perjantai 31. tammikuuta 2020

Näin se päätöksentekoprosessi menee

Periaatteellisesti päätökseteko menee näin:

lautakunta > hallitus > valtuusto

Lautakunnan tehtänänä on valmistella asioita kaupunginhallituselle
Lautakunta on Suomessa, mutta myös muualla maailmassa toimiva kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin. Lautakuntia on yleensä useita, esimerkkeinä sivistyslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta.

Suomen kunnissa lautakunnat ovat kaupunginhallituksen valvonnan alaisia. Niiden tehtävänä on valmistella asioita kaupunginhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa.

Lautakuntia kutsutaan monesti asiantuntijalautakunniksi.

Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsittelemät asiat
Kaupunginhallitus on kaupunginvaltuuston itselleen valitsema hallitus. Se on yksi kaupunginvaltuuston neljästä pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa.

Kunnanhallituksen jäsenet siis valitsee valtuusto.

Kaupunginvaltuusto on ylintä päätösvaltaa käyttävä elin
Kaupunginvaltuustot ovat kaupunkien ylintä päätösvaltaa käyttäviä elimiä, joiden jäsenet valitaan yleensä vaaleilla.

Suomessa pakollisia kaupunginvaltuuston valitsemia toimielimiä ovat kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja keskusvaalilautakunta.

Jämsän hallintosäännössä on asiasta tarkemmin, siis aivan tarkasti.

Huleveden kuutiohinta

Hulevesi on ollut viimepäivien puheenaiheena. Otin Excel -taulukkolaskennan käyttöön ja laskin, mitä se hulevesi oikeasti maksaa.

Teollisuuskiinteistön n. 8900 m2 hulevesilasku on 1200 €. Vuotuinen sademäärä on 600 mm ja siitä saadaan huleveden hinnaksi 0,22 €/m3. Omakotitalotontin n.1040 m2 hulevesilasku on 40 €. Ja tällöin hinnaksi muodostuu 0,06 €/m3.

Eli näin teollisuuskiinteistölle satava vesi on 3,5 kertaa kalliimpaa kuin omakotitalon pihalle.

Sitten laskin käyttöveden hinnan. Se on veden ja jäteveden summa eli 4,6 €/m3. Eli teollisuuskiinteistön vesi, kun maksaa 0,22 €/m3 ja käyttövesi 4,6 €/m3.

Tällöin taivaalta satava vesi on noin 5 % käyttöveden hinnasta.

Mutta on se teollisuuskiinteistölle satava sadevesi kuitenkin kallista. Mielestäni se on melkein niin kuin "tyhjästä maksetaan".

Monien kiinteistöjen hulevesi ohjautuu muualle kuin kaupungin ajo-ojiin ja sadevesiputkistoihin eli sinne hulevesiverkostoon. Sen myönnän, että jos kiinteistön sadevesi johdetaan jäteveden puhdistamolle, niin silloin maksu on oikeutettu.

Jos ymmärtäisin, mihin perustuu toi hulevesimaksu, kun niin olisi paljon makeammat yöunet.

torstai 30. tammikuuta 2020

Hulevesijupakka

Valtuusto päätti 18.3.2019 hulevesialueista. Tällöin päätettiin demokraattisesti ymmärtämättä, mistä oikeasti päätettiin. En tiedä ymmärsikö esittelijä, mistä oli kyse. Pöytäkirjasta selviää, että pitkään keskusteltiin ja useasti äänestettiin. Liitteen 4 perusteella selviä lopullinen taksojen päättäminen ja sen kuka äänesti ja mitä.

Aiemmin tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 22.11.2018 hulevesitaksoista. Taksat kuuluvat lautakunnan toimivaltuuteen.

Hulevesialue löytyy samaisesta 18.3.2019 kokouksen liitteestä. En tiedä kuinka tarkkaa sitä on selvitelty tekniselle lautakunnalle, mutta valtuustolle annettu selvitys oli niukka.

Jatkossa on valmistelun oltava parempaa. Asiat tulee selvittää paremmin luottamushenkilöille. Tällöin tiedetään, mistä oikeasti päätetään. Lisäksi laskutusprosessin läpikäynti kokonaisuudessaan tulee tehdä aina laskutusperusteista saakka. Pitää ajaa koelaskutus ja tsekata sen tulos huolella ennen asiakaslaskutusta.

Somemyrsky on melkoinen, mutta miten korjausliike toteutetaan?

Mutta tästä on otettava opiksi.

Ohessa aiemmin kirjoitettuja hulevesikirjoituksia

Liite 1 Hulevesitaksat golf- ja laskettelualueilla
Liite 2 Hulevesitaksat - vastauksia

Mätäpaiseen puhkaisu

No piti roisilla otsikolla roisisti aloittaa. Mätäpaiseen puhkaisulla tarkoitan positiivista uutista ja kyynisestä alemmuustilasta pois pääsemistä. Siis meidän tulee keskittyä siihen, että kylpylä saadaan, vaikka sitten "Koskenpäälle". Eli siis se kylpyläinvestointi Himoksen alueella on se positiivinen uutinen. Sillä puhkaistaan kyynisen alemmuustilan aiheuttama mätäpäise.

Jotta kylpylän investoinnista tulee kannattava, niin laskettelijoiden tulee mahtua rinteisiin ja rinnepalveluille tulee mahdollistaa investoinnit ns. Rukan malliin.

Kun nämä investoinnit saadaan liikkeelle,  syntyy investointien patoumista aiheutunut hyökyaalto. Näillä kahden hankkeen liikkeelle lähdöllä, kylpylä ja rinnepalvelut, kehittyy kaikki Himoksen alueen yritykset asiakasvirtojen kasvun myötä. Tämä samainen virta ohjautuu myös Jämsän keskustaan. Se tulee elävöittämään ydinkeskustaakin.

Tätä investointien aiheuttamaa suuruutta emme osaa edes nyt ymmärtää. Uskon ja toivon, että näemme sen.

Olemmeko siihen valmiita?

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Laiva on otettu haltuun

Kuten kaikki tietää, niin pitkään ajelehtiva laiva ajautuu karille. Laiva tarvitsee kipparin, joka luotsaa laivan perille ennalta sovittuun kohteeseen.

Ruoriin on tartuttu. Nyt laiva on ottanut kurssin muutoksen kohti oikeaan. Älkäämme keikuttako laivaa. Nyt livutaan kohti aurinkoisia vesiä. Tosin matkalla voimme tehdä pieniä kurssin korjauksia. Määräsatama tulee olla selvillä. Perille emme pääse hetkessä.

Se vaatii töitä ja muuntautumiskykyä sekä yhteistyötä. Ajastaan muutaman vuoden kuluttua saavumme oikeaan satamaan.

maanantai 27. tammikuuta 2020

Laki ja virkavastuu vetää kyykkyyn

Paikallispolitiikan tulisi perustua luottamushenkilöille oikeisiin annettuihin tietoihin, jotka perustuvat Suomen lakiin ja virkamiehen virkavastuuseen. Monihan on pitänyt politiikan arkea raadollisena ja sitä se on. Tietyt tapahtuneet seikat murentavat luottamusta.

Tässä taannoin minulle ja monelle muulle selvisi, että meitä on vuosia johdettu harhaan. Virkamies on asiaa esitellessään vedonnut lakiin ja virkamiehen virkavastuuseen. Tällaisessa tilanteessa kaikkien polvet notkahtaa ja asian uskottavuus vaikuttaa aidosti todelliselta.

Nyt kuitenkin vuosia ja monta miljoonaa hävinneenä on asiat selvinneet. Olemme antaneet kilpailuetua muille ja hävinneet miljoonia kullan kalliita veroeuroja. Näin meitä on vuosia johdettu. Suurin osa on sinisilmäisesti uskoneet virkamiehistöön.

Jämsä tarvitsee oman lainoppineen virkamiehen joka oikeasti katsoo, että asiat menee lakien mukaisesti. Kaupunkia tulee johtaa siten, että jämsäläisten asioita hoidetaan oikein.

