sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Valitsijayhdistysten ehdokasasettelulomakkeet

Kuntavaaleja varten "ei puolueet" muodostavat yhteislistan. Vaalit.fi sivustolla on valitsijayhdistyksen ehdokasasettelulomakkeet. 

Jokaisen ehdokkaan tulee täyttää 5 lomaketta. Lomakkeet 1, 3, 4 ja 5 täytetään juuri annettujen ohjeiden mukaan.  Sitten on lomake 2, johon kerätään vähintään 10 henkilön nimet. Käytännössä kerätään 13-15 henkilön nimet.

Ja sitten koko ryhmä yhdessä allekirjoittaa lomakkeen 6.

Valitsijayhdistysten ehdokasasettelulomakkeet ovat seuraavat:
Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus
Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja lisälehtineen
Ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan suostumus ja vakuutus
Vaaliasiamiehen antama valtakirja

Ilmoitus yhteislistasta lisälehtineen

Jotenkin en kykene ymmärtämään, miksi samat asiat kysytään useaan eri kertaan eri lomakkeilla?

Mielestäni kaksi (2) lomaketta riittäisi. Yksilön tiedot ja kerätyt nimet toiseen paperiin. Sitten yhteislista olisi toinen paperi.

Äkikseltään varsinainen lomakeviidakko, mutta onneksi paikallisesti saatiin Jämsän kaupungin taholta erittäin hyvät ohjeet niiden täyttöön. Ja useiden vaalien kokemuksen mukaan ei tuo nyt ihan paha rasti lopputulemaltaan ollut.

Jotain järkeistämistä voisi kuitenkin tehdä valtakunnallisesti tuohon lomakeviidakkoon.

maanantai 1. maaliskuuta 2021

Tuumailua ikäerosta

Pientä matematiikkaa täytyi harjoittaa, kun tänään 1.3.2021 Helmi Loukasmäki täyttää 20 vuotta. Eli nopealla päättelyllä Helmi on syntynyt 1.3.2001. Ilkka "Danny" Lipsanen on syntynyt 24.9.1942. Tästä excel -taulukkolaskenta antaa heidän ikäerokseen 21343 päivää.

No itse olen syntynyt 4.2.1967 ja tähän kun lisätään ikäero 21343 päivää, niin kaverini excel antaa, että morsiameni syntymäaika on 12.7.2025

Sittenhän moraalisesti täytyy odottaa 18 vuotta, jotta morsiameni tulee täysi-ikäiseksi 12.7.2043. Lienee tämä sitten yksi etappi, jota odottaa. Helmi aloitteli seukkailemaan Dannyn kanssa reilu 19 vuotiaana eli loppuvuonna 2044 aloitan mahdollisesti seurustelemaan.

Olen nyt 54 ja hiukka päälle. Mahdollinen morsiameni syntyy reilun neljän vuoden päästä. Ei ole muuten edes vielä kenenkään silmäkulmassa pienenä pilkkeenä. Seurustelun aloitan mahdollisesti reilun 23 vuoden päästä.

Taitaa lapsenlapsenlapsenikin olla sitten vanhempi kuin morsmaikkuni.

Voi kauheeta, taidan kuitenkin pitäytyä vanhassa ;)

perjantai 26. helmikuuta 2021

Muistutus kuulutukseen: Koeluonteinen toiminta / Lasivillan hyödyntäminen latupohjarakenteessa

MUISTUTUS 26.2.2021

Jämsän kaupunki
Ympäristölautakunta
ymparisto@jamsa.fi

Jyrki Kokko
Pispalantie 5
42100 Jämsä
040 547 7836
jyrki.kokko@gmail.com

Muistutus kuulutukseen: Koeluonteinen toiminta / Lasivillan hyödyntäminen latupohjarakenteessa / Jämsän kaupunki, diaari numero 2176/2020.


Lasivilla tulee kuulutuksen liitteenä olevan tiedon mukaan Isoverin tehtaalta. Saamani tiedon mukaan operoija kuljettaa jätteen Metsä-Kivelään GRK:lle. Operoija siis kuljettaa jätevillan tehtaalta erääseen eteläsuomalaiseen kaupunkiin ja sen jälkeen se tuodaan Jämsään.

Tehtaalla lähtiessä puhdas villa on ns. kirkkaan keltaista. Latupohjarakenteesta otettujen näytteiden perusteella jätevilla on selkeästi kontaminoitunut eli likaantunut. Tehtaalta lähtiessä jätevilla on puhdasta rejektiä, mutta sen saapuessa Metsä-Kivelään se on selvästi kontaminoitunutta.

Ympäristön kannalta tärkeintä on, että selvitetään, missä kuljetuksen vaiheessa jätevilla kontaminoituu.

Ympäristön kannalta tärkeintä on, että selvitetään, mitä ovat lasivillaan joutuneet epäpuhtaudet. Jätevillasta otetut valokuvat 2 kpl ovat muistutuksen lopussa. (kuva 1 ja 2)

Hakemuksessa on mainittu jostain syystä maarakentamisen erityskerroksena Finnfoam INFRA levy. Tällä hakemuksessa olevalla tiedolla ei ole mitään tekemistä jätevillan lämmöneristävyyden kanssa. Perusteluina on, että materiaalit oleellisesti ja merkittävästi poikkeavat toisistaan.

Fysikaalisesti yleisesti tiedetään, että villan lämmöneristävyys perustuu sen sisällä olevaan ilmaan, joka toimii eristeenä. Maarakentamisessa villa painuu kasaan ja ilma poistuu sekä sen lämmöneristävyys katoaa. Syksysateiden jälkeen läpimärkä jätevillan lämmöneristävyys on kyseenalaista. Lisäksi hakemuksessa ei ole esitetty tutkimustuloksia jätevillan lämmöneristävyydestä maarakentamisessa.

Jätettä sijoitetaan maaperään, vaikka ei ole todennettu jätevillan fysikaalista lämmöneristävyyttä tutkimustuloksin maarakentamisessa.

