maanantai 12. joulukuuta 2011

Urheilu- ja pallokenttävuokrat

Ajattelin tarkentaa 10.12.2011 Jämsän Seudussa ollutta juttua urheilu- ja pallokenttien mahdollisesti perittävästä vuokrasta, jota olen esittänyt.

Aluksi hieman taustaa, jota lehtijutussa ei ollut. Tällä hetkellä koulujen urheiluhallien käytöstä maksetaan vuokraa. Samoin maksetaan vuokraa myös uimahallien ja jäähallien käytöstä. Sekä eri järjestöiltä ja yhdistyksiltä peritään vuokraa kaupungin omistamien tilojen käytöstä. Luonnollisesti näiden tilojen lämmittäminen/jäähdyttäminen, siivoaminen ja huoltaminen maksaa.

Urheilu- ja pallokentät tarvitsevat nurmikoiden leikkausta, kastelua ja muuta ylläpitävää kunnossapitoa. Myös mahdollisia pukutiloja pitää siivota. Tämä ei ole ilmaista, maksaa n. 190 000 € vuosittain.

Aiemmin kaikki kunnan tarjoamat palvelut olivat ilmaisia. Mutta ajat ovat muuttuneet ja kuntatalous on kireällä. Ihmisten on vain totuttava siihen, että mikään ei ole ilmaista.

Kuntalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella oli järkevää harkita sitä, että myös urheilu- ja pallokenttien käytöstä maksettaisiin vuokraa.

Tietysti olisi hienoa, jos nuorisotyötä tekeviltä yhdistyksiltä ja järjestöiltä ei perittäisi vuokraa laisinkaan, koska he tekevät pyyteetöntä ja arvokasta työtä nuorten eteen ja vielä aivan ilmaiseksi. Näkisin, että kaupungin linjan tulisi olla kuntalaisiin nähden tasavertainen ja johdonmukainen.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Määräaikaisia yksi neljää kohden

Jämsän kaupungilla on n. 1350 vakituista työntekijää. Ja niiden lisäksi on keskimäärin n. 350 (300-400) määräaikaista ympäri vuoden. Eli 1350 työntekijästä on osa sairaana, osa vuorottelu- tai virkavapaalla, jne. Ja sitten osa hommista teetetään määräaikaisilla. Matemaattisina prosentteina tästä tulee 25 %. Eli neljää vakituista kohden on aina yksi määräaikainen.

Miksi sairaslomia on niin paljon? Miksi osa hommista teetetään määräaikaisilla? Miksi yleensäkin neljää vakituista kohden on yksi määräaikainen?

Se miksi tätä ihmettelen, on määräaikaisten erittäin, erittäin, korkea määrä. En voi tätä kunnallisveronmaksajana ymmärtää.

Ratkaisut tähän määräaikaisten määrään löytyy organisaation sisältä vain peiliin tiukasti tuijottamalla. Muutokset alkavat sieltä, mitä peilissä näkyy, itsestä.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Rakkaudesta Jämsänjokeen

Syksyisenä aamuna Jämsänjoki herää sysimustan yön pimeydestä. Hiljalleen alkaa vastarannan ääriviiva erottua pimeyden ja aamusumun seasta. Ei ole havaittavissa tuulen värettäkään. Joen pinta on aivan peilityyni. Aurinko alkaa sarastaa joen itärannan puolelta. Sorsat näkyvät liikkuvan pieninä laumoina etsien päivittäisen ravintonsa joelta.

Koettaa keskipäivä ja aurinko killittää täydeltä terältä. Joen pinnassa esiintyy pieniä tuulen väreitä. Kuuluu suuren valkoisen rautalaivan aaltojen aiheuttama loiske ja diesel moottorin hiljainen ääni. Laiva lipuu hiljalleen arvokkaasti alavirran suuntaan kohti Päijännettä. Aallot lyövät joen rantatörmäisiin. Jälleen joen pinta rauhoittuu. Iltapäivällä joutsenparvi tulee levähtämään joelle.

Illan tullen lämmitän saunan hikevän kuumaksi. Kipakoiden löylyjen jälkeen nautin vilvoittavan kylvyn syksyisen viileässä joessa. Hermo lepää. Kylmä iso olut kruunaa koko päivän. Tölkin tyhjentyessä seurailen runsaiden syksysateiden synnyttämän voimakkaan virran aiheuttamia pyörteitä veden pinnassa.

