keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Miten päästä liikkeelle oikeaan suuntaan?

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa tarkoittaa tietynlaista asennetta ongelmallisiin tilanteisiin. Nimensä mukaisesti ratkaisukeskeisyys pyrkii ratkaisuihin, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen. Kaikkiin inhimillisen elämän pulmiin ei kuitenkaan aina voi löytyä ratkaisua, mutta uusien näkökulmien avulla voidaan saada aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tulevaisuuteen suuntautuminen, toiveikkuuden ja voimavarojen etsiminen ja tukeminen kuuluvat olennaisesti tähän ajattelutapaan.

Perinteisesti suhtaudumme hankaluuksiin usein lineaarisella syy-seurausmallilla, eli etsimme syitä esille tulleeseen ongelmaan. Esimerkiksi oman itsen kehittämisessä tämä merkitsee vikojen ja puutteiden nimeämistä ja niiden syntymekanismien etsimistä. On asioita ja tapahtumia, joissa on hyvä etsiä ongelmaan syy ja korjata se, mutta se tapa toimii parhaiten mekaanisissa ongelmissa, kuten auton korjaamisessa. Inhimillisissä tai ihmisten välisissä pulmissa syiden etsimisestä seuraa helposti syyttelyä ja syyllisyyttä, vaikka se ei olisi tarkoituskaan. Kierre, joka vie syiden etsimiseen, ei edistä yhteistyötä tai asioiden kehittymistä toivottuun suuntaan. Tuloksellisempi tapa on pyrkiä tavoitekierteeseen, jossa toivottu tilanne ja edistysaskeleet sitä kohti innostavat eteenpäin. Ratkaisukeskeinen ajattelu-/työtapa on siis syntynyt mekaanisen syy-seurausmallin rinnalle ja korvaamaan sitä inhimillisten pulmien ja ongelmien työstämisessä.

Vaikka lähestymistapa on lähtöisin terapiamaailmasta, siitä saatuja hyvän vuorovaikutuksen ja toiminnan strategioita on sovellettu ja mallitettu monille erilaisille inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen aloille. Unelmien, toivetilojen ja niihin liittyvien konkreettisten tavoitteiden tutkimisen tiedetään kokemuksesta innostavan ihmisiä ja yhteisöjä enemmän kuin ongelmiin syventyminen. Tavoitteet antavat energiaa!

Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus
Ei pohdita ongelman syntyä, muutetaan vaikeus tavoitteeksi.
Keskustelu, ajattelu tai työskentely suunnataan toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä edistysaskeliin, jotka vievät tavoitetta kohti.

Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi

Huomion suuntaaminen aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin.
Menneisyyden tarinan voimanlähteiden etsiminen uuden muutoksen aikaansaamiseksi. Ihmisellä on voimavaroja saada aikaan itselleen tärkeät muutokset!

Edistys tapahtuu pienin askelin
Huomion kiinnittäminen pieniin edistysaskeliin tai liikahduksiin, etenemiseen kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta. Kannustaa ponnistelemaan ja jatkamaan.

Tasaveroisuus ja yhteistyö
Keskustelukumppaneihin suhtaudutaan arvostaen heidän ideoitaan ja kunnioittaen heidän tapaansa toimia. Vuorovaikutus tähtää yhteistyön syntymiseen.

Arvostaminen
Toisten ihmisten ajattelutavan ja maailmakuvan sekä arvojen kunnioittaminen, mikä ilmenee mm. hyvänä kuunteluna.
Oman itsen ja omien arvojen kunnioittaminen valintoja tehtäessä.

Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa
Puutteiden ja hankaluuksien tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistu-misia tarkastellaan oppikokemuksina. Leikin ja huumorin avulla voidaan rikkoa juuttuneita käsityksiä.

Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja
Tapahtumien ja kokemusten takana ei ole vaikuttamassa vain yksi totuus. Asiat tapahtuvat aina yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön, niinpä tavoitteeseen voi päästä monia, erilaisia polkuja pitkin.

tiistai 28. marraskuuta 2017

Eettiset pelisäännöt

Jämsän kaupunkiin on luotu eettiset pelisäännöt, jotkat koskevat sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Ohjeistusmateriaali löytyy kaupungin nettisivulta.




maanantai 27. marraskuuta 2017

Ryhmäpuheenvuoro 27.11.2017

Arvoisa Valtuuston puheenjohtaja hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja median edustajat

Hallitus esittää meille valtuutetuille lisävelanottoa, vaikka kaupungilla on omaa rahaa Jämsän Aluelämmön taseessa 5,2 M€. Tämä on jakokelpoista omaa pääomaa, siis siirrettävissä suoraan kaupungin taloutta paikkaamaan. Muistettakoon vielä, että kaupunki on Aluelämmön suurin asiakas, joten tuo miljoonapotti on osin kerätty juuri kaupungilta itseltään.

Yhtiöllä on myös puolen miljoonan sijoitus. Mistään ei selviä mihin on sijoitettu ja kenen luvalla? Cayman-saarilleko?