Jätevillaa voidaan pitää uusiomateriaalina vasta laajojen ja vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen. Tällaisia tutkimuksia ei ole tehty. Liikennevirastossa uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä ja tuotantokäyttö on yli 3 vuoden projekti. Prosessi alkaa laboratoriokokeilla. Sitten se jatkuu vaiheilla, ympäristöselvitys, ympäristöluvitus, koerakennuslupahakemus, koerakenne, materiaalihyväksyntähakemus, tuotantokäyttö ja lopullinen ympäristöluvitus. (kuva 3)

Jätevilla ei ole saanut uusiomateriaalin materiaalihyväksyntää.

Oleellisena tietona tässä on tämän kuulutuksen kanssa, että materiaalin eli jätevillan haitta-aineiden pitoisuuksia ja liukoisuutta ei ole esitetty laisinkaan, eikä ilmeisesti niitä ole edes tutkittu. Hakemuksessa on esitetty vain puhtaan Isoverin lasivillan tietoja, mutta ei kontaminoituneen jätevillan.

Ympäristön kannalta on myös tärkeää tietää juuri tämän jätevillan haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuustutkimusten tulokset. Sellaisia ei ilmeisesti ole olemassa, koska niitä ei ole esitetty hakemuksessa.

Tämä koeluoteinen toiminta on ilmeisesti tarkoitus jatkua muualla päin Jämsää isommassa mittakaavassa. Isoveriltä saadun tiedon mukaan jätettä ei heiltä juurikaan synny. Laskelmani mukaan jätevillaa tullaan käyttämään 2500-3000 kiintokuutiometriä (tiivistetty, ei ilmaa). Irtokuutioina tämä on arvioni mukaan 6000-8000 irtokuutiometriä (sisältää ilmaa). Tällaisen määrän on oltava purkuvillaa, koska Isoverin tehtaalta ei tuollaisia määriä synny. Purkuvillan epäpuhtaudet ovat suuri riski ympäristölle. Eli kuinka ympäristön kannalta taataan jokaisen jätevillaerän puhtaus.

Ympäristön kannalta on tärkeä tietää, miten taataan jätevillan jokaisen kuljetuserän puhtaus.

Lisäksi on jäänyt epäselväksi, miksi jätteeksi luokiteltua jätevillaa laitetaan maaperään. Ajava voima tällaiselle jätevillan hautaamiselle Jämsään on jäänyt epäselväksi.


Jämsässä 26.2.2021

Jyrki Kokko


LIITTEET
Kuva 1 jätevillanäyte 1
Kuva 2 jätevillanäyte 2
Kuva 3 Liikennevirasto, uusiomateriaalien tuotantokäyttö


KUVA 1


KUVA 2


KUVA 3

maanantai 22. helmikuuta 2021

Tiedon hankinta päätöksenteon tueksi

Paljon olen pohtinut asiaa, että päätettäessä asioita, niin luottamushenkilöillä tulee olla kaikki mahdollinen tieto käytettävissä. Sitä tulee hankkia eri tahoilta. Asiat tulee selvittää itselleen, jotta voi päättää asioita hyvällä omalla tunnolla.
 
Omakohtaisesti totean, että minun pitää pystyä rehellisesti sanomaan ääneen, että tiedän mistä päätin.

Nyt pohdin Särkijärven takaisen koevillaladun asiaa. Asia näyttää nyt sille, että:

Jos Isoverin tehtaalta lähtee puhdasta lasivillarejektiä, niin miksi Jämsään tulee selvästi kontaminoitunutta eli likaista mineraalivillajätettä (kuvat). Puhdas lasivilla on "kirkkaan keltaista".

Jos kaikki tarpeellinen tieto on käytettävissä päätöksenteossa, niin silloin pystyy tekemään oikeita päätöksiä. Ei tapahdu soutamista ja huopaamista, tulee kerralla valmista.

Kaikesta huolimatta jämsäläisenä ja luottamushenkilönä haen tietoa sieltä, mistä sitä saan, jos jostain ei saa tietoa, etsin sitä toisaalta. Jos joku tästä on eri mieltä, niin hän saa olla eri mieltä.

Haluan tietää faktat ja vain faktat, koska vain se ratkaisee, mitä asiasta päätän tai miten toimin.

Tarkoitukseni ei ole olla "oikeassa", tai osoittaa toisten olevan "väärässä".

Tässä on tarkoitus vaan ymmärtää asioiden oikea laita.


sunnuntai 21. helmikuuta 2021

ELY kevyenliikenteen väylien priorisointi

ELY pyysi priorisoimaan kolme kohdetta Jämsästä. Esityslistalla oli kolme priorisoitavaa kohdetta Myllymäki, Hiidenmäki-Himos ja Rasua-Haavisto. 

Tästähän näyttää muodostuvan varsinainen vaaliase tästä kevyen liikenteen väylien priorisoinnista ELY -keskukselle. No toteutuuko yksikään kohde, on sitten eri juttu.

Ajelin viime kesänä 2020 noin 2300 km pitkin ja poikin Jämsää. Joten minullakin on hyvät kokemusperäiset omat havaintoni ja ajatukseni.

Myllymäki: pystyy ajamaan hyvin fillarilla, no problems. Ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Erittäin harvoin kohtaan raskasta liikennettä tuolla välillä samaan aikaan. Lisäksi tie on leveä ja suora.

Hiidenmäki-Himos: välillä on jo pyörätie järven toisella puolen, joka erittäin hyvä ja käytetty kevyen liikenteen väylä. Oikein on mukava maalaisreitti.

Rasua-Haavisto: väli on vaarallinen, mäkinen ja mutkainen sekä kapeahko. Suoraan sanoen minulla puntti tutisee sillä välillä, kun rekan kanssa sattuu kohdikkain.

Kääpälä: se on sitten esityslistan ulkopuolinen lisäkohde Kääpälän suora Kääpälästä Partalan ristille. Tie on suora ja näkyvyys on hyvä. En ole kokenut ongelmana pyöräillessäni.

Voin todeta kohtalaisen syvällä rintaäänellä, että Rasua-Haavisto väli on minun mielestäni se ykköskohde priorisoinnille.

Mutta minultahan ei asiaa kysytty ;)   Mutta mielipiteen vapaus on olemassa.

lauantai 20. helmikuuta 2021

Keskisuomalaisen vaalikoneen 2021 kysymykset

Ilolla täytin Keskisuomalaisen vaalikoneen kysymyksiä. Ne olivat hyvin laadittu ja asemoituvat hyvin Jämsään. Mielestäni aitoja kuntavaalikysymyksiä oli tehty. Kysymyksiä oli myös asiallinen määrä.

Kiitos kysymyksien tekijöille.

Alla Keskisuomalaisen vaalikoneen kysymykset.

- - - 

Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen.

Jämsän väkiluku laskee. Kaupungin pitää houkutella uusia asukkaita rahallisin kannustimin.

Kuntani palveluja pitää siirtää entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettaviksi.

Jämsän on seuraavan valtuustokauden aikana investoitava ennen kaikkea Himoksen alueelle, muut kohteet voivat odottaa.

Olisi hyvä, että kuntaani tulisi lisää ulkomaalaista työvoimaa.

Jämsä kustantaa itse ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen. Oma päivystys tulee pyrkiä säilyttämään myös tulevassa soteuudistuksessa vaikka se maksaisi nykyistä enemmän.

Jämsään tulisi rakentaa tuulivoimapuisto.

Terveyskeskusmaksut pitää poistaa, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kunnolliseen hoitoon.

Jämsän tulisi tuottaa palvelunsa itse ja luopua ulkoistuksista.

Kuntani pitää maksaa syntyvien lasten perheille vauvarahaa.

Jämsän palvelut ovat ylimitoitettuja nykyiseen väkimäärään nähden.

Kotikuntani pitää tarjota kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille tai oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Jämsän olisi panostettava enemmän rahaa kulttuuriin, vaikka se merkitsisi säästöjä muualla.

Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa.

Jämsän poliittinen keskustelukulttuuri on nykyisin kärjistynyttä. Päättäjien pitäisi jatkossa pystyä parempaan yhteistyöhön, vaikka se tarkoittaisi oman ryhmän tavoitteista joustamista.

Kuntani tulee tarjota ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille.

Kunnallisissa ruokapalveluissa (esim. kouluissa) tulee painottaa lähituotteita, vaikka muualta ostaminen olisi halvempaa.

Jämsässä on viisi taajamaa ja kaikissa niissä ylläpidetään vielä kunnallisia palveluja. Pienten taajamien palvelut tulee lakkauttaa ja keskittää toiminta Jämsän keskustaan.

Kunnan työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa edes kovissa säästöpaineissa.

Jämsässä ei tällä hetkellä ole kaupungintaloa ja työntekijät on hajasijoitettu. Jämsä pärjää jatkossakin hyvin näin.

Blogikirjoitusten synnytys

Moni blogikirjoitukseni syntyy erilaisista impulsseista. Niitä tulee niin sanotusti kaikkialta. Impulssien lähteinä voivat olla lehtikirjoitukset, uutiset, sähköpostit, WhatsApp -viesti, keskustelut tai lähes ihan mikä vaan.

Toisinaan syntyy blogikirjoitus parissa minuutissa. Ja taas joskus asiat pyörivät alitajunnassa päiviä tai viikkoja. Pitää vain olla oikea aika kirjoittamiselle.

Aina ei ole kirjoittamisen aika. Jos blogikirjoitus on syntyäkseen, se syntyy. Väkisin ei synny mitään.

Blogeja kirjoittaessa minulla ainakin ovat ajatukseni selkenevät ja tulee otettua selvää asioista.

Jatkan blogien kirjoittamista.

Laki menee aina edelle

On toinen ja viimeinen hulevesilaskutuskierros menossa. Taas on tullut yhteydenottoja laskutukseen ja sen virheellisyteen ja lain soveltamiseen liittyen. Yritän parhaani mukaan neuvoa, miten tulee toimia. 

LAKI MENEE AINA EDELLE.  

Ei auta mitään, vaikka on paikallisesti sovittu jotain muuta, jos sen on lain kirjaimen vastainen. Laki ajaa aina kaiken ohitse. Laki on laki jokaisessa Suomen kunnassa.

Eniten närää hulevesilaskutuksessa on aiheuttanut lain kohta 103 f. Toisena on taksan suuruus. Mielestäni hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten toimielimen antamat lausunnot ovat lain vastaisia. 

No en ole lakimies, mutta käytän sujuvasti maalaisjärkeä ja osaan lukea lakia.

103 f § (22.8.2014/682)
Kiinteistön hulevesien johtaminen


Kiinteistön omistajan tai haltijan on johdettava kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi imeyttää kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä

Sanoman vaalikoneen 2021 kysymykset

Poimin Sanoman vaalikoneen kysymykset alle. Lue ne rauhassa läpi. 

Merkitsin tähden (*) eteen, 
- jos kysymys ei koske Jämsää tai 
- jos kysymys ei koske kunnallista päätöksentekoa.

Melkoisen monta tähteä "syttyi" ;) Melkoisen Helsinki keskeiset kysymykset oli. Suomessa oli 2020 kuntia 310. Mielestäni kysymysten asetanta ei ole oikein onnistunut.

Kysymyksiä on aivan liian paljon. Ihmettelen, kuinka jotain asiaa kysyttiin pariin eri otteeseen?

Alla vaalikoneen kysymykset. Vastaukset julkaistaan maaliskuun puolivälin jälkeen.

- - - 

Kuntani veroprosentin on pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi

Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.

* Jos kaavoituspäätöksissä joudutaan punnitsemaan asuntorakentamisen lisäämistä ja kuntalaisten helppoa pääsyä lähiluontoon, etusija on annettava asuntorakentamiselle.

* Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä.

Kouluissa tulisi suosia perinteisiä luokkahuoneita avoimien ja muunneltavien tilojen sijaan.

Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi lisää kustannuksia kuntalaisille.

Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän.

Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota ilmainen ehkäisy.

Vanhusten hoidossa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle.

Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksuja pitää laskea.

On tärkeää, että kaikki kuntalaiset ottavat koronavirusrokotteen heti kun se on heille mahdollista.

