maanantai 24. lokakuuta 2011

Rakkaudesta Jämsänjokeen

Syksyisenä aamuna Jämsänjoki herää sysimustan yön pimeydestä. Hiljalleen alkaa vastarannan ääriviiva erottua pimeyden ja aamusumun seasta. Ei ole havaittavissa tuulen värettäkään. Joen pinta on aivan peilityyni. Aurinko alkaa sarastaa joen itärannan puolelta. Sorsat näkyvät liikkuvan pieninä laumoina etsien päivittäisen ravintonsa joelta.

Koettaa keskipäivä ja aurinko killittää täydeltä terältä. Joen pinnassa esiintyy pieniä tuulen väreitä. Kuuluu suuren valkoisen rautalaivan aaltojen aiheuttama loiske ja diesel moottorin hiljainen ääni. Laiva lipuu hiljalleen arvokkaasti alavirran suuntaan kohti Päijännettä. Aallot lyövät joen rantatörmäisiin. Jälleen joen pinta rauhoittuu. Iltapäivällä joutsenparvi tulee levähtämään joelle.

Illan tullen lämmitän saunan hikevän kuumaksi. Kipakoiden löylyjen jälkeen nautin vilvoittavan kylvyn syksyisen viileässä joessa. Hermo lepää. Kylmä iso olut kruunaa koko päivän. Tölkin tyhjentyessä seurailen runsaiden syksysateiden synnyttämän voimakkaan virran aiheuttamia pyörteitä veden pinnassa.

Auringon lasku punaisine pilvenhattaroineen taivaanrannassa luo illasta todella upean. Hiljalleen aurinko painuu taivaanrannan taakse ja syksyisen yön synkkä pimeys saapuu joelle. Joki vaipuu yön hiljaisuuteen. Taivaalla näkyy tähdet ja kuu valaisee joen pinnan. On Jämsänjoen syksyinen tummanpuhuva yö.

Ei kommentteja: