perjantai 29. tammikuuta 2021

Suhtaudun positiivisesti kiertotalouteen

Olen tässä pohtinut lisää kiertotaloutta koko viime yön. Suhtaudun uusiomateriaalien hyötykäyttöön positiivisesti. Aiemman kirjoitukseni "Jätevillaa 2700 m3 Himoksen lumivarman ladun pohjaan", kommentissa Tarja uusipaasto mainitsee, että 

"Mineraalivillan raaka-aineet eivät sinällään ole ongelma eikä este uusiokäytölle. Lasivilla valmistetaan yleensä jätelasista (kvartsihiekka, sooda ja kalkkikivi), kivivilla emäksisistä kivilajeista, sideaineena bakeliittiliima. Ongelmana voi olla jätevillan mukana olevat epäpuhtaudet."

Juurikin näin eli haasteena on epäpuhtaudet.

Lisäksi Tarja mainitsee, että "GRK:n sivuilta löytyy kaksi kiertotalouskohdetta". Näin on, mutta kummassakaan ei ole käytetty jätevillaa rakenteissa, vaan betoni- ja tiilimurskaa sekä täyttömaata ja pieniä määriä  peltiä, lasia, autonrenkaita, puu- ja kivihiilituhkaa.

Liikenneviraston uusiomateriaalien materiaalihyväksyntä ja tuotantokäyttö on pitkä prosessi (alla kuva). Materiaalien eli tässä tapauksessa mineraalivillan haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet tulee tutkia.

Lumivarman latuun liittyvissä esityslistoissa eikä niiden liitteiden yhteydessä ole ollut tutkimustuloksia jätevillan haitta-aineiden pitoisuuksista eikä liukoisuustutkimustuloksia. 

Lisäksi uusiomateriaalin materiaalihyväksyntä kestää useamman vuoden.

Mutta olen edelleen uusiomateriaalien hyötykäytön kannalla, kunhan ympäristöasiat huomioidaan oikealla tavalla. 

Kaipaan selkeitä raportteja ja tutkimustuloksia jätevillan epäpuhtauksista ja liukoisuustutkimustuloksista.

torstai 28. tammikuuta 2021

Himos - Illan hämyssä

Minua koskettavia sitaatteja

Viime aikoina olen joutunut pohtimaan monia hyvinkin erilaisia asioita. Sitten törmäsin vahingossa Albert Einsteinin sitaatteihin. Poimin muutaman minua koskettavan sitaatin.

Ne on esitetty kokonaisuudessaan Wikiquote:ssa.


"Jos et pysty selittämään asiaa selvästi, et tiedä siitä tarpeeksi." 

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne."

"Hankaluuden keskellä lojuu mahdollisuus." 

"Informaatio ei ole tietoa."

"Kaikkien pitäisi olla kunnioitettuja henkilöinä, mutta kenenkään ei pitäisi olla palvottu."

"Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."

"Terve järki on kokoelma ennakkoluuloja, jotka ihminen hankkii ennen kahdeksantoista vuoden ikää."

"Tärkein asia on olla lopettamatta kyselemistä."

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Ympäristönsuojelulaki § 16 ja 17

Täytyi tutkia myös ympäristönsuojelulakia liittyen mineraalivillan käyttämiseen latupohjan rakenteessa. Viranomainen vaatii, mitä se vaatii, mutta laki pykälä 16 ja 17 kertoo seuraavaa:

16 §

Maaperän pilaamiskielto

Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

17 §

Pohjaveden pilaamiskielto

Ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että:

1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua;

2) toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai

3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto).

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä sellaisista 1 momentissa tarkoitetuista aineista, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ja joiden päästäminen suoraan tai epäsuorasti pohjaveteen on kielletty.

Mineraalivillaeristeiden kiertotalous

Otin lyhyen oppimäärän mineraalivillaeristeiden kiertotalouteen. Netistä löytyy Vahaselle tehty opinnäytetyö Janne Ruokosen tekemänä vuodelta 2020 linkki.

Hyvä yleissivistävä dokumentti ja antaa vinkkejä pitkään oppimäärään. Materiaalista löytyy eri lait, mitkä liittyvät aiheeseen.

Tutustu avoimin mielin.

MINERAALIVILLAN JATKOKÄYTTÖ

• Purku- ja rakennusjätemineraalivilla kuuluu tällä hetkellä ”Hyödyntäminen jätteenä” kategoriaan ja sitä voidaan hyödyntää ympäristö- tai koetoimintaluvan mukaisesti.

