perjantai 30. syyskuuta 2016

Kuusamon valtuusto hyväksyi Gondolihissihankkeen äänestyspäätöksellä 37-5


Kuusamon valtuusto hyväksyi Gondolihissihankkeen äänestyspäätöksellä 37-5, Koillissanomat.

"Gondolista odotetaan Rukalle melkoista matkai­lu­valttia ja puheen­vuo­roissa kävi ilmi, että Itä-Rukan maanomistajan eli Metsä­hal­li­tuksen ehtona lähtemiselle mukaan alueen kehittämiseen on juuri gondolihissin rakentaminen."

"Gondolihissin kustan­nu­sarvio on neljä miljoonaa euroa. Kuusamon kaupungin osuus inves­toin­nista on kaksi miljoonaa euroa, Rukakeskuksen yksi miljoona ja Euroopan alue­ke­hi­tys­ra­haston ja valtion osuus niin ikään miljoona euroa", uutisoitiin aiemmin rahoitusosuuksia.

"Kaupungin osuus on kaksi miljoonaa euroa, mutta hissiä operoivan Rukakeskuksen velvollisuus on lunastaa hissi omakseen kymmenen vuoden kuluttua sen käyt­töö­not­to­päi­vä­mää­rästä. Suunnitelmat hissin suhteen ovat aika kiireiset, sillä tavoitteena on, että sitä päästäisiin koekäyttämään jo vuoden päästä syksyllä."

Tämä merkitsee käytännössä sitä, että rinneyrittäjä lunastaa kaupungin osuuden hissistä kymmenen vuoden kuluttua. Lunastushinnasta ei makseta yhteistyön nimissä rahoituskulua lunastuksessa huomioidaan luonnollisesti kymmenen vuoden kirjanpidon poistot.

Joku kelkkoo Jämsään...

Eräs ikinuori rouvashenkilö oli hieman tuohtunut. Rupesi purkamaan tunteita. Jämsässä on eräs neropartti, joka on kelkkonut pakolaisia Jämsään asumaan. Saamani tiedon mukaan Perämeren rantakaupungista on käyty hakemassa turvapaikan saaneita Jämsään.

Inhimillisesti ajateltuna minulla ei ole sitä mitään vastaan.

Mutta jos ajatellaan kuinka kallista homma on, niin ei kyllä jämsäläiset veronmaksajat moista toimintaa kiittele. Tietysti 3 vuotta menee hienosti, kun yhteiskunta eli valtio maksaa lystin, mutta sen jälkeen käydäänkin meidän kukkarolle.

No jos periaatteena on, että kyllä meillä on rahaa ja varaa, niin voi voi.

Kyllä sydämestä sieppaa. Meitä on moneen lähtöön.

Kaipolan paperitehdas

Parin taulun kuvaus ohimennessäni. Kuvissa on aidosti historian havinaa.



Ilvestelijä seuraa Blogiani

Tänään perjantaina 30.9.2016 Ilvestelijä kirjoitti jälleen. Näyttää selvästi siltä, että ilvestelijä seuraa Blogiani. Myös erään valtamedian toimittaja selkeästi toi esille , että on säännöllinen Blogin lukijani. Ilmeisesti "toimittajat" seuraavat erilaisia tiedon lähteitä.



Tahtotila - Kylpylä tulee

torstai 29. syyskuuta 2016

Jämsän visio ja vision mittarit

Yleensä puhutaan sujuvasti, strategiasta, visiosta ja vision mittareista, ja jotkut puhuvat jopa missiosta. No mitä ne sitten tarkoittavat, aloitetaan peruskäsitteistä.

Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategian päämääränä kilpailumarkkinoilla on saavuttaa kilpailuetua suhteessa kilpailijoihin. Strategia liittyy erityisesti organisaatioiden johtamiseen.

Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan.

Vision mittarit asetetaan niin, että ne ovat linjassa strategian kanssa. Kohdennetaan resurssit ja asetetaan virstanpylväitä.

Missio on yrityksen toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yritys haluaa pidemmällä aikavälillä päästä.

---
Aiemmin Jämsässä on tehty monikymmensivuisia strategioita eri osa-alueille. Itse en ole havainnut, että ne olisivat ohjannut ainakaan valtuutettujen päätöksentekoa. Mielestäni kyseiset paperit on tehty, koska ne on pitänyt tehdä. Ja sen jälkeen ne ovat mapissa.

On totuttu katselemaan käyriä historiasta ja valtakunnallisia ennusteita. Ei pidä tyytyä historian toteamiseen ja ennusteisiin, koska ne ei meitä pelasta. On otettava härkää sarvista kiinni ja asetettava omat tavoitteet.

Jämsä kaipaa selkeää visiota eli sitä tavoitetilaa, missä haluamme olla esimerkiksi 3-5 vuoden päästä. Tätä tavoitetilaa kohti mennään luomalla visiolle selkeät mitattavissa olevat mittarit. Ilman mittareita vision sanat ovat vain sanahelinää. Nyt tarvitaan lihakset luiden ympärille – selkeät mittarit. Mittarien tulee olla niin selkeät, että kaikki jämsäläisetkin ne ymmärtää.

Itse olen hieman hahmotellut mittareita. Onko ne oikeita vai vääriä, mutta aloitan keskustelun nyt.

Osa on omia ajatuksia ja osa jostain imaistuja. Täytyy vielä muistaa, että mittarin tavoiteluku tulee olla lukuarvo, mikä on "unelma" -tilanteen arvo.

Mittari 1 - Väkiluku:
Väen vähentymä Jämsässä tulee saada taittumaan ja saada nousuun. Jotta vision olisi visio, niin tavoitteeksi tulee selkeästi asettaa viiden vuoden päähän se, että väkiluku on 1000 asukasta enemmän kuin 2015 lopussa. Tähän tavoitteeseen tulee kaikkien toimissaan pyrkiä. Tämän tavoitteen toteutuminen ratkaisee jo monta asiaa.

Mittari 2 – Työttömyys:
Alueen tilanne on työttömyyden osalta heikko. Tavoitteena tulisi olla se, että työttömyys laskee nykyisestä tasosta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Eli työttömyys laskee 16,5 % -> 11,6 %.

Mittari 3 – Terveydenhuollon kustannukset:
Vaikka Jokilaakson Terveyden kulut ovat suhteelliset vakiona pysyneet, niin muut kustannukset ovat roimasti nousseet. Koko Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset eivät saa nousta enempää kuin Jämsän Terveyden 3 indeksin määrittelemä kustannusnousu tulee olemaan.

Mittari 4 – Sairauspoissaolot ja poissaoloon johtaneet työtapaturmat:
Tavoitteena vuoteen 2018 mennessä molemmissa 30 % lasku vuoden 2015 tilanteeseen nähden.

Mittari 5 - Huoltosuhde:
Huoltosuhde ei saa heiketä nykyisestä 1,65 seuraavan viiden vuoden aikana. Huoltosuhde on "Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti."

