sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Elämäni ihmeellisin pikapalaveri

Tapahtuipa eräänä syksyisenä pimeänä iltana eräässä Suomalaisessa kaupungissa...

Olin tuossa taannoin eräässä "siviilielämän" pikapalaverissa muutaman muun henkilön kanssa. Kokous alkoi jo hieman normaalista poiketen - jännitteitä oli ilmassa. Asioista oli jokseenkin paljon näkemyseroja siten, että haastattelemamme X lämpeni jo heti alkuunsa. Tiesi, että piinapenkissä ollaan.

Käyntiin keskustelussa läpi miten asiat ovat edenneet ja mistä näkemyserot johtuvat. On kuulemma neuvoteltu useasti. Totesin vain, että meidän käsityksen mukaan kyseisestä asiasta ei ole neuvoteltu. Ja minulla on kirjallinen todiste siitä. Keskustelu kiihtyi entisestään ja X:n niska punoitti. Steppaaminen edes ja taas huoneessa kiihtyi. Muut kokouksessa olevat istuivat tukevasti neuvottelupöydän ääressä.

Neuvoteltu on totesi X. On soitettu ja laitettu sähköpostia eli neuvoteltu on. Totesin vain, että ei se ole mikään neuvottelu. Neuvottelu on sellainen, että istutaan samaan pöytään ennalta sovittuna aikana ja ennalta sovitussa paikassa. Lisäksi neuvottelun kohde on etukäteen tiedossa. Ja asiat tulee käydä läpi rivi riviltä niin, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet asian oikein ja samalla tavalla. Mutta X vain intti ja sanoi, että on neuvoteltu. Totesin vain että ihmissuhde- ja neuvottelutaidoissa on X:llä puutteita.

Keskustelu voimistui ja niska punoitti entisestään. X puki jo ulkotakkia päälle paniikissa. Pasmat olivat hänellä jo aivan sekaisin. Aivan paniikissa X aloitti säästötalkoot, sammutti valot kokoustilasta ja pakeni käytävään. Muut neuvottelijat jäivät pimeään huoneeseen. Istuimme kuin tatit neuvottelupöydän ääressä pimeässä. Meni aikansa ja X palasi takaisin huoneeseensa hieman korvat luimussa. Pikaiset säästötalkoot eivät poistaneet hankalia neuvottelukumppaneita.

Sitten X otti uudet pelikortit käyttöön. Hän sanoi, että nyt hänen täytyy oikeasti mennä, koska hänen pitää vielä mennä vanhuksia tapaamaan. Taisi olla pieni valkoinen valhe. Keskustelu jatkui ja istuimme koko porukka X:n kanssa pimeässä huoneessa. Jatkoimme jo aiemmin aloitettua säästötalkoota.

Jossain vaiheessa saimme asiat jollain lailla käsiteltyä, vaikeaa oli, täytyy todeta. Lopputulemaltaan tuli minulle selväksi, ettei kyseisellä X:llä ole neuvottelu- eikä ihmissuhdetaitoja. Matemaattisesti sanottuna "mikä on todistettu", jälleen.

Ei tässä muuta auta kuin keskittyä joulukinkun syöntiin ja miettiä uusia kuvioita.

Hohhoijaa sanon minä ja niin totesivat muutkin pöydän ääressä olleet pihalle päästyämme.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

lauantai 20. joulukuuta 2014

Jämsän jouluevankeliumi - Vesa Ruuska

Vesa Ruuska 19.12.2014

Tapahtui niinä aikoina että kolme viisasta konsulttia starttasivat Mersunsa ja lähtivät kohti Jämsää. Kyytiin oli lastattu kolme videotykkiä, kolme läppäriä ja korulauseita 100 000 euron arvosta. Saavuttuaan Partalan mäkeen ensimmäisen Mersun keulatähteen osui valo. Se loisti kaupungin keskustasta. Konsultit päättivät kurvata sinne ja päästyään perille he näkivät Herodeksen ja joukon aaseja, jotka kiistelivät keskenään. Sitten konsultti pyysi heitä istumaan ja pyysi Herodesta kertomaan ,mikä noilla seuduilla oikein mättää. Herodes kertoi, että poikalasten syntyvyys seuduilla oli nolla ja papyrysmiehiäkin oli 110 kpl heitetty Jämsän jokeen jossa vuoksi ja luode oli heitä kolmasti huuhtonut jo rannoille. Silloin seudun täytti hiljaisuus ja näin sanoen konsultti aloitti. Menkää Himokseen siellä näätte hemmetinmoisen valon välkkyvän ysitien yllä, seuratkaa sitä. Patalahdella pannarit syötyään Herodes ja aasit jatkoivat matkaansa.

Himokseen saavuttuaan väki säikähti, kun jostain kuului Jussin ääni: Alussa rinteet olivat tyhjiä, venäläisen turistin henki liikkui Patalahden yllä. Sitten Jussi sanoi: Tulkoon turisti ja turisti tuli. Samassa väki säikähti, kun ilotulitteet alkoivat paukkua rinteiden yllä. Eräässä hirsimökissä oli niinä aikoina viimeinen turisti sammuneena ja pyyhkeisiin kääriytyneenä. Kun väkijoukko sai tietää tästä, he riemastuivat ja lähtivät kipuamaan kohti länsirinteitä. Mökille saavuttuaan väkijoukko kumartui turistin sängyn juureen ja aloittivat ylistyslaulun kanttori Rekusen johdolla. Väkijoukko ojensi turistille huopatossuja ja talkkunaa , vapaaliput Sähkökosken Teatterin avajaisnäytökseen sekä kupongin, joka oikeutti riemulomaan Riukulehdossa. Siitä paikasta turisti raitistui kertoen Iskelmäfestivaalien menneen hieman pitkäksi. Puhallettuuan mittariin kahdesti hän päätti pysyä seudulla raitistumassa ja liittyi väki joukkoon, joka hurraten nosti hänet käsivarsilleen. Himos Areenalle päästyään he asettivat turistin Haljalan Hummerin nokalle, jonne nostettiin lapsia turistin suudeltaviksi.

Noilla seuduilla oli myös joukko Helvetin Enkeleitä, jotka olivat kokoontuneet sinne Harikka-festivaaleille. Myös he liittyivät juhlivaan väkijoukkoon. Nahkaliivit tuulessa liehuen koko joukko ajoi Saakosken baarille laulamaan karaokea viimeisen turistin kunniaksi.

Mutta Somessa tästä kaikesta oli levinnyt tieto myös Putinin korviin ja hän päätti lähteä oman liivijenginsä kanssa Jämsään peruukkiin ja partaan pukeutuneena. Karaoken ollessa huimimmillaan Saakosken baarin päräytti pyöräporukka, joka pyysi sijaa Koskibaarissa. Väkijoukko riemastui ja huusi Turistit ovat palanneet! Juhlien päätyttyä Putin kuiskasi kanttori Martti Rekuselle: Minkälaiset joulubileet sunnuntaina on kirkossa - Kupari pianossa - ja pipari kuonossa, vastasi soittoseppo.

Hyvää Joulua Jämsä !- I love you !





torstai 18. joulukuuta 2014

Neuvottelutaidot


MIKÄ ON NEUVOTTELU?
Neuvottelu viittaa sanana usein siihen, että kyseessä on kahden erimielisen osapuolen kohtaaminen. Erimielisyyksistä huolimatta neuvottelun avulla koetaan päästä yhteiseen, kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Neuvottelua voidaan luonnehtia esimerkiksi tavoitteeseen pyrkiväksi vuorovaikutustilanteeksi. Sen tavoitteena voi olla esimerkiksi ongelmien ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen tai asioiden suunnitteleminen.

Neuvottelussa tarvitaan ryhmäviestintätaitoja, kuten kokouksessakin. Neuvottelun onnistumiseen vaikuttavat osallistujat ja heidän keskinäiset suhteensa, neuvottelun tavoite ja asia sekä tilanne ja puitteet. Avoin ja välitön ilmapiiri auttaa kaikkia ilmaisemaan oman mielipiteensä.

ERILAISIA NEUVOTTELUJA
Neuvottelut voidaan jakaa ryhmän sisäisiin ja osapuolten välisiin neuvotteluihin. Ryhmän sisäiset neuvottelut ovat yhteisön omia tapaamisisa ja osallistujat tuntevat toisensa. Osapuolten välisissä neuvotteluissa neuvottelun osapuolet edustavat eri osapuolia ja heillä on usein näkemyseroja käsiteltävästä asiasta. Osallistujat eivät välttämättä tunne toisiaan entuudestaan.

Neuvottelijat voivat olla toisiinsa nähden joko tasavertaisia tai eriarvoisia. Täysin tasavertaisessa neuvottelussa kaikki osallistujat ovat asemaltaan samanarvoisia, eikä siinä tarvita edes puheenjohtajaa. eriarvoisessa neuvottelussa ulkopuolisella asiantuntijalla, puheenjohtajalla tai puolueettomalla sovittelijalla on neuvottelussa erilainen asema kuin muilla osallistujilla.

Neuvottelun tarkoituksen perusteella neuvottelut voidaan ryhmitellä seuraavasti:

Ratkaisua etsivät neuvottelut
Neuvottelun lähtökohtana on jokin ristiriita tai ongelma, johon pyritään löytämään ratkaisu. Tavoitteena voi olla myös sopimukseen pääseminen tai ratkaisun löytäminen ongelmaan, johon ei ole aiempaa ratkaisumallia.

Suunnittelevat neuvottelut
Neuvottelun tarkoituksena on ideoida, käsitellä ennalta tulevan neuvottelun asioita tai ennakoida neuvottelussa toteutettavia toimintatapoja ja taktiikoita. Lopputuloksena voi olla monia eri ratkaisuehdotuksia.

Arvioivat neuvottelut
Neuvottelussa tarkastellaan kriittisesti tehtyjä ratkaisuja ja tapahtuneita asioita. Neuvottelussa voidaan esimerkiksi analysoida työmenetelmiä tai selvitellä syitä, miksi ongelmatilanteeseen on ajauduttu.

Tilajärjestelyjen perusteella neuvottelut voidaan jakaa yhteisessä tilassa käytäviin neuvotteluihin, puhelinneuvotteluihin ja videoneuvotteluihin. Samassa tilassa järjestetyssä neuvottelussa osallistujat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa sekä verbaalisen että nonverbaalisen viestinnän avulla. Puhelinneuvottelussa nonverbaalisen viestinnän osuus jää suurelta osin pois, osallistujathan eivät voi nähdä tai koskettaa toisiaan. Videoneuvottelussa osallistujat kyllä näkevät toisensa, mutta kuvan laatu ei vastaa todellisuutta. Lisäksi kuvaruudussa näkyy vain osa neuvottelukumppanien ympäristöstä ja kuvakulmat ja -koot voivat vaikuttaa viestinnästä tehtäviin tulkintoihin.

NEUVOTTELUUN VALMISTAUTUMINEN
Neuvotteluun valmistautuminen on hyvin tärkeää. Valmistautuessa kannattaa analysoida neuvottelutilanne, neuvottelun kohde ja tavoite, neuvottelukumppanit sekä toimintasuunnitelma:

Tilanneanalyysi
Lähtötilanteen analysointi: Mistä neuvotellaan? Ketkä neuvottelevat? Miten tilanteeseen on päädytty? Mitkä ovat neuvottelun aikarajat?

Kohdeanalyysi
Millainen neuvottelun aihe on? Mistä ongelma tai ristiriita johtuu ja mikä sen tausta on? Mitä tietoja käsiteltävää asiaa varten kannattaisi hankkia?