Lainanottoa ensi vuoden budjetissa ei tarvitse eikä pidä lisätä, vaan 3,7 M€ jakokelpoista pääomaa tulisi siirtää kaupungin talouden tukemiseen jo 2018.

Vuosiin 2019 ja 2020 saammekin jo apua niistä rakenteellisista muutoksista, joita nyt vihdoin viimein ryhdymme tekemään.

70% talouden rakenteellisista sopeuttamis- ja tehostamistoimista on edelleen tekemättä

Meidän valtuutettujen tehtävänä on nyt toteuttaa nuo tehostamistoimet. Muuten Jämsästä tulee Muuramen kaupunginosa.

Mitä sitten on tehty?

- On tehty päätös, että kaikki eläköitymisen jälkeiset rekrytoinnit päätetään hallituksessa. Mutta valitettavasti hallintokuntien palkkausesitykset menevät liian helposti läpi hallituksessa.

- On myös esitetty täällä valtuustossa, että lautakunnat eivät toisi turhia palkkausesityksiä lainkaan hallitukseen. Ei toimi. Esim. ympäristölautakunnasta tuli juuri esitys tarkastusinsinöörin palkkaamisesta. Perusteluna se, että rakennuslupien määrä saattaa nousta lähivuosina. Ei näin heppoisilla perusteilla pitäisi palkata henkilöä loppu elämäkseen Jämsän palkkalistoille. Ruuhkahuiput hoidetaan muunlaisilla järjestelyillä. Mutta lautakunnassa ja hallituksessa asia meni läpi. Siinä ne rakenteelliset muutokset.

Hallintokunnat ovat kiitettävästi tehneet budjettileikkauksia, kun valtuusto viisaasti jätti veronkorotukset tekemättä. Yksi asia jää hallintokunnilta kuitenkin tekemättä. Ne eivät tietenkään puutu itseensä eli hallinnon rakenteiden löysyyteen ja byrokratiaan. Hallinnon sopeuttaminen ja rakennemuutos tuleekin ratkaista juuri perustetussa taloustoimikunnassa.

Viime valtuustossa esitettiin, että koska eläkeikä on 64-68 ei mitään voida suunnitella henkilöstön suhteen. Kyllä voidaan. Kaupungilla ei nimittäin ole töitä henkilön tullessa eläkeikänsä alarajalle. Ikärasismiako? Ei vaan kaupungin eloonjäämistaistelu. Sitähän YT:t aina ovat.

Esimerkkiä tässä eläkkeelle jäämisessä näyttävät luonnollisesti johtavat viranhaltijat.

Esitämme:
- Ei lisävelkaa.
- Konserniyhtiöiden jakokelpoista omaa pääomaa siirretään 3,7 M€ kaupungin talousarvioon vuodelle 2018, 2,0 M€ vuodelle 2019 ja 1,0 M€ vuodelle 2020.

Tässä laskelmassa on huomioitu, että konserniyhtiöt tekevät voittoa myös vuosina 2018, 2019 ja 2020.

Haluttu tulevaisuus pitää ihan itse tehdä, se ei synny odottamalla

Blogin kävijämäärä ylitti 150 000 kävijän rajan

Hieman vaivihkaa ylittyi 150 000 kävijän raja - Ketä lie olettekin, sitä en tiedä?

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Ulkona Hiidenmäellä

Mikään ei voita ulkoilua lumisateessa. Lamminsuon kautta Hiidenmäelle ja joen rantaa takaisinpäin. Ulkoilijoita ei taaskaan paljoa näkynyt, ei ollut edes märkä keli. Lapsia ja nuorisoa ei ole vuosiin pihalla näkynyt viikonloppuna iltapäivisin. 

Ennen kaikki oli toisin.



lauantai 25. marraskuuta 2017

Puhe 80 vuotiaalle isälle

Kyllä ennen oli helppoa!

Kun elämänpolku on kiertänyt reilusti yli 50 yksikön kääntöpaalun, alkaa yhä useammin ajatusten kohde olla menneisyydessä ja nimenomaan siten, että kyllä ennen oli helppoa.

Ei ollut stressiä, traumaa, väärinymmärrettyjä lapsia, ei nuorisorikollisuutta, sivareita, luonnonsuojelijoita, rötösherroja, kasinopelureita, rattijuoppoja, juppeja, juntteja.

Oli vain kunnon ihmisiä, hamppareita, omenavarkaita ja pontikan keittäjiä.

Ei ollut lapsilisää, kansaneläkettä, opintotukia, asumistukia, työttömyyspäivärahoja, ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja, kotihoidontukia eikä tukilisän lisäosia.

Oli vain oma apu, naapurisopu, syytinki ja vaivaistalo.

Ei ollut tulopolitiikkaa eikä jumiutuneita tuponeuvotteluja. Palkan sai, jos viitsi tehdä työtä ja jos se isännän mielestä oli tarpeellista.

