjä vastaa purkuvakuuden oikeellisuudesta. Vakuus voi olla prosenttiosuus investointikustannuksista tai esimerkiksi kiinteä summa rakennetusta megawattitehosta. Vakuutena on käytetty 5 %, 6,5 % tai 10 % investointikuluista. Rakennusaikaisiin purkukustannuksiin on lisätty 20 vuoden päästä 20 % tai 40 % kustannusnousu. Joissakin tapauksissa on käytetty vakuuden määrittelynä voimalan napakorkeus metreinä x 1000 euroa. Yhdessä osavaltiossa on käytetty vakuuden määrittelynä 30 000 euroa/megawatti.

Mistä ihan oikeaa tietoa tuulivoimasta?

Kirjoittelin jutun "Oikeaa tietoa tuulivoimasta". No ei "kelvannut" kaikille. WhatsApissa tuli palautetta tai sain keskustelun aikaiseksi. Tässä viestinvaihto hieman muokattuna, mutta siitä selviää, mistä oikeaa tietoa saa. Keskustelun kliimaksi on lopussa.

KESKUSTELU

Minä: "Oikeaa tietoa tuulivoimasta"

Herra X: "Tuo oli melko kökköä. 😅 Lähteet kuntoon teksteille ja tutkimuksille. Älä ny pyhiä pilaa pelkästään tuulivoimaa aatellen. 🙂 Vesivoimaa en hyväksy ollenkaan. Ne vaelluskalat....🤷‍♂️"

Minä: "Se oli kokkoa."

Herra X: 🤪

Minä: "Lähde on konsultti, torpannut 10 hanketta ja 9 hanketta on "työn alla" torppauksessa.

Herra X: "Juu, oli helppo päätellä, ettei ollut "puolueeton" selvitys 🤣."

Minä: "Se on suhteellista, mikä on puolueetonta."

Herra X: "Juu ei se selvitys voi tuulivoimalobbareiltakaan tulla."

Minä: "Tässä muodostan kantaani..."

Herra X: "Niinku sanoin. On niitä asioita, joissa ihmisiltä puuttuu kyky asettua toisen asemaan. Kannatetaan kunnes osuu omalle kohdalle. Ymmärrän kyllä, jos ei haluta vaikka 1 km säteelle. Pidemmältä matkalta en osaa sanoa, omakohtaiset kokemukset ettei ole häirinneet mitä on reissussa ollu lähettyvillä. Mutta ei tosiaan sen suurempaa kokemusta asiasta. Lobbaajia en usko, mutten kyllä vastustuskiihkoilijoitakaan."

Minä: "Näin on. Jossain välimaastossa on totuus."

Herra X: "No se 👍"

Minä: "Pitää itse "laskea""

Herra X: "Tai käydä jutteleen semmoselle, jonka lähistöllä on muutamia tuulimyllyjä vaikka 2..3 km päässä ollu vaikka 5 vuotta. Siinä kait parhaan käsityksen sais."

Minä: "On tullut käytyä"

Herra X: "Tarkoitin selvittää tuollaiselta asukkaalta, joka niistä parin kilsan päässä on asunut jokusen vuoden. 🤓"

Minä: "Ymmärsin. Mutta nekin on puolueellisia. Joko hermo on mennyt tai sitten ovat rakastuneet tuulivoimaan."

Herra X: "Ei kait niihin rakastu. Mut jos ei häirihte ni ei häirihte. Ja jos on hermo menny ni ehkä syystäkin."

Minä: "Täytyy muuttaa kokeeksi tuulivoimalan naapuriin vuokralle, niin tulee aitoja kokemuksia, ei mitään luulopuheita."

Herra X: "Alat heti pakkaamaan, katoppa vaimos ilmettä kun kerrot 😁"

Minä: "Nauraa tossa sohvalla..."

Korkeudet - Tuulivoimala, Näsinneula ja Tiilipiippu

Tutkaillaan kolmen eri kohteen korkeuksia

• Luhangan Latanmäen tuulipuiston myllyn korkeus
• Tampereen Näsinneula
• Kaipolan tehtaan savupiippu

Latamäen tuulipuisto 

on Luhangan kunnan eteläosassa. Tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Tuulipuisto valmistui marraskuussa 2014. Tuulipuistossa on kuusi Vestas V112-3.0MW -tuulivoimalaa, joiden

• napakorkeus on 140 metriä ja
• pyyhkäisykorkeus 196 metriä.

Alueella on kuusi turbiinia ja niiden kokonaisteho on 18 MW.

Näsinneulan

näkötornin huippu 

• kipuaa 168 metrin korkeuteen, ja 
• näköalatasanteelta 120 metristäkin kelpaa tiirailla maisemia.
• Itse torniosa on 134,5 metriä korkea.

Kaipolan tehdas

on rakennettu 1950-luvulla. Voimalaitoksen piippu on rakennettu tiilistä vuonna 1954. Piippu on ollut maisemassa nyt maisemassa 70 vuotta

• Piipun korkeus on 120 m. 

SUMMA SUMMARUM: Eli se on melkein sama onko Näsinneula, tehtaan piippu vai tuulivoimala, napakorkeus.Tuulivoimalan pyyäisykorkeus on 196 m eli se on ehdottomasti korkein näistä kolmesta.