• Vaatimuksiin kuuluu, että kun jätemateriaali muutetaan jätteestä tuotteeksi, sen tulee olla prosessoitu jollakin tapaa.

• Lisäksi uuden materiaalin tekniset ominaisuudet pitää olla tiedossa ja testattu. Usein tämä on vaativin vaihe jätemateriaalien hyödyntämisessä.

• Sen sijaan ympäristökelpoisuus ei ole tyypillisesti ongelma.


MINERAALIVILLAN PURKUUN JA KIERRÄTYKSEEN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET

• Purkamista ja kierrättämistä ohjataan lainsäädännöllä. Tärkeimmät lait, joita kiertotaloudessa noudatetaan ovat:

– Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö, maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

– Työturvallisuuslainsäädäntö, työturvallisuuslaki (738/2002)

– Asbestilainsäädäntö, laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015)

– Jätelainsäädäntö, jätelaki (646/2011)

– Ympäristölainsäädäntö, ympäristönsuojelulaki (527/2014)

– Muu lainsäädäntö (Terveydensuojelulaki (753/1994) ja Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)

• Lisäksi noudatetaan erinäisiä ministeriöiden ohjeita sekä RT- ja Ratu- kortteja


PURKUJÄTTEESTÄ UUDEKSI TUOTTEEKSI?

• Jätteenä materiaali kuuluu jätelainsäädännön piiriin.

→Kun se muokataan uudeksi tuotteeksi, sen käyttöä ohjaa tuotelainsäädäntö.

• Ville Puhakan (TKI-asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu) näkemys kiertotaloudesta:

” Varmasti lainsäädännön muutokset auttavat tässä osaltaan ja nyt näiden vuoden alusta voimaan tulleiden muutosten ansiosta hyötykäyttö nähdään varmasti vielä houkuttelevampana vaihtoehtona. Lainsäädännön kiristäminen vaatinee myös valvontaa. Toisaalta olennaista on myös uusiotuotteiden tekeminen houkuttelevammiksi, tässä voisi auttaa esim. laatumerkinnät. Ideaalitilanteessa varmaankin eri jakeille löydettäisiin sellaisia hyötykäyttökohteita, että materiaalien uusiokäyttö ja tarkempi lajittelu olisi houkutteleva vaihtoehto, ja näitä jätevirtoja pidettäisiin jopa resursseina. Eli kyseessä ei pitäisi olla kätevä tapa hävittää jätteitä, vaan aidosti hankkia uusia raaka-aineita.”


KÄYTETTY MINERAALIVILLA

”Käytetyssä” mineraalivillassa on oletettavasti uuteen verrattuna:

• mikrobikasvustoja

• näiden aineenvaihduntatuotteita

• villaan kertynyttä orgaanista ja epäorgaanista likaa

• ikääntymisen takia haurastunutta sideainetta (urea- tai fenoliformaldehydihartsi)

• muiden lisäaineiden hajoamistuotteita

• eri aikakausien villareseptien aiheuttamia ”yllätyksiä”


MINERAALIVILLASTA SELVITETTÄVÄ

• kemialliset ominaisuudet (sideaineet) ja materiaaliemissiot

• kuitujen ominaisuudet

• lämmöneristävyys

• orgaanisen lian määrä

• epäorgaanisen lian määrä (voiko olla esim. lyijyä tmv. raskasmetalleja liikenteen pölyistä)

• pölyävyys

• mikrobipitoisuudet ja lajisto

• mikrobitoksiinipitoisuudet

materiaalin kokonaistoksisuus ja mahdolliset muut tutkittavissa olevat mahdolliset haitalliset ominaisuudet


MINERAALIVILLAN KIERRÄTYS

• Pitkään vanhoja purettavia rakennuksia ja rakenteita ei inventoitu ns. arvottomien tai huokeasti uusilla rakenteilla tai muilla tuotteilla korvattavien materiaalien osalta mitenkään. Purkutyö tehtiin lajittelematta ja purkujäte toimitettiin kaatopaikalle tai haudattiin jopa maahan.

• Ennen laki ei asettanut velvoitteita lajittelulle, joten purkutyöt ja purkutoiminta olivat melko vapaata.

• Mineraalivillan kierrätys käytetystä tuotteesta uudelleen käyttöön on erittäin vähäistä. Ympäri maailmaa on käynnissä tutkimushankkeita, joissa kehitetään uusia käyttömahdollisuuksia ja kohteita purkamisesta tai rakennusaikaisesta syntyvälle mineraalivillamassalle.