Ei ollut hiustenhoitoaineita, shampoota, geeliä, antiperspiranttia, silmmänympärysvoidetta, pamppersseja, pikkuhousunsuojia eikä Emboa.

Oli vain sauna, järvi, mäntysuopa, pihahyyskä ja Maaseudun Tulevaisuus.

Ei ollut pakastinta, jääkaappia, sähkövatkainta, yleiskonetta, mikroa, grilliä tai leipäkonetta.

Oli vain kaappi, komero, uuni, hella, puumäntä, koivunvarsivispilä ja jauhopeukalo.

Ei ollut tv:tä, videota, faxia, vastaajaa, kännykkää, numeronnäyttölaitetta, digikameraa, pc.tä.

Oli vain kyläpelimanni, soittokunta, sekakuoro ja näytelmäpiiri, urheiluseura, kyläkirjasto, Jaappanin lähetyspiiri. Tiedonvälityksen hoiti putkiradio. sentraalisantra, Maaseudun Tulevaisuus ja juoruämmät.

Ei ollut sukkahousuja, tangoja, bikineitä, tekokuituja, superlonpatjaa, vesisänkyä.

Oli vain pässinpökkimät, kraappahousut, flanellipaita, päästävedettävä tai sivustalykättävä ja siellä olkipatja.

Ei ollut kuntasuunnittelua, ei seutukaavaa, rantakaavaa, rakennuskaavaa. Tehtiin vain niin kuin hyvä on.

Ei ollut peruskoulua, keskiasteen koulutusta, tuntikehysjärjestelmää, koulukuraattoria, koulupsykologia, opinto-ohjaajaa eikä virikkeelisen päivähoidon ohjaajaa.

Oli vain kunnioitettu kansakoulunopettaja, pyhäkoulu, kansakoulu, rippikoulu ja maailmakoulu. Joillekin hyväosaisille keskikoulu ja upseerikoulu.

Ei ollut A-klinikkaa, mielenterveystoimistoa, päihdehuoltoa, alkoholin väärinkäyttöä, työrajoitteisia, huumeongelmaisia eikä huumekoiraa.

Oli vain juoppoja, tuurijuoppoja, kylähulluja, hullujen huoneelle vietyjä ja laiskoja sanottiin laiskoiksi.

Ei ollut avioeroja, uusioperheitä, yksinhuoltajia, homo- ja lesbopareja.

Oli vain rakkausavioliittoja, pakkoavioliittoja, susipareja, äpärälapsia. Liiaksi muista poikkeavat pantiin sakilla järjestykseen.

Ei ollut pankkikriisiä, byrokratiaa, reaalikorkoa, heliborkorkoa, optioita, osinkoa, roskapankkeja.

Oli vain vähän käteistä ja paljon velkaa.

Ei ollut kansanterveystyötä, paikallisseudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymävaltuuston varapuheenjohtajaa, paikalliseudun kuntayhtymän sairaalan vuodeosaston apulaisosastonhoitajaa, ei ollut sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen nimeämää yliopistollisen keskussairaalan johtavan ylilääkärin virkaa. Ei verisuonitauteja, ei tukielinsairauksia, psykosomaattisia oireyhtymiä, dementiaa tai laktoosi-intoleranssia.

Oli vain kunnanlääkäri, terveyssisar ja kätilö. Ei jääty kitumaan, kuoltiin pois tapaturmaisesti, maha-, rinta- tai pääntautiin tai vanhuuteen.

Ei ollut syntyvyyden säännöstelyä; E-pillereitä, kierukkaa, kondomia, sterilointia, synnytystuolia, vedenalaista synnytystä, miehiä synnyttämässä.

Naiset huolehtivat hankalat hommat. Lapset olivat vahinkoja, joita sanottiin Herran lahjoiksi. Niitä tuli vuosi ja lapsi ja parhaana kaksi.

Ei ollut murkkuikää, kasvatusneuvolaa, lävistettyjä jäseniä ja huulia, ei huumeita, graffitteja, keskiolutta.

Jos ei osannut käyttäytyä, annettiin selkään.

Ei ollut ATK:ta, EU:ta, MTK:ta, ETA:a, NMT:tä, HIV:tä, MTV:tä

Oli vain YYA, AIV, UKK, SKOP, CCCP, SYP, TVH, OTK, SKDL, DDR, KOP, SKP, USSR, DDT -> kaikki loppuneet omaan mahdottomuuteensa.

Kun luki Aapisen, Raamatun ja Juhani Ahon Rautatien, ei tarvinnut uneksia turhista.

Oltiin rehellisiä, ahkeria, rauhallisia, esivaltaa kunnioittavia, isänmaallisia, sopeutuvia ja sisukkaita. Oltiin siis onnellisia!