Jämsän strategia - Mittarit

Nyt on sorvattu tavoitteita ja mittareita jo jotain viikkoja ja kuukausia. Hyvää työtä on tehty. Insinöörinä ajatuksenjuoksu on hieman erilainen, yksinkertaisempi ja huomattavasti pedantimpi ;)

TAVOITTEET 2017
Nyt on olemassa toimialoilla "Tavoite" ja "Mittari". Sen lisäksi on "Kulmakivi", mitä strategian osa-aluetta tavoite edustaa. Kulmakiviä ovat elinvoima, sujuva arki ja verkostot.

Esimerkkikuva: Sote -sektorilta


Insinöörinä tämä ei minulle riitä. Pitää olla huomattavasti sotilaallisempi tapa toimia. 

Pitää olla selkeä "Tavoite"
- sanallinen kuvaus mitä ollaan tavoittelemassa

Jotta tavoitteeseen päästään, pitää olla selkeät "Toimenpiteet".
- toimenpiteillä tarkoitetaan niitä temppuja, joilla tavoite saavutetaan

"Mittarilla" tarkoitetaan selkeää lukuarvoa. Onnistumista seurataan mittareilla.
- mittarin tulee olla selkeä mittava suure

Jotta asia ei jäisi abstraktiksi, niin pitää olla "Aikataulu" ja "Vastuuhenkilö"
- aikataululla kerrotaan, milloin toimepiteen tulee olla valmis
- vastuuhenkilö vastaa, että kyseinen toimenpide on suoritettu määritellyn aikataulun mukaisesti

VISION MITTARIT
Jämsän strategia on vuoteen 2025. Nyt pitäisi asettaa selkeät mitattavat mittarit 3-5 vuoden päähän, jota pystytään seuraamaan strategian toteumaa numeraalisesti. Mielestäni voisi asettaa niin sanotun väli -tavoitteen vuoteen 2020.

Esimerkkikuva: Sote -sektorilta


Insinöörinä tämäkään ei minulle riitä. Pitää olla huomattavasti sotilaallisempi tapa toimia. 

Pitää olla seuraavasti, esimerkki:
Oleskeluluvan saaneet ja Jämsään asettuneet henkilöt on työllistyneet siten, että 20 % on töissä vuonna 2020. Ja tätä sitten seurataan numeraalisesti.

Seuranta tulee tehdä niin taajaan kuin se on mahdollista, minimissään kuukausi, osa luvuista on järkevä seuratata neljännesvuosittain ja osa vuosittain.

Modulcon Oy Matti Hakanen kirjoittaa seuraavasti.
- - -
Avainmittarit ja tavoitteet 
Menestystekijöissä onnistumista seurataan mittareilla. Mittarit ovat kriittisten menestystekijöiden tilaa koskevia tunnuslukuja. Yrityksen on ratkaistava, mitkä ovat ne tärkeimmät konkreettiset asiat, kohteet ja niiden ominaisuudet, joiden avulla onnistumista kriittisten menestystekijöiden ja strategisten tavoitteiden suhteen arvioidaan. Näille mittareille asetetaan lyhyen aikavälin (yleensä yhden vuoden, myös 2-3 vuoden) tavoitearvot, jotka toteutuessaan johtavat strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja joiden avulla voidaan mitata onnistumista menestystekijöiden suhteen.

Mittareiden ja lyhyen aikavälin tavoitteiden tarkoituksena on ohjata yritys saavuttamaan strategiset tavoitteet, pää- määrät ja visionsa. Tosiasia on, että jos et voi mitata jotakin asiaa, et voi johtaa sitä. Mittareille asetetaan tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisesta pannaan joku vastuuseen. Mittareiden avulla ihmisille kerrotaan, mikä on tärkeää yrityksen toiminnassa. Mittareille asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa strategian mukaiseen suuntaan.
- - -

Aivokoppani on jälleen tyhjennetty bittiavaruuden kirjaimiksi ja kuviksi. Lepohetki on koittanut.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Himoksen vesihuolto Patalahden pohjaan 1986-87

Kurkistus historiaan pitää mielen virkeenä.

Himottu vuori historiikin mukaan toteutettiin merkittävä Himoksen hanke 30 -vuotta sitten, kun vesihuolto Jämsästä Himos-Hotellin kautta Pohjois-Himokseen toteutettiin Patalahden pohjaan 1986-1987. Historiikin sivulla 77 lukee seuraavaa.
- - -
"Himoksen alueen rakentuminen matkailukeskukseksi ei ollut vain Himosvuori Oy:n asia. Yritykset, asukkaat, mökkiläiset ja asiakkaat tarvitsivat yhteiskunnallisia perusrakenteita, kuten sähköjä, katuja, vesijohtoja ja viemäreitä. Poliittisten linjausten seurauksena kaupunki noudatti säästölinjaa siten, että julkisista varoista maksettaisiin vain pakollinen ja mahdollisimman myöhään. Yrittäjät kantakoot oman vastuunsa, kuului viesti.

Himosvuori Oy, Jämsän Vapaa-aikakeskus Säyrylä Oy ja Rakennusliike S. Tuominen Oy ilmoittivat 2. kesäkuuta 1986 kaupungille, että ne sitoutuvat maksamaan Patalahden vesihuoltoverkoston rakentamisesta kahden pumppaamon kustannukset. Pumppaamot olivat arvoltaan 275 000 markkaa ja 311 800 markkaa. Pumppaamot luovutettaisiin kaupungin omistukseen korvauksetta. Lisäksi maksettaisiin kiinteistöistä liittymämaksut rakennettuun ja luovutettuun kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Hanke valmistuisi 1. kesäkuuta 1987 mennessä.


Kaupunginvaltuusto hyväksyi Patalahden keskitetyn vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen valtion vesihuoltotyönä. Kokonaiskustannukset olisivat 1,8 miljoonaa markkaa. Valtion osuudeksi hyväksyttiin 800 000 markkaa. Hankkeen saaminen valtion vesihuoltotyöksi oli sattuman satoa. Tekninen johtaja Heikki Kyyrönen kertoo, miten Jyväskylän YH-rakennuttajien silloinen toimitusjohtaja Reijo Pesonen oli kuullut Helsingissä, että rakennushallituksella olisi käytettävissään valtion määrärahoja kuntien vesihuolto­kohteisiin. Tiedot osoittautuivat oikeiksi. Jämsä jätti hakemuksen ja se meni läpi. Kaupunki maksoi tarvikkeet ja valtio työn."
- - -
Valtuutettuna saamieni tietojen mukaan vesihuoltolinja on edelleen käytössä ja siihen on kytketty lisäksi Pohjois-Himoksesta eteenpäin kaupungin rakentamat runkolinjat Lintuvuoren asemakaava-alueen kautta Päijänrantaan.

maanantai 26. syyskuuta 2016

Kuusamon kaupunki panostaa odotetusti lasketteluliiketoimintaan

Kuusamon kaupunki luottaa Rukan rinneliiketoimintaan, artikkeli Koillissanomissa 26.9.2016.