On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Enemmistö kansalaisista kykenee muodostamaan perusteltuja mielipiteitä myös monimutkaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, jos heille annetaan riittävästi tietoa.

*Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen.

Kunnassani pitää toimia niin, että asuinalueet eivät eriydy liikaa toisistaan asukkaiden varallisuuden tai etnisen taustan mukaan.

* Kuntien kannattaa tukea kaupunginteatteria ja -orkesteria, sillä ne lisäävät kaupungin vetovoimaa enemmän kuin kustannuksia.

Lähikirjastojen rahoitus on pidettävä nykytasolla, vaikka kunnassani etsittäisiin säästökohteita.

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

* Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

* Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

* Hallitus on säätämässä ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavaa lakia kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan. Ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön kaupunkiseuduilla.

Hallituksen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä 1,55 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimet eivät saa johtaa autoilun hinnan nousuun niin, että taloudelliset kustannukset tulevat esteeksi autolla töihin kulkemiselle.

* Helsinki julisti syyskuussa ilmastohätätilan, joka alleviivaa kunnan vastuuta hiilijalanjäljen pienentämisestä ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Kotikuntani tulee julistaa alkavalla valtuustokaudella ilmastohätätila.

* Luxemburg pyrkii vähentämään yksityisautoilua maksuttomalla julkisella liikenteellä. Myös Tallinnassa julkinen liikenne on maksutonta alueen asukkaille. Kotikuntani pitää siirtyä maksuttomaan julkiseen liikenteeseen, vaikka se nostaisi veroäyriä.

Kuntien taloutta on avitettu koronatuella, mutta koronakriisin todellinen hintalappu paljastuu vasta viipeellä. Kotikunnassani on kiristettävä ennemmin veroja kuin leikattava menoja talouden vakauttamiseksi koronakriisin jälkeen.

Kuntien kiinteistöverotulot ovat noin kaksi miljardia euroa. Vaikeutuva taloustilanne voi tuoda paineita nostaa kiinteistöveroprosentteja. Kotikuntani tulee paikata kassaansa kiinteistöveroluokkien nostolla.

Väestökato koettelee Suomessa kovimmalla kädellä alle 5 000 asukkaan kuntia. Osalle kunnista lakisääteisistä tehtävistä suoriutuminen tulee olemaan vaikeaa. Siitä huolimatta koko Suomi on pidettävä asuttuna ja pienten kuntien on pystyttävä pysymään itsenäisinä.

* Kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, eivätkä pääomatuloilla elävät siten osallistu kunnallisten palvelujen maksamiseen. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin.

Keskeinen kysymys kunnissa on, miten palveluja tuotetaan. Julkisia palveluja tulee ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille.

* Sukupuolitietoinen budjetointi ottaa huomioon talousarvion ja julkisen talouden päätösten vaikutukset eri sukupuoliin. Toimintatapaa on pilotoinut Suomessa Helsinki. Kuntani tulee ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi.

Kouluissa tapahtuvasta väkivallasta puhutaan yleisesti koulukiusaamisena. Julkisessa keskustelussa on pohdittu, vähätteleekö termi raaempia tekoja. Koulukiusaamisen sijaan kotikunnassani tulee siirtyä käyttämään lainvastaisista teoista termiä kouluväkivalta.

Koska alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista ei käytetä rikos-termiä. Kouluissa oppilaaseen kohdistuvat selvästi lainvastaiset teot pitää siirtää suoraan poliisin ja/tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi.

* Poikien oppimistulokset ovat heikentyneet. Opetushallitus on nostanut yhtenä keinona esiin miesopettajien määrän lisäämisen. Mieskiintiöt pitää palauttaa opettajankoulutukseen, sillä mies on pojille koulussa parempi roolimalli kuin nainen.

Pienenevät ikäluokat luovat painetta lopettaa kouluja entisestään. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on pitänyt 5 000 asukkaan väestöpohjaa riittävänä perus- ja yläkoulun pyörittämiseen. Pienet koulut tulee säilyttää, vaikka se tulisi kunnalle kalliimmaksi.

Koulujen ja kirjastojen wc-tiloja on muutettu Suomessakin sukupuolineutraaleiksi trans- ja muunsukupuolisten tasavertaisen kohtelun takia. Kotikuntani tulee muuttaa koulujen ja kirjastojen wc-tilat sukupuolineutraaleiksi tulevan valtuustokauden loppuun mennessä.

Suomalaisista 1,2 miljoonaa asuu yksin. Kasvukeskuksissa kysyntä pienille sinkkujen ja lapsettomien parien asunnoille on kasvanut. Pienten asuntojen rakentamista tulee lisätä kuntien asumiskeskuksissa ja kaupunkien keskusta-alueilla perheasuntojen kustannuksella.

Yksineläjistä suuri osa on nuoria ja ikääntyneitä. Asunnon ostaminen esimerkiksi Helsingistä voi olla vaikeaa yksineläjille. Pienituloisille yksineläjille pitäisi maksaa sinkkulisää.

Kunnan on mahdollista maksaa kotihoidontukeen kuuluvan hoitorahan ja -lisän päälle kuntalisää, mutta suuri osa kunnista ei sitä maksa. Kotikuntani pitää maksaa kotihoidon kuntalisää.

Tulotason tai synnyinmaan mukainen alueellinen eriytymiskehitys eli segregaatio herättää turvattomuuden tunnetta. Paras keino estää slummiutumista on kaavoittaa samalle alueelle omistus- ja vuokra-asuntoja.

Palveluseteli on yksi tapa järjestään kunnan vastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelien käyttöönottoa tulee lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hoitojonojen lyhentämiseksi.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen sote-uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien harteille. Talousvaikeuksissa kuntien leikkauslistat kohdistuvat pakon edessä sote-uudistuksen jälkeen yhä useammin koulutukseen.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kunnissa on yleistynyt, mutta läheskään kaikki eivät sitä tarjoa. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille. Kotikuntani pitää tarjota ilmaista ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille.

Monissa maissa valvotut pistotilat täydentävät muuta huumehaittoja vähentävää toimintaa. Huumeiden valvotut käyttötilat ovat hyvä keino torjua huumeongelmaa.