Kyllä ennen oli helppoa mutta siitä huolimatta OIKEIN PALJON ONNEA!

torstai 23. marraskuuta 2017

Herttainen kuntapoliitikko

On lanseerattu uusi kunnallisen päätännän ajattelun suuntaus. Luottamushenkilön eli kuntapoliitikon tulee olla herttainen. Ja omasta mielestäni myös samassa herttaisuuden piirissä tulee olla myös virkamiehet. Tämä määritelmä syntyi eilen erään herttaisen ihmisen julistamana koulutustilaisuudessa - Kerrassaan loistoidea.

No mitä se herttaisuus sitten on?

Tunnetko erittäin rakastettavan ihmisen, josta et voi olla pitämättä? Hän saattaa pitää hallussaan yhtä tai useampaa ominaisuutta, jotka tekevät ihmisestä herttaisen muiden silmissä. Ihminen, josta muut eivät voi olla pitämättä omaa seitsemän piirrettä.

1. Rehellisyys
Vaikuttaa siltä, että rehellisyys on harvinainen hyve nykypäivänä. Valheita kerrotaan muun muassa siksi, että ne "myyvät" paremmin. Totuutta puhuvissa ihmisissä on silti erikoista karismaa. He eivät yritä miellyttää ketään, eikä heitä voi ostaa.

2. Romanttisuus
Ihmiset, jotka katsovat maailmaa vaaleanpunaisten linssien kautta näkevät kaikissa asioissa jotain kaunista. Tällaisen ihmisen seurassa on vaikea olla tylsistynyt ja masentunut. On aina syytä uskoa rakkauteen ja hyvän voimaan - sen romantikkoystävämme voi meille opettaa.

3. Uhrautuvaisuus
On kaunis asia, kun ihminen tekee jotain ajattelevaista toiselle ihmiselle. Pyyteettömyys tarttuu. Tällainen ihminen on hyvä esimerkki - ja maailmassa on muutenkin liikaa itsekkyyttä.

4. Herkkyys
On samalla lahja ja kirous tuntea asiat syvästi. Moni herkkä ihminen aistii lähiympäristönsä asiat herkästi. Koetko toisten ahdistuksen herkästi ja oletko empatiakykyinen? Tällainen ihminen lähestulkoon tietää, millaista on olla toisten pöksyissä.

5. Tietoisuus
Tietoisesti elävä ihminen tuntee, että hänen elämällään on merkitystä ja että hän on pallon päällä tietyn tarkoituksen vuoksi. Hän näkee itsensä yksilönä, joka voi tehdä hyvää omana elinaikanaan. Tietoinen ihminen huomaa sateenkaaren taivaalla sateen jälkeen, kevään värit ja tuntee inspiraatiota pienistä, kauniista asioista.

6. Haavoittuvaisuus
Moni oppii ilmaisemaan tahtonsa voimakkaasti ja olemaan varuillaan. Ihmisen suojausmekanismit eivät aina aiheuta hyvää oloa, vaan joskus tuottavat enemmän kärsimystä. Niiden tuloksena ihminen sulkee itsensä ulkopuolelle. Haavoittuvaisuuden näyttäminen on pelottavaa, mutta sen seurauksena toiset voivat todella tuntea sinut.

7. Maanläheisyys
Maailma on täynnä monimutkaisuuksia, kaikkea kallista ja saavuttamatonta. Yksinkertainen karisma on sitä, että ihminen on mitä on. Hän on helpostilähestyttävä ja konstailematon kokonaisuus, jonka luokse on vaivatonta mennä juttelemaan. Maanläheinen ihminen on samalla tasolla muiden kanssa ja kohtaa mielellään toiset ihmiset.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Vaikuta Jämsän tulevaisuuteen!

Jämsän kaupunki laatii parhaillaan strategiaa, joka ohjaa kaupungin toimintaa tulevina vuosina. Kyselyn tavoitteena on saada selville kuntalaisten näkemys tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä.

Jämsän kaupungin kuntalaiskysely on julkaistu nettisivuilla.

Kyselyssä kuntalaiset voivat ottaa kantaa tärkeinä pitämiinsä palveluihin ja osallistumiskanaviin.

Kysely on avoinna kaupungin internetsivulla ajan 20.11. – 3.12.2017. Kysely julkaistaan paikallislehti Vekkarin välissä 22.11.2017 vastauslähetysosoitteella.

Alkuperäinen ilmoitus on jamsa.fi sivulla.

Maan arvonnousu

Keski-Suomessa metsämaan arvo on noin 2500 €/ha. Peltomaan arvo on taas noin 3000 €/ha. Nämä ovat suuruusluokkia. Yksi hehtaarihan (ha) on 10000 m2 (100 m x 100 m).

Oletetaan, että perustat yrityksen ja ostat metsämaata ja peltomaata, jotta pääset investoimaan. Onni potkaisee ja yrityksesi saavuttaa suuret mittasuhteet. Olet luonut vetovoimaisen yrityksen. Tarvitset lisämaata, jotta pääset investoimaan lisää.