Kuusamon kaupunki lähtee mukaan Rukan gondo­li­hank­kee­seen. Asiasta päätti kaupun­gin­val­tuusto maanan­tai­sessa kokouksessaan.

Gondolihissin kustan­nu­sarvio on neljä miljoonaa euroa. Kuusamon kaupungin osuus inves­toin­nista on kaksi miljoonaa euroa, rinneyrittäjä Rukakeskuksen yksi miljoona ja Euroopan alue­ke­hi­tys­ra­haston ja valtion osuus niin ikään miljoona euroa.

Tänään Himoksen rinneyhtiöltä saamani tiedon mukaan Himoksen vastaavan hissin ensimmäisen sektorin (Himoskylä - huippu) kustannusarvio on n. 3,5 M€. Hissin yläasemaan on suunniteltu näköalapaikkaa.


Gondolihissi ja hissin yläasema näkyvät keskellä Himos MasterPlanin 2015 Keski-Himos huipun havainnekuvassa. Etualalla nykyinen 4-hengen tuolihissi ja ankkurihissi sekä etualalla visio maisemahotellista, mistä oli vireillä rinneyhtiön ja Jämsek:n kanssa ns. Kneissel - maisemahotellihanke.

Helmikuussa 2013 saamani tiedon mukaan Himoksen gondolihissin (Näköala-/maisemahissi) hanke oli heti tammikuun lopussa 2013 mukana myös Lemminkäinen Talo Oy:n vetämässä aiesopimushankkeessa Keski-Himoksen alaosan kylpylähankkeessa. Hissistä saatiin kustannusarvio ja Lemminkäinen Talo Oy antoi näköalatornista seikkaperäisen "kehittämisohjelman" lokakuussa 2013.

Saamani tiedon mukaan sekä Gondolihissi ja kylpylähanke kaatuivat siihen, kun kaupunki ilmoitti neuvottelussa, että oikeuden päätös maanvuokrasopimuksen tulkinnasta estää Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n ja silloisen kylpyläoperaattorin sekä Lemminkäinen Talo Oy:n yhteistyöhankkeen.

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Himoksen positiivistä pöhinää 30 -vuotta sitten

Rukan positiivistä pöhinää sekä Tahkon Kuopion kaupungin kanssa yhteistyöllä kehittymistä kirjoittaessani muistui mieleen Himottu vuori kirjassa esille tullut lähes tasan 30 -vuotta sitten tapahtunut positiivinen pöhinä.


Otoksia kirjan sivulta 73. Honkarakenne vauhditti laajentumista

"Himosvuori Oy:n hallitus päätti 6. elokuuta 1986 kahden hengen tuolihissin rakentamisesta Pohjois-Himokseen. Investoinnin arvoksi laskettiin maanrakennustöineen 2,3 miljoonaa markkaa. Tuolihissi parantaisi laskettelukeskuksen palvelutasoa ja suosion kasvaessa lisäisi hiihtokeskuksen tärkeää hissikapasiteettia.
Rahat investoinnin omarahoitusosuuteen löytyivät siten, että Honkarakenne Oy:lle myytiin rakennusoikeutta 1 250 000 markalla sekä Pohjois-Himoksen päältä että Patalahden vastarannalta. Puolet kauppasummasta eli 625 000 markkaa saatiin heti ja loppuosa hiihtokeskuksen laajentumisen myötä puutavaratoimituksina."


"Honkarakenteen asioita Himoksella hoiti ensin Eero Saarelainen, myöhemmin velipoika Mauri. Lomaosakkeiden rakentaminen Patalahden rannalle ja Pohjois-Himoksen päälle alkoi talvella 1986–1987. Ensimmäisenä valmistui Jussin ja Päivin työsuhdeasunto Himos­tupa. ”Minulle kuuluivat kiinteistökysymykset. Olimme aloittaneet rakentamisen Tahkovuorella vuokramaille, mutta Himoksella esillä oli aina sekä Jussin että rahoittajien toivomuksesta ensin vuokraaminen ja myöhemmin maiden ostaminen. Kyllä se malli toimi sekä Pohjois-Himoksen laella että Patalahden rannassa”, Mauri Saarelainen kertoo."

"Saarelainen havaitsi, että Ojala oli harkinnut ja suunnitellut Himosvuori-yhtiön käynnistämisen perusteellisesti. ”Hänen päämotiivinsa oli hiihtokeskuksen sijainti järkevän ajomatkan päässä Helsingistä. Jussi on kyllä harvinaisen sitkeä liikemies ja kova neuvottelija. Pitkän kokemuksen perusteella minulle on selvinnyt, että hän on myös rehellinen. Kaikki mitä hän on luvannut, on tullut tehdyksi.”"

"”Himos kehittyi voimakkaasti sinä aikana, kun Honkarakenne oli läsnä alueen rakentamisessa. Etäisyys Helsinkiin ja Tampereelle teki siitä täysin perusjuonen mukaisesti houkuttelevan, ja sitä kautta saimme hyvin myytyä ne alueet. Vielä 1990-luvun alussa kaikki meni kaupaksi”, Saarelainen mainitsee.""


Otoksia kirjan sivu 83. Laajennus Saksalan maille?

""Honkarakenne oli kiinnostunut Himoksen kasvusta ja halusi olla jatkossakin mukana rakentamassa lomamökkejä ski-in ski-out -periaatteella. Rakentaminen piti keskittää sinne, missä loma-asunnot menivät kaupaksi eli laskettelurinteiden viereen. ”Olimme Honkarakenteen Mauri Saarelaisen kanssa tyytyväisiä varsinkin Pohjois-Himoksen yläosan onnistumisesta ja lomamökkien myynnistä. Ajattelimme laajentaa yläosan rakennusalueita ja tehdä viereen samanlaisen kuvion. Monistaisimme systeemin niin, että merkittävä osa hissi-investoinneista ja muun rinnetoiminnan kehityksestä rahoitettaisiin rakennusoikeuksien myynnillä”, Juhani Ojala selvittää."

""Ongelma syntyi siitä, että yksityiset maanomistajat eivät halunneet myydä halutuilta paikoilta maitaan. Niinpä Ojala lähetti 27. helmikuuta 1987 kaupungille kyselyn sen omistamasta Saksalan tilasta. Vain kolme viikkoa myöhemmin kaupunginhallitus päätti ”varata toistaiseksi” Saksalan noin 22 hehtaarin määräalan Himosvuori Oy:lle. Siihen nojautuen rinneyhtiö esitti tulevien laajennusvisioiden innoittamana kaupungille aiempaan varaukseensa perustuvan ostotarjouksen 2. helmikuuta 1989. ”Kaupunki ei vastannut ostotarjoukseen”, Ojala ihmettelee ääneen ja harmittelee vieläkin."


Siis se pöhinä päättyi helmikuussa 1989, kun kaupunki ei vastannut rinneyrittäjän ostotarjoukseen.

Siis omin voimin ilman kaupungin silloistakaan tukea sai rinneyrittäjä Himosvuori Oy tuolihissin ja Länsi-Himoksen aloituksen omarahoituksen aikaiseksi.