Kuntien energiantuotanto on murroksessa hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Kotikuntani pitää luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä, vaikka se tarkoittaisi kallistuvaa energiaa tai korkeampaa verotusta.

Kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja on siten keskeinen toimija tuulivoiman kaavoituksessa. Tuulivoimaa ei saa rakentaa liian lähelle asumista eikä maisemallisesti herkille alueille.

Jämsäspecifiset kysymykset....

Jämsän Terveys Oy:n tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvin Jämsässä.

Uuden yritystoiminnan saaminen Kaipolan tehdasalueelle on yksi tulevan valtuustokauden tärkeimmistä tehtävistä.

Jämsän kaupungin on ajettava kylpylän rakentumista entistäkin voimallisemmin, jotta Himoksen kehitys saadaan uuteen nousuun.

Hulevesimaksut pitää palauttaa tulevalla valtuustokaudella Jämsässä.

Jämsään pitää saada tekonurmi seuraavan neljän vuoden sisällä.

Vastaus hallinto-oikeudelle

Olen pohtinut asiaa jo tovin, mutta nyt avaudun sopivan salamyhkäisesti. Ja tähän varovaiseen avautumiseen on omat syynsä. 

Ajatuksen kulku menee seuraavasti. Osasta tehdyistä päätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen (HO). Toimielimen päättämästä asiasta valitetaan asianomaisen toimesta. Hallinto-oikeus tutkii ja pyytää kaupunkia antamaan lausunnon valitukseen.

Melkein aina on niin, että päättävä toimielin ei edes näe hallinto-oikeuden kehotusta, eli sitä mitä kysytään. Siis päättäjät eivät näe, mitä hallinto-oikeus eli oikeuslaitos heiltä pyytää eli kysyy.

Normaali kuvio menee niin, että virkamies virkavastuulla tekee toimielimelle esitykseksi lausunnon hallinto-oikeuden pyyntöön. Asia on esitetty toimielimen esityslistalla. Hallinto-oikeuden pyyntöä ei ole liitteenä tai se ei ole edes toimielimen nähtävänä. 

Toimielimen kokouksessa luotetaan virkamiehen virkavastuulla tehtyyn esitykseen ja asiasta  päätetään virkavastuulla usein esitetyn esityksen mukaisesti.

Miten toimielin voi tehdä päätöksen ilman, että näkee sen, mitä oikeuslaitos pyytää?

Minä en sellaista päätöstä tee, jos en tiedä, mitä oikeuslaitos oikeasti pyytää. Mielestäni tämä aivan absurdi asia. Absurdi tarkoittaa järjetöntä, järjenvastaista, mahdotonta tai mieletöntä. Tästä olen keskustellut myös oikeusoppineiden kanssa.

Paljonko pitää Jämsänjoessa vettä virrata, jotta...

perjantai 19. helmikuuta 2021

Vaalikoneet

Täytin Keskisuomalaisen ja Sanoman vaalikoneet.

Keskisuomalaisen vaalikone on erinomainen. Kysymykset on erittäin hyvin laadittu. Niihin oli mukava vastata. Lisäksi kysymyksiä oli järjellinen määrä.

- Kouluarvosana 10

Sanoman vaalikoneessa oli kysymyksiä, jotka eivät kosketa Jämsää eikä kunnallista päätöksentekoa. Lisäksi samoja asioita kysyttiin useassa eri kysymyksessä. Kysymyksiä oli aivan liian paljon. No tietysti kun samaa asiaa kysyttiin pari kertaa. Sanoman vaalikone on tehty erittäin huonosti.

- Kouluarvosana 5-

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Julkisten kuulutusten liitteet

Yleistiedoksiantoa ja julkisia kuulutuksia koskeva sääntely uudistuu 1.1.2020. Viranomaisen verkkosivuilla julkaisemisesta tulee hallintolain muutoksen myötä ensisijainen menettelytapa sekä yleistiedoksiannossa että julkisissa kuulutuksissa.

Nykyiseen tapaan yleistiedoksiannossa julkaistaan vain ilmoitus asiakirjan nähtäville asettamisesta, mutta ei itse asiakirjaa. Julkisessa kuulutuksessa julkaistaan kuulutuksen ohella myös kuulutettava asiakirja.

Hallinnon asiakkaiden tiedonsaantimahdollisuudet paranevat, kun yleistiedoksiantoa koskevat ilmoitukset sekä julkiset kuulutukset ja kuulutettavat asiakirjat ovat saatavilla virastojen aukioloajoista tai sijainnista riippumatta viranomaisen verkkosivuilla.

Laki mahdollistaa tarpeen vaatiessa myös täydentävien julkaisutapojen, kuten sanomalehden, käytön. Virallisessa lehdessä ilmoitus tai kuulutus on lisäksi julkaistava silloin, jos sitä ei voida esimerkiksi tietoliikennehäiriön vuoksi julkaista viranomaisen verkkosivuilla.

Yleistiedoksiantoa käytetään hallintolain mukaan erityisesti silloin, kun päätöstä tai muuta hallintoasian käsittelyyn vaikuttavaa asiakirjaa ei ole saatu muulla tavoin annettua tiedoksi. Kuulutusmenettelyä käytetään erityislakien perusteella etenkin ympäristöasioissa.

Kuitenkaan näin ei toimita, miksi?

Linkki valtioneuvoston nettisivulle

maanantai 15. helmikuuta 2021

Sokerihuurrettu Himos

Nyt on käynyt vähän niinkuin silleen, että olen jäänyt koukkuun videopätkien tekoon. Muutama julkinen video on tullut tehtyä ja muutama privaatti ihan oman perhepiirin käyttöön. Ohessa YouTube -linkki pätkästä "Sokerihuurrettu Himos". Täytyy opetella kaikenlaisia kikkailuja.

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Laskettelijan sunnuntai

Himos aurinkoisena laskettelijan päivänä eli laskiassunnuntaina ja ystävänpäivänä. Aivan maiskis keli ja rinteet huippukunnossa. Sai päästellä vapaasti menemään, sielu lepäsi ja aivot tuulettuivat.