Maan arvo on noussut perustamasi yrityksesi johdosta. Alueelle on syntynyt sinut yrityksesi vetovoiman johdosta paljon muita yrityksiä. Maakauppoja on tehty alueelta 1-3 €/m2 hinnalla. Tämä tarkoittaa, että maan arvo on noussut merkittävästi. Siis alunperin maan arvo oli 2500-3000 €/ha, riippuen siitä oliko se nyt metsä- vai peltomaata. Nyt maan arvo on noussut 10000-30000 €/ha.

Eli nyt joudut maksamaan siitä, että olet itse saanut aikaan maan arvonousun, 3-10 kertaisen sellaisen. Siis olet itse aiheuttanut sen ;)

Toisaalta kaavoittaja sanoo, että ei maan arvo ole mihinkään noussut. Vain kaavoittamisella maan arvo on saatu nousemaan. Teknisesti kyllä näin, mutta käytännössä ei.

Oletko itse yritykselläsi saanut aikaan maan arvon nousun?
Vai onko sen saanut aikaan kaavoittaja?

Lieneekö kuitenkin oikein, että alkuperäisen vetovoiman aikaan saanut yrityksesi lisää alueen vetovoimaa edelleen ja saat investoinnilleen maata kohtuuhintaan?

Sinähän olet kaiken saanut aikaiseksi, vetovoimaisen alueen ja myös maan arvonnousun.

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Himos Master Plan kaikille avoin kehittämiskysely

Tervetuloa vaikuttamaan Himoksen matkailun tulevaisuuteen!

Kaikille avoin Himos Master Plan 2035 kehittämiskyselyn linkki.

Himos on brändiltään tunnettu ja vetovoimainen matkailukeskus, jolla on erittäin suurta potentiaalia kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmaksi, elävämmäksi ja ympärivuotisemmaksi. Himoksesta kehitetään entistä kansainvälisempi ja vetovoimaisempi matkailukeskus, joka tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä kasvaville matkailijavirroille.

Himokselle ollaan nyt laatimassa matkailun kehittämissuunnitelmaa eli matkailun Master Plania. Haluaisimmekin kuulla mielipiteenne ja ideoitanne alueen matkailun kehittämisen tueksi.

Vastaamalla tähän kyselyyn sunnuntaihin 15.12.2017 mennessä osallistutte Himoksen matkailun kehittämiseen. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan neljä Himoksen päivälippua ja kaksi 50 euron ravintolalahjakorttia.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 5 minuuttia.

Tarvittaessa lisätietoja alueen kehittämisestä antaa:

Jämsän kaupunki, Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kari Stenlund, puh. 050-344 3904, e-mail. kari.stenlund@jamsa.fi

Sweco Ympäristö Oy, Kehitysjohtaja: Kimmo Vähäjylkkä, puh. 040-531 4481, e-mail: kimmo.vahajylkka@sweco.fi

perjantai 17. marraskuuta 2017

Bioinduktiosilmukka

Jämsänjoen rannassa on hieno kävelyreitti. Seppolan satamasta kun suuntaa pimeällä kohti kansanopistoa, niin Tippakujan kohdalta alkaa uusi valaistus jatkuen aina Talvialan satamaan saakka. Valaistusta on lisätty noin 400 m matkalta.

Uusi LED -valaistus kirkastuu, kun ohittaa ensimmäisen valotolpan. Metallipintaisen tolpan kyljessä ei ole sensoria, joka tunnistaisi ihmisen. Myöskään tolpan päässä ei ole infrapunasensoria. Maahan on laitettu bioinduktiosilmukka. Tekniikka on aivan uutta hightech:ä. Se tunnistaa ihmisen - lihaksen ja läskin määrän. Jos lihasta on paljon, niin on todennäköistä, että liikkuja liikkuu nopeasti ja valot ovat vähemmän aikaa kirkkaasti päällä. Ja runsas läskin määrä aiheuttaa sen, että valot ovat kauemmin päällä.

No ihan kaikkeen lukemaansa ei aina kannata uskoa.

Mutta rantareitti on kokenut valaistuksen ja valot kirkastuvat ohi mennessä ensimmäisellä tolpalla -  Iso kiitos, upea reitti myös pimeään aikaan.


Nimien poistoa

Taas oli herne mennyt syvälle sieraimeen poikittain ja puhelin pirahti. Vaikka paikallislehdessä lukee herran ja rouvan nimi oikein tittelin kanssa, niin blogiin ei kyseisiä henkilönimiä saa laittaa.

Ei kun tuumasta toimeen ja nimet pois. Sitten hernettä kaivamaan pois sieraimen uumenista.

Ehkä Blogiani luetaan enemmän kuin paikallislehteä? ;)

Himoksen vuokrasopimuksen optio-oikeuden päätöksen perusteet ovat poistuneet

Tutkivan journalistin sormet naputtelee kiivaana...
Lue ajatuksella - Asia on selkeä.

Laitoinpa valtuutettuna talteen Jämsän Seutu lehtileikkeen 24.4.2008 (LIITE), lähes 10 vuotta sitten.