Auringon lasku punaisine pilvenhattaroineen taivaanrannassa luo illasta todella upean. Hiljalleen aurinko painuu taivaanrannan taakse ja syksyisen yön synkkä pimeys saapuu joelle. Joki vaipuu yön hiljaisuuteen. Taivaalla näkyy tähdet ja kuu valaisee joen pinnan. On Jämsänjoen syksyinen tummanpuhuva yö.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Jämsän kaupungilla on 25 % liikaa väkeä

Luin valtiovarainministeriön nettisivuilta 18.4.2011 päivitettyä kuntakorttia Jämsän osalta. Kuntakortti on vuoden 2009 tietojen perusteella tehty. Asukkaita Jämsässä on sen mukaan 22 949 henkeä.

Jämsässä on henkilökunnan määrä 1000 asukasta kohden 75. Koko Suomen lukuarvo on 58, kuntakoon (20 000 - 40 000 as.) mukaan 58 ja Keski-Suomen maakunnan luku on 60. Eli Jämsässä on tuhatta asukasta kohden noin 15 työntekijää liikaa. Pikaisen prosenttilaskun jälkeen, 75/60 kertaa 100, antaa tulokseksi 25 %. Eli joka viides kunnan työpaikka on liikaa.

Jämsään pitäisi rakentaa optimiorganisaatiomalli. Muutaman helpon laskutoimituksen jälkeen 1720 henkilön organisaatiosta rakennetaan virtaviivainen organisaatio, jossa on 1377 henkilöä. Loput henkilöt 344 kylmän viileästi irtisanotaan 5 v suoja-ajan jälkeen vuonna 2014 alussa. Sitä ennen he olisivat vapaasti liikuteltavassa resurssipoolissa.

Mielestäni Jämsän kunnallisverolla 21 % maksetaan vain ylimääräisten henkilöiden pitäminen kaupungin palkkalistoilla.

On lukuarvot niin tai näin, mutta jotain pitäisi tehdä. Ja kaikkihan kauhistelee kunnallisveroprosentin määrää, se on liikaa.

Kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä osannut sanoa, onko kunnan palkkalistoilla oikea määrä ihmisiä. Tähän en ole saanut mistään selitettävää vastausta. Onko Jämsän kaupungin valtuutetuilla liikaa kytköksiä tähän, koska korjausliikettä ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Kuuluuko valtuutetuista liian paljon tähän ”kuntapuolueeseen”? Eli puoliso, naapuri, työkaveri tai muuten vaan hyvä tuttu nauttii palkkaa kaupungin palkkalistoilla. Ja tämän vuoksi näitä Jämsän kaupungin henkilöstön vähentämisiä ei voida ajaa.

Laskelmassa on rajut luvut ja samoin teksti on rajua, mutta tällaisen päätelmän siitä valtiovarainministeriön kuntakortista voi tehdä. Tarkoituksella haluan esittää asian näin raa’alla ja raflaavalla tavalla, jotta kuntalaiset ja poliitikot heräisivät asiaan.

Nyt tarvitaan uutta ennakkoluulotonta poliittista tahtotilaa. Tarvitaan uuden suunnan ottoa.

Oheisesta linkistä löytyy 2009 kuntakortti.
Peruspalvelujen saatavuus ja kustannukset vuonna 2009, kuntakortti (päivitetty 18.4.2011, excel)
http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/03_tilastoja/index.jsp

perjantai 14. lokakuuta 2011

Uimakelpoinen Jämsänjoki

Jämsänjoki on ollut hyvin erilaisessa tilassa viimeisen 90 vuoden aikana. Joki on muuttunut puhtaasta joesta kuolleeksi ja hapettomaksi likaviemäriksi. Ja siitä huonosta tilasta joki on jälleen puhdistunut uimakelpoiseen tilaan. Mutta mitä on tapahtunut eri vuosikymmeninä Jämsänjoella?

1920-1930 luku: Joki oli uimakelpoisessa tilassa, mutta keskustelua sen puhtaus oli aiheuttanut Jämsäläisten keskuudessa.

1940 luku: Heti sodan jälkeen Jämsänjoki oli vielä uimakelpoinen, näin muistelevat Jämsäläiset yli 70 -vuotiaat ihmiset. Osittain tämä johtuu siitä, että tehtaan tuotanto oli alhainen sodasta johtuen. He ovat uineet Jämsänjoen varrella aina tehtaan alapuolelta Hulkkioon saakka.