Kuvaan maisemia ihmisten sijaan.












Kateus

Kateutta on monenlaista sorttia. Yleensä kateutta pidetään negatiivisena. Pohjanmaalla kateuskin on käännetty positiiviseksi asiaksi. Pohjalainen kateus kuuluu seuraavasti.

"Teen homman paremmin kuin toi naapuri"

Kaikilla ihmisillä tulisi olla Pohjalainen kateus. Se vie eteenpäin.

lauantai 13. helmikuuta 2021

Ihmiset talvihorroksessa

Koitti syksyn pimeys ja sateet. Kesällä virkeät naapurini häipyivät loppusyksystä näkyvistä. Ketään ei talvella juurikaan näe ja koronakaan ei juuri näkemistä edistä.

Olen vakavasti epäillyt, että naapurini ovat niin sanotussa talvihorroksessa. Saattavat hetken olla viretilassa, kun ulko-ovista kipaisevat autoihinsa ja menevät pikaisesti käymään ruokakaupassa. Sen jälkeen horrostila taas jatkuu sen kauppareissun jälkeen. Ilmeisesti jotain elämä on kuitenkin olemassa, koska naapureiden ikkunoista näkyy valoja. Liikkeen havaitseminen on vaikeampi juttu, koska en ole kyttääjäsorttia.

Huhtikuun puolivälin jälkeen talviunikausi loppuu ja vireys kasvaa merkittävästi. Ihmiset heräävät horroksistaan. Tapahtuu aivan merkittävä muutos. Ihmiset tulevat ulos taloistaan. Pihoille, turuille ja toreille syntyy elämää.

Ihmiseläiselläkin on näköjään ja melkein todistetusti talvihorroksen tapainen olotila.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Talvinen Himos

Vapaapäivänä tuli tyypitettyä suksia tovin talvisissa Himoksen maisemissa. Rinteet ovat aivan erinomaisessa kunnossa. Ei ollut ruuhkaa. Aamusta on aina paras aika nauttia vauhdin hurmasta ja hienoista maisemista. Samalla päänuppi huilasi ja tuulettui.
 




Uutta tietoa Jämsän sijoituksesta

Jämsä on sijoittanut Fennovoiman Hanhikiveen 3,1 M€. Tuon sijoituksen tulevaisuudesta on nyt enemmän tietoa kuin aiemmin. Alla on esitetty Jämsän, ja etenkin jämsäläisten asukkaiden vastuut ja riskit tulevaisuudessa.

Fennovoima on niin sanotun Makala-periaatteen mukaisesti sitoutunut myymään kaiken tuottamansa sähkön omakustannehintaan. Yhtiö on luvannut, että Pyhäjoen voimala käynnistyy vuonna 2024 ja, että sähkön hinta omistajille ei ylitä 50 €/MWh. Laitoksen realistinen valmistumisaika lienee 2030.

Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan Hanhikiven tuotantokustannukset ja pääomakustannukset tekevät sen, että sähkön hinnaksi muodostuu noin 50 €/MWh. Sähköä saa jo nyt ostaa vuodelle 2030 hintaan 30€/MWh. Sähkön hinta on alentunut tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden ansiosta. Myös tulee muistaa Olkiluoto kolmosen käynnistymisen alentava vaikutus hintaan. Kun tarjonta on kysyntää suurempaa, niin tuotteen hinta laskee. Oletetaan tässä laskelmassa, että sähkön hinta on 30 €/MWh. 

Jämsä on sitoutunut ostamaan sopimuksensa mukaisesti 2000 kWh vuoden jokaisena tuntina 60 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että Jämsä tekee tappiota 20 € (50-30) jokaista megawattituntia kohden.

Jämsä on ns. ostanut 2 MW tehon. Yhden megawatin hinta on 1,545 M€/MW. Eli tämä tekee noin 3,1 M€ (2x1,545). Hanhikiven voimalaitoksen sähkön hinta on sopimuksessa noin 50€/MWh ensimmäiset 30 vuotta. Vuodessa on tunteja 8760 ja se on eksakti luku. Tästä tulee matemaattisesti 10,5 M€. Ja se on tappiota. Sehän tulee siitä, että voisimme ostaa halpaa markkinasähköä noin 30 €/MWh, mutta olemme sopimuksella sitoutuneet ostamaan sähkön hintaan 50 €/MWh.

Eli tästähän saadaan lopputulemaksi 30 vuoden ajan.  se, että on sijoitettu 3,1 M€ ja lisäksi tehdään tappiota 10,5 M€. Yhteensä on mennyt rahaa 13,6 M€. Kukaan ei osta tällaista sijoitusta. 

Niin mahdolliset riskit rahan menoon ei ole ollenkaan tässä. Tämä oli vain helppoa matematiikkaa.

On olemassa lisänä riski, että joudutaan sijoittamaan pakosta rahaa jo sijoitetun pääoman 3,1 M€ lisäksi. Sijoittajat vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja vastuista sekä esimerkiksi käyttö ja huoltokustannuksista. Sijoittajat sitoutuvat mahdollisesti myös käytön jälkeisistä säilöntäkustannuksista, kun laitos on käytetty loppuun.

On muistettava, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen reaktorin myöhästyminen on aiheuttanut omistajilleen Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan 1,2-1,8 miljardin euron tappion.

Kunnat ovatkin toivottuja kumppaneita Mankala-yhtiöihin, koska niillä on verotusoikeus. Piikki on tarvittaessa auki syvälle asukkaiden taskuihin saakka. Muutamat suomalaiset kunnat ovat suurin panoksin mukana Pyhäjoen voimalahankkeessa. Vaikka kunnissa ylin päätäntävalta on valtuustolla niin Jämsässä valtuustoon ei viety sijoituspäätöstä lainkaan.

Nämä riskit ovat totta eikä vain teoreettista pohdintaa.

Eli tappio on matemaattisen arvion mukaan 13-14 M€ Summa saattaa kasvaa miljoonilla, koska vastaamme yhteisvastuullisesti yhtiöstä. Ainoa toivomme on, että Hanhikiven rakentaminen keskeytetään ja menetämme vain 3,1 M€.

torstai 11. helmikuuta 2021

Tykkilumen sulaminen - hiihtolatu ja laskettelurinne / jätemineraalivilla

Blogini kirjoitukset saavat aina alkunsa jostain impulssista. Hetken ja tovin on seuraava asia pyörinyt alitajunnassani. Eilen tuli se kirjoituksen synnyttävä impulssi.

Oletetaan ensiksi, että meillä on jätemineraalivillalatu. Sen muodostuu yksinkertaisesti kerrottuna kerroksista: pohjakerros (perusmaa), jätemineraalivillakerros ja päällimmäisenä pintakerros. Ennen talvea syksysateilla maa on läpimärkä ennen talven pakkasia. Mineraalivillan eristävyys rakenteissa yleisesti perustuu siinä olevaan ilmaan. Maassa märkä jätemineraalivilla ei mielestäni eristä lämpöä juuri yhtään mitään, koska ilma toimii eristeenä, ei vesi.

Jätemineraalivillan lämmön eristävyyttä perustellaan sillä, että maassa oleva lämpö syksyllä pysyy villakerroksen alla. Pakkasten tultua maan pinta jäätyy ja maassa oleva lämpö ei sulata maan pinnassa olevaa lumikerrosta.

No ei takerruta edellisiin kappaleisiin, vaan jatketaan ajattelua eteenpäin.

Laskettelukeskukset lähes kaikkialla Suomessa, ainakin etelässä, lumettavat noin "metrin" kerroksen tykkilunta syksyisin lähes sulaan maahan. Tällä tehdyllä tykkilumella lasketellaan vähän rinteiden ilmansuunnasta riippuen käytännössä aina vappuun saakka. Tykkilumi säilyy hyvin maassa, joka on ollut syksyllä lumetettaessa melkein sula. Ei ole koskaan kuullut puhuttavan maan lämmittävästä vaikutuksesta.

Sitten siirryn päässäni syntyneisiin kysymyksiin,...

Miksi hiihtoladun pohjassa oleva maa on erilaista kuin laskettelurinteissä ja hiihtoladun pohjaan tulisi laittaa jätemineraalivillakerros, kun sitä ei ole laskettelurinteiden pohjassakaan?

Missä ovat ne tutkimustulokset nähtävillä, joissa osoitetaan, että märkä jätemineraalivillakerros on hyödyksi latupohjalle eli estää paremmin lumen sulamisen normaaliin latupohjarakenteeseen verrattuna?

Missä ovat olemassa jätemineraalivillan (lasi- ja kivivillan) tutkimustulokset epäpuhtauksista, liukenevat aineet?

Kuinka seurataan ja varmistetaan, että jokaisen maahan laitettavan jätemineraalivillaerän puhtaus on ympäristöviranomaisen edellyttämällä tasolla?

Mikä on se ajava voima, minkä perusteella jätemineraalivillaa halutaan "piilottaa" latupohjarakenteen?

Mikä on "rahan voiman" merkitys?

Lopuksi totean selvennykseksi, että minulla ei ole mitään lumivarmaa latua vastaan

Mutta rakenteessa käytettävää jätemineraalivillan käyttöä en insinöörin järjellä ymmärrä. Yritän perustaa ajattelumaailmani järjellä käsiteltävään tietoon eli olemassa olevaan faktatietoon.

tiistai 9. helmikuuta 2021

Korona - sairaalaan, tehohoitoon tai kuollut

Helsingin Sanomien laskuri kertoo, mikä on ikäisesi suomalaisen riski kuolla tai joutua sairaalaan, jos koronatartunta iskee. Pahimman vaaran voi välttää rokotuksella, vaikka se ei estä sairastumisia täydellisesti. Kaikkein hauraimpia vanhuksia ei välttämättä kannata rokottaa.

Jos saat koronavirustartunnan ja sairastut, mikä on todennäköisyys sille, että tauti muodostuu vakavaksi ja joudut sairaalaan ja edelleen tehohoitoon? Tai että tauti johtaa kuolemaan?

Laskuri kertoo, kuinka suuri osa ikäisistäsi suomalaisista on joutunut
- sairaalaan,
- tehohoitoon tai
- kuollut
saatuaan koronavirustartunnan.

Laskuri löytyy Helsingin Sanomista 8.2.2021 linkki.

Kaikki ikäryhmät näet yhdellä silmäyksellä alla olevasta grafiikasta. Sama tieto löytyy laskurista. Kerrassaan mielenkiintoinen grafiikka. Alkuperäisessä kirjoituksessa on sanallisesti avattu grafiikka. Se pitää sisällään paljon informaatiota.

Korona ei ole leikin asia. Suhtaudu vakavasti koronaan.

maanantai 8. helmikuuta 2021

Lehmänhermot

Kyllä tämä kaupunginvaltuuston kokous vaatii normaalia enemmän lehmän hermoja. Mutta tämä on vain niin sanottua demokratiaa - Aitoa sellaista. Jämsäläiset ovat edustajansa valinneet. Kohta suoritetaan uusi valinta.

Toiset tykkää puhua sanomatta mitään. Puhutaan ja puhutaan samoja asioita ilman mitään uutta informaatiota. Puhujat olivat elementissään, kun kirjasto -asiaa käsiteltiin. 

Esityslistalla on laaja-alaisesti selvitetty vaihtoehdot. Kun ne lukee kokonaisuutena, niin saa hyvän kuvan, mistä ollaan päättämässä. Yksittäisiin lauseisiin tai lauseen osiin puuttiminen on mielestäni turhaa. Kauhukuvia voi maalailla isolla pensselissä, jos vain haluaa ja vielä erittäin laaja-alaisesti. Kaikki valinnat sisältävät riskejä.

Mutta itsehän olen tähän hommaan hakeutunut. Vaaditaan lehmänhermoja. Koetan jaksaa.

Vaalit näyttävät olevan ihan liian lähellä ;)

Muistutus - Himoksen lumivarma latu plv 0-1689.7, Siirtymälatu plv 0-226.4

Tuli tehtyä muistutus. Se on ensimmäinen sellainen elämässäni. Toimitin sen tekniseen toimeen tekninen@jamsa.fi.

