Jämsänjoki on ollut hyvin erilaisessa tilassa viimeisen 90 vuoden aikana. Joki on muuttunut puhtaasta joesta kuolleeksi ja hapettomaksi likaviemäriksi. Ja siitä huonosta tilasta joki on jälleen puhdistunut uimakelpoiseen tilaan. Mutta mitä on tapahtunut eri vuosikymmeninä Jämsänjoella?
1920-1930 luku: Joki oli uimakelpoisessa tilassa, mutta keskustelua sen puhtaus oli aiheuttanut Jämsäläisten keskuudessa.
1940 luku: Heti sodan jälkeen Jämsänjoki oli vielä uimakelpoinen, näin muistelevat Jämsäläiset yli 70 -vuotiaat ihmiset. Osittain tämä johtuu siitä, että tehtaan tuotanto oli alhainen sodasta johtuen. He ovat uineet Jämsänjoen varrella aina tehtaan alapuolelta Hulkkioon saakka.
1950 luku: Jämsänkosken ja Jämsän taajamien jätevedet ohjattiin sellaisenaan jokeen. Sellutehtaan tuotanto kasvoi voimakkaasti. Joen likaantuminen oli havaittavissa. Mutta edelleen joessa uitiin. Herkkänahkaisimmat jo hieman miettivät asiaa.
1960 luku: Jämsänjoen vesi alkoi olla uimakelvottomassa tilassa johtuen asutuksen ja tehtaan tuotannon lisääntymisen aiheuttamasta jätevesimäärän kasvusta.
1970 luku: Joen tila oli pahimmillaan ja se oli käytännössä kuolleessa, hapettomassa tilassa. Kaloja ei ollut. Ihmiset pitivät sitä likaviemärinä ja kaikki jätteet rannan asutuksista jopa kipattiin jokeen. Uimarit eivät uskaltautuneet jokeen uimaan, ymmärrettävistä syistä johtuen.
1980 luku: Sellutehtaan lopettaminen ja tehtaan sekä yhteiskunnan jätevesien puhdistamiseen kiinnitettiin huomiota ja Jämsänjoen tila alkoi parantua.
1990 luku: Tehtaan biologisen puhdistamon rakentaminen paransi vielä joen tilaa verrattuna 80 –lukuun. Ensimmäiset uimarit uskaltautuivat jälleen Jämsänjokeen.
2000 luku: Joen vesi saavutti uimiselle asetetut raja arvot ja edelleen vain hyvin pieni osa rannan asukkaista uskaltautui uimaan joessa. Kuha ja taimen sekä rapu viihtyivät joessa, mutta ihminen ei.
2010 luku: Edelleen uimarien määrä on rajallinen Jämsänjoessa, vaikka Jyväskylän Yliopiston ympäristöntutkimuskeskus määrittelee joen uimakelpoiseksi. Muutama vuosi sitten joen vesi todettiin heinäkuussa puhtaammaksi kuin Särkijärven uimapaikan. Joessa vesi vaihtuu koko ajan.
Mutta miksi ihmisten mielessä on edelleen se 1970- ja 1980 -luvun likainen Jämsänjoki, vaikka siitä on kulunut jo reilut kaksi vuosikymmentä? Kuinka suoritetaan Jämsäläisten aivosolujen syvällinen aivopesu tuhoamatta kaikkea muuta aivotoimintaa? Miksi asenteet eivät ole muuttuneet, vaikka joki on uimakelpoinen? Vastauksia näihin kysymyksiin on vaikea löytää. Ihmisen aivotoiminta on monimutkainen ja arvoituksellinen.
On erittäin hienoa, että Jämsänjoki on näin hyvässä uimakelpoisessa tilassa vaikeiden vuosikymmenten jälkeen. Kiitos siitä kuuluu UPM:n Jämsänkosken tehtaan puhdistamolle. Myös Jämsän kaupungin puhdistamo on parantanut joen tilaa.
Tulkaa kaikki uimaan Jämsänjoelle kesällä 2012, tervetuloa..
Ensi kesän aurinkoisia uimakelejä odotellen,…
Himos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti