tiistai 14. syyskuuta 2021

eFatbike - Himos / Sorvajärvi

Se oli työpäivän päätteeksi lähdettävä maitolaitureita bongaamaan. Vitikkalan sillalta ajoin Jämsänjoen rantaan ja siitä sitten kohti Ruotsulaa. Koulua tai siis Ruotsulan Hovia vastapäätä sijaitsi kohde, joka oli dokumentoitava. Sitten ajelin Peuramäentielle. Poljin Säyryläntietä Himokseen. Salavatien kautta menin Länsi-Himokseen. Rinteen juurta ajelin lumivarmalle ladulle. Kivistöntien kautta polkaisin Patalahden rantaan. Ylitin 9-tien ja Moiskalantietä ajelin Hammaskalliontielle. Pururataa pitkin poljin Sorvajärvelle. Matka jatkui eteenpäin ja kohta olin ns. maatalosuoppilaitoksen kulmalla. Auvilan metsäpolun kautta päädyin Pispalaan.

Matkaa kertyi 27,7 km.





maanantai 13. syyskuuta 2021

Meidän tulee tietää, mitä Jämsä haluaa

Tahtotila kuvaa pitkäkestoista tahtoa tai pyrkimystä. Usein tahtotila -sanaa käytetään kuvaamaan kollektiivista pyrkimystä ja luomaan me-henkeä. Kielitoimiston sanakirja neuvoo tahtotilan sijaan käyttämään sanoja tahto, halu tai pyrkimys.

En ole voinut olla huomaamatta paljon esillä ollutta tyyliä, missä puhutaan tavoitteista, mutta käytetään sanaa tahtotila.

Minkä takia pitää sanoa tahtotila, jos tarkoittaa että tavoite?
Mitä vikaa on tavoitteessa?

Kun sanoo tahtotila, pitäisi tulla muka tunnelma jostain paremmasta tulevaisuudesta.

Miksi se on muka hienompaa kuin tavoite?
Luvataanko tässä enemmän kuin vain tavallisia tavoitteita?

Jos puhutaan tahtotilasta, niin se lienee sellainen lopullinen ratkaisu, mihin ei sitten enää tarvitse puuttua.

Jämsänä puhumme paljon matkailusta ja sen tavoitteista tai tavoitetilasta sekä strategiasta. Mielestäni meiltä puuttuu päämäärä, mitä tavoittelemme. Ja sen päämäärän lisäksi tarvitsemme konkreettisen ja realistisen toteutussuunnitelman, jolla oikeasti saavutamme sen mitä tavoittelemme.

Ylläksellä on selkeä tavoite ja se on alla:

"Ylläs haluaa maastopyöräilyn mekaksi"

"Pyöräileviä turisteja halutaan tuntureille etenkin kesäaikaan.  Kolarin Ylläs haluaa houkutella lisää maastopyöräilijöitä. Ylläkselle halutaan lisää kävijöitä etenkin kesäksi."

"Ylläs on aloittanut hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä Ylläksestä Suomen houkuttelevin ympärivuotinen maastopyöräkohde. Ylläksen hanke on tiettävästi Suomen suurin maastopyöräilyhanke. Se kestää 2,5 vuotta, työllistää kaksi ihmistä ja maksaa yhteensä 700 000 euroa. Hanketta rahoittavat Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Visit Ylläs ja Ylläksen alueen yritykset sekä Euroopan Unionin aluekehitysrahasto."

"Maastopyöräilijät valitsivat Ylläksen Vuoden retkikohteeksi aiemmin tänä vuonna. Nyt Ylläksellä aletaan kehittää myös kesän pyöräilyä toden teolla."

– "Kuluttajatutkimukset kertovat, että maastopyöräily on yksi tämän vuosikymmenen nopeimmin kasvavista harrastuksista. Ylläksellä on valmiina loistava maastopyöräverkosto ja talvipyöräilyn suosio osoittaa, että kun palvelut toimivat ja reitistö on hyvin suunniteltu, niin harrastajat ottavat kohteen omakseen, sanoo Visit Ylläksen toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma tiedotteessa."

Suuri yleisö tietää nyt, mitä Ylläs haluaa.

Linkki YLE:n sivuille

Mikä sitten onkaan Jämsän tahto, halu, pyrkimys tai tahtotila, niin sillä ei ole merkitystä.

Sanahelinöillä ei ole merkitystä, vaan Meidän tulee oikeasti tietää ja ilmasta se, mitä Jämsä haluaa. 

Ruska

Pihavaahteran ruska on kauneimmillaan. Lehden ovat puussa enää vain muutaman päivän. Nyt oli oikea hetki ottaa kuva, kun aurinkokin paistoi. Välttämättä toista tilannetta ei tule eteen tänä syksynä.

perjantai 10. syyskuuta 2021

eBike - Paljakka / Saunakylä / Himos

Vapaapäivä koitti ja ruska on kauneimmillaan. Kehon hapettaminen oli edessä. Katuratsun selkään pomppasin ja suunnan otin Jämsänkoskelle. Sieltä polkaisin maalaismaisemaan Paljakalle. Mäen ylitin ja laskeuduin Juokslahteen. Kyläkoulun ohi menin ja Saunakylässä piipahdin. Matka jatkui Pataniementietä Patajoen suulle. Sieltä poljin Luoteis-Himoksen kautta Keski-Himokseen. Lumivarman ladun teko oli ihan loppusuoralla. Makee baana on hiihtäjille tulossa. Sitten piipahdin Center Market Himoksella nauttimassa leipomuksia ja muumilimsaa. Salavatien kautta menin Säyryläntielle. Matka kohti Jämsäää oli edessä. Muutaman asian hoidin keskustassa ja polkaisin kotiin.

Matkaa kertyi 37,2 km.




Helsingin Sanomien jakelu Postin suorittamana

Helsingin Sanomien jakelu on Jämsässä on iät ja ajat Postin hoidettavana. Olen saanut 15 vuotta aamupostini aamulla klo 4-5. Oli keli kuin keli, niin posti oli laatikossa kello viiteen mennessä. Hyvin on toiminut ja siitä iso kiitos. No muutama paha lumipyry on tosin ollut harva poikkeus.

Itse heräilen nykyisin viiden huitteilla. Ikää kun on jo kertynyt jonkin verran, niin tuo on aika luontainen heräämisaika. Siinä on hyvin kerennyt aamun lehden lukea. Aamutoimet on tullut tehtyä ja töihin olen lähtenyt noin 5:50.

Aiemmin posti ns. takasi lehdille, että arkisin viimeinenkin lehden jakelureitillä oleva asiakas saa lehtensä aamu kuuteen mennessä. Tässä jossain vaiheessa aika on muuttunut puoli seitsemäksi.

Nyt noin kahden viikon ajan on ollut tilanne, että postia ei ole ollut laatikossa 5:10, kun sitä haen. No ole lehden lukenut läppäriltä, mutta ei se korvaa paperilehden lukemista. Siis aamulla on lehti jäänyt ns. lukematta. 

No jos aamun lehti on vanhaa tietoa, niin työpäivän jälkeen sillä tiedolla ei oikein mitään tee. Ja monesti illan kiireiden takia luen lehden vasta illalla kasin aikaan jos silloinkaan. Eikä illalla lehden lukeminen ole enää mielekästä tietosisällön vanhuuden takia.

Pitkiä pohdintoja olen päässäni pitänyt siitä, että lopetanko lehden tilaamisen kokonaan. Helsingin Sanomat ei ole tähän syypäänä vaan Posti. Tätä menoa kukaan ei enää tilaa paperilehteä, jos sitä ei aamulla kerkeä lukemaan.

Konkreettisia Himos turisteja palvelevia tekoja kaivataan

Olen pohdiskellut ankarasti.

Voinko olla ylpeänä päättämässä
- Himoskylän P-alueen kunnostaminen ja asfaltointia ja
- Länsikeskuksen kiertoliittymän keskialueen ja viitoituksen rakentamista?

Kun oikeasti tarvitsemme Himos turisteja varten:
- konkreettiset liikuntareitit ja
- runkoreitin ulkoilijoiden tarpeisiin.

Alla on esitetty nyt syyskuun 2021 alustavassa talousarviossa 2022-2024 esitetyt rahamäärät:
Himoskylän P-alueen kunnostaminen ja asfaltointi 2022
- 300.000 €
Länsikeskuksen kiertoliittymän keskialueen ja viitoituksen rak. 2022
- 80.000 €
Liikuntareittien peruspar. ja ulkoilureittisuunn. runkoreitin rak. 2022-2024
- 50.000 + 50.000 + 50.000

Mielestäni Himoskylän P-alue on jo nyt hyvä hiekkakenttänä tarpeeseen nähden. Ja kiertoliittymän keskialue on sitten oma keissinsä.

Sijoittaisin nämä P-paikkarahat 300.000 konkreettisiin turisteja palveleviin tekoihin.

Perusteluna tälle pidän seuraavaa ajatustani. Olen nähnyt riittävästi hortoilevia hiihtäjiä ja pyöräilijöitä sekä muita luonnossa liikkujia. He eivät tiedä minne pitäisi tai minne voisi mennä. 

En ymmärrä, miksi melkein 2 hehtaarin (tarkalleen 1,8 ha) Himoskylän P-alue pitää kunnostaa ja päällystää? En ymmärrä, mikä aito tarve sille on. Enkä ole siihen selkeää vastausta saanut.

Talvisin, kun alue on käytössä, niin se on lumen ja jään peitossa. Tällöin asfaltoinnilla ei ole merkitystä. Kesäisin alueen käyttö on satunnaista.

Arvioni mukaan 150.000 ei riitä reitistöjen tekoon, vaan oikea summa on kolme-neljäsataa tuhatta euroa. Arvioni perustuu Sorvajärven uuden reitin hintaan, muistaakseni noin 40.000 €. CC Ilveksen kaavailema sekä ehdottama reitistö on noin kymmenkertainen Sorvajärveen verrattuna. Reitistö kulkisi Himos-Jämsänkoski-Morva kolmion alueella. Kolmiossa olisi jo nyt palveluja tarjolla.

Himos turisti tarvitsee liikunta- ja ulkoilureittejä hyvine opasteineen, niin kuin muuallakin laskettelukeskuksissa on. Mielestäni Jämsä haluaa ohjata Etelä-Suomen matkailijavirrat juuri Himokselle.

Uskon, että päättäjillä ja ulkoilijoilla on sama tahtotila. Lisäksi uskon, että tuo 300.000 € tulee parempaan hyötykäyttöön reitistöinä kuin asfalttikenttänä.

UGH - Olen puhunut ja pohdiskeluni olen perustellen eetteriin työntänyt.

Karttapaikan karttalinkki Himoskylän P-alue

keskiviikko 8. syyskuuta 2021

Viestintä ja vaikuttaminen

Poimin mielestäni hyviä asioita kuntapäättäjien koulutuksesta 8.9.2021.

Sallimme, että päätöksentekoa ohjaa myös arvovalinnat: ”Virkamiehet kertovat faktat, päättäjät tekevät parhaan mahdollisen valinnan”.

Toisto ja kertaus: Sama asia on kuultava keskimäärin 17 kertaa, jotta se alkaa vaikuttamaan -> mitä vaikeampi tilanne, sitä enemmän on varattava aikaa yhteiselle keskustelulle.

Nyrkkisääntö: Viestin sisältö pitäisi soveltaa aina heikoimman kuulijan mukaan.

Siksi ymmärrettävyys on tärkeää: Vertaile, käytä esimerkkejä, visualisoi.

Viestinnän taustalla strateginen tavoite ja arvot: Näistä voimme luopua, näistä pidämme kiinni.

Tarinaan on helpompi samaistua: Miten tähän päädyimme, mitä tapahtuu seuraavaksi, miten voimme vaikuttaa lopputuloksen syntymiseen?

Tarinoihin kuuluu myös kyseenalaistaminen: Miten näin pääsi käymään, voiko tämä olla totta, entä jos tehtäisiinkin näin..?

Vuoropuhelun avulla synnytetään yhteistä ymmärrystä.

Osallisuus ja aito vuoropuhelu sekä mahdollisuus kysyä luovat me-henkeä.

Vaikeissa tilanteissa tyytymättömyys vähenee, kun vaihtoehdot ovat reilusti pöydällä ja niiden perustelut ymmärretään.

Kasvokkain tapahtuva viestintä on vaikuttavinta – siinä voidaan tarkentaa asioita ja hakea yhteistä näkemystä.

Maineen taustalla on kuntanne teot - maine kertoo siitä, miten kuntanne todellisuudessa koetaan.

Media on siten keskeinen kumppani päättäjän työssä.

Iltakoulukäsittelyillä voidaan edistää päättäjien ja virkamiesten vuoropuhelua asioiden valmisteluvaiheessa.

Suunniteltuna some on kuitenkin valtava lisä kuntaviestintään ja päättäjien työkalupakkiin – parhaimmillaan se on aitoa keskustelua, yhteisen suunnan löytämistä, tsemppaamista, kuntamme asioiden ratkaisemista sekä rakentavaa keskustelua.

Sosiaalinen media antaa meille mahdollisuuden kertoa asioitamme suurelle yleisölle.

Meillä on siten suora väylä kertoa ajatuksiamme suurelle yleisölle – ja siinä sivussa
rakentaa kuntamme mainetta suuntaa tai toiseen.

tiistai 7. syyskuuta 2021

eFatbike - Himos

Pienelle polkaisulle teki mieli työpäivän jälkeen ja hyppäsin ratsuni selkään. Ajelin Jämsänjoen kautta Säyryläntielle ja edelleen Himokselle. Muutaman mutkan tein Himoksella. Sitten suuntasin Moiskalantielle. Särkijärveä ennen otin oikeaan pururadalle. Ajelin Sorvajärven uuden metsäautotien ja entisen latu-uran kautta Auvilan pelloille. Palasin Pispalaan Auvilan Röllipeikkometsän kautta. 

Matkaa kertyi 20,8 km.



sunnuntai 5. syyskuuta 2021

eFatbike - Moksi / Parkkola / Mäkikylä

Auton jätin parkkiin Sahloistentie 542 kohdille. Sitten hieman koilliseen ja Keltasuontietä eteenpäin. Ajastaan kun poljin tuli Niemisjärventie vastaan. Siitä otin vasempaan. Sitä sitten ajelin Hummaan. Koska olin lähellä Matkailutila Surkeenjärveä, niin päätin kiepata sen kautta. Menin Surkeenjärventietä ja palasin Perälänmutkan kautta. Sitten vain polkaisin kohti Moksia. Ennen Moksin taloa otin vasempaan Varrasperäntielle. Hetken päästä tie muuttui Pekanmäentieksi sillälailla niinkuin huomaamatta. Parkkolasta ajelin Punamäentietä lounaaseen. Vinkalantietä oikaisin Ketolan, Sievälän, Äikkälän ja Hyrrälän kautta Ruopakseen. Aika kinttupolku oli, mutta ajettavissa. Sitten vaan kohti autoa eli Sahloistentietä etelään. Ajastaan kun poljin oli autolla.

Tämä reissu tehtiin viiden (5) maitolaiturin taktiikalla.

Matkaa kertyi 39,6 km.










lauantai 4. syyskuuta 2021

Huljuta käet

Vihtisitkö huljuttoa käet
ennenku mänet eteenpäe?

Ei pölöttäs noi tauvvitkoa
sitte nin mahottomasti.

Kiitosta kauhiisti!

perjantai 3. syyskuuta 2021

eFatbike - Jämsä / Jyväskylä

Useita viikkoja suunnittelussa ollut reitti oli nyt toteutuksen edessä. Päivä oli erittäin tuulinen ja lämpötila hieman yli kympin. Tummia pilvilauttoja viiletti taivaalla.

Matka alkoi Pispalasta. Ensin poljin Jämsänkosken kautta Juoklahteen ja edelleen Saakosken baarille. Ison tien laitaa jouduin ajamaan Jämsänkosken risteyksestä Saakoskelle. Sitten alkoi hiekkatieosuus. Poljin uimapaikan, Suojakallion ja Alpakkakahvilan ohi Koskenpään ristille. Sitten ajelin Painaan mäen ylös isoa tietä ja jatkoin hiekkatietä pitkin Nelospirtin vieritse aina Korpilahdelle. Kurvasin keskustan pientä kylänraittia pitkin Seo:lle. Matkan varrella oli hiljainen kansa, toistakymmentä hahmoa. Seolta jatkoin hiekkatietä pitkin ns. Suvelan suoralle. Suoran päässä alkoi asfalttitie, joka johti Muuramen teollisuusalueelle. Sitten poljin Muuramen kylänraitin kautta Shellille. Matka jatkui Vanhaa Nelostietä Keljoon ja kohta olinkin jo Jyväskylän yliopiston kampusalueella. Pakollinen kiekkaus kompassiruusulla oli tehtävä. Se on se Jyväskylän keskusta. Autokyytini odotti jo Agoran pihalla Jyväsjärven rannassa. Pudottelin alas järven rantaan. Pyörä kyytiin ja kohti kotia.

En muuten kastunut tummista pilvistä huolimatta. Hetken pidin sadetta Muuramen jälkeen enne Keljoa bussikatoksessa, noin 5 min.

Matkaa kertyi 65,6 km ja tuli poljettua noin 4 h ja vartti. Vain 3,7 km ajoin ysitien laidassa. Jämsänkosken risteyksestä Saakosken baarille oli 2,7 km. Koskenpään ristiltä Painaan mäen päälle hiekkatielle oli 1 km.