Kaupunginhallituksen toistaiseksi varaus on edelleen voimassa ja valtuuston saaman kirjallisen tiedon (29.7.2016) mukaan rinneyrittäjä Himosvuori Oy on vaatinut varausalueesta vuokrasopimusta.

Munkkilatinaksi meni

Valtuuston esityslistalla on seuraava asia.

§6 Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisupäätösten delegointi / Teknisen lautakunnan johtosäännön päivitys sekä hallintosäännön muutos

65 § Kaupunkisuunnittelupäällikkö
Tehtävät

Kaupunkisuunnittelupäällikkö vastaa kaupungin strategiseen maankäyttöön liittyvistä suunnitteluhankkeista, toimii MRL 20 §:n mukaisena kaavoittajana sekä asiantuntijana kaupunkikuvaa koskevissa kysymyksissä ja toiminnassa. Kaupunkisuunnittelupäällikön vastuulle kuuluu MRL 171 §:n toimivaltaan kuuluvien poikkeamispäätösten ja MRL 137 §:n mukaisten suunnittelutarveratkaisupäätösten ratkaisuvalta.

Tietääkö valtuusto mitä nyt päättää?
Ymmärtääkö perusvaltuutettu, mistä nyt oikeasti ollaan päättämässä?
Mihin tämä päätös vaikuttaa?

Voi sydämestäni todeta, että munkkilatinaksi meni. Ja niin menee muillakin.

Strategian konkretisointi

Jämsän kaupungin strategian konkretisointi on menossa. Googlailin hieman. Strategian konkretisointi tapahtuu avainmittarien ja tavoitteiden asetannalla. 

Modulcon Oy Matti Hakanen kirjoittaa seuraavasti.
- - -
Avainmittarit ja tavoitteet 
Menestystekijöissä onnistumista seurataan mittareilla. Mittarit ovat kriittisten menestystekijöiden tilaa koskevia tunnuslukuja. Yrityksen on ratkaistava, mitkä ovat ne tärkeimmät konkreettiset asiat, kohteet ja niiden ominaisuudet, joiden avulla onnistumista kriittisten menestystekijöiden ja strategisten tavoitteiden suhteen arvioidaan. Näille mittareille asetetaan lyhyen aikavälin (yleensä yhden vuoden, myös 2-3 vuoden) tavoitearvot, jotka toteutuessaan johtavat strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja joiden avulla voidaan mitata onnistumista menestystekijöiden suhteen.

Mittareiden ja lyhyen aikavälin tavoitteiden tarkoituksena on ohjata yritys saavuttamaan strategiset tavoitteet, pää- määrät ja visionsa. Tosiasia on, että jos et voi mitata jotakin asiaa, et voi johtaa sitä. Mittareille asetetaan tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamisesta pannaan joku vastuuseen. Mittareiden avulla ihmisille kerrotaan, mikä on tärkeää yrityksen toiminnassa. Mittareille asetetut tavoitteet ohjaavat toimintaa strategian mukaiseen suuntaan.
- - -


Positiivistä pöhinää Rukalla

Koillissanomat kirjoittaa Rukan kauden uutuuksista 22.9.2016.

Uutisoinnin kuvasta minulle tuli mieleen Rukan sivuilla ollut Rukan MasterPlan. Kuvan kohta on ollut valtion maata, minkä rinneyrittäjä on vuokrannut rukan laskettelukeskuksen kehittämiseksi 1970-80 lukujen vaihteessa. Kuva on nykyisestä MasterPlanin "Aurinkorinne" loma-asuntoalueesta.

Alueen aiempi historia selviää Wikipediasta;

"1950-luvun isojaossa kukaan ei vaatinut Rukaa itselleen, joten enin osa siitä jäi valtiolle. Aloitteen ensimmäisen rinteen raivaamisesta teki maanmittausinsinööri Kalevi Routala. Rinne raivattiin talkootyönä, ja ensimmäiset laskut siinä laskettiin alkutalvesta 1955. Rinnettä on sittemmin laajennettu, ja samainen rinne on nykyisen Rukan eturinne."

Himottu vuori historiikin mukaan vuonna 1984 Himoksen perustanut Juhani Ojala oli ennen perustamista Rukan rinneyrityksen paikallisjohtaja. Hän näki Rukalla laskettelukeskuksen kehittämisen kokonaisvaltaisen vision, mikä toi Himokselle ja onnistuikin heti alussa Pohjois-Himoksessa vuokra-alueita Honkarakenteelle rakentamisalueiksi luovutuksessa. Rinneyrittäjän vuokra-alueille rakentamisen malli levisi muuallekin Suomen hiihtokeskuksiin ja on käytössä mm. Ylläksellä valtion omistamilla mailla ja Tahkolla Kuopion kaupungin omistamilla mailla.

Koko hiihtokeskuselinkeinoa havahdutti Jämsän kaupungin ja Himoksen rinneyrittäjän välinen erimielisyys vallitsevasta kehittämismallista ja vuonna 2005 allekirjoitetun vuokrasopimuskehitysmallin riitautuminen heti vuonna 2006 vuokra-alueen kehittämisestä yhdessä. Riita on kestänyt yli 10 vuotta ja sovusta ei ole neuvoteltu.

Tahko kehittyy kaupungin ja rinneyrittäjän yhteistyöllä

Tuskin on muste kuivunut Tahkon rinneyrittäjän ja Kuopion kaupungin välisestä, uuden Välimäki alueen maanvuokrasopimuksen allekirjoituksesta, kun yhteistyölle seuraa jatkoa.

Kuopion kaupunki ja Tahkon yritykset rakentavat Nilsiän Tahkon huipulle Suomen pisimmät, kilometrin pituiset portaat. Portaita hyödynnettäisiin maan pisimmän vaijeriliukuradan rakentamisessa, uutisoi Savon Sanomat 22.9.2016.


Rinneyhtiö Huippupaikat Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Suutarinen kertoi torstai-iltana, että portaiden rakentaminen voisi alkaa tämän vuoden puolella.

Portaat ovat osa tänä syksynä julkistettavista Tahko Action Plan -hankkeen rinneuudistuksista. Kuopion kaupunkirakennelautakunta päättää kaupungin osallistumisesta ensi keskiviikkona. Esityksen mukaan kaupunki myöntää rakentamiselle 100 000 euron arvonlisäverottoman rahoitusosuuden yhdyskuntatekniikan investointien määrärahasta. Avustus annettaisiin Huippupaikat Oy:lle portaiden valmistuttua.

Vaijeriliukuradan yläasema olisi portaiden yläpäässä. Portaat muodostaisivat tuolihissiyhteyden kanssa patikoijan kiertoreitin, jossa retkeilijä voisi kulkea portaita tai käyttää tuolihissiä.

Portaiden käyttäjiä arvioidaan olevan päivittäin useita satoja lumettoman kauden ulkopuolella.

Tahkon rinneyrittäjän ja Kuopion kaupungin välisen n. 40 ha:n Välimäen vuokra-alueen osayleiskaava on kaupungin nettisivujen mukaan vireillä. Alueen ensimmäinen hissi, joka on myös uuden alueen liikennehissi, on jo aiemman uutisoinnin mukaan käytössä. Kun Välimäki Ski in & Ski out -kylä valmistuu, niin seuraava kaupungin ja rinneyrittäjän yhteishanke onkin lienee sitten Gondolihissi Rukan tapaan nykyisestä ydinkeskustasta Tahkovuoren huipun maisemaravintolan sekä vaijeriliukuradan yläaseman kautta Välimäki kylään.

Tahko ja Himos ovat Suomen viiden suurimman hiihtokeskuksen joukossa. Tahko kehittyy rinneyrittäjän ja kaupungin yhteistyöllä vauhdilla, mutta Himoksen vastaava kehitys pysähtyi yli 10 vuotta sitten kesällä 2006 kaupungin ja rinneyrittäjän ratkaisevaan näkemyseroon keskeisen uuden Keski-Himoksen maanvuokrasopimuksen sisällöstä. Näkemysero on edelleen voimassa ja yhteistyön esteenä.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Tahtotila - Kylpylä tulee


Kaikki ovat odottavalla kannalla. Tahtotila aistitaan kaikkialla, kylpylä tulee Himokselle. Eri lähteiden perusteella on tullut ilmi, että viikottain asiaa kysellään Himoksella jo nyt toimivilta tahoilta. Positiivista pöhinää havaittu yläpilvissä.

Milloin päätös tulee? 
Virallisen tiedon mukaan kaavoitus etenee aikataulussaan. Vuodenvaihde on ns. maali. Sitten perinteinen kuokka isketään maahan, lähtölaukaus suureen muutoksen on alkanut.

Päätös tuu positiivista ilmapiiriä, parantaa työllisyyttä ja luo hyvää henkeä sekä laukaisee monta muuta hanketta. Ja kaikkea muuta, mitä ei osata edes ennustaa.

Selkeästi on nähtävissä, että Himos kiinnostaa. Uskon ennusmerkkien mukaan erittäin suureen lumipalloefektiin. Uskon vielä, että ennestään tuntemattomia investointeja odottaa tätä suurta kylpyläpäätöstä.

Hetki vielä odotellaan ja hyvä tulee.

Think Positive !!!

perjantai 23. syyskuuta 2016

Hevosetkin naapurikunnissa nauraa

Valtuusto päättää Himoksen MasterPlanin päivityksestä vuoteen 2040, linkki.

Jämsän Himoksen ensimmäinen MasterPlan 2015 julkaistiin keväällä 2005. Sitä päivitettiin myöhemmin versiolla 2025 siten, että MasterPlan laajentui Päijänrantaan.

Onko päivitys 2040 sellainen, että siinä muutetaan kylpyläalue nyt kaavamuutoksen mukaisen paikkaan Peikkometsän alueelle?

Saako toteutukseen varatulla 3000 €:n määrärahalla ja toteutukseen nimetyllä sparraavalla virkamiehellä aikaiseksi sellaisen ketterän päivitetyn MasterPlanin, että se lisää Jämsän "elinvoimaa"?

- - -
Kaupunginvaltuusto 26.09.2016
§9 Jämsän kaupungin strategia 2025 / strategiakilpailu

Ehdotus
Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se varaa yllä esitettyjen
ehdotusten toteutuksille tarvittavan määrärahan vuoden 2017 talousarvioon.

Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.

"Kaupunginvaltuusto valitsee jokaisesta sarjasta kolme toteutettavaa. Yhteensä siis yhdeksän ketterää askelta vuoden aikana. Jokainen saa toteutukseen 3000 € ja nimetyn sparraavan virkamiehen kumppanikseen. Kaikki yhdeksän voittanutta ehdotusta viedään toteutukseen, mallinnetaan ja dokumentoidaan. Toteutusta voi seurata yhteisellä keskustelualustalla ja sosiaalisessa mediassa."
- - -

Maalaisjärjellä ajattelen, kun ei ole muutakaan annettu: Himoksen Master Plan suunnitelmaa päivitetään.

Siis muka kuningasidea, joka palkitaan?
Mitä uutuusarvoa tässä ideassa on?
Miten Master Planin päivityksessä virkamies sparraa?
Mitä strategista suunnitelman päivittämisessä on?
Miten tämä suunnitelman päivitys lisää elinvoimaa?

Mitä päässäni nyt liikkuu - Hevosetkin naapurikunnissa nauraa.



torstai 22. syyskuuta 2016

Soneran kaapelin korjaus

Homma lähti alkuunsa liikkeelle siitä, kun vesiputki tulee taloon muoviputkella. Viimeinen metrin matka talon sisälle on tehty rautaputkella. 40 vuoden jälkeen oli tarpeen vaihtaa putki uudeksi tämän rautaputken pätkän takia.

Kaivinkone kaivoi pihaamme. Laatoituksen alla oli hiekkaa vain 30-40 cm. Savi elää hiekan alla ja laatoitus ei pysy suorassa. Piha kaivettiin kokonaan auki. Taloon tulevat kaapelit löytyivät helposti ja ne eivät vaurioiuneet saven poistossa. Taloon tulee 2 kaapelia, sähkö ja laajakaista.

Maanantaina 19.9.2016 soitin Soneralle ja ilmoitin, että laajakaista kaapelinne (Sonera omistaa) on heikossa kunnossa. Kaapeli on noin 25 m matkalta korjattu neljästä eri kohdasta, kuvat alla. Vasemman yläkulman kuva kertoo raadon totuuden tilanteesta. Sitä ei voi maan alle peittää uudelleen ennen korjausta tai tarkastusta.

Kuoppa talon etupihalla pitäisi saada täytettyä hiekalla ja murskeella. Tiistaina 20.9.2016 ei ollut Soneran miestä kuulunut paikalle. Ja soitin uudelleen. Lupasivat jälleen.

21.9.2016 keskiviikkona ei miestä ollut vieläkään näkynyt ja työmaa ns. seisoo. Soitin ja selvittelin asiaa. Työtä ei oltu edes silloinkaan ohjattu aliurakoitsijalle. Lupasivat taas hoitaa homman.

Torstai aamuna 22.9.2016 ei kuulunut soittoa Soneralta. Ja taas selvittelin asiaa. Lupasivat jälleen. Sitten soittikin Empowerin mies kahdeksan ja yhdeksän välillä. Lupasi mennä hommiin.

Empowerin mies tarkisti kaapelin, on ruotoisen näköinen, mutta toimii. Laittoi vain teippiä. No ammattimies on ammattimies, turha sitä on mennä neuvomaan.

Ennen episodia kaupungin miehet ja urakoitsijani sanoi, että Soneran kaapelikorjaajaa on vaikea saada paikalle.

Tämä on nyt henkilökohtaisesti todettu.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Päättäjä ei ymmärrä, mitä Himoksella tapahtuu

Normaali päätöksentekojärjestys on Jämsän kaupungissa seuraava:
- virkamies valmistelee
- tekninen lautakunta päättää
- kaupunginhallitus päättää
- kaupunginvaltuusto päättää

Himoksen asiat koko Himos-alueella näyttävät yksinkertaisilta, mutta ihan sitä ne eivät ole. Toisinaan ne on monimutkaisia, ettei kukaan ymmärrä, eikä ainakaan jutun juuri selviä.

Asioita ja yksityiskohtia olen kysellyt joiltakin teknisen lautakunnan jäseniltä, mutta on selvinnyt, että he ovat jokseenkin kuutamolla. Sama tilanne tuntuu olevan hallituksen jäsenillä.

Lopulta, kun jokin asia tulee sitten valtuustoon, niin se on jo kahdesta portaasta mennyt läpi lähes kumileimasinperiaatteella, tyyliin virkamies esittää ja päättäjät päättää. Valtuustossa asioista ei enää ns. keskustella vaan asioista päätetään. Kokemukseni perusteella suurin osa valtuutetuista ei tiedä mistä tarkalleen päätetään. Jos tässä vaiheessa ruvetaan esittämään toista kuin esitetään, niin leimataan vastarannakiiskiksi. Vaatii paljon voimia ottaa asioista selvää, kun sitä saa onkimalla onkia, että voi tehdä vastaesityksen.  Ja hullun rohkeutta ja aitoa hulluutta pitää olla aimo annos.

No mistä tämä päätelmä?

Olen haastatellut eri henkilöitä ja se on selvinnyt, että ei ole tietoa. Sen mitä virkamies ns. esittää sen päättäjä pääsääntöisesti päättää. Mitkä ajatuspolut päätöksien taustalla on, niin se ei selviä päättäjille laisinkaaan.

Asiat ovat monimutkaisia muun muassa seuravilla alueilla:
- Golf
- Hiihtokeskus
- Himoslehtelä
- Kylpylä
- Päijänranta

Asiat esitetään monimutkikkaasti ja tietyssä sopivassa valossa. Näin asiat näyttävät hienoilta. Muistan ilmiselvästi, kun Päijänrannan kaava oli valtuustossa ja se eturivin mustatakkinen virkamies julisti, että rakentaminen alkaa heti päätöksenteon jälkeen - Lemminkäinen rupeaa töihin. Onko Lemminkäinen rakentanut jo jotain Päijänrantaan? Ilmeisesti asia esitettin juuri sopivassa ilta-auringon valossa. Mikä on tämänkin päätöksen oikea jutun juuri? Se ei selviä kokouksien pöytäkirjoista.

Asioita kun tarkemmin tutkii, niin tietyt voimat jylläävät, kuten joka paikassa maan vetovoima. Toisissa tapauksissa on vastavoimia, jotka kumoavat itse oikean voiman eli vastavoima voittaa.

tiistai 20. syyskuuta 2016

Suojatien väistämissäännöt

Jalankulkijan väistämissäännöt suojatiellä on selkeät. Autoilija väistää aina suojatiellä kulkevaa jalakulkijaa. Kaikki osaavat tämän säännön.

Tein äskettäin Jämsän Seutu -lehden testin, kumpi väistää autoilija vai pyöräilijä. Vaikea oli testi, vaikka 88 % sainkin oikein. Monimutkaiset on nykyiset säännöt.

Mutta jos pyöräilijän väistämissääntöjä muutettaisiin selkeämmiksi?

Ennenmuinoin pyöräilijän piti aina taluttaa suojatien yli. Tällöin hän oli jalankulkija ja auton piti aina väistää. Pelisäännöt olivat selkeät.

Nyt säännöt ovat monimutkaiset, jotta kaikki ne osaisivat. Pitäisi olla yksinkertaiset säännöt niin, että polkupyörällä suojatiellä ajettaessa pitää pyöräilijän aina väistää autoilijaa. Silloin ei olisi kenellekkään mitään epäselvää kumpi väistää.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Virkamies ohjeistaa valtuutettua

Sain Jämsän kaupungin virkamieheltä sähköpostin, joka päättyy sanatarkasti näin, siis pilkulleen.

"Kuten tiedät valtuutetut eivät valmistelutyöhön osallistu vaan tulevat mukaan vasta siinä vaiheessa, kun valmistelutyö on tehty ja käsitelty lautakunnassa ja hallituksessa. Vasta sitten ja on valtuuston aika tehdä päätös, jos se sinne hallintosäännön mukaan kuuluu."

Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja taas käskee seuraamaan lautakuntien esityslistoja sekä hallituksen esityslistoja. Valtuutettujen tulee perehtyä asioihin jo varhaisessa vaiheessa ettei ne tule yllätyksenä kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Omasta mielestäni ei riitä, että noin 4 päivää ennen valtuuston kokousta yrittää perehtyä asioihin. Kaupunginvaltuuston esityslista tulee yleensä torstaina postilaatikkoon. Valtuuston kokous on maanantaisin.

Niin kun asia tulee mahdollisimman myöhään eteen niin on hyväksyttävä mitä esitetään, kun ei ole mitään mahdollisuutta perehtyä asiaan tarkasti. Eli virkamies ohjaa valtuutettua.

Aion jatkaa asioiden selvittelyä etukäteen varsinkin Himoksen osalta, vaikka virkamies ohjeistaakin toisin.

torstai 15. syyskuuta 2016

Rukan rinneyrittäjän perusteluja gondo­li­han­kkeesta - Himoksen rinneyrittäjä odottelee maanvuokrasopimusta

Rukakeskus Oy:n hallitus käsittelee gondo­li­han­ketta, uusia hissi- ja rinnein­ves­toin­teja sekä Itä-Rukan kehi­tys­suun­ni­telmia tänään tiistaina 5.9.2016, sanoo toimi­tus­joh­taja Ville Aho, Koillissanomat.

Suomessa on toistaiseksi vain yksi vastaava kevyen liikenteen gondolihissi, jollainen Rukalle raken­net­tai­siin. Kyseinen niin sanottu pulssigondoli sijaitsee Levillä ja yhdistää Levin kylän ja Panorama-hotellin eli niin sanotun Koutalaen alueen, sanoo Ville Aho.

Kuusamossa myönteistä ilmapiiria hankkeen yllä, Koillissanomat.

Himoksen suunnitelmissa samanalainen hissi kuljetushissinä ja maisemahissinä, mikä selviää Länsikeskuksen asemakaavaselostuksessa sivut 39-40.

Himoksen hankkeessa rinneyrittäjä ei ole onnistunut vielä vuokraamaan kaupungilta hissien maapohjia, vaikka niistä on voimassa olevassa maanvuokrasopimuksessa optio.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Päijänrannan ensimmäinen tonttikauppa on nyt tehty

Jämsän kaupunki on päättänyt ostaa yhden uuden tontin (osan) 180 €/km2, eli 58 320 €:n hinnalla.

Tontin osa asettuu veteen Päijänteeseen, Päijänrannan asemakaava, mitä 500 km2 osasta kaupunki ostaa juuri sen vesialueen 324 km2 yksikköhintaan 180 €/km2. Satamarakennus tulee siis tälle 500 km2:n vesialueelle ja kaupunki ostaa jatkossa erotuksen.

Kauppa on alle valtuuston päätösrajan, joten kauppa vahvistuu hallituksen päätöksellä.

Miksi kaupunki ostaa kyseessä olevan tontin osan?
Onko kaupunki päättänyt lähteä satamarakennuksen rakentamiseen tai mahdollisesti satamayrittäjäksi?

Mikä on valtuuston vahvistama vyöhykehinta Himoksen alueella ja mikä hinta tämä (180 €/km2) nyt sitten on, kun kaupunginvaltuusto on RM -alueen vyöhykehinnan päättänyt ja mainostaa Päijänrantaa Himoksen alueena ja on sinne rakentanut kustannuksellaan kunnallistekniikan runkolinjat sekä maisematien.

Tässä on hyvä esimerkki virkamiesten valmistelemasta ostosta, missä virkamies vie ja kaupunginhallitus vikisee.

Ja mitä näyttääkään kristallipallo syksyisen sumun keskeltä...

Seuraavat vaiheet Päijänrannassa ovat:
- Jämsän kaupunki ostaa Himos Kiinteistökehitys Oy:n (OM. Keijo Pitkäniemi ja Jorma Lehtonen) esikauppakirjalla hallitsemasta maa-alueesta lohkotun satamarakennuksen toisen tontin osan (500-324= 176 km2) hintaan 31 680 €. Näin kaupunki ostaa virkamiesten valmistelemana hallituksen päätöksellä juuri ja juuri valtuuston päätösvaltaan kokonaishinnaltaan kuuluvan tontin osan kaupungille.

- Mutta vain tontin osan 500 km2!

- Jämsän kaupunki rakentaa ensin virkamiesten esityksestä kustannuksellaan satama-alueen parkkipaikkoineen ja valoineen sekä kunnallistekniikan.

- Seuraavaksi, kun alueella on jo kaupungin kustannuksellaan rakentama parkkipaikka valoineen ja kunnallistekniikan, niin kaupunki päättää ostaa koko RM -tontin (4500 + 500) 5 000 km2, että tontti saadaan yhden omistajan hallintaan ja lohkottua, ja sitten vuokraa sen toteuttajalle. Ostohinta 5 000 k/m2 x 180 €/km2 = 900 000 € onkin sitten valtuuston päätettäviä asioita, mutta virkamiehet esittävät, että Päijänranta on Himoksen kehityksen kannalta erittäin tärkeä asia "ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi".

- Vuokran maksu sovitaan, että se on ensimmäiset viisi vuotta siitä, kun rakennukset ovat valmiit, puolet sovitusta.

Vain aika näyttää toteen sen, mitä nyt kristallipallosta syksyn sumussa pystyy ennustamaan.

tiistai 13. syyskuuta 2016

Virkamiehet vie vikisten

Noin 8-9 vuoden ajan olen seurannut kunnallista päätöksentekoa, aluksi kauempaa ja sitten lähempää. Kunnallinen päätöksentekohimmeli on aikas hankala hallittavaksi.

Kuva: Jämsän kaupungin nettisivu, organisaatio


Kaupunginvaltuusto on ylin päättävä elin. Kaupunginjohtaja esittelee asiat hallitukselle ja hallitus esittää valtuustolle. Lautakuntien tehtävänä on valmistella asioita hallitukselle ja valtuustolle.

Esimiehisyys menee niin, että kaupunginjohtajan esimies on hallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtaja on kaupungin johtoryhmän jäsenten esimiehenä. Sinänsä kaupunginjohtaja on puun ja kuoren välissä, koska hänen on ns. taiteiltava kaupunkiorganisaation ja poliittisen päätöksenteon välissä. Kerrassaan hankala paikka. Jos toiseen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää ja päinvastoin.

Monista asioista kun ruvetaan keskustelemaan poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä syvemmin ja kriittisesti, niin jossain vaiheessa tulee eteen aina eteen sana virkamiehen virkavastuu. Se kun heitetään kehiin ja sillä viimeinenkin onneton kyselijä saadaan hiljaiseksi.  Asioista on oikeasti vaikea ottaa selvää, vaikka halua olisi. Menee vähän niinkuin niin, että ei sinun poliittisenä päättäjänä tarvitse ymmärtää, kyllä me hoidetaan tämä virkavastuulla.

Toisinaan ruvetaan tivaamaan valtuutetun virkavastuuta, kun asioita rupeaa oikein selvittämään. Tuntuu sille, että toisinaan yritetään saada vain poliittinen päättäjä hiljaiseksi. Sellaistakin olen kokenut.

Toisinaan kun on oikeesti ruvettu keskustelemaan ja haastamaan,  niin puna virkamiehen niskassa on vain lisääntynyt. Toisinaan pasmatkin ovat menneet sekaisin. Kerran ison paperinpalan ääressä minulle selvitettiin asiaa, ja sanoin, että on ne asiat ihan miten tahansa tuossa noi viivat piirretty, niin tuossa sen oikeasti pitäisi olla. Tuli vain mieleeni, että alueen toimijoita ei ole kuunneltu tai ainakaan tarpeita ei ole ymmärretty. Virkamieshän on aikuisten oikeasti kuntalaisten palvelija.

Keskusteluyhteys päättäjien ja virkamiehen välillä on jokseenkin heikko. Ja varsinkin jos tullaan sanomaan, että virkamiehen kallista aikaa ei kannata tulla tuhlaamaan niinkuin minulle tehtiin. Myös virkamiesten ja kuntalaisten yhteys on heikko. Näkemykseni perustuu saamaani palautteeseen usean vuoden ajalta. Jotenkin tulee aivoistani ulos ajatus, että virkamies on byrokraatikko ja ei kykene keskustelemaan asioista. Voisiko asialle tehdä jotain, että tämä näkemys muuttuisi?

Viimeisessä valtuustossa minulla ja muutamallakin muulla hieman kihahti, kun ruvettiin keskustelemaan Myllymäki II markkinoinnista. Päänavaus alueen rakentamiselle tulisi tehdä ja oiva paikka olisi Metko Messut 2016. Ajatuksena oli, että aluetta kaupattaisiin hieman halvemmalla messujen aikana. Mutta virkamiehen lausunto oli, että aluetta myydään vain ja ainoastaan "listahinnalla". Se on yrittäjien tasa-arvoista kohtelua. Missä on se virkamiesten ketteryys ja tilannetaju, mitä olen yksityisellä sektorilla tottunut näkemään ja kokemaan? Kunnat kilpailevat keskenään ja täytyisi toimia kilpailun edellyttämällä tavalla, ei suinkaan jäykän byrokraattisesti.