Tavoiteanalyysi
Mitä ratkaisuvaihtoehtoja on? Mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet sekä vaikutukset? Miten lait, normit tai määräykset vaikuttavat ratkaisuun? Tavoitteiden määritys:
~Minimitavoite eli vähin mihin voi tyytyä.
~Optimitavoite eli ideaalitavoite, johon olen tyytyväinen.
~Maksimitavoite eli korkeimmalle asetettu tavoite. Maksimitavoitteella pyrin kasvattamaan neuvotteluvaraa.
Millaisia tavoitteet ovat laadultaan (aineellisia vai aineettomia)?

Neuvottelukumppanianalyysi
Millaisia neuvottelukumppanit ovat? Mitkä ovat heidän vahvuutensa ja heikkoutensa? Mitkä ovat heidän tavoitteensa ja todennäköiset toimintamallinsa?

Toimintasuunnitelma
Miten neuvottelu etenee? Kuinka havainnollistaa omaa näkökulmaa? Millaisia vaikuttamisen keinoja kannattaa käyttää? Mitkä ovat neuvottelijoiden roolit? Miten neuvotteluratkaisu pannaan toimeen?

NEUVOTTELUN VAIHEET

Ennen neuvottelua tulee huolehtia myös neuvottelutilan varaamisesta sekä havaintovälineiden ja tarjoilun järjestämisestä. Osallistujille olisi hyvä lähettää myös neuvottelukutsu. Neuvottelun tavoite vaikuttaa sen luonteeseen ja käytettäviin menettelytapoihin. Neuvottelulle ei ole olemassa yhtä ainoaa etenemistapaa, mutta johdonmukaisesti neuvottelu jäsentyy kolmeen vaiheeseen: aloitukseen, asioiden käsittelyyn ja lopetukseen.

NEUVOTTELUSTRATEGIOITA
Neuvotteluun valmistautuessa valitaan toimintasuunnitelma eli strategia, jota pyritään toteuttamaan neuvottelussa erilaisten taktiikoiden avulla. Seuraavassa esimerkkejä neuvottelustrategioista:

Distributiivinen strategia
Vastapuolelle esitetään suoria vaatimuksia, käsketään heidän toimia tietyllä tavalla ja suostutellaan. Strategiaan liittyy myös negatiivisten tunteiden viestittäminen, syyttely, vihjailu ja uhkailu.

Integratiivinen strategia
Vastapuoleen suhtaudutaan neutraalisti tai positiivisesti. Viestitään avoimesti vastapuolen kanssa ja pyritään pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä.

Passiiviset ja epäsuorat strategiat
Vältellään asiasta keskustelemista vastapuolen kanssa. Seurataan mieluummin tekoja kuin puhutaan asiasta. Ei puhuta vaan "mökötetään".

HYVÄ NEUVOTTELIJA

- hallitsee vuorovaikutustaidot
- on valmis joustamaan
- on kärsivällinen, pitkäjänteinen ja sitkeä
- osaa analysoida asioita
- osaa perustella oman näkökantansa vakuuttavasti
- osaa kuunnella toisia
- antaa tilaa toisillekin
- on tilanneherkkä
- pystyy mukautumaan erilaisiin tilanteisiin ja toisen asemaan
- tietää millaisia neuvottelustrategioita ja -taktiikoita kulloinkin kannattaa käyttää.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Himoshaiskan myynti Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle

Lyhyt historia: Alunperin Himoshaiskan alueeseen (22 000 m2 eli 2,2 ha) kuului rakennusoikeutta ja silloin sen hinta oli noin 3 €/m2.

Sitten seuraavassa vaiheessa Himoshaiskasta katosi rakennusoikeus oikeuden päätöksellä. Ja sitä ei suostuttu myymään Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle.

Nyt viime päivinä Himoshaiskaa ollaan myymässä hintaan 3 €/m2. Mutta vastaavia rakennusoikeudettomia maa-alueita on myyty lähialueella hintaan 1 €/m2. Lienee oikeus ja kohtuus, että Himoshaiska myydään alueella vastaavaan hintatasoon 1 €/m2.

Uusimpana ideana on se, että vuosien "kiusanteon" jälkeen ja Himoksen saavuttaessa 30 vuotisen virstanpylvään, alue myytäisiin hintaan 1 €. Tämä olisi korvaus "kivuista ja säryistä sekä aiheutetusta haitasta yritystoiminnalle".

Tämä 1 € hinta tarkoittaa noin 22 000 €.

Se mikä tällä olisi saavutettavissa olisi S O P U.  Ja tämä loisi positiivista imagollista markkina-arvoa Jämsälle. Se jos mikä olisi hyvä asia.

Mutta illan valtuusto näyttää, mitä tulee tapahtumaan. Toivottavasti valtuuston tahtotila on sydämmellinen.

Huilaan vielä hetken sohvalla ja ajattelen sinisiä ajatuksia....

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Joulurauha



 Joulurauha on
- arjen kiireestä rauhoittumista
- läheisten kanssa olemista
- joulurauhan julistuksen kuuntelua
- joulukuusen tuoksua
- joulupuuron syöntiä
- perinteistä jouluruokaa
- kotikaljaa ja punaviiniä
- kynttilän valoa
- joulupipareita
- joululauluja
- joulusauna kynttilän valossa
- suklaan syöntiä
- lumisessa maisemassa kulkemista
- valvomista ja pitkiä yöunia


lauantai 13. joulukuuta 2014

Yrittäjien investoinnit - Pohjalaisen kateuden kansanliike

Jämsän pitäisi muuttua parempaa suuntaan, yrittäjäystävälliseksi. Useat yrittäjät ovat purnanneet
kaupungin virkamiesten asennetta. Heidän tulisi olla asiakaspalvelijoita yrittäjille.

Tietyt yrittäjät ovat saaneet toteuttaa unelmiaan mm. Elonen, Himoslomat ja niin edelleen. Heillä on ollut visio ja rahoittajat. Asiat on saatu sellaiselle mallilleen, että investoinnit ovat lähteneet liikkeelle ja ne ovat toteutuneet.


Toisia yrittäjiä on vuosia tai vuosikymmeniä pidetty toisarvoisina kansalaisina. Heillä on hienot ideansa tai visionsa ja heillä on rahoittajansa. Mutta miksi heidän investointejaan ei saada toteutukseen? Miksi toiset yrittäjät ovat aivan eriarvoisessa asemassa?