• Jotkin yritykset, ovat kehittäneet strategioita, joilla he luovat tuotteilleen käyttöketjun, jossa minimoidaan esimerkiksi uuden mineraalivillan hävikkiä talotehtailla ja rakennustyömailla.

• Rakentamisen ympäristöohjauksen painopiste on siirtymässä käyttövaiheesta rakennuksen koko elinkaaren ympäristökuormien tarkasteluun. Samalla rakennusmateriaalien merkitys sekä ilmastotavoitteiden että kiertotalouden näkökulmasta korostuu. Suomen tavoitteena on päästä rakennus- ja purkujätteissä EU:n jätedirektiivin asettamaan 70%:n materiaalihyödyntämisasteeseen vuoteen (2020) mennessä. (Ympäristöministeriö, Purkukartoitus – opas laatijalle, 15.11.2019)

• Rakennusjätteen kierrätyksessä ollaan Suomessa reilusti takamatkalla, sanoo professori Timo Kärki Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Aikarajan nyt umpeuduttua kiertoon päätyy vain runsaat 50 prosenttia rakennusjätteestä. (https://yle.fi/uutiset/3-11341859)


KONKREETTINEN PURKUKOHDE JA TUTKIMUSHANKE MINERAALIVILLAN JATKOKÄYTTÖÖN

• Lopputyön yhtenä osiona toteutetaan teoreettinen tutkimus ja selvitys konkreettisesta purkukohteesta sekä kohteessa käytetyn mineraalivillaeristeen reitistä purkutyömaalta eteenpäin.

• Kohteen mineraalivillan laatu ja paksuus ulkoseinärakenteessa selvitettiin kohdekäynnillä ja sen yhteydessä tehtävillä rakenneporauksilla.

• Tutkimuskohteen mineraalivillaeristeet tullaan lajittelemaan purkutyömaalla ja ne toimitetaan Etelä-Karjalan Jätekeskus Oy:n jatkokäsittelyyn.

– Jätekeskuksella ei ole tiedossa hyötykäyttöä mineraalivillajätteelle, joten ne tullaan loppusijoittamaan kaatopaikalle.

• Puretuille mineraalivillalle etsitään, tutkitaan ja toteutetaan mahdollinen prosessointitapa, jolla ainakin osa purettavista mineraalivillaeristeistä voitaisiin uusiokäyttää eristystarkoitukseen.

• Hankkeen pääidea on siinä, että pidetään jo kertaalleen luodun rakennusmateriaalin käyttötarkoitus alkuperäisenä.


KEHITYSHANKKEITA

• WOOL2LOOP –hanke, jossa lasivillan geopolymeerit irrotetaan korvaamaan betonin sementtiliima.

– WOOL2LOOP-hankkeessa koetetaan luoda kemiallisesti uusi tuote markkinoille. Hanke on kolmivuotinen ja siinä on mukana alalla olevia tahoja ympäri Eurooppaa. Tässä tapauksessa täytyy huomata, että hankkeessa käsitellään pelkästään lasivillaa, jolloin vuorivillaa ei saada hyödynnettyä ollenkaan.

• Mineraalivillasta tehdään puhallusvillaa. https://www.eko- expert.com/rakennuseristeiden-kierratys-ja-uusiokaytto

– Tässä yhteydessä toimija kertoo käyttävänsä vain ja ainoastaan vaurioitumatonta eristemateriaalia.

• Kaatopaikkojen sulkukerroksiin mahdollisesti tarvitaan ”patjamaista” rakennetta.

– Tähän käy missä kunnossa tahansa oleva mineraalivilla. Se puristetaan tiiviiksi ja neulotaan yhtenäiseksi matoksi.


POHDINTAA

• Laajan Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Turun yliopiston toteuttaman yhteistutkimuksen mukaan vain 6,6 % rakenteista otetuista materiaalinäytteistä on selvästi vaurioituneita.

– Tämänkin tutkimuksen tulosten perusteella valtaosa rakennusten ulkoseinien mineraalivillaeristeistä olisi mahdollista uusiokäyttää. Asiaa tietysti mutkistaa mahdolliset mineraalivillaan kulkeutuneet tai emittoituneet haitta-aineet tai muut rakennusjätteen partikkelit.

• Järkevää tuotteistettua jatkokäyttöä mineraalivillalle ei vielä ole.

– Euroopassa penkataan yli 2 miljoonaa tonnia mineraalivillamassoja kaatopaikoille.

– Suomessa pelkästään Etelä-Karjalan alueella vuonna 2019 kaatopaikalle kertyi 3 400 tonnia mineraalivillaa.

• Ympäristöministeriö on julkaissut oppaita niin purkukartoitukseen, purkutöihin kuin kiertotalouteen purkuhankkeissa. Oppaat ovat uusia ja osa niiden neuvoista on suosituksia. Oppaat ovat selkeitä ja prosessit kuvataan niissä hyvin, mutta niiden oppien käyttöönotto tulee viemään aikaa.

– Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että EU:n jätedirektiivin asettamaa 70 %:n materiaalinhyödyntämisastetta vuonna 2020 ei tulla saavuttamaan.

maanantai 25. tammikuuta 2021

Vanhan kansan sanontoja

Vanhan kansan sanonnat on edelleen pätevia ja paikkansa pitäviä. Sisältöä niistä löytyy. Kannattaa lukea rauhassa ja ajatuksella. Opiksi on otettava itse kunkin. 

1. Aika kuluu ja varjo venyy.

2. Aika kuluu arvellessa, päivä päätä käännellessä.

3. Aika tavaran kaupittelee.

4. Ei lämmin luita riko, vaan vilu tekee vaivaisia.

5. Kun asia pitkistyy, niin se samalla mutkistuu.

6. Lunta tullee ku turkin hihasta.

7. Aika sen näyttää ja akat sen tietää.

8. Kulluu se päivä pilvessäkin, aika akkana ollessa.

9. Mitä usiampi kokki, sitä huonompi soppa.

10. Talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan.

11. Työ ei tekemällä lopu, eikä ruoka syömällä.

12. Ei oo niin nöpönnuukaa.

13. Joka säästää saadessaan, on varaa ottaa tarvitessaan.

14. Kiljaisi köyhyys, kun meiltä lähti ja lupasi pian palata.

15. Köyhä antaa kontistaan, rikas ei aitastakaan.

16. Mitä meillä ei ole, sitä meillä ei tarvita.

17. Niin nuuka, että panee penninki kahtia.

18. On se syöjä säästäjälläki.

19. Ota vaan toinenki, ei meillä lasketa.

20. Tarkka se talonsa pitää.

21. Tule raha, mene raha, vaan älä tee kasaa.

22. Lankes ku Manulle illallinen.

23. Hiki laiskan syödessä, vilu työtä tehdessä.

24. Joka syyttä suuttuu se lahjatta leppyy.

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Panoraamaa

Panoraamakuva om otettu Länsi-Himoksesta Mukkelin päältä noin 10:05 lauantaina 23.1.2021 juuri hissien aukaisun jälkeen. Huomionarvoista on, että parkkipaikka oli jo melkein puolillaan tuohon aikaan. Myöhemmin parkkipaikka oli täynnä. Keski-Himoksen iso parkkipaikka oli tarpeen sen jälkeen. 

Laskettelijat olivat hyvin liikkeellä. Onneksi Pohjois-Himos aukeaa ensi viikonloppuna ja ruuhkat tasoittuvat. Mielestäni pohjoisen rinteet ovat erittäin hyvät.

lauantai 23. tammikuuta 2021

SOME-maailman kummallisuuden ihmettely

Olen tuumaillut yhtä SOME-maailman kummallisuutta. Kuvitellaan nyt seuraavaa tilanne, joka on minun osaltani kuvitteellinen, mutta reaalielämässä tosi:

--- jaan SOME:ssa kaikki työpaikkani julkaisemat päivitykset eli postaukset ja

--- jaan edustamani organisaation johtajan kaikki päivitykset.

Ajattelenko minä näin toimien juuri samalla tavalla kuin edustamani organisaatio ja sen johtaja? Ja miten sinä voit tietää, mitä mieltä minä olen asioista, jos toimisin näin?

Kuitenkin kirjoitan blogissani omia ajatuksiani ja juuri sellaisessa muodossa kuin itse haluan.

Jätevillaa 2700 m3 Himoksen lumivarman ladun pohjaan

Nykyinen ensilumenlatu kiertää Kuolemanjärven (Kuikanjärven) ympäri ja päättyy Keski-Himokselle. Ja uusi lumivarma latu tulee ensilumenladun jatkeeksi Keski-Himokselta Pohjois-Himokseen.

Mineraalivillalla tarkoitetaan kivivillaa ja lasivillaa. Jämsän kaupungilla on ympäristölupa kivivillan koeluontoisesta käytöstä latupohjassa Särkijärven asuntoalueen takana. Siis päätös oli kivivillalle, mutta kuinkas ollakkaan maahan laitettiin lasivillaa. Siis toimittiin ympäristölautakunnan päätöksen vastaisesti. Mitään tieteellistä hyötyä ei ole esitetty jätevillan käytöstä latupohjassa. Eikä ole myöskään esitetty mitään näyttöä sen hyödyllisyydestä.

Nyt Himokselle suunnitellaan lumivarmaa latua Jämsän kaupungin toimesta, mikä on hieno asia ja olen ehdottomasti sen kannalla. 

Mutta suunnitelmassa on, että latupohjan rakenteeseen tullaan laittamaan jätemineraalivillaa 20 cm kerros, jos ympäristölupa saadaan. Asia on teknisen lautakunnan esityslistalla 28.1.2021

Pienenä kuriositeettina ihmettelen, miksi esittelytekstissä ei ole mainittu, että latupohjarakenteeseen suunnitellaan laitettavaksi jätevillaa. Tämä on mielestäni oleellinen asia päätöksessä. Asia selviää liitteen pienellä präntätystä osiosta, kun oikein asiaa tutkii. Mielestäni tämä on hyvän hallintotavan vastaista.

Siis Suomessa syntyvää mineraalivillajätettä haudataan Himoksen lumivarman ladun pohjaan. GRK on varastoinut suuria määriä mineraalivillaa Metsä-Kivelän kaatopaikalle ja nyt se haudataan lumivarman ladun pohjarakenteisiin. GRK käärii ison summan rahaa ja Jämsän kaupunki ottaa ympäristö- ja imagoriskin saamatta lantin lanttia.

Mikä muuten on maahan haudattavan jätteen määrä?

Pituutta ladulla on 1689,7 m ja leveyttä 8 m. Tampatun ja painuneen jätevillakerroksen paksuus on 200 mm. Nopealla laskutoimituksella 1689,7 x 8 x 0,2 jätevillan määräksi tulee 2704 m3.

Mielestäni tämä on Jämsän kaupungin sekä  imagoasia että ympäristöasia, että mineraalivillajätettä EI LAITETA Himoksen lumivarman ladun latupohjaan 2700 m3.

Herääkin kysymys, miksi muut kunnat tai kaupungit eivät ole lähteneet tällaiseen projektiin mukaan?

LISÄYS 27.1.2021 Lumivarman ladun rakennesuunnitelmassa on kaksi (2) toteutusvaihtoehtoa eli perinteinen rakenne ja rakenne, missä yhtenä rakennekerroksena on jätevilla. Olen perinteisen rakenneratkaisun kannalla, jos minulta kysytään asiaa. Perusteluna on se, etten ymmärrä maassa olevan syksysateen kasteleman märän jätevillan järkevyyttä. Mielestäni märkä jätevilla maassa ei eristä mitään. Lisäksi jätevillan puhtaus askarruttaa. Myös jätevillasta liukenevat ainesosat eivät ole tunnettuja, koska jätevilla voi olla kotoisin melkein mistä tahansa. Miten taataan, että jätevilla on puhdasta?



torstai 21. tammikuuta 2021

21.1.2021 21.21:21

Elimme hetkessä,..

kahdennenkymmenennenensimmäisen vuosisadan,

kahdennenkymmenennenensimmäisen vuoden,

kahdennenkymmenennenensimmäisen päivän,

kahdennenkymmenennenensimmäisen tunnin,

kahdennenkymmenennenensimmäisen minuutin ja

kahdennenkymmenennenensimmäinen sekuntin.

Ja kohti uusia numeraalisia hetkiä.

Sähköpyöräily kumipuvussa

 Jotkut sähköpyöräilee varman päälle, kumipuku päällä. No hiki tulee takuulla, mutta ei sähköiskua.

Ohessa Pertti Jarlan näkemys aiheesta ;)

"En oikein luota sähköpyöriin, ja laitoin varmuudeksi kumipuvun"

tiistai 19. tammikuuta 2021

Kenen homma

Kertomus neljästä henkilöstä, joiden nimet olivat Jokainen, Joku, Kukatahansa ja Kukaan.

Piti tehdä tärkeä työ, ja Jokainen oli varma, että Joku tekisi sen. Kukatahansa olisi voinut sen tehdä, mutta Kukaan ei tehnyt. Tästä Joku suuttui, koska se oli Jokaisen työ.

Jokainen ajatteli, että Kukatahansa voisi tehdä sen, mutta Kukaan ei ymmärtänyt, että Jokainen ei tekisi sitä. Kaikki päättyi siihen, että Jokainen syytti Jotakuta, kun Kukaan ei tehnyt sitä, minkä Kukatahansa olisi voinut tehdä.

sunnuntai 17. tammikuuta 2021

Jämsän kylät - SOME -yhteistyön tulos

Heitin Facebookkiin alun ja kysyin, että mitä ovat Jämsän kylät. Sen verran rajasin, että kaupunginosia en laita. Sitten tuli esille kylän määritelmä. Ja eteen tuli onko kylä sellainen, missä on ollut kauppa tai koulu. Yritin pitäytyä kylän ääritelmistä ja tieteestä hieman kauempana. No vieläkään kuvassa ei ole ihan kaikkia, mutta melko monta jämsäläistä kylää. 

Ihan oikeaan paikkaan en kyllä kyliä pysty laittamaan kartalle, mutta suunnilleen kohdilleen ne on aseteltu. Toteutus on allekirjoittaneen ja tehty omalla insinöörimäisellä visualisoinnilla.

Tästä syntyi SOME -yhteistyön taidonnäyte.

lauantai 16. tammikuuta 2021

Jämsän kylät - kolme versiota

Ensimmäisestä versiosta puuttui kuulemma kyliä, kun siihen oli esitetty tarkoituksella vain taajamat tai isoimmat kylät. Päädyin tähän, koska halusin pitää kuvan yksinkertaisena.

Toisessa versiossa olivat nuolet palautteen mukaan kuulemma väärään suuntaan eli ulospäin. Pitäisi olla nuolet sisäänpäin. Nuolet ulospäin kuvaa mielleyhtymän mukaan väestökatoa ja kaikkea muuta. Ja sitten siitä puuttui kaupunginosia ja kyliä. Ei ollut tarkoituskaan kaupunginosia laittaa. Ja Jämsässä on niin paljon kyliä ettei ne millään mahdu kuvaan.

Myös nuolten järjestys oli väärä, vaikka taiteilijan näkemys täällä näppiksellä oli ihan toinen.

Nuolia pyydettiin myös sisäänpäin. Perusteluina oli se, että kylät on Jämsän voimavara. 

Kolmas versio syntyi pakkaspäivänä ennen auringon nousua. Nyt nuolet ovat sisäänpäin. Saa nähdä minkälaisen palautteen se saa. 

Leonardo Da Vincin Mona Lisa on taideteos. Ei siitäkään menty taiteilijalle sanomaan "olisit käyttänyt miesmallia" ja "katse olisi pitänyt olla oikealle". "Kuule Leonardo, ei tolleen" ;)

Teen taiteilijan vapaudella ihan, mitä mieleen juolahtaa.

Alla versiot kolme, kaksi ja yksi.

Kolmas versio

Toinen versio

Ensimmäinen versio

Talviaurinko






perjantai 15. tammikuuta 2021

Yhtyneet Paperitehtaat Oy - laivat Kaipola, Simpele ja Rekola

Dokumentoin kuvaamalla Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön laivat Kaipola, Simpele ja Rekola. Siis Yhtyneillä oli oma laivasto paperin kuljettamiseen maailmalle. 



Koronaviruksen varjossa leviää outoja tauteja

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Ari Kinnari on kirjoittanut aivan loistavan kolumnin 15.1.2021. Täytyi ottaa talteen. On meinaan mielestäni loistavasti kirjoitettu. Antaa aihetta erilaisille ajatuksille.

Koronaviruksen varjossa leviää outoja tauteja.
Viisi huolestuttavaa tautia, jotka saattavat laajeta epidemioiksi.

SUOMEN kansallinen rokotus­ohjelma antaa suojan yli kymmentä tarttuvaa tautia vastaan, ja sitä kehitetään pitkä­jänteisesti tauti­tilanteen mukaan. Korona­viruksen varjoon on jäänyt useita huolestuttavia tauteja, joita nyt harkitaan mukaan rokotus­ohjelmaan.

