keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Mistä rinneyhtiö Rukakeskus Oy saa rahoitusosuutensa...?

Mistä rinneyhtiö Rukakeskus Oy saa rahoitusosuutensa enimmäiseen liikkeelle lähtevään gondolihissin investointiin?

"Ensimmäisenä liikkeelle on lähdössä kevyen liikenteen gondolihissin rakentaminen. Kaupunki kerää kaavoi­tus­kor­vauk­sina alueen maano­mis­ta­jilta arviolta 3,8-4,5 miljoonaa. Tästä summasta on määrä käyttää kaksi miljoonaa hissin rakentamiseen. Rukakeskus maksaa hissistä miljoonan ja yksi miljoona tulee inves­toin­ti­a­vus­tuk­sina (valtio, EU)."

Rukakeskus Oy toimii täysin valtion n. 200 ha:n vuokra-alueella.

Rukan osayleiskaava ydinalue

Rukakeskus Oy:n valtiolta aiemmin vuokraamille maille on kaavoitettu lähes kaikki nykyiset Rukan ydintoiminnot ja rinteiden viereiset Ski in & Ski out rinnealueiden palvelu- ja majoitusrakentaminen.

Ensimmäisen vaiheen gondolihissi Länsi-Rukan (Rukakylän) ja Itä-Rukan (Vuosselin) alueiden välillä näkyy kaava- ja rinnealueen keskellä.

Rukakeskus Oy sijoittaa sen vuokramaille kaavoitetuista tonteista saamansa korvauksen hissi- ja rinneinvestointeihin ja myös tähän kevyen liikenteen gondolihissiin.

Rukan kehittämishankkeissa valtio ja rinneyrittäjä Rukakeskus Oy sekä Kuusamon kaupunki toimivat yhteistyössä. Valtio vuokraa ensin koko alueen rinneyrittäjälle ja alueelle suunnitellaan rinnekokonaisuus hisseineen sekä rinteineen ja alue asemakaavoitetaan. Tämän jälkeen valtio myy tai vuokraa kaavoitettujen tonttien maapohjan ja rinneyrittäjä purkaa korvausta vastaan alkuperäisen maapohjan vuokrarasitteen.

Gondolihissihankkeen yhteydessä asemakaavoitetaan Itä-Ruka sekä Maston alue.
LIITE kuvaruutukopiot kirjoituksen lopussa (Ruka Master Plan).

Tämä kehittämismalli ei onnistunut Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjä Hiihtokeskus Himosvuori Oy:n kesken, vaan kaupunki antoi tammikuussa 2006 aiesopimuksella YIT:lle aiemman maanvuokrasopimuksen vastaisesti omistamansa rinnealueet. Juhani Ojala oli 1980 -luvun alussa Rukan paikallisjohtajana (Himottu vuori kirja s. 17-18), jolloin Rukan kehitysmalli yleiskaavan laatimisen yhteydessä kehiteltiin. Saman mallin Juhani Ojala toi myös Himokseen, missä se toteutettiin ensimmäisenä Pohjois-Himoksessa Honkarakenteen kanssa (Himottu vuori kirja s. 73).

Samalla mallilla olisi toteutunut 1988 koko uuden laskettelukeskuksen Äänekosken Tärttämäen hankkeen investointien rahoitus (Himottu vuori kirja s. 89).

LIITE Ruka Master Plan