1950 luku: Jämsänkosken ja Jämsän taajamien jätevedet ohjattiin sellaisenaan jokeen. Sellutehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti. Joen likaantuminen oli havaittavissa. Mutta edelleen joessa uitiin. Herkkänahkaisimmat jo hieman miettivät asiaa.

1960 luku: Jämsänjoen vesi alkoi olla uimakelvottomassa tilassa johtuen asutuksen ja tehtaan tuotannon lisääntymisen aiheuttamasta jätevesimäärän kasvusta.

1970 luku: Joen tila oli pahimmillaan ja se oli käytännössä kuolleessa, hapettomassa tilassa. Kaloja ei ollut. Ihmiset pitivät sitä likaviemärinä ja kaikki jätteet rannan asutuksista jopa kipattiin jokeen. Uimarit eivät uskaltautuneet jokeen uimaan, ymmärrettävistä syistä johtuen.

1980 luku: Sellutehtaan lopettaminen ja tehtaan sekä yhteiskunnan jätevesien puhdistamiseen kiinnitettiin huomiota ja Jämsänjoen tila alkoi parantua.

1990 luku: Tehtaan biologisen puhdistamon rakentaminen paransi vielä joen tilaa verrattuna 80 –lukuun. Ensimmäiset uimarit uskaltautuivat jälleen Jämsänjokeen.

2000 luku: Joen vesi saavutti uimiselle asetetut raja arvot ja edelleen vain hyvin pieni osa rannan asukkaista uskaltautui uimaan joessa. Kuha ja taimen sekä rapu viihtyivät joessa, mutta ihminen ei.

2010 luku: Edelleen uimarien määrä on rajallinen Jämsänjoessa, vaikka Jyväskylän Yliopiston ympäristöntutkimuskeskus määrittelee joen uimakelpoiseksi. Muutama vuosi sitten joen vesi todettiin heinäkuussa puhtaammaksi kuin Särkijärven uimapaikan. Joessa vesi vaihtuu koko ajan.

Mutta miksi ihmisten mielessä on edelleen se 1970- ja 1980 -luvun likainen Jämsänjoki, vaikka siitä on kulunut jo reilut kaksi vuosikymmentä? Kuinka suoritetaan Jämsäläisten aivosolujen syvällinen aivopesu tuhoamatta kaikkea muuta aivotoimintaa? Miksi asenteet eivät ole muuttuneet, vaikka joki on uimakelpoinen? Vastauksia näihin kysymyksiin on vaikea löytää. Ihmisen aivotoiminta on monimutkainen ja arvoituksellinen.

On erittäin hienoa, että Jämsänjoki on näin hyvässä uimakelpoisessa tilassa vaikeiden vuosikymmenten jälkeen. Kiitos siitä kuuluu UPM:n Jämsänkosken tehtaan puhdistamolle. Myös Jämsän kaupungin puhdistamo on parantanut joen tilaa.

Tulkaa kaikki uimaan Jämsänjoelle kesällä 2012, tervetuloa..

Ensi kesän aurinkoisia uimakelejä odotellen,…

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Proomu ytimeen Jämsäjoelle

Muutamia viikkoja sitten meistä useimmat luimme lehdestä, että vuonna 2013 tulee Jämsänjoelle proomu, joka tulee toimimaan ravintolalaivana.

Keskusteluissa eri ihmisten kanssa ovat kaikki olleet erittäin innoissaan, että joelle saadaan yrittäjä, joka tarjoaa elämää joen rantaan. Yhteenvetona kaikista keskusteluista on se, että ihmiset todellakin odottavat sydämellä ravintolalaivaa. Tästä Jämsän satama herää hiljalleen henkiin. Odotukset ovat korkealla.

Mutta mistä löytyy paikka proomulle? Kokoa sillä on noin 10 m x 30 m eli ihan pienestä ravintolalaivasta ei ole kyse. Mutta ei se jokea tule tukkimaan, ei syytä pelkoon. Sen jo näimme Regatassa, kaikki 35 laivaa sopivat hienosti siltojen väliin.

Paikasta jämsäläiset ovat olleet yhtä mieltä. Proomu pitää sijoittaa aivan kaupungin ytimeen paikkaan, josta se näkyy matkailijoille ja paikkakuntalaisille. Paikan tulee olla sellainen, johon ihmisten on helppo mennä nauttimaan kuppi kahvia tai yksi huurteinen.

Jämsänjoen ytimellä tarkoitan Seppolan ja Vitikkalan sillan väliä tai sitten Tuulikin sataman alapuolista ranta-aluetta. Mielestäni proomu tulee sijoittaa siihen, minne yrittäjä sen haluaa, Jämsää edustavalle paikalle.

Toivottavasti proomulle löytyy erinomainen paikka, eikä byrokratia tuota esteitä tai hankaluuksia hienolle idealle. Nyt pitää lähteä ennakkoluulottomasti liikkeelle paikkaa määriteltäessä.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Jämsänjoen henki - Rautalaivat

Keski-ikäinen ja vanhempi sukupolvi muistaa Jämsänjoen siltojen välin tyhjänä ja autiona 70 -luvulta. Mutta siirryttäessä 90 -luvulle vesi puhdistui silmissä ja upeat rautalaivat sijoittuivat siltojen väliin joen länsirannalle. Jämsänjoki sai hengen, joka siltä puuttui vuosikymmenet. Nyt upeat rautalaivat reunustavat joen rantaa ja toivottavasti ne säilyvät siellä.

Mutta joen henki on vaarassa kadota. Olkkolassa koko Päijänteen ainoalla telakalla alkaa vuonna 2012 viimeinen toimintavuosi. Vuoden 2013 toiminnalle ei ole takeita. Rautalaivat vaativat pohjan tarkistuksen, hiekkapuhalluksen ja maalauksen viimeistään 10 vuoden välein. Nyt on jo kiire saada sovittua telakalle jatkoa. Eli vuoden 2025 jälkeen rautalaivojen upea historia uppoaa yksi kerrallaan Päijänteen pohjaan.

Onko Jämsällä siihen varaa? Eli olemmeko sitä mieltä, että haluamme kadottaa upeat rautalaivat ikiajoiksi? Nyt vaaditaan tekoja. Haluan nähdä Jämsän olevan se Päijänteen rannan kaupunki, joka pitää huolta rautalaivoista.

Toivottavasti näemme rautalaivat jatkossakin komistamassa Jämsänjoen rantaa. Niistä syntyy Jämsänjoen henki. Säilyttäkäämme siis rautalaivat tuleville sukupolville.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Jyväskylä vai Tampere

Jämsäläisiä mietityttää pitäisikö sairaanhoitopiiriä vaihtaa Tampereen suuntaan vai pitäisikö pitäytyä Jyväskylän suunnalla. Tiivistettyä tietoa on ollut vaikea löytää mediasta. Mutta mitkä ovat oleellisimmat erot tiivistettynä?

Palvelu: Molemmilta suunnilta on saatavissa samantasoista palvelua. Ei ole osoitettavissa, että toisessa palvelu olisi parempaa.

Palvelun hinta: Tällä hetkellä jos Tampereen palvelun hinta on 100 yksikköä, niin mittaustarkkuuden rajoissa Jyväskylän palvelun hinta on 98-102 yksikköä. Virhemarginaali on 1-2 yksikköä. Joten hinnoissa ei ole eroa. Mutta Tampereen sisältämä hinta pitää sisällään investoinnit ja Jyväskylän uusi sairaala tuo noin 4 yksikön hinnankorotuspaineen. Eli Tampereen hinta onkin 100 ja Jyväskylän hinta on arviolta 102-103 yksikköä. Tässä on jo huomioitu virhemarginaali.

Investoinnit: Jyväskylä tulee mitä ilmeisemmin investoimaan n. 300 M€ uuteen sairaalaan. Tästä koituu noin 3-5 M€/10v (kymmenessä vuodessa) tai 15-20 M€/10v kustannusvaikutus Jämsälle. Parhain arvio on 10-15 M€/10v. Tampereen investointimäärä on n. 160 M€ ja kustannusvaikutus Jämsälle on 0,35 M€/10v. Eli Jyväskylän investointihinta on 10-15 M€/10v ja Tampere 0,35 M€/10v. Tämä tarkoittaa, että Jyväskylä on investointien suhteen noin reilut 1,0 M€/v kalliimpi.