UHKAROKKO
Viruksen aiheuttama infektio, joka alkaa usein allergisilla oireilla tieteellisestä tutkimuksesta ja terveestä järjestä. Uhkarokko on tulehdustila, jossa salaliittoteoriat vähitellen valtaavat koko kehon. Uhkarokko voi olla vakava sairaus iästä riippumatta kenelle tahansa. Uhkarokolle altistaa muun muassa medialukutaidon puute. Saattaa aiheuttaa vaikeita jälkitauteja.

INFLUENSSERI
Ajatusmallien ja kulutustottumusten infektio, joka leviää yleensä sometartuntana. Taudin itämisaika on useimmiten pitkä, jopa vuosia. Oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat. Tavallisesti harmiton, mutta voi aiheuttaa vakavissa tapauksissa näkökentän kaventumista ja identiteettihäiriöitä. Perusterveillä tauti paranee itsestään, mutta herkillä oireet ja jälkitaudit voivat kestää loppuelämän.

JÄNKKÄKOURISTUS
Jänkkäkouristusbakteeri on yleisesti ihmisluonnossa esiintyvä bakteeri, joka lisääntyy erityisesti hapettomissa kuplissa. Se tuottaa suotuisissa oloissa myrkkyä, joka kulkeutuu keskushermostoon ja aiheuttaa jänkkäämistä, meuhkaamista, solvaamista, kyvyttömyyttä kuunnella muita ja empatianpuutostiloja. Muita yleisiä oireita ovat leukalukko, ”ivahymy”, niskajäykkyys ja epäselvä puhe.

HINKUÄKSY
Helposti tarttuva viruksen aiheuttama tauti, joka aiheuttaa äänekästä hinkua sääntöjen ja suositusten uhmaamiseen sekä rajuja kapinapuuskia. Hinkuäksyyn voi liittyä myös ajatuskatkoksia ja itsekkyyskohtauksia. Tyypillisesti potilas on kuumeeton ja hän voi kohtausten välisen ajan melko hyvin lukuun ottamatta katkeruutta.

HEPATVIITTI
Hepatviitti on viruksen aiheuttama sometulehdus, joka tarttuu herkästi digiteitse. Tartunnan saaneista moni kokee infektion alkuvaiheessa oksennusrefleksiä, pahaa makua suussa, kostonhimoa ja besserwisserismiä. Tautiin voi liittyä suurentunut ego, joka aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta tai jomotusta seuraajissa. Osa jää viruksen kantajiksi eli infektio kroonistuu.

Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

torstai 14. tammikuuta 2021

keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Jämsän kaikki kylät

Jämsässä on paljon kyliä ja yritin mielestäni kaikki isoimmat listata oheiseen kuvaan. Tunnistan kyllä muutaman kuvasta puuttuvan kulmakunnan kylä, mutta kuvaan ei vaan mahdu enempää. Visuaalisesti tuotos ei ole paras mahdollinen. Taiteilijan näkemyksellä tehty.

Tulihan näpelöityä konetta hetken ja tovin. Sydänkin syntyi.


Jämsä ja kylät

Jämsä koostuu useammasta taajamasta ja kylästä. Seija El Sayedilla oli idea torille pystytettävästä viitasta, jossa olisi Jämsän kylät. Itse nakertelin tällaisen SOME -tienviitan aikani kuluksi. Kylät valitsin ihan omasta päästäni intuitiolla. No tosin ne ovat pääosin taajamia ja Juokslahden otin mukaan aktiivisena kylänä. Merkittäviä kyliä Jämsässä on paljon muitakin, mutta kaikki eivät mahdu nyt vaan mukaan. Jos pääkoppani tuottaa hyvän visualisointitavan kaikille Jämsän kylille, niin toteutan sen. Tällä lähdin nyt liikkeelle.

Rakentelin toiveen mukaan toisenkin version eli "sydän" -mallin.


maanantai 11. tammikuuta 2021

Kunnallinen päätöksenteko, demokratia ja strategia

Pohdin päässäni demokratiaa, kunnallista päätöksentekoa ja strategiaa. Nostan esille seuraavia kysymyksiä syvältä aivolohkojen syövereistä. Kysymykset syntyivät eri asioista ja eri aikajaksoilta.

Mutta onko se silloin oikeaa demokratiaa, jos enemmistö äänestää ymmärtämättä päätettävää asiaa enemmistöllä?

Voidaanko demokraattisesti päättää asiasta, jos asiaan liittyvät oleelliset ja alkuperäiset dokumentit eivät ole saatavilla?