Onko se kateus mikä piinaa Jämsässä vai mikä?

Jämsäläisten edun nimissä on kaikki investoinnit tervetulleita. Ei niitä tule estää millään tavalla. Yrittäjät ottavat oman riskinsä, kun sijoittavat rahojaan. He näkevät, että investoinnit maksavat itsensä tietyllä aikajänteellä.

Rakennusoikeuden kanssa myös pihdataan. Jos yrittäjä näkee, että hänellä on mahdollisuus toteuttaa suuri visio, niin annetaan hänen myös toteuttaa se. Mitä isompi investointi sitä suurempi riski. Mielestäni rakennusoikeuden myöntämisessä ei tule pihdata. Kukaan ei määräänsä enempää rakenna, koska riski aina kasvaa investoinnin kasvaessa. Raha ratkaisee tässäkin tapauksessa.

Jämsään tulisi saada Pohjalaisen kateuden kansanliike. "Teen homman paremmin kuin toi naapurin yrittäjä".


perjantai 12. joulukuuta 2014

Jämsän Äijä ihmettelee

Jämsän kaupunginvaltuuston kokouksen lähestyessä (15.12.) pohdiskelen seuraavaa. Uutisoitu on, että kaupunginhallitus on hyväksynyt ja esittää valtuustolle päätettäväksi tietyn vuokra-alueen myymisen Himoksen rinneyrittäjälle. Olen ymmärtänyt uutisoinnista, että vuokra-alue esitetään myytäväksi indeksikorotuksen mukaisella hinnalla ja että rakennusoikeutta alueella on rajoitettu.

Onko yrittäjän kanssa kasvokkain neuvoteltu ja sovittu seuraavista asioista? Onko oikeudenmukaista korottaa hintaa jos kaupunki on julkisoikeudellista valtaansa käyttäen pantannut myymistä ja rajannut alueelta rakennusoikeutta? Valtuuston päätökseen tulee sisällyttää mahdollisuus kaavan tarkistamiseen, joka mahdollistaa yrittäjän toivomusten mukaisen rakentamisen. Nämä kysymykset haluan pohdittavaksi ja ratkaistavaksi ennen tulevan maanantain kokousta, ettei orastava sovinnollisuus kariutuisi.

Skeptinen päätelmä voisi olla, että asia on valmisteltu nyt kaupungilla siten, ettei alueen osto lopulta houkuttaisikaan rinneyrittäjää, koska hintaa on korotettu ja rakennusoikeus rajattu.

Vuosien panttauksen jälkeen pitää lähestymistyylin olla mahdollisimman myönteinen ja etenkin, koska kysymyksessä on paikallinen Jämsään veronsa maksava sekä Himokseen investoiva yrittäjä.

Nykyisessä tilanteessa sovinnon tieltä eksyminen on Jämsälle kohtalokasta. Kaikkiaan näen, että kaupungin tulee kaikella toiminnallaan tukea yritystoimintaa ja toteuttaa sen toiveiden mukaista kaavoitusta. Himoksen rinneyrittäjän vuokramailla ei tietääkseni ole mitään järkevää perustetta rajoittaa rakentamista (investointeja).

Ystävällisin ja sovinnollisin ajatuksin,
 Risto Ahonen

Jämsän SOTE kilpailutuksen aikataulu

Ohessa on Jämsän Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamista koskevan yhteisyrityskumppanin valinnan hankinnan aikataulu.

torstai 11. joulukuuta 2014

Demokraattiset päätökset ja vastaan haraaminen

Suomalainen päätöksenteko perustuu demokraattisiin päätöksiin. Samaa päätöksenteon mallia toteutetaan myös Jämsässäkin. Eri lautakunnat valmistelee asioita kaupungin hallitukselle. Ja sitten kaupungin hallitus esittää asiat kaupungin valtuustolle. Kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto.

Virkamiehet taasen tekevät lautakuntien, hallituksen ja valtuuston antamia tehtäviä, jotka monesti ovat linjapäätöksiä ja strategisia suuntalinjoja. Detaljiratkaisujen työstäminen kuuluu virkamiehille.

Toisinaan päätetään asioista, joista kaikki ovat yksimielisiä. Mutta toisinaan asioista joudutaan äänestämään. Monista asioista äänestystulos on selkeä, selvä enemmistö on samaa mieltä.

Päätöksenteon jälkeen tulee kaikkien edistää demokraattisesti tehdyn päätöksen toteutumista. Asiaa tulee edistää kaikin tavoin. Mikäli äänestystulos ei miellyttänyt luottamustehtävässä olevaa henkilöä, niin hänen tulee tyytyä päätökseen. Olkoon hän sitten vaikka vaiti, mutta vastaan haraaminen on epäsuotavaa.

Hyvänä esimerkkinä vastaan haraamisesta on Jokilaakson Terveyden vastustaminen. Tästä päätös on tehty jo noin 4 vuotta sitten ja edelleen tätä päätöstä vastaan harataan. Miksi tietyt henkilöt eivät voi elää demokraattisesti tehtyjen päätösten kanssa? Toinen esimerkki on päätös kilpailuttaa Jämsän SOTE –palvelut. Selkeä enemmistö on päätöksen kannalla. Mutta kuinkas ollakkaan, edelleen tietyt henkilöt haraavat kaikin voimin tehtyä päätöstä vastaan.

Demokraattisten päätösten eteen tulee kaikkien tehdä töitä, jotta ne saadaan maaliin. Tähän tulee kaikkien luottamusmiesten sitoutua. Tämä pätee myös virkamiesten työskentelyyn.

maanantai 8. joulukuuta 2014

Hinta laskee vai laskeeko? - Heimo Lajunen, hallintoylilääkäri

Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajunen katsoo omaan "SOTE -kristallipalloonsa". Mielenkiintoisia ajatuksia herättää niin hänessä kuin minussakin. 