Matka sairaalaan: Ei ole oleellista eroa matkassa. Mielestäni asiamukainen hoito kohtuukustannuksin on ihmisille tärkeintä.

Tulevaisuus: Tampereen hoitopolut ovat kehittyneemmät. Tampereen malli perustuu Tampereen sairaalaan ja kolmeen alueelliseen sairaalaan, joista yksi on Jämsä. Lisäksi Mänttä-Vilppula alueelta ohjautuisi asiakkaita Jämsään. Jyväskylän malli perustuu Jyväskyläkeskeisyyteen.

Tärkeimpänä pidän edelleen sitä, että Jämsäläiset saavat Jämsässä toimivaa peruspalvelua ja tärkeämmät sekä vaativammat asiat hoidetaan suurissa keskuksissa. Nähdäkseni Tampere takaa paremmin Jämsäläisille n. 250 hengen työmaan Jämsässä. Tämä on rahallisesti todella iso asia, jos nämä työpaikat menetetään.

Tämä kaikkihan on vain viivytystaistelua. On erittäin vaikea nähdä asioita edes 2-3 vuoden päähän nykyisessä valtakunnan kuntamääräpolitiikassa. Tulevaisuudessa voimme tulkita historiaa ja silloin voimme tulkita teimmekö näinä kuukausina viisaita päätöksiä.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Sataman tulevaisuus

Jämsän satamalla on edessä parempi tulevaisuus. Sataman alueelle tulee saada ympärivuotista toimintaa. Liiketaloudellisesti ajatellen Suomen 6 viikon kesän pohjalta ei voi investoida yhtään mihinkään. Tuleviin sataman alueen rakennuksiin tai proomuun tulee saada toimintaa koko vuodeksi. Tällöin joku yrittäjä voi innostua Jämsän satamassa yrittämisestä. Miljöö tulee saada sopivaksi yrittämiselle. Jämsäläisillä sataman alueen peruskäyttäjillä on kyettävä saamaan aikaan kannattava liiketoiminta, veneilijöiden varaan ei kannata juurikaan laskea tällä hetkellä.

Veneilijän perustarpeet ovat wc ja suihkutilat sekä mahdollisesti pyyhinpesupaikka. Perustarpeena on tietenkin laituri, johon voi kiinnittyä turvallisesti. Lisäksi tarvitaan puhdasta vettä, septitankkien tyhjennyspaikka ja sähköä. Polttoaineen jakelu tulisi tapahtua jatkossakin Hulkkion satamassa.

Satamapuistosta tulee tehdä viihtyisä kokonaisuus, Jämsäläisten olohuone - paikka, jossa ihminen viihtyy. Alue tulee valaista riittävästi. Rantaraitti satamasta kansanopistolle tulisi valaista. Tällä on erittäin suuri houkutteleva mainosarvo Jämsälle, kun autoilijat ajavat 9 –tien sillalla. Jyväsjärven valaiseminen on hyvänä esimerkkinä upeasta Jyväskylän kaupungin mainosarvosta.

Visionääriset suunnitelmat kalliine ratkaisuineen ei ole Jämsän sataman ratkaisu. Sitä ei kaupungin talous kestä. Nyt pitää lähteä jostain konkreettisesti liikkeelle pienin askelin. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa, jotta saadaan Jämsän satamaan elämää. Toivottavasti parin vuoden kuluttua Jämsän satama on vilkkaampi kuin nykyisin.

Ehkäpä tulevaisuudessa Jämsän satamassa on vilkas reittiliikenne Päijänteelle. Voi olla lounas- ja satamaravintolapalvelut Jämsäläisille ja veneilijöille. On terassia ja jäätelönmyyntiä. Ehkäpä vierasvenelaiturien määrä on kolmin tai viisinkertaistuneet. Iltasella rantaraitilla on viihtyisä valaistus. Saattaapa olla, että alueella on kauan kaivattu kulttuuritalo tai aivan jotain muuta.