Miten voidaan päättää asioista, kun esittelijöille esitetyt kysymykset eivät tuota vastauksia?

Miten sinulle näyttäytyy asia, jos neuvottelupalaverin muistiossa lukee virkamiehen omia ajatuksia, joita ei ole neuvotteluissa edes sovittu?

Näyttäytyykö päätöksenteko ryhdikkäältä, jos tavoitteet eli strategia on epäselvä? 

Tuntuuko kuntalaisista sille, että päätöksenteko on poukkoilevaa ja ryhditöntä?

Jos edellisen kaupunginjohtajan aikana ei ollut suunnan näyttäjää, niin kauan kestää, että tilanne korjaantuu?

Miten yrittäisit tehdä järkeviä päätöksiä, jos esimerkiksi hulevesiasiassa tehtiin päätökset härkäpäisesti  demokraattisesti ymmärtämättä, mitä oikeasti päätettiin?

Uskotko Himoksen kaavoitukseen liittyvään päätöksentekoon, kun ainoa rehellinen valtuutettu sanoi, ettei edes ymmärrä, mistä päätettiin?

Tuntuuko sinusta sille, ettei päätöksenteko tuota päätöstä kirjaston sijoittumisessa? 

Onneksi meillä on nyt ollut vuoden ajan suunnan näyttäjä. Tilanne korjaantunee parissa kolmessa vuodessa. Kymmenen vuotta laiva ehti ajelehtia sumuisella ulapalla vailla suuntaa. Nyt se vaan ottaa aikaa. On oltava strategia eli suunta. Kyllä tämä tästä korjaantuu. Laivassa on nyt peräsin ja kippari.

Kyllähän tämä menisi, kun ei ajattelisi mitään. Lehmän hermoilla mennään eteenpäin. 

sunnuntai 10. tammikuuta 2021

Himos - Sininen hetki

Reilu tunti Himoksen rinteessä ja reidet huutaa hoosiannaa. Kyllä se on pienissä erin totutettava reidet laskettelun riemuihin. Tammikuun sunnuntaiksi oli parkkipaikka melkein täynnä vielä kahden jälkeenkin, mutta jonoja ei ollut. Hissikapasiteetti oli käytössä. Turvavälit olivat kunnossa.


lauantai 9. tammikuuta 2021

Sähköläskipyöräily 2020

Vuonna 2020 tuli ajeltua sähköläskipyörällä 2306 km. Määrän suuruutta edesauttoi lomautukset. Satulan päälle tuli noustua 64 kertaa. Keskimääräinen pyöräilymatka oli 36 km. Pisin matka oli 56 km. Suurin osa pyöräilyistä alkoi kotipihasta. Lähialueet ovat jo melko tuttuja, niin toisinaan menin autolla hieman kauemmaksi ja koin uusia ulottuvuuksia.

Yleisesti ottaen alle 30 km polkaisu on lyhyt lenkki. Ja 50-55 km on sellainen sopiva kertalenkki. Pitkät matkat vaativat jo karttasuunnittelua hetken aikaa sohvalla. Useasti suunnittelin läppärillä kansalaisen karttapaikasta sopivan reitin. Mittasin matkan, jottei se paljon yli 50 km ylittäisi. Liian pitkällä matkalla loppuu virta, mies ja persus.

Vuoden aikana bongasin 89 maitolaituria Jämsän lähialueilta. Kaikki maitolaiturit on kerätty kuvineen oheisen linkin taakse Jämsän lähiympäristön maitolaiturit.

No maitolaiturit on nyt nähty. Mitä sitten bongailisi? 

Vaihtoehtoina ovat
- hienot ja isot maalaistalot tai 
- erikoiset postilaatikot tai 
- vellikellot.

Ensimmäinen ja viimeinen vaihtoehto ei oikein houkuttele, koska vaatisi kunnon valokuvauskaluston, pitkän putken.

Saa nähdä, mitä huhtikuussa 2021 päässäni liikkuu. Se ratkaisee bongailukohteen.



Talvi on hienoa aikaa

Muutama talvi on mennyt ihan rupuli keleissä. Nyt on sopiva pakkanen ja hiljalleen satava lumi on puun oksilla. Onneksi on tyyntä ja tämä hieno talvinen keli jatkuu.






perjantai 8. tammikuuta 2021

Lumikuvia

Nyt on Suomen talvinen luonto kauneimmillaan. Lunta on puun oksat täynnä ja talvinen luonto on kuin sokerilla huurrettu.