Lehtiuutisessa kerrotaan, että
”Vaasan hovioikeus on hyväksynyt Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n turvaamishakemuksen”.

Uutisen mukaan
Hiihtokeskus katsoo, että korttelialuetta ei voida luovuttaa vuoden 2005 optiosopimuksen nojalla kenellekään muulle. Kaupungin mukaan alueen Master Planin mukaisen Hiihtokeskuksen, YIT:n ja kaupungin kolmikantasopimuksen mukaan voi.”

Valtuutettuna tiedän, että käräjäoikeus myöhemmin kumosi Vaasan hovioikeuden päätöksen kaupungin todisteluun perustuen, mutta nyt ei enää ole voimassa yllä kaupungin mainitsemat YIT aiesopimus, eikä kolmikantasopimus. 

Siis Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäisen maanvuokrasopimuksen optio-oikeudella ei ole tällä hetkellä esteitä. ”Vuokralaisella on ensijainen oikeus osayleiskaavassa kaikkien rinnealueiksi varattujen alueiden haltuunsa saamiseen”. Näinhän oikeuden päätöksessä sanasta sanaan lukee.

Kun kaupunki on oikeudenkäynnissä vedonnut näihin Master Planiin ja YIT aiesopimukseen sekä kolmikantasopimukseen, niin oikeuden päätökseltä on nyt perusteet poistuneet.

Kuitenkin kaupunki on edelleenkin ja viimeksi Jämsän seudun vastineessaan (27.10.2017) sitä mieltä, että optioasiassa ”kaupungin toimintaa sitovat oikeuden päätökset”.

Jälleen eettinen ohjeistus takaraivossa ja syvästi mielessä olen harrastanut tutkivaa journalismia.

LIITE Jämsän Seutu lehden kirjoitus, Himossoppa sakenee 24.4.2008


keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Korkein hallinto-oikeus on väärässä

Harrastan tutkivaa journalismia ja se perustuu olemassa olevaan dokumentaatioon. Pyrin loogisesti ja huolellisesti esittämään ajatukseni.

Jämsän kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja tekninen johtaja ovat mielipidekirjoituksena tehneet Jämsän Seutuun 27.10.2017 ”julkisen” vastineen. (LIITE 1)

Vastineessaan edellä mainitut edustavat Jämsän kaupunkia. He toteavat, että Jämsän ja Jämsänkosken vasemmiston Jämsän Seudun mielipidepalstalla esittämä mielipide ei pitänyt paikkaansa, vaikka Korkein hallinto-oikeuskin katsoi, että rakentaminen VU-1 alueelle oli mahdollista.

Vastineessa esitetään jopa pitkä seikkaperäinen selostus kaupungin kannasta ja muun muassa. että kyseessä olevan alueen kaava olisi laadittu aiemman rakennuslain mukaisesti, joten mielipiteessä mainittua 1 800 neliön tukirakennusta (suksivuokraamo, ravintola ym.) ei kaava-alueelle olisi voinut rakentaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 8.4.2011 (LIITE 2) mukaan, ”voimassa oleva Himoksen osayleiskaava salli hiihtokeskustoimintaan liittyvien rakennuksien ja rakennelmien sijoittamisen VU-1 alueelle.”

Tässä kohtaa voisikin hirteishuumorilla kysyä, onko korkein hallinto-oikeus väärässä, kun alueelle ei ole saanut rakentaa?

Miten kaupunki ei vieläkään "anna periksi", että se on kaupunginhallituksen 14.1.2008 § 22 päätöksestä lähtien tehnyt vääriä päätöksiä ja estänyt silloin juuri avatun uuden Keski-Himoksen laskettelualueen kokonaisliiketoiminnalle oleellisen rinnepalvelujen tukirakennuksen rakentamisen.

Vastineessa puolustellen esitetään, että ”kaupungin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kohdella alueen maanomistajia tasapuolisesti.” Tämä on sanojen helinää, kun tiedetään, että kaupunki ei saamaansa lain oikeutta (kaavoitusmonopolia) käyttäen ottanut ko. tukirakennuksen rakennuspaikkaa alueen asemakaavaan, mihin viereen samoille kaupungin omistamille yleiskaavan rinnealueilla VU-1 tuli yli 50 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta.

Minulle valtuutettuna on monessa yhteydessä selitelty, että ko. rinnepalvelujen tukirakennus olisi ollut alueen Master Planin/2.4.2005 vastainen. Olen siihenkin selitykseen saanut pyytämällä vastineena ko. Master Planin ”Rakennukset ja rakentaminen” (LIITE 3) aikataulu- ja vastuunjakotaulukon. 26.4.2010 päivätty suunnitelma kertoo aivan päinvastaista ja siten korutonta kieltään Jämsän kaupungin noudattamasta alueen yrittäjien tasapuolisesta kohtelusta.