Historian tiedämme ja kun kristallipalloa ei ole, niin vain aika näyttää, mikä on Jämsän sataman tulevaisuus.

lauantai 26. helmikuuta 2011

Jämsän Äijä -patsas

Idea ison Jämsän Äijä –patsaan rakentamisesta on mielenkiintoinen, muttei hullu. Jämsän Äijän tulisi sijaita päätien eli tie 24 varrella. Silloin se herättäisi ohikulkijoiden mielenkiinnon. Patsaasta tulee tehdä iso, 20 m lienee hyvä koko. Hyvä paikka patsaalle on Hiidenmäen risteyksen ja vanhainkodin välinen nurmikenttä. Rakenne tulisi olla kuten laivoissa, rautarunko ja rautapelti. Ajan ravistellessa patsasta se tulisi aika ajoin maalata tai pestä. Patsaan muoto tulisi olla moderni 2000 -luvun tyylin mukainen Jämsän Äijä. Vanha 70 –luvun hahmo oli hyvä omana aikakautenaan, mutta ei enää. Pääarkkitehtinä pitäisi olla tämän uuden Jämsän Äijä hahmon synnyttäjä ja isä Olli Levaniemi. Toivon myötätuulta Jämsän Äijä –patsaan saamiseksi Jämsään.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Kaupungin henkilöstövisio

Jämsän kaupungin veroprosentti on Suomen korkeimpia 21 %. Kaupungilla on työntekijöitä n. 1600. Suurimmat kaupungin kulut ovat henkilöstökulut, jonka osuus on n. 70-75 %.

On aivan järjetöntä käyttää verorahoja ihmisten pitämiseen kaupungin palkkalistoilla, kun rahoilla pitäisi tuottaa palveluja kuntalisille. Se on kuntalaisten tahtotila.

Viimeisin kuntaliitos tehtiin 1.1.2009 eli 1.1.2014 Jämsä vapautuu viisivuotisesta henkilöstön irtisanomissuojasta.

Jämsä tarvitsee selkeän ja seurattavan henkilöstömäärän vision. Joka kuukausi tulee tarkastella henkilöstömäärää suhteessa visioon. Ja tämä tulee joka kuukausi saattaa Jämsän kaupungin työtekijöiden tietoon.

Vision tason tulee kaupungin johdon määrittää. Olkoon se -10 %, -20 % tai -30 % tai jotain aivan muuta. Tärkeintä on, että tavoite on suhteessa järkevään veroprosenttiin. Henkilöstöä tulee vähentää sen verran, jotta veroprosentista tulee kohtuullinen. Tämä on vain matematiikkaa.

Myös määräaikaisten työntekijöiden määrä on erittäin suuri, myös heidän määrää tulee tarkoin seurata. Nykyinen peli ei vetele, koska määräaikaisten määrä on suhteettoman suuri. Työntekijöiden joutavuutta tulee lisätä ja määräaikaisten palkkausta tulee tarkoin harkita.

Asia on ikävä tehtävä johtajistolle, mutta heidän kuuluukin tehdä myös ikäviä tehtäviä. Kun ihmisiä siirtyy eläkkeelle, tulee ihmisiä siirrellä niihin tehtäviin, missä on resurssipulaa. Ja tarvittaessa vuonna 2014 täytyy henkilöstöä jopa pahimmassa tapauksessa irtisanoa.

Väkeä ei tule vähentää tekevistä käsistä, vaan hallinnosta. Sitä on liikaa verrattuna muihin vastaaviin kaupunkeihin.

Työn iloa Jämsän kaupungin johdolle, jotta Jämsän kaupungin henkilöstömäärä saadaan järkevälle tasolle.

Työ pitää aloittaa mahdollisimman pian.

torstai 3. helmikuuta 2011

Riparilla tupakointi

Luin tänään 3.2. Vekkarin jutun, jossa kysyttiin seurakunnan kantaa riparilla tupakoinnista. Siihen ei ollut selvää kantaa. Tätä ihmettelen suuresti.

Tupakkalain tavoite on seuraava: ” Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. (1 § 2 mom.)”.

Tupakkalaissa lukee sanatarkasti seuraavasti: ”Tupakan myyminen tai muu luovuttaminen alle 18‐vuotiaalle kiellettyä (10 §)”.

Lisäksi lukee seuraavaa: ” Tupakointi on kiellettyä (12 §) perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio‐opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla”. Tämä voidaan rinnastaa aivan hyvin ripariin.

Mielestäni tämä yksiselitteisesti kieltää jo rippileirillä tupakoinnin. Seurakunnan päätös ei voi olla lainvastainen. Sitä ei saa sallia eikä sitä tule hyväksyä.

Yksiselitteisesti riparilla ei saa tupakoida.