Uhkakuvana on runsas kustannusten nousu Jämsälle. Uusi SOTE koituuu kuntalaisten maksettavaksi aiheuttamisperusteen mukaan, joten palveluja saatetaan käyttää kohtuuttoman paljon, koska ne eivät tule oman kunnan kustannuksiksi kuin murto-osan verran. Jakaantuvat noin miljoonalle ihmiselle.

Palvelut tulevat katomaaan mitä ilmeisimmin Jämsästä ja suuri SOTE alue ei ehkä käytä pienten paikallisten palveluja. On sopimuksteknisesti helpompaa toimia suurten yritysten kanssa eli tehdäänkö SOTE alueella 10 yrittäjän kanssa sopimus vai 100 yrittäjän kanssa. Todennäköisesti on helpompaa hallinnoida 10 eri sopimusta.


Jämsän Seutu 8.12.2014


Jämsän SOTE -linjaukset - Mikael Palola (Kok)

Jämsän Seutu 8.12.2014

perjantai 5. joulukuuta 2014

Positiivarit - Aamun ajatus

Jokaisen sanan tulisi kulkea kolmen portin läpi ennen kuin se lausutaan.

Ensimmäisen portin vartija kysyy: onko se totta?

Seuraavalla portilla kysytään: onko se tarpeellista?

Ja kolmannella: onko se ystävällistä?

torstai 4. joulukuuta 2014

Konsultit Jämsälle: Lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja luottamuksen korostamista

Harvinaisen selkeä ja hyvä konsulttiselvitys Pertec:ltä. Tästä on monen otettava opiksi.
Raportti kuvaa mielestäni hyvin nykytilannetta.

Jämsän seudun nettisivut 4.12.2014

Jämsän kaupungin tilaaman konsulttiselvityksen väliraportti on valmistunut. Keskeisiä selvityksen loppuraporttiin vielä tarkentuvia suosituksia Jämsän kehittämiseksi ovat muun muassa Jämsän organisaation selkiyttäminen yhteisten tukiresurssien hyödyntämiseksi ja elinkeinotoiminnan kehittämisen vahvistamiseksi, kaupungin johtamisjärjestelmän kehittäminen yhteistyön ja jaetun johtajuuden suuntaan sekä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja luottamuksen korostaminen kaupungin toimintakulttuurissa.

Konsulttien mielestä Jämsän organisaation kehittämisen painopisteen tulee jatkossa olla ennen kaikkea esimiestoiminnan edellytysten ja tuottavuuden parantamisessa sekä toimialojen välisessä yhteistyössä.

Pertec Consulting Oy:n konsultit Marita Hänninen ja Juha Hynynen Pertec toivat esiin tyytyväisyytensä selvityksen aikana vallinneesta rakentavasta hengestä Jämsän tulevan menestyksen varmistamiseksi.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kunta


Kunnallisella tasolla päätetään monista asioita, jotka koskettavat suoraan ihmisten arkea. Esimerkiksi peruskoulutus, terveydenhuolto ja kaavoitus ovat kunnan vastuulla.

Suomessa kunnat tuottavat asukkaille peruspalvelut. Niistä tärkeimmät liittyvät koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä teknisen infrastruktuurin ylläpitoon. Päiväkodit, koulut, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut ovat tärkeimpiä kuntien palveluja.

Tärkeä osa suomalaista edustuksellista demokratiaa on kunnallinen itsehallinto. Kuntalaiset äänestävät joka neljäs vuosi valtuuston, joka päättää kunnan asioista.

Suomen kunnilla on verotusoikeus ja taloudellinen päätösvalta omiin asioihinsa. Kunnat ovat myös laajasti vastuussa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta. Kunta rahoittaa suurimman osan toiminnastaan omilla tuloillaan, joihin kuuluvat kunnan tulovero ja muutamat muut verot, kunnan keräämät maksut, mahdolliset myyntitulot sekä tarvittaessa lainanotto. Valtionosuuksien kautta valtio rahoittaa osan kuntien menoista ja lisäksi tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja, jotta kansalaiset eri puolella Suomea voivat saada samantasoiset palvelut.

Kunnan tehtävät

Lain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnalla on lakisääteisiä ja vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteiset tehtävät (kuten perusopetus) kunnan on hoidettava itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällaisten tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja, esimerkiksi ruoka- tai siivouspalveluja, kunta voi hankkia myös yksityiseltä sektorilta. Vapaaehtoisia tehtäviä (kuten liikuntapalvelut) kunta ottaa hoitaakseen kunnanvaltuuston päättämässä laajuudessa.

Kunnan päättäjät ja hallinto

Kuntalaiset valitsevat kunnanvaltuuston kunnallisvaaleissa. Kunnan hallintoa ja toimeenpanoa johtaa kunnanhallitus. Eri hallinnonaloja koskevia asioita hoitavat hallituksen alaisena toimivat lautakunnat. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin on vaaleilla joka neljäs vuosi valittava kunnanvaltuusto.

Valtuuston tehtävänä on päättää tärkeimmistä kuntaa koskevista asioista. Näitä ovat esimerkiksi kunnan talous ja toiminnan painopisteet.

Valtuuston tehtävänä on myös huolehtia, että kuntalaisten osallistumismahdollisuudet toteutuvat kunnassa. Valtuusto valitsee myös kunnanjohtajan tai kaupungeissa kaupunginjohtajan. Tämä johtaa kunnan virkamieshallintoa.

Kunnanhallitus koostuu valtuuston poliittisin perustein valitsemista jäsenistä. Se vastaa mm. kunnan hallinnosta, kunnan taloudesta ja tavoitteista, valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus myös johtaa alapuolellaan olevaa kunnan luottamushenkilö- ja virkamieshallintoa.

Valtuuston asettamat kunnalliset lautakunnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöhallintoa. Lautakuntia on kahdenlaisia: lakisääteisiä ja vapaaehtoisia. Lautakuntapaikkoja on lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin valtuusto- ja hallituspaikkoja. Lautakuntajäsenyyksien kautta kuntien päätöksentekoon osallistuu siis suuri määrä poliittisesti aktiivisia kuntalaisia.

Kunnan hallinto- ja palvelutoimintaa toteuttaa kunnan henkilöstö. Siihen kuuluvat ovat joko virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virka perustetaan sellaisten tehtävien hoitoon, joissa käytetään julkista valtaa.

Osallistuminen kunnan päätöksentekoon

Kuntalaisen osallistumisesta ja vaikuttamisesta säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ajavat myös mm. julkisuuslaki, hallintolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston on pidettävä huolta osallistumisen ja vaikuttamisen edellytyksistä.

Kuntalainen voi siis äänestäjänä ja kunnan asukkaana vaatia oikeuksiaan jo kuntalain perusteella. Kuntalain luvussa 4 säädetään:

- äänioikeudesta kunnallisvaaleissa
- äänestysoikeudesta kunnallisessa kansanäänestyksessä
- valtuuston vastuusta kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edellytyksistä
- kunnan asukkaan aloiteoikeudesta kunnan toimintaa koskevissa asioissa
- kunnan tiedottamisvelvollisuudesta
- kunnallisesta kansanäänestyksestä kansanäänestysaloitteesta.

Kuntalain mukaan kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan lisäksi edistää mm. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Kunnallinen päätöksenteko

Valtuusto on tehnyt päätöksensä aikanaan eri asioista. Juna kulkee eteenpäin ja rakkikoirat haukkuu, niinkuin eräs valtuutettu -kolleega on taannoin maininnut.

Täytyy muistaa, että asioilla on aina kaksi puolta. Sosiaalisen median kirjoittajien kermaa kaivataan päätöksentekoon mukaan.

T E R V E T U L O A !!!!

Ai, että on herkku homma, näin ankeina taloudellisina aikoina. Mielellään kaiken lupaisi ja antaisi, mutta maan päällä pätee talouden lainalaisuus. Ja sekös meitä kaikkia harmittaa - myös minua. Rahaa on vain tietty määrä.

Päätöksenteossa pitää katsoa tulevaan. Vanhojen päätösten ruotiminen on aivan hukkaan heitettyä energiaa. Vain tulevaisuuteen suuntaamalla voimme vaikuttaa asioiden kulkuun.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Uusi Jämsä VALTUUSTON kokous ryhmäpuheenvuoro 1.12.2014

Leena Valkeajärvi
Hannu Loberg
Seija El Sayed
Jyrki Kokko

Talousarvio vuodelle 2015 on laadittu tarkkaa taloutta noudattaen. Suunnittelussa näkyy, että talouspohjaa halutaan ihan oikeasti vahvistaa. Uutta ei pystytä luomaan, ellei perustat ole kunnossa. Edelleen jatketaan tarkkaa taloudenpitoa kaikilla osa-alueilla, sillä tulevakaan aika ei näyttäydy Jämsän osalle kovin valoisana. Tehdyt rakennemuutokset näkyvät jo nyt positiivisesti. Kysymmekin; kuinka huonosti asiamme olisikaan, ellemme olisi uskaltaneet tehdä taloutta korjaavia toimenpiteitä. Toki tehtyihin säästötoimenpiteisiin ollaan osin tyytymättömiä työntekijöiden ja kuntalaisten keskuudessa, mutta ne on tehty ainoastaan Jämsän ja sen asukkaiden tulevaa ajatellen. Meidän päättäjien ja virkamiesten on pystyttävä näkemään asian vakavuus ja oltava täysillä mukana, vaikka ulkopuolelta meihin yritetäänkin kovasti vaikuttaa jopa painostaa. Kuntalaisten kuuleminen on tärkeää ja hyviä ehdotuksia on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon. Kuitenkin on muistettava, että meillä on vain se yksi ainoa rahapussi. Meillä ei ole erillistä rahapussia esim sosiaalipuolelle tai sivistyspuolelle, vaikka näin joissakin piireissä oletetaan. Yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus on muistettava ja erityisesti ne, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään äänekkäästi.

Uuden Jämsän aloiteenkin pohjalta kaupungin henkilökuntamäärää on saatu supistettua ja saavutettu reilu 5 miljoonaa euroa säästöä vuodesta 2012 alkaen. Raja henkilökunnan vähentämiseen tulee vastaan, mutta sitä ennen meillä on organisaatiot muodostuneet tarvetta vastaavaksi hyvällä suunnittelulla. Oikeat henkilöt oikealla paikoillaan, kunkin osaamistasoa ja ammattitaitoa hyödyntäen. Erityisen hyvää on hiljan henkilökunnalle tehty työtyytyväisyyskysely, joka osoittaa, että ollaan suhteellisen tyytyväisiä työhön, vaikka muutoksia työkentässä on jo käytännössä toteutettu.

Ilolla olemme seuranneet uudisrakentamista tuohon viereen nousevasta vuoropäiväkodista ja Jokilaakson sairaalan viereen nousevasta vanhusten hoitolaitoksesta sekä Linnamäentielle pian valmistuvasta kehitysvammaisten asuntolasta. Rakentaminen etenee vauhdilla ja niiltä osin asiat saadaan kuntoon. Vielä kun saamme koulujen tilanne päivitettyä oppilastarvetta vastaavaksi uskomme, että turhista seinistä maksamisen sijaan voimme suunnata määrärahaa oppilaiden opetukseen. Vanhempien ja opettajien huoli liian suurista oppilasryhmistä on kärjistynyt ja pohjautuu osin vääriin tietoihin. Vaatimuksissa ei haluta tiedostaa kaupungin tämän herkisestä taloudellisesta tilantetta. Olemmekin usein miettineet kaupungin tiedottamista, onko se tarpeeksi kattavaa? Paineita ja huolta kouluun aiheutuu myös väliaikaisista oppilassijoitteluista lukion siirtyessä Jokivarren kouluun. Opetusta jokainen oppilas saa, mutta luokkatila voi olla eri paikassa väliaikaisesti. Tältä osin suunnitelmat ovat kattavat.

