tiistai 25. lokakuuta 2011

Määräaikaisia yksi neljää kohden

Jämsän kaupungilla on n. 1350 vakituista työntekijää. Ja niiden lisäksi on keskimäärin n. 350 (300-400) määräaikaista ympäri vuoden. Eli 1350 työntekijästä on osa sairaana, osa vuorottelu- tai virkavapaalla, jne. Ja sitten osa hommista teetetään määräaikaisilla. Matemaattisina prosentteina tästä tulee 25 %. Eli neljää vakituista kohden on aina yksi määräaikainen.

Miksi sairaslomia on niin paljon? Miksi osa hommista teetetään määräaikaisilla? Miksi yleensäkin neljää vakituista kohden on yksi määräaikainen?

Se miksi tätä ihmettelen, on määräaikaisten erittäin, erittäin, korkea määrä. En voi tätä kunnallisveronmaksajana ymmärtää.

Ratkaisut tähän määräaikaisten määrään löytyy organisaation sisältä vain peiliin tiukasti tuijottamalla. Muutokset alkavat sieltä, mitä peilissä näkyy, itsestä.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Rakkaudesta Jämsänjokeen

Syksyisenä aamuna Jämsänjoki herää sysimustan yön pimeydestä. Hiljalleen alkaa vastarannan ääriviiva erottua pimeyden ja aamusumun seasta. Ei ole havaittavissa tuulen värettäkään. Joen pinta on aivan peilityyni. Aurinko alkaa sarastaa joen itärannan puolelta. Sorsat näkyvät liikkuvan pieninä laumoina etsien päivittäisen ravintonsa joelta.

Koettaa keskipäivä ja aurinko killittää täydeltä terältä. Joen pinnassa esiintyy pieniä tuulen väreitä. Kuuluu suuren valkoisen rautalaivan aaltojen aiheuttama loiske ja diesel moottorin hiljainen ääni. Laiva lipuu hiljalleen arvokkaasti alavirran suuntaan kohti Päijännettä. Aallot lyövät joen rantatörmäisiin. Jälleen joen pinta rauhoittuu. Iltapäivällä joutsenparvi tulee levähtämään joelle.

Illan tullen lämmitän saunan hikevän kuumaksi. Kipakoiden löylyjen jälkeen nautin vilvoittavan kylvyn syksyisen viileässä joessa. Hermo lepää. Kylmä iso olut kruunaa koko päivän. Tölkin tyhjentyessä seurailen runsaiden syksysateiden synnyttämän voimakkaan virran aiheuttamia pyörteitä veden pinnassa.

Auringon lasku punaisine pilvenhattaroineen taivaanrannassa luo illasta todella upean. Hiljalleen aurinko painuu taivaanrannan taakse ja syksyisen yön synkkä pimeys saapuu joelle. Joki vaipuu yön hiljaisuuteen. Taivaalla näkyy tähdet ja kuu valaisee joen pinnan. On Jämsänjoen syksyinen tummanpuhuva yö.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Jämsän kaupungilla on 25 % liikaa väkeä

Luin valtiovarainministeriön nettisivuilta 18.4.2011 päivitettyä kuntakorttia Jämsän osalta. Kuntakortti on vuoden 2009 tietojen perusteella tehty. Asukkaita Jämsässä on sen mukaan 22 949 henkeä.

Jämsässä on henkilökunnan määrä 1000 asukasta kohden 75. Koko Suomen lukuarvo on 58, kuntakoon (20 000 - 40 000 as.) mukaan 58 ja Keski-Suomen maakunnan luku on 60. Eli Jämsässä on tuhatta asukasta kohden noin 15 työntekijää liikaa. Pikaisen prosenttilaskun jälkeen, 75/60 kertaa 100, antaa tulokseksi 25 %. Eli joka viides kunnan työpaikka on liikaa.

Jämsään pitäisi rakentaa optimiorganisaatiomalli. Muutaman helpon laskutoimituksen jälkeen 1720 henkilön organisaatiosta rakennetaan virtaviivainen organisaatio, jossa on 1377 henkilöä. Loput henkilöt 344 kylmän viileästi irtisanotaan 5 v suoja-ajan jälkeen vuonna 2014 alussa. Sitä ennen he olisivat vapaasti liikuteltavassa resurssipoolissa.

Mielestäni Jämsän kunnallisverolla 21 % maksetaan vain ylimääräisten henkilöiden pitäminen kaupungin palkkalistoilla.

On lukuarvot niin tai näin, mutta jotain pitäisi tehdä. Ja kaikkihan kauhistelee kunnallisveroprosentin määrää, se on liikaa.

Kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä osannut sanoa, onko kunnan palkkalistoilla oikea määrä ihmisiä. Tähän en ole saanut mistään selitettävää vastausta. Onko Jämsän kaupungin valtuutetuilla liikaa kytköksiä tähän, koska korjausliikettä ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Kuuluuko valtuutetuista liian paljon tähän ”kuntapuolueeseen”? Eli puoliso, naapuri, työkaveri tai muuten vaan hyvä tuttu nauttii palkkaa kaupungin palkkalistoilla. Ja tämän vuoksi näitä Jämsän kaupungin henkilöstön vähentämisiä ei voida ajaa.

Laskelmassa on rajut luvut ja samoin teksti on rajua, mutta tällaisen päätelmän siitä valtiovarainministeriön kuntakortista voi tehdä. Tarkoituksella haluan esittää asian näin raa’alla ja raflaavalla tavalla, jotta kuntalaiset ja poliitikot heräisivät asiaan.

Nyt tarvitaan uutta ennakkoluulotonta poliittista tahtotilaa. Tarvitaan uuden suunnan ottoa.

Oheisesta linkistä löytyy 2009 kuntakortti.
Peruspalvelujen saatavuus ja kustannukset vuonna 2009, kuntakortti (päivitetty 18.4.2011, excel)
http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/03_tilastoja/index.jsp

perjantai 14. lokakuuta 2011

Uimakelpoinen Jämsänjoki

Jämsänjoki on ollut hyvin erilaisessa tilassa viimeisen 90 vuoden aikana. Joki on muuttunut puhtaasta joesta kuolleeksi ja hapettomaksi likaviemäriksi. Ja siitä huonosta tilasta joki on jälleen puhdistunut uimakelpoiseen tilaan. Mutta mitä on tapahtunut eri vuosikymmeninä Jämsänjoella?

1920-1930 luku: Joki oli uimakelpoisessa tilassa, mutta keskustelua sen puhtaus oli aiheuttanut Jämsäläisten keskuudessa.

1940 luku: Heti sodan jälkeen Jämsänjoki oli vielä uimakelpoinen, näin muistelevat Jämsäläiset yli 70 -vuotiaat ihmiset. Osittain tämä johtuu siitä, että tehtaan tuotanto oli alhainen sodasta johtuen. He ovat uineet Jämsänjoen varrella aina tehtaan alapuolelta Hulkkioon saakka.

1950 luku: Jämsänkosken ja Jämsän taajamien jätevedet ohjattiin sellaisenaan jokeen. Sellutehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti. Joen likaantuminen oli havaittavissa. Mutta edelleen joessa uitiin. Herkkänahkaisimmat jo hieman miettivät asiaa.

1960 luku: Jämsänjoen vesi alkoi olla uimakelvottomassa tilassa johtuen asutuksen ja tehtaan tuotannon lisääntymisen aiheuttamasta jätevesimäärän kasvusta.

1970 luku: Joen tila oli pahimmillaan ja se oli käytännössä kuolleessa, hapettomassa tilassa. Kaloja ei ollut. Ihmiset pitivät sitä likaviemärinä ja kaikki jätteet rannan asutuksista jopa kipattiin jokeen. Uimarit eivät uskaltautuneet jokeen uimaan, ymmärrettävistä syistä johtuen.

1980 luku: Sellutehtaan lopettaminen ja tehtaan sekä yhteiskunnan jätevesien puhdistamiseen kiinnitettiin huomiota ja Jämsänjoen tila alkoi parantua.

1990 luku: Tehtaan biologisen puhdistamon rakentaminen paransi vielä joen tilaa verrattuna 80 –lukuun. Ensimmäiset uimarit uskaltautuivat jälleen Jämsänjokeen.

2000 luku: Joen vesi saavutti uimiselle asetetut raja arvot ja edelleen vain hyvin pieni osa rannan asukkaista uskaltautui uimaan joessa. Kuha ja taimen sekä rapu viihtyivät joessa, mutta ihminen ei.

2010 luku: Edelleen uimarien määrä on rajallinen Jämsänjoessa, vaikka Jyväskylän Yliopiston ympäristöntutkimuskeskus määrittelee joen uimakelpoiseksi. Muutama vuosi sitten joen vesi todettiin heinäkuussa puhtaammaksi kuin Särkijärven uimapaikan. Joessa vesi vaihtuu koko ajan.

Mutta miksi ihmisten mielessä on edelleen se 1970- ja 1980 -luvun likainen Jämsänjoki, vaikka siitä on kulunut jo reilut kaksi vuosikymmentä? Kuinka suoritetaan Jämsäläisten aivosolujen syvällinen aivopesu tuhoamatta kaikkea muuta aivotoimintaa? Miksi asenteet eivät ole muuttuneet, vaikka joki on uimakelpoinen? Vastauksia näihin kysymyksiin on vaikea löytää. Ihmisen aivotoiminta on monimutkainen ja arvoituksellinen.

On erittäin hienoa, että Jämsänjoki on näin hyvässä uimakelpoisessa tilassa vaikeiden vuosikymmenten jälkeen. Kiitos siitä kuuluu UPM:n Jämsänkosken tehtaan puhdistamolle. Myös Jämsän kaupungin puhdistamo on parantanut joen tilaa.

Tulkaa kaikki uimaan Jämsänjoelle kesällä 2012, tervetuloa..

Ensi kesän aurinkoisia uimakelejä odotellen,…

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Proomu ytimeen Jämsäjoelle

Muutamia viikkoja sitten meistä useimmat luimme lehdestä, että vuonna 2013 tulee Jämsänjoelle proomu, joka tulee toimimaan ravintolalaivana.

Keskusteluissa eri ihmisten kanssa ovat kaikki olleet erittäin innoissaan, että joelle saadaan yrittäjä, joka tarjoaa elämää joen rantaan. Yhteenvetona kaikista keskusteluista on se, että ihmiset todellakin odottavat sydämellä ravintolalaivaa. Tästä Jämsän satama herää hiljalleen henkiin. Odotukset ovat korkealla.

Mutta mistä löytyy paikka proomulle? Kokoa sillä on noin 10 m x 30 m eli ihan pienestä ravintolalaivasta ei ole kyse. Mutta ei se jokea tule tukkimaan, ei syytä pelkoon. Sen jo näimme Regatassa, kaikki 35 laivaa sopivat hienosti siltojen väliin.

Paikasta jämsäläiset ovat olleet yhtä mieltä. Proomu pitää sijoittaa aivan kaupungin ytimeen paikkaan, josta se näkyy matkailijoille ja paikkakuntalaisille. Paikan tulee olla sellainen, johon ihmisten on helppo mennä nauttimaan kuppi kahvia tai yksi huurteinen.

Jämsänjoen ytimellä tarkoitan Seppolan ja Vitikkalan sillan väliä tai sitten Tuulikin sataman alapuolista ranta-aluetta. Mielestäni proomu tulee sijoittaa siihen, minne yrittäjä sen haluaa, Jämsää edustavalle paikalle.

Toivottavasti proomulle löytyy erinomainen paikka, eikä byrokratia tuota esteitä tai hankaluuksia hienolle idealle. Nyt pitää lähteä ennakkoluulottomasti liikkeelle paikkaa määriteltäessä.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Jämsänjoen henki - Rautalaivat

Keski-ikäinen ja vanhempi sukupolvi muistaa Jämsänjoen siltojen välin tyhjänä ja autiona 70 -luvulta. Mutta siirryttäessä 90 -luvulle vesi puhdistui silmissä ja upeat rautalaivat sijoittuivat siltojen väliin joen länsirannalle. Jämsänjoki sai hengen, joka siltä puuttui vuosikymmenet. Nyt upeat rautalaivat reunustavat joen rantaa ja toivottavasti ne säilyvät siellä.

Mutta joen henki on vaarassa kadota. Olkkolassa koko Päijänteen ainoalla telakalla alkaa vuonna 2012 viimeinen toimintavuosi. Vuoden 2013 toiminnalle ei ole takeita. Rautalaivat vaativat pohjan tarkistuksen, hiekkapuhalluksen ja maalauksen viimeistään 10 vuoden välein. Nyt on jo kiire saada sovittua telakalle jatkoa. Eli vuoden 2025 jälkeen rautalaivojen upea historia uppoaa yksi kerrallaan Päijänteen pohjaan.

Onko Jämsällä siihen varaa? Eli olemmeko sitä mieltä, että haluamme kadottaa upeat rautalaivat ikiajoiksi? Nyt vaaditaan tekoja. Haluan nähdä Jämsän olevan se Päijänteen rannan kaupunki, joka pitää huolta rautalaivoista.

Toivottavasti näemme rautalaivat jatkossakin komistamassa Jämsänjoen rantaa. Niistä syntyy Jämsänjoen henki. Säilyttäkäämme siis rautalaivat tuleville sukupolville.