No sellainen lainoppinut oli kaupungilla. Asiat luettiin ja käsiteltiin lakien mukaisesti hetken ja tovin. Tämä ei miellyttänyt tiettyä tahoa. Tiettyjen sattumusten jälkeen, kun lakia luettiin virkamiehille, niin työnteko muualla osoittautui terveellisemmäksi ratkaisuksi.

No nyt virkamieskuntaa uudistetaan. Uskon ja toivon, että päästään vihdoin oikealle raiteelle.  Kehitys ja elinvoima olkoon ohjenuoramme. Älkäämme unohtako lakeja. Ja virkamiehen virkavastuu olkoon todellista.

Tämänkin kirjoituksen jouduin kirjoittamaan salaperäisesti ja siihen on omat syynsä.

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Luottamushenkilön tehtävä

Normaali päätöksenteko perustuu periaatteessa siihen, että lautakunnat ensin käsittelevät asian. Sen jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asian. Ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää ylimpänä päätöksenteon elimenä. Näin se pääsääntöisesti menee.

Ryhmät on ohjeistettu kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimesta, että tutustukaa lautakuntien esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua. Samoin on ohjeistettu, että tutustukaa hallituksen esityslistoihin etukäteen ja käykää poliittista keskustelua.

Käymme Uusi Suunta -ryhmässämme jatkuvaa poliittista keskustelua päivittäin.

Olemme toimineet annettujen ohjeiden mukaan;
- on tutustuttu esityslistoihin ja
- käyty poliittista keskustelua.

Se herättää kuitenkin pahennusta, jos otamme selvää, mitä tulemme päättämään tai oikeasti ollaan päättämässä. Jossain asiassa tehtyjen päätöksien vaikutukset selviää vasta myöhemmin. Jo tehtyjen päätöksien suhteen pitäisi tehdä myös korjausliikkeitä, myöntää tehdyt virheet ja korjata ne. No tämä tuntuu oleva politiikassa aivan vieras käsite.

Lisäksi kirjoitamme selvitetyt asiat selkojämsällä.

Me emme ole kumileimasin, emmekä tule olemaan. Se mikä päätöksenteosta puuttuu on taustojen laaja-alainen selvittäminen päättäville elimille ja riittävän ajoissa, jotta poliittiseen keskusteluun jää aikaa.

Ehkä tässä olemme menneet vikaan, kun otamme selvää etukäteen, mistä päätämme?

lauantai 25. tammikuuta 2020

Kaatopaikka-alueen vuokraaminen

Teknisessä lautakunnassa 23.1.2020 oli Maanvuokrasopimus / 182-437-1-153 / GRK Infra Oy. Siinä oli esityksenä seuraavasti:

"GRK Infra Oy on hakenut maanvuokrasopimusta tilan 182-437-1-153 (Peräläntaka) pinta-alaltaan noin 5,55 hehtaarin määräalaan. Vuokra-alueen käyttötarkoitus on jätteiden käsittely-, varastointi- ja loppusijoitusalue. Vuokra-aika on kolmekymmentä (30) vuotta, vuosivuokra 4 237,50 euroa on voimassaolevan vyöhykehinnan mukainen ja vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin."

Siis kaupunki vuokraa Metsä-Kivelä kaatopaikan GRK Infralle 30 vuodeksi vuokrahintaan n. 4.200 €/v.

Saamani tiedon mukaan kaatopaikalle on tuotu noin 10.000 t jätettä vuodessa. GRK saa jätteestä noin 50 €/t. Tästä tulee bisneksen liikevaihdoksi noin 400.000- 500.000 €.

Siis GRK vuokraa alueen 4200 eurolla ja tekee liikevaihtoa 500.000 euroa. Bisneshän on melkoinen rahasampo.

Nyt esillä olevan GRK Infra Oy:n on kanssa solmittava maanvuokrasopimuksen pääasia kohdistuu alueella olevaan rakentamattomaan noin 1,5 hehtaarin alueeseen, jonne yhtiö aikoo rakentaa kokonaan uuden kaatopaikka-alueen.