Suurta epävarmuutta on aiheuttanut SoTe lain valmistelu. Meillä on olemassa tästä asiasta valtuuston demokraattinen päätös, mitä kohti etenemme. Nyt viedään suunnitelmat tehtyä päätöstä kohti, eikä turhaan harata vastaan. Tulevaisuus näyttää oliko päätöksemme oikea.

Nyt esillä ollut Kuoreveden lentokenttä ja siihen liittyvät mahdollisuudet, on asia mihin on suunnattava paukkuja. Kiitos Vote kun olet asian nostanut esille näkyvästi ja Tuulalle samoin kiitos, kun olet tehnyt voitavasi siellä eduskunnassa. Kyllä valtionkin on herättävä ja suunnattava toimintoja sellaisille alueille, missä työllisyydessä tapahtuu negatiivisia muutoksia. Kaikki edellytykset kyseisille toiminnoille on Hallissa olemassa, Partialla täydennettynä. Työpaikat ja siitä tulevat veroeurot olisivat meille tuiki tärkeitä.

Toinen tärkeä ja työllistävä kohde Jämsälle on Himos. Nyt Jämsän paremman tulevaisuuden nimissä olisi käytettävä kaikki tarmomme olemassa olevien solmujen aukomiseen, jotta jatkorakentaminen saadaan mahdollisimman nopeasti käyntiin. Matkailijat ovat löytäneet Himoksen, mutta Himokseen tarvitaan lisää ympäri vuotista liikuntaa tukevaa toimintaa. Tehdään kaikki voitava asian suhteen. Me Uuden Jämsän valtuustoryhmä näemme haavekuvissamme kaupunginjohtajan kättelemässä Ojalan Jussia ja Kuokkasen Päiviä julkisuudessa lehtien sivuilla sovinnon merkiksi, sovinto joka on saavutettu neuvotteluiden tuloksena. Sopimus vaatii molemmin puolista vastaantuloa ja menneiden periaatteiden unohtamista sekä hyviä rakentavia neuvotteluita puhtaalta pöydältä. Tämä olisi hieno viesti maailmalle. Toivottavasti se ei ole ikuinen haave mielessäni ja asiassa päästään eteenpäin. Himoksen jatkorakentamisen myötä ja kävijämäärien kasvaessa siitä hyötyy koko Jämsän alue.

Näinä vaikeina aikoina nousee keskusteluun kysymykset; onko meillä tarpeeksi hyvä ja työstään innostunut kaupunginjohtaja? Onko meillä tarpeeksi tietävä ja osaava kaupungin hallitus ja valtuusto? Onko ne naiset puheenjohtajina kykeneviä tehtäviinsä? Onko meillä Jämsässä riittävän pätevät ja sitoutuneet virkamiehet? Myös lautakuntien toimintatapaa ja kykyä tehdä viisaita päätöksiä on arvioitu. Kysellä saa ja pitääkin. Kysely ja arvostelu pitää meidät valppaina ja näin tehostamme toimintaamme. Kun kaikki tekevät parhaansa ja vähän enemmänkin, meillä on hyvät mahdollisuudet selvitä. Nyt jos koskaan meidän on opittava puhaltamaan yhteiseen hiileen, Jämsän hiileen.

Uusi Jämsän valtuustoryhmä on hyväksymässä talousarvion vuodelle 2015, taloussuunnitelman vuosille 2015-2017 sekä investointisuunnitelman vuosille 2015- 2018.

Kirkon avioliittokäsitys ei ole muuttunut

Kirkon tiedotuskeskus 29.11.2014
Kansliapäällikkö Keskitalo rauhoittelee: Kirkon avioliittokäsitys ei ole muuttunut

Eduskunnan päätös samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeudesta ei vaikuta kirkon opetukseen ja käytäntöihin. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo rauhoittelee päätöksestä seuranneita reaktioita.

”Eilisen päivän aikana kirkosta erosi melkoinen määrä ilmeisesti juuri heitä, jotka ajattelevat avioliitosta perinteisellä tavalla. Heille ja tietenkin kaikille asiaa pohtiville haluan sanoa, että kirkon avioliittokäsitys ei ole mitenkään muuttunut eilisen eduskunnan äänestyksen perusteella”, Keskitalo muistuttaa Facebook-päivityksessään.

”Kirkon avioliittokäsitystä ei päätä eduskunta, eivät yksittäiset henkilöt, vaan kirkon edustajista koostuva 109-jäseninen kirkolliskokous.”

Avioliittokäsityksen muuttaminen tai vihkioikeudesta luopuminen tarkoittaisi käytännössä kirkollisten toimitusten kirjan muuttamista. Tällaisen asian hyväksyminen edellyttää kirkolliskokouksessa ¾ enemmistöä.

”Arvioin, että tällaisen enemmistön löytyminen kirkon avioliittokäsityksen muuttamiseksi ei ole näköpiirissä. Keskustelu asiasta kuitenkin varmasti viriää ja sitä on tärkeä käydä”, Keskitalo sanoo, ja toivoo eri näkökantoja edustavilta malttia ja kunnioitusta.

”Nyt on toisen kunnioittamisen ja kuuntelemisen aika. Toivon ja rukoilen, että keskustelu avioliitosta ei kohtuuttomasti revi kirkkoa.”

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Missä jämsäläiset asuvat ja missä palvelut pitäisivät olla?

Jämsäläiset asuvat 6:ssa eri taajamassa. Asukkaita on eri taajamissa seuraavasti:

Seppola 7800
Jämsänkoski 5800
Kaipola 1100
Halli 1000
Lämkipohja 600
Koskenpää 200

Loput jämsäläiset asuvat taajamien ulkopuolella.