Master Planin liitteen mukaan Keski-Himoksen Keski-Himos I vaiheessa, uusi ankkurihissi ja uudet rinteet sekä siirtymärinteissä, oli vastuutahona rinneyrittäjä ja toteutus 2005-2006 sekä toteutunut investointikustannus oli 2,5 M€. Keski-Himoksen II vaiheessa, rinneravintolassa ja välinevuokraamossa oli vastuutahona ravintolayrittäjä (Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n omistama Talvitekniikka Ojala Ky) ja toteutus 2007-2008 sekä kustannusarvio 2 M€.

Toteutus ei ole onnistunut tähän päivään mennessä, kun kaupunki ei hyväksynyt rakennuspaikkaa 2006 alkaneeseen ja 2008 vahvistuneeseen asemakaavaan, eikä myöskään hyväksynyt toteutusaikatauluun (2007-2008) tähtäävän ym. poikkeamislupaan, eikä haettua suunnittelutarveratkaisua.

Mielestäni on kohtuutonta, että rinneyrittäjä ei ole voinut Jämsän matkailukaupungissa toteuttaa Keski-Himoksen laskettelualueen investointiaan suunnitelmiensa mukaisesti niin, että siellä olisi toteutunut suunniteltu liiketaloudellinen kokonaisuus.

Vastineen mukaan kaupunki kehittää aktiivisesti Himoksen aluetta yhteistyössä alueen maanomistajien sekä yrittäjien kanssa ja alueelle on valmisteilla Master Planin päivitys.

Toivon valtuutettuna ja laskettelijana, että kaupunki sijoittaisi ko. rinnepalvelujen tukirakennuksen kaupunkia aiempaa sitovammin Keski-Himoksen laskettelurinteiden oheen rinneyrittäjälle, eikä ”tasapuolisuutta” etsien kolmannelle osapuolelle, niin kuin YIT aiesopimuksessa olisi käynyt.

Tästä ei selvitä muuten kuin pyytämällä ulkopuolista apua. Sota on vajonnut vallihautoihin sekä puolin että toisin. Asemasota on ollut käynnissä jo vuosia.

Voittaja ei ole. On vain häviäjiä ja ne ovat jämsäläiset veronmaksajat.

Eettisten ohjeiden mukaan ja olemassa olevia dokumentteja hyödyntäen olen asiaa käsitellyt kirjoituksessani.

LIITTEET
1 Jämsän Seutu 27.10.2017 ”julkinen” vastine
2 Korkein hallinto-oikeus, päätös 8.4.2011
3 Master Planin ”Rakennukset ja rakentaminen” aikataulu- ja vastuunjakotaulukko







maanantai 13. marraskuuta 2017

"Julkinen" vastine: Himoksesta ei haluta uutta Kittilää

Jämsän kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö ja tekninen johtaja ovat mielipidekirjoituksena tehneet Jämsän Seutuun 27.10.2017 ”julkisen” vastineen (LIITE 1), missä lukijoita harhaan johtavasti kerrotaan ensin,

- että kaupunkia sitoo Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n keskinäisen maanvuokrasopimuksen optio-oikeuden toteuttamisessa oikeuden päätökset ja 

- sitten heti perään he kirjoittavat, että kaupungin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kohdella alueen maanomistajia tasapuolisesti. 

Noudattamisvelvollisuus on heidän mielestään kirjattu kuntalakiin, siten että ”nykyisen kuntalain (15. luku) mukaan kunta voi luovuttaa tai antaa vuokralle omistamansa kiinteistön tai sen osia ilman riskiä valtiontukisäätelyn soveltamisesta, joko avoimella julkisella tarjouskilpailulla tai käyvällä arvolla.” Vastineessa esitetty kuntalain 15 luku koskee ”kunnan toimintaa markkinoilla”. (LIITE 2)

Vastineessa lukijoita harhaan johtavaa on mm. se, että perusteeksi heitetäänkin viime vaiheessa kuntalaki ja sen 15 luku, mistä ei mitenkään aukea se, miksi kaupunki kieltäytyy vuokraamasta maanvuokrasopimuksen ehdoissa mainittuja omistamiaan kaikkia Himoksen osayleiskaavassa rinnealueiksi varattuja alueita. Vastineessa myönnetään, että ”kaupunki on aktiivisesti neuvotellut VU-1 lisäalueiden vuokraamisesta rinneyrittäjälle”, mutta asiassa ei ole päästy sopimukseen. 

Selvennyksenä todettakoon, että vastineessa mainitut VU-1 alueet ovat vuokrasopimuksessa mainittuja Himoksen osayleiskaavan rinnealueita, minkä kaavamerkki on VU-1.

Tarkoittaako vastineen antajat otsikoinnillaan, että ”Himoksesta ei haluta uutta Kittilää”, että kirjoittajat ja Jämsän kaupunki ei halua Himoksesta uutta Leviä matkailuelinkeinonsa kehittämiseen?