Kokonaan uuden kaatopaikka-alueen avaaminen on GRK Infra Oy:n omaa uutta bisnestä ja kokonaan erillään kaupungin alkuperäisestä tarpeesta sulkea Metsä – Kivelän kaatopaikka ja rahoittaa se GRK:n sopimuksella.

Tästä uudesta vuokrasopimuksesta syntyy kaupungille kokonaan uusi rasite sadoiksi vuosiksi ja siksi sen riskit tulee olla GRK:lla, koska uusi noin 1,5 hehtaarin käyttöön otettava kaatopaikka-alue on GRK:n omaa bisnestä, eikä kaupungin tule olla siellä takuumiehenä. Kaupunki ei vapaudu Metsä-Kivelään liittyvistä ympäristövelvoitteista vuokra-ajan jälkeenkään.

Tämä on riskibisnestä, joka ei mielestäni täytä kuntalain kohtia. "Kunta saa osallistua sellaiseen bisnekseen, joka on täysin pääomaturvattua". Tällaisenaan se ei sitä ole.

Nyt laadittu maanvuokrasopimus ei ole riittävä turvaamaan kaupungin etuja. Asia pitää avata kokonaan siten, että siitä selviää GRK:n suunnitelmat alueen käytölle, toiminnasta aiheutuvat riskit ja toiminnan tuottoarviot.

Tällöin alueen vuokraaminen voidaan sitoa siitä GRK:lle aiheutuneeseen rahalliseen hyötyyn. Esillä olevassa maanvuokraussopimuksessa kaupunki kantaa pitkäaikaisen riskin ja GRK saa hyödyn. Sopimuksessa ei ole mainintaa edes siitä, onko kaupungin jätevedenpuhdistamo velvollinen ottamaan Metsä-Kivelän jätevesiä vastaan uudelta täyttöalueelta ja millä ehdoilla.

Sopimuksen valvonnasta koituu kustannuksia kaupungille. Metsä-Kivelän vuokraajalle tulee asettaa riittävä vakuus mahdollisten ympäristövahinkojen varalle. Tämä vakuus tulisi olla voimassa myös vuokra-ajan päätyttyä. Tämän vakuuden laskelma tulee olla asiantuntijan laatima.

Kaatopaikan sulkemisen jälkeen Jämsän kaupungille jää rasite.

Mieleeni ilmaantui kysymyksiä:

- Miten on huomioitu Jämsän muiden toimijoiden tarve, kun oma kaatopaikka täyttyy muualta Suomea tulleilla jätteillä?

- Maksammeko kalliisti jätteemme sinne jonnekin muualle, kun emme voi niitä enää omalle kaatopaikalle sijoittaa?

- Minne paikallinen teollisuus sijoittaa jätteensä, kun niitä ei kaatopaikan täytyttyä voi Jämsään sijoittaa?

- Onko järjestetty markkinavuoropuhelua muiden jäte- ja kierrätysalan toimijoiden kanssa?

SUMMA SUMMARUM
Tästä uudesta kaatopaikka alueesta ei jää Jämsälle ja sen asukkaille muuta etua kuin täysi kaatopaikka vaivoiksi ja teollisuuskin saa jatkossa viedä jätteensä kalliimmalla johonkin muualle, kun alue tulee täyteen.

Saamani tiedon mukaan tämä asia jätettiin pöydälle teknisessä lautakunnassa eli siirrettiin seuraaviin kokouksiin. 

Siinä faktaa kerrakseen.

perjantai 24. tammikuuta 2020

Populisti diktatuurissa

Paikallisessa politiikassa käsitellään asioita laidasta laitaan. Kaikesta ei olla täysin yksimielisiä. Kun asioihin otetaan kantaa faktoin ja asioihin perehtyen, niin sitten toisilla nousee karvat pystyyn.  Tuntuu sille, että jos on erimieltä esityksen kanssa on populisti.

Sitten yritämme tehdä jo päätetyistä asioista kansankielisiä jämsännöksiä eli kerromme, että mitä päätös oikeasti selkojämsällä tarkoittaa. Sitten vasta tosi populisteja ollaan.