Mutta missä jämsäläiset palvelut tulisi sijata edelleen kiristyvän kuntatalouden kannalta katsottuna? Siinä on päättäjille pohdittavaa, kun näköpiirissä ei ole parempia taloudellisia aikoja tiedossa.



keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Arkkipiispa Mäkinen: Avioliittolakiäänestystä ei tarvitse pelätä

Kirkon tiedotuskeskus 25.11.2014

Eduskunnan täysistunto käsittelee tällä viikolla avioliittolain muuttamista. Arkkipiispa Kari Mäkinen toivoo äänestyksen tulosta odottaville levollisuutta. ”Jos aloite hyväksytään, kenenkään avioliitto ei menetä yhtään arvostaan eikä yhdenkään lapsen asema vaarannu. Jos aloitetta ei hyväksytä, seksuaalivähemmistöjen aseman tunnustaminen ja parantaminen ei kaadu tähän”, Mäkinen kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

Mahdollisella avioliittolain muutoksella ei olisi välittömiä vaikutuksia kirkon vihkimiskäytäntöihin. Avioliittolaki mahdollistaa sen, että uskonnollinen yhdyskunta noudattaa vihkimisissä edelleen omia perinteitään.

Mikäli laki muuttuu, Mäkisen mukaan kirkolla on pitkällä tähtäimellä kolme vaihtoehtoa: Kirkko voi säilyttää vihkioikeutensa ja nykyisen avioliittokäsityksensä, jolloin yhteiskunnan ja kirkon avioliittokäsitykset ovat erilaiset. Kirkko voi myös luopua vihkioikeudesta, jolloin ratkaistavaksi jää, siunaako kirkko myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. Kolmas vaihtoehto on, että kirkko laajentaa avioliittokäsitystään käsittämään myös samaa sukupuolta olevien suhteen.

”Joka tapauksessa kirkossa on rauhassa paneuduttava avioliittoteologiaan ja valittava polku kirkon oman itseymmärryksen pohjalta”, arkkipiispa sanoo. ”Läheisten sisarkirkkojen esimerkit osoittavat, että luterilaisen kristinuskon ja etiikan pohjalta voidaan tulla erilaisiin lopputuloksiin.”

Arkkipiispa muistuttaa, että riippumatta äänestystuloksesta sateenkaariparien ja -perheiden puolustaminen on tärkeää. ”Se ei minulle ole mielipidekysymys. Se on kristillisen uskon pohjalta nouseva kysymys ihmisarvosta.”

tiistai 25. marraskuuta 2014

Sote-uudistuksen tulos? "Pienet yritykset kuolevat ja lähipalvelut karkaavat"

SUVI HAUTANEN
Verkkouutiset 24.11.2014

Jos sote-lakiesitys toteutetaan nykymuodossa, pienet sote-yritykset katoavat ja palvelut karkaavat kasvukeskuksiin, varoittaa Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset.



Omaishoitaja Heikki ja Hilkka Ruiskari (makuulla) jumppasivat fysioterapeutti Tarja Kindstedin ohjauksessa Palvelukeskus Kotikalliossa Helsingissä syyskuussa 2011.(Lehtikuva/Pekka Sakki)

Suomessa toimivat sadat fysioterapia- ja kuntoutusalan yritykset ovat erittäin huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiesityksen tämänhetkisestä sisällöstä.

– Jos järjestämislaki toteutetaan nykyisen esityksen mukaisena, tapahtuu juuri epätoivottu kehitys – julkinen monopoli tekee sen, mikä on helppoa, eli ostaa vain suurilta toimijoilta. Pienet, kustannustehokkaat yritykset kuolevat ja kansalaisten lähipalvelut karkaavat kasvukeskuksiin, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset (Fysi) näkee.

Yhdistyksen mukaan kehityskulku on sama kuin ensihoidon kohdalla. Vuonna 2013 toteutettu keskittämispäätös tappoi lyhyessä ajassa 75 sairaankuljetuksen yritystä ja johti vuodessa 50 prosentin kustannusten nousuun valtakunnallisesti. Poliittisen päätöksen vaikutuksia ei osattu arvioida. Samanlainen uhka kohdistuu nyt sote-alan yritysten ja kolmannen sektorin toimintaan.

– Vaarassa ovat 20 000 sote-alan yritystä ja näiden työllistämät 60 000 palkansaajaa sekä kansalaisten lähipalvelut. Onko tätä ajateltu sote-uudistusta pohtineessa ohjausryhmässä?

Lakiin vaatimus kustannustehokkuudesta

Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten mielestä lakiin on kirjattava velvoite hankintojen kustannustehokkuuteen.

Palveluja on suurista hankintakokonaisuuksista huolimatta pystyttävä ostamaan myös pieniltä palveluntuottajilta, oli mekanismina sitten kilpailutus tai asiakkaan valinnanvapautta lisäävä palveluseteli sekä hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisteri. Hankintoja tekeville yksiköille on asetettava vaade hankkia kustannuksiltaan ja laadultaan kulloinkin tehokkain palvelu.

– Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat – myös julkinen sektori - velvoitetaan laskemaan tuottamiensa palveluiden todelliset hinnat ja julkistamaan ne vertailtaviksi. Vasta sen jälkeen on mahdollista tehdä todellisiin laskelmiin perustuvia kustannustehokkaita hankintoja.

Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset huomauttaa, että kuntien elinvoima syntyy yrityksistä.

– Niin kansalaisen, kuntien kuin valtionkin etu on, että maamme kaikkien palveluntuottajien resurssit otetaan hyötykäyttöön. Yritykset ja järjestöt ovat henkilöstöineen, toimitiloineen ja laitteistoineen osa jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja voimavara, jota on hyödynnettävä, jotta sote-uudistukselle määritellyt, parlamentaarisesti yhdessä sovitut tavoitteet saavutetaan.

Monopoli johtaa palvelujen karsimiseen

Lakiesityksen mukainen sote-uudistus synnyttäisi entistä vahvemman julkisen palvelutuotannon monopolin.

– Suunta on täysin päinvastainen kuin muissa Euroopan maissa, jotka ovat kehittäneet terveydenhuoltoaan jo oleellisesti asiakkaan valinnanvapauden suuntaan ja ottaneet menestyksellisesti