Vaikka tässä kaupunginvaltuutettuna ja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajan yrittää kuinka asioista ottaa selvää, niin kupla nousee otsaan. Luottamushenkilöinä meidän tulee luottaa siihen, mitä meille virkamiehet meille esittävät. 

Mutta toisaalta taas haluan ottaa asioista selvää. Ja kun asioihin perehtyy, niin kaikki ei olekkaan niin selvää kuin alunperin oletin.

Olen puun ja kuoren välissä. On tämä raadollista hommaa tämä luottamushenkilönä oleminen.

Ehkä pääsisin henkisesti helpommalla, jos en viitsisi asioihin perehtyä?

LIITTEET
1 Himoksesta ei haluta uutta Kittilää Jämsän Seutu 27.10.2017
2 Kuntalaki luku 15 Kunnan toiminta markkinoilla, Kuntaliitto


perjantai 10. marraskuuta 2017

Pohjois-Himoksen lenkki

Hiki piti saada pintaan ja suuntasimme Pohjois-Himokseen. Auton parkkeerasimme mäen päälle. Vaihtoehtoisesti lähdimme kiertämään reittiä vastapäivään (hiihtäen suunta myötäpäivään). Maasto on sopivan haasteellinen ja mäkinen. Ihon alla rupesi lämmöt nousemaan termostaatin hajotessa.

Maisemia pääse tsiigailemaan joko Keski-Himoksen kohdilta tai sitten pohjoisessa.

Laavuja reitillä on kaksi. Toinen on Keski-Himoksessa ja toinen reitin itäisessä osassa.

Pimeäkään ei pääse yllättämään, koska reitti on pääosin valaistu. Ainoastaan itäisellä laavun lenkillä ei ole valoja.

Matkaa reitille kertyy reilut 5 km.

Karttalinkki



torstai 9. marraskuuta 2017

Elävä muisti - Jämsä

Pidä historia mielessäsi.

Elävä muisti on kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Se tarjoaa historiapläjäyksiä seutukunnaltamme.

Kirkkoveneitä ja kilpasoutua

Soutu on Jämsänjokilaakson suosituimpia urheilulajeja. Mainostelevision Nelostie-sarjassa tutustutaan Jämsänjoen Soutoveikkojen toimintaan. Lisäksi nähdään kirkkovene Kankarisveden aalloilla.

Nouseva Jämsä
Jämsä elää maataloudesta ja teollisuudesta, mutta hakee myös aktiivisesti uusia elinkeinoja. Mainostelevision Nelostie-sarjassa tutustutaan Pitkävuoren talviurheilukeskukseen, jonka kehitysnäkymiä esittelee sosiaalipäällikkö Olavi Turma.

Kaipolan paperitehtaat
Mainostelevision Nelostie-sarjassa pistäydytään Kaipolan paperitehtailla Jämsässä.

Suomen audiovisuaalinen historia nettipalveluna
"KAVIn Elävä muisti tuo Suomen audiovisuaalisen historian kaikkien saataville. Sen keskeisenä voimavarana ovat elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston monipuoliset kokoelmat. Näkökulma Suomen historiaan avautuu kotimaisten dokumenttielokuvien, uutiskatsausten, mainosfilmien ja aikansa tuntoja välittävän fiktion kautta. Sivuston painopiste on suomalaisen elokuvan kultakaudesta 1960-luvulle."


tiistai 7. marraskuuta 2017

2 kpl blogikirjoituksia pois

Jämsän kaupunginhallituksesta tuli viesti, että kaksi blogikirjoitusta oli poistettava.

Jollain oli mennyt herne nenään poikittain.

Poistin kaksi kirjoitusta randomilla, koska tarkempia ohjeita ei tullut. Toinen poistettavista oli "Body language lettukesteillä" ja toinen oli "Rautakanki ja ratakisko".

En tiedä osuinko oikeaan.

Onkohan kaupunginhallitus nyt tyytyväinen?

maanantai 6. marraskuuta 2017

Somehypetys

Jatkuva läsnäolo virtuaaliympäristöissä ja sosiaalisessa mediassa ei edistä oikeiden asioiden etenemistä. Se luo elämään vain hektisyyden tuntua. Illalla ruudun tapittaminen ja informaatiotulva uuvuttaa eikä edistä nukastamista.

Toivon, että somehypetys olisikin iso kupla.  Palaisimmepahan joskus oikeiden juttujen kirjoittamisen aikaan. Turha luulo, vanhaan emme kuitenkaan tule palaamaan. 

Silloin ihmisiä tavoiteltiin soittamalla, tekstiviestillä tai jopa kävelemällä oven taakse koputtamaan. Oli myös täysin normaalia, ettei tavoiteltu henkilö välttämättä aina ollut tavoitettavissa.

Ikää ja elämänkokemusta on jo kertynyt ja voin nostalgisoida tuota mennyttä aikaa. Silloin oli kiireettömämpää ja onnellisempaa. Aika oli aidosti sosiaalisempaa.

Oli aitoja ihmiskontakteja.