Toimivaan demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu sananvapaus, joka sisältää vapauden esittää asiallista kritiikkiä. Toisin kuin esimerkiksi diktatuuri, demokratia perustuu ajatukseen siitä, että yhteiskunnassa hyväksytään erilaiset näkemykset ja mielipiteet.

Onko demokraattisesta sananvapaudesta tullut "populismi"?

Vai elämmekö diktatuurissa, kun ei sallita erilaisten näkemyksien esittäminen ja faktoihin perustuvat mielipiteet?

torstai 23. tammikuuta 2020

Julistautuminen kiekkovapaaksi kaupungiksi ja markkinaarvon hyödyntäminen

Joku Jämsän Äijä on heittänyt hyvän idean kehiin eilen Jämsän Seudun nettilehdessä 22.1.2020 - "Kiekkovapaa Jämsän keskusta". 

Autenttisten tutkimusteni mukaan 20 % käyttää parkkikiekkoa. Kukaan ei valvo kiekkopysäköintiä, koska 5 vuotta pystyy pysäköimään joka arkipäivä ilman kiekkoa saamatta parkkisakkoa. 

Jämsän keskustasta löytyy lähes jokaisena vuoden päivänä pysäköintipaikka alle 100 metrin päästä asioimiskohteesta. Yhtenä päivänä olen yleensä joutunut jättämään auton kauemmaksi ja se on Jämsän Äijän markkina -päivä. Muita päivinä pääsee aivan liikkeen viereen.

Tähän perustuen kannatan Jämsän Äijän heittämää ajatusta. Lisäksi se luo positiivista Jämsä -brändiä, kun se oikein markkinoidaan. Tällä on markkina-arvoa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Keskuskadusta kävelykatu?

Nopeusrajoituksen alentaminen ei tee Keskuskadusta lainmukaista. Shared Space eli vapaa tila käsitettä ei tunneta tieliikennelaissa.

Teknisen lautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen, että ratkaisu olisi lainmukainen.

Pitäisikö se ollakin kävelykatu?

- - -
Tieliikennelaki

33 a § (5.5.2006/343)


Kävelykadulla ajaminen
Kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu.

Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.

Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.
- - -

Sitä en tiedä onko merkittyihin pysäköintipaikkoihin lupa pysäköidä?

LISÄYS:
Pitäisikö se ollakin pihakatu?

- - -
Pihakatu on alue taajamissa ja asuntokaduilla, joka on ilmoitettu erityisellä liikennemerkillä. Alueen nopeusrajoitus on kaksikymmentä kilometriä tunnissa, minkä toteutumisen varmistamiseksi kadulle on yleensä rakennettu erityyppisiä kavennuksia, korotuksia ja esimerkiksi penkkejä ja istutuksia.

Pihakatu on sallittu sekä jalankulku- että ajoneuvoliikenteelle, kuitenkin niin, että jalankulkijoilla on esteetön liikkumisoikeus kaikilla sen alueilla ja ajoneuvojen kuljettajilla on väistämisvelvollisuus heihin nähden. Ajoneuvojen pysäköinti on sallittua ainoastaan pysäköintiin merkityillä alueilla.
- - -

Kyllä on sekainen soppa. Poliisikin on ymmällään.

Pitää nukkua yön yli....

lauantai 18. tammikuuta 2020

Juvenin- ja Jopotinkoski

Tammikuun puolivälin jälkeenkin luonto voi olla lumeton. Siispä suunta oli luontoon. Ajoimme Partalaan ja parkkeerasimme koulun pihaan. Ensin kävelimme Juveninkoskelle. Vettä oli paljon liikkeellä.

Sitten suuntasimme Sahintietä pitkin aina Huikurin talolle ja edelleen Jopotinkoskelle. Päätimme mennä kartalla näkyvää uraa alavirran suuntaan. Kartalla reitti meni virran yli mutta todellisuudessa ei. Kävelimme vaan eteenpäin ja sitten otimme kännykällä suunnan metsäautotielle. Ajastaan sinne saavuimme. Kohta olimme jo takaisin Partalan koulun pihassa.