- - - 

Muistutus - Himoksen lumivarma latu plv 0-1689.7, Siirtymälatu plv 0-226.4

Lumivarma on hyvä asia Jämsän matkailun kannalta. Olen ehdottomasti ladun rakentamisen kannalla ja suunnitellulla aikataululla.

Teknisen lautakunnan pöytäkirjan liitteessä "Himoksen lumivarma latu ja siirtymälatu, suunnitelmaehdotus" on esitetty päällysrakenne. Vaihtoehdossa 2 (Ve2) on esitetty jakavan kerroksen tekemistä mineraalivillamurskeella. Ehtona tässä on, että tähän pitää saada ympäristölupa.

Tutkiessani laajalti mineraalivillamurskeen käyttöä rakenteessa, niin ei löydy riittävästi tietoa ja faktoja sen ympäristöystävällisyydestä. Missään ei ole esitetty liukoisuustestejä. Epäpuhtaudet mineraalivillajätteessä laajana asiana huolettaa. Emme voi olla täysin varmoja, että jokainen mineraalivillajäte-erä on varmasti puhdasta luontoon laitettavaksi.

Myös Särkijärven koelatupohjan lämpötilojen mittaustulokset puuttuvat. Anturit ovat kolmessa kerroksessa: pohjarakenteessa, mineraalivillakerroksessa (lasivilla) ja pintakerroksessa. Tästä kokeesta ei ole esitetty raporttia jätemineraalivillarakenteen hyödyllisyydestä eikä ympäristöystävällisyydestä.

Olen keskustellut aiheesta myös Antti Määttäsen GRK kanssa. Hänellä ei ole esittää dokumentaatiota mineraalivillan hyödyllisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

Eli ehdotan, että Ve2 ratkaisua (mineraalivillaa) ei käytettäisi päällysrakenteen jakavan kerroksen materiaalina. Esitän ainoaksi vaihtoehdoksi Ve1 eli Sr 0/80 mm jakavaksi rakenteeksi.

Linkit

Teknisen lautakunnan pöytäkirjan liite Himoksen lumivarma latu ja siirtymälatu, suunnitelmaehdotushttp://jamsa.oncloudos.com/kokous/20211465-9-1.PDF

Kuulutuksen L1 Tyyppipoikkileikkaukset_Ensilumenlatu_ teklahttp://jamsa.oncloudos.com/kuulutus/6374795406682887011.1612350066318.PDF

sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Laskettelijan kulta-aika

Sunnuntaiaamuna on Himos aina makeimmillaan. Rinteet on ajettuna ja loistokunnossa sekä aamun pari ensimmäistä tuntia on rauhallista aikaa. Silloin saa laskettaa menemään ihan vapaasti. Ei ole ruuhkaa. Ainoa heikkous on se, että taukoja ei ole, kun hissijonossa ei pääse huilaamaan.

On päästettävä vapaasti menemään ylös-alas-ylös-alas...Sunnuntaiaamun aika on aitoa ja oikeaa laskettelijan kulta-aikaa, oikeaa nautintoa.

YouTube video ilmaisee rauhallisen aamupäivän tunnelman, linkki.

lauantai 6. helmikuuta 2021

Rasismin määritelmiä

Luin ajatuksella rasismin määritelmät Wikipediasta. Otteet määritelmistä ovat esitetty alla. Päätin kopioida ne tähän, koska käsittteeni rasismista oli liian suppea. Varsinkin Anna Rastaksen määritelmä puhutteli minua.

Rasismia on määritelty eri tavoin tieteessä, arkikielessä, politiikassa ja lainsäädännössä. Käsitteenä rasismi tuli laajempaan käyttöön vasta 1930-luvulla.

Tieteen termipankki määrittelee rasismi seuraavasti:
rasismi (Filosofia) näkemys, jonka mukaan on biologisesti määräytyneitä eroja eri rotujen välillä ja tästä syystä jotkut rodut ovat arvokkaampia tai kykenevämpiä kuin toiset

Kielitoimiston sanakirja antaa rasismille lyhyen määritelmän:
rotusyrjintä, -sorto, etninen syrjintä.

Rasismiin perehtynyt sosiologi Anna Rastas on esittänyt rasismille pidemmän määritelmän:
Rasismiksi voidaan luonnehtia valta- ja alistussuhteita tuottavia ajattelu-, puhe-, ja toimintatapoja, joissa jonkun yksilön tai ryhmän (oletettu tai väitetty) ominaisuus, olipa se biologinen tai kulttuurinen, esitetään olemukselliseksi ja muuttumattomaksi.

Ihmisoikeusliitto on määritellyt rasismin seuraavasti:
»Rasismia ovat sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien perustavanlaatuisesta kulttuurisesta ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella.»

Näillä määritelmillä rasismin käsite on erittäin laaja. Se on paljon laajempi kuin yleisesti tunnetaan.

Talvi


Värkkäilin talvikuvista pienen esityksen. 
Harjoittelin pieniä pikku temppuja iMovie:lla. 

Ohessa YouTube linkki.

Jämsä - asujan silmin

Näin talvisen pakkaspäivän aamuna koostin YouTube videoksi omia kuvia Jämsästä vuosilta 2019-2020. 

Videon kesto on hieman yli 8 min. Kokoa mp4 -tiedostolle tuli 160 Mt eli valtavan kokoinen.

Tuli opittua jotain uutta:
- videon tekemisen
- musiikin laittamisen videon taustalle ja
- lataamisen YouTubeen

Olin mukavuusalueeni ulkopuolella hetken ja tovin. Ja nyt tuokin asettuu mukavuusalueelleni.

Katso ! 

Uusi Suunta -ryhmän strategia ja tavoitteet

Alta löytyy Uusi Suunta ryhmän strategia ja tavoitteet. Samainen materiaali on ryhmämme vaalisivulla www.kuntavaaliehdokkaatjamsa.fi. Sieltä löytyvät päivitettynä tietoa vaaleista.