Monesti varsinkin Himoksen asioita päätettäessä olen todennut, että yksikään päättäjistä ei todellakaan tiedä, mistä ollaan edes päättämässä. Koski asia sitten Päijänrantaa, kylpylää, golfkenttää tai rinneyhtiötä. Tämän olen henkilökohtaisesti todennut, kun olen eri valtuutettuja haastatellut. Olen itse sisälläni todennut, että olemme valtuutettuina aivan täysin virkamiesten vietävissä. Erittäin karua näin kirjoittaa, mutta totisinta totta.

Tuntuu sydämessäni sille, että koko konkkaronkka (päättäjät ja virkamiehet) viikoksi Tallukkaan seminaariin, niin sen jälkeen hommat luistaisi. No ehkä olisi parempi tukea paikkakunnan yrittäjiä ja pitää seminaari Jämsässä.

Vai auttaisko pormestarimalli koko problematiikkaan?
Tuusulassakin perussuomalaiset olivat tämän kannalla, miten Jämsässä?

Aivan lopuksi täytyy todeta, ettei tämä aivän täysin näin karua ole. Ainakin yksi poikkeus joukosta löytyy. Jospa siitä olisi muille malliksi?

Olen purkanut pahan oloni Blogiin - Helpotti, UGH !!!

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Option rautalankamalli

Mistä on kyse, kun puhutaan niin sanotusta OPTIOSTA?

Lapin laskettelukeskukset Ruka, Ylläs ja Levi ovat käyttäneet tätä optio -mallia menestyksekkäästi, viimeaikoina Rukalla. Lapin virkamiehet ovat käyttäneet mallia erittäin useasti.

Miksi tämä ei meillä Jämsässä onnistu?

Koska kaikki eivät ymmärrä, mistä on oikein kyse, niin erittäin yksinkertainen rautalankamalli auttaa.

RAUTALANKAMALLI:
1. Jämsän kaupunki omistaa maata A.

2. Hiihtokeskus Himosvuori Oy vuokraa maa-alueen A sovitulla hinnalla ja muine maankäyttösopimuksen ehtoineen.

3. Hiihtokeskus Himosvuori Oy houkuttelee alueelle uusia yrityksiä.

4. Yritys X on kiinnostunut alueesta A, jonka on vuokrannut Hiihtokeskus Himosvuori Oy Jämsän kaupungilta.

5. Yritys X ostaa maa alueen A. Maankäyttösopimuksen mukaisesti Yritys X maksaa Jämsän kaupungille tietyn summan ja vuokrasopimuksen purusta Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa tietyn summan.

6. Näin alueelle on syntynyt uutta yritystoimintaa.

7. Kaupunki saa rahansa ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy saa rahaa laskettelutoiminnan kehittämiseen.

Rautalankamallin mukaan toimivat lappalaiset, yöttömän yön ja kaamoksen keskellä. Etelä-Suomessakin voitaisiin toimia myös menestyksekkäästi lappalaisten tapaan.

Himoksen kartat

Himoksen kartat monine reitteineen saa Himos Centeristä.

Himos - Huipun eräpolku

Kävimme Himos Centerissä hakemassa Himoksen patikointireitit kartan. Lähtöpaikka on ison hiekkakentan luoteiskulmasta. Huipun eräpolku on merkattu maastoon oransseilla spraypisteillä. Jos koko kaukaisenkin kierroksen kiertää tulee reitille matkaa 9,4 km. Nousua matkalla on ihan riittämiin.

Kartan saa paperisena Himos Centeristä sen aukioloaikoina.



Himos - Maastopyörä ja kävelyreitti 4 km

Länsikeskuksen ja Pohjois-Himoksen välissä rinteiden alaosissa kulkee helppo maastopyörä ja kävelyreitti, jonka pituus on 4 km.

Himos - Murrin polku

Länsi-Himoksen eteläpuolella on Murrin polku 2,3, km. Reitillä on Siniset opasteet.

Paperisen kartan saa Länsi-Himoksen kahviosta.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Himosvuori - sauvakävely

Hieman omia reittejä sauvakävellen myötäpäivään 7,5 km. Auto oli parkissa Länsi-Himoksen parkkipaikalla. Jussin jyrkän nousu oli aikas paha, onneksi oli sauvat. Itäisimmässä reunassa on hieno jyrkänne, tosin puut haittaavat hienoja maisemia. Parhaat maisemat on rinteiden yläosissa, varsinkin Keski-Himoksen päällä.

Reittejä on vaikka kuinka paljon. Vain mielikuvitus on rajana. Alla olevaa karttaa soveltaen voi tehdä omia reittejä.


torstai 8. syyskuuta 2016

Herkkähipiäistä porukkaa, Aili osui naulan kantaan

Aili Dufva kirjoitti kyllä aivan naulan kantaan. Loistava analyysi asiasta. Tämän olen todennut muualtakin, kun Ailin kirjoituksen luin. Kirjoituksessa oli muutamia kohtia jotka jäi päähäni pyörimään.

"Isähahmoja ärsyttää, kun nuori nainen ei pysy ruodussa"
Otsikko oli jo kerrassaan hyvä, isähahmot eivät kaipaa neuvojia, varsinkaan nuoria energisiä naisia.

"Älä välitä noitten vanhojen isähahmojen jeesustelusta. Sinä olet älykäs, rohkea, sanavalmis nuori nainen, ja se jos mikä noita isähahmoja ärsyttääkin, kun et pysy ruodussa."
No sitten mieleeni sopukkaan jäi sanat "nuori nainen". No jos kirjoittaja ikää vertaa Seijan ikään, niin nuori hän on, viiskymppinen sellainen.

"Muista vastakin, ettet ole heidän piika eikä sinun tarvitse niiailla heille. Ole jatkossakin oma itsesi."
Ja maailmassa on mielipiteen vapaus, tai Suomessa ainakin on. Ja omalla linjalla pitää edetä määrätietoisesti.

"Ihmettelen vielä sitä, että mistä se johtuu kun miehille tulee vanhetessaan kauhea pätemisen tarve."
Tätä olen myös itse ihmetellyt. Onkohan virkamiehellä noussut ns. hattuun?


Vekkari 7.9.2016 ja Jämsän Seudun nettilehti 7.9.2016

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Himoksen pilvissä liidokkeja

Kävin tyypittämässä kävelysauvoja Himoksella. Päästyäni Keski-Himoksen laelle huomasin siellä olevan pari autoa, joiden vieressä oli liidokkeja. Kokoluokaltaan isoja olivat, koska siipiväli oli 2 m luokkaa. Paikalla oli 4 miestä, jotka ovat jo useita vuosia käyneet lennättämässä kauko-ohjattavia liidokkeja Himoksen rinteillä sekä kesällä että talvella. Kaverit olivat tulleet Himokselle Jyväskylästä saakka. Kehuivat paikkaa erittäin hyväksi rinteeksi, varsinkin länsituulella. Noste oli erittäin hyvä. Pilvet olivat kuulemma 500 m korkeudessa ja liidokit nousevat aina pilvien alareunaan saakka. Vanhin konkari oli toista tuntia lennättänyt konetta Keski-Himoksen päällä. Kuvaan en miehiä lennokin kanssa saanut, vaan asettivat minut kuvaan.