Lumi ei haitannut menoa, mutta tiet olivat jäisiä. Rautapiikkikengät olivat tarpeelliset. Matkaa kertyi reilun 5 km.












perjantai 17. tammikuuta 2020

Jämsä - Keskuskatu, Shared Space / Vapaa tila

Nopeusrajoitusta suunnitellaan alennettavaksi Jämsässä keskustan alueella 40 km/h >>> 30 km/h.

Mistä ulkopaikkakuntalainen tietää, että Jämsässä saa kävellä pitkin ja poikin Keskuskatua, kun sitä ei missään kerrota?

Ei nopeusrajoituksen alentaminen kerro, että nyt olet "Shared Space" / "Vapaa tila" alueella ja ihmiset voivat kävellä ajoradalla.

Tosin Jämsässä on erinomainen suojatiekäyttäytyminen autoilijoilla. Kukaan ei kyllä jää auton alle. Siinä olemme ykköskastia Suomessa.

Täytyy kuitenkin todeta, että olen "Vapaa tila" kannattaja, mutta kuinka se kerrotaan "ei jämsäläisille"?

torstai 16. tammikuuta 2020

Vihdoin se paljastu

Nyt elettiin niitä aikoja, jolloin vuosia meitä piinannut asia paljastui. Kopla on meille vuosia uskotellut asioita. Vedonnut siihen ja siihen sekä lakiin. Nyt kaikki paljastuivat.

On ollut olemassa erilaisia esteitä, jotka perustuivat vastavoimien toimiin. Asiaa on johdettu järjestelmällisesti, tietoisesti ja harkitusti.

- Oli tietoisesti uskoteltu päättäjiä harhaan ja tehty tyhmä päätös. No sehän voidaan päättää uudelleen.

- Oli vedottu lakiin ja kuinka ollakkaan puppua oli koko laki. No selvisihän tämäkin.

- Oli esitetty asioita, että näin se on, vaikka ei ollutkaan. No on kehdattu.

- Ja vielä lopuksi kaneettina piste iin päälle "ja teen muuten tätä hommaa virkavastuulla ja tämä perustuu lakiin". No esiintyi vakuuttavasti, mutta paljastui.

Eli kun virkavastuuteen ja lakiin vedotaan, niin kyllä sitä heikompi uskoo, että näin on.

Mutta asia on aidosti ja oikeasti toisin, kun meille on vuosia uskoteltu. Tosin olen ollut faktojen pohjalta tietoinen todellisuudesta.

YES, YES ja YES, kolmesti. Kyllä nyt on hyvä mieli.

Valitettavasti joudun kirjoittamaan asian näin ympäripyöreästi vedoten asian arkaluontoisuuteen. Tämä on ollut kunnallispoliittista kähmintää ja kiusantekoa pahimmillaan.

Jämsä on menettänyt vuosia ja miljoonia. Sen voin lopuksi todeta. Nyt ollaan uuden Jämsäajan alkumetreillä, kun tahtotila viilattiin kuntoon.

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Konilannotkon risteysalueen parantaminen

Paunun kiertoliittymän turvallisuuden parantamiseen on Jämsän kaupungin talousarviossa 2020 varattu 280.000 €.

Jämsänkosken taajamassa on liikenteellisesti yhtä vaarallinen alue Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaille. Konilannotkon risteysalue on turvaton varsinkin aamuisin, kun koulun oppilaita tuodaan autoilla kouluun. Koululaisten ja raskaanliikenteen kulkureitit risteävät Konilannotkossa. Rahat voitaisiin myöntää 2020 Jämsän kaupungin lisätalousarviossa.

Koskentien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt 865.000 € tulee poistaa talousarviosta tai siirtää myöhemmäksi, koska tie on hyvässä kunnossa.

Tästä Koskentiehen varatusta rahasta voitaisiin tehdä Konilannotkon risteysalueen parantaminen. Suunnittelu olisi hyvä tehdä tänä vuonna ja toteutus sen jälkeen.

Jyrki Kokko ja muut ryhmän jäsenet
Uusi Suunta Jämsä -ryhmä

lauantai 11. tammikuuta 2020

Lenkkipolut kunnossa

Koitti lauantai ja ulos piti pakkaspäivänä päästä. Suunnaksi otettiin Ohasvuoren takainen metsä. Aurinkoinen keli kruunasi päivää. Polut ovat kunnossa kävelyä varten ja metsissä voi kulkea missä vaan. Vain mielikuvituksen puute on reittisuunnittelun rajoitteena.

No intuitiolla mentiin ja kerran oli reitti hieman pahemmin hakusassa, muttaa kännykän Maastokartat sovelluksella voi helposti paikantaa sijainnin. Kartasta tuo turri selviää. Eksymään ei metsässä muuten pääse, kun puhelimesta sen voi aina tarkistaa. Ja välillä tulee katsottua kännyä ja suunniteltua edessä olevaa reittiä.

No yhtään lasta ei ollut ulkona leikkimässä asuntoalueilla?
Missä ne ovat?

Nyt olen sohvalla uusia reittejä suunnittelemassa. Tarvottua tuli reilun 12 km.


sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Selkojämsällä tiedottaminen

Luin aamulla Hesaria ja siinä luki seuraavasti:

"Faktojen, huutamisen, tai kylmän fakta argumentoinnin avulla ei usein luoda vastapuolten välille ihmiskontaktia, joka kasvaa hedelmälliseksi yhteisymmärrykseksi."

Tiedottamisen monimutkaisuus tai oikeastaan vaikeus tulee esille jokaisella yhteisössä. Suoritettujen tutkimusten perusteella on jokaisessa yhteisössä tiedottaminen niin sanotusti "puutteellista". Siis tiedottaminen on vaikea laji.

Faktoilla tiedottaminen saa ihmiset takajaloilleen. Se on jo ihmisen luonteessa.

No mitä faktalla tiedottamisella haetaan?

Päätöksien esittelytekstit ja päätökset ovat normikansalaiselle vaikeaa luettavaa. Ne tulee suomentaa jämsäläisille, jotta tiedetään oikeasti, mitä on päätetty.

Aina tulee olla kuitenkin mielessä "Mitä hyvää tällä tiedottamisella haetaan?"

Haemme Uusi Suunta ryhmässä faktatiedottamisella juuri sitä, että jämsäläiset tietävät, mitä on päätetty ja mitä tehty päätös oikeasti tarkoittaa - teemme sen selkojämsällä.

lauantai 4. tammikuuta 2020

Jämsän tuleva elinvoimajohtaja

Tähän hommaan tarvitaan erittäin hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot omaava henkilö. Mielestäni hän on kaupunginjohtajan oikea käsi eli varsin merkittävässä  tehtävässä Jämsän elinvoiman kannalta.

Osa hakijoista ovat jo kyntensä Jämsässä näyttäneet - Jollain ne on ja jollain ei.

Aiemmin Jämsässä ei ole ollut oikeastaan ketään hyviä ihmissuhde- ja neuvottelutaitoja omaavia ihmisiä, jotka kehittäisivät seutukuntaa. Ajatus ei ole minun, vaan se on kuultu johtavan virkamiehen suusta. Ja tässä asiassa olen aivan samaa mieltä virkamiehen kanssa. 

Nyt jos koskaan tarvitaan taas lisää "hyvää" uutta tai uudenlaista verta Jämsään elinvoiman kehittämiseksi.

Kaupunginhallitus tulee päättämään asian helmikuussa. Sitä ennen kaupunginhallituksen valmisteluryhmä tekee töitä. Valmistelevaan on nimetty Jorma Poti, Merja Lahtinen ja Pekka Laaksonen.

Taas on Jämsällä mahdollisuus ottaa hyppy parempaan päin.

Linkit
Kaupunginhallituksen pöytäkirja 18.11.2019/Pykälä 292
Jämsän kaupungin nettisivu - Jämsän elinvoimajohtajan virkaan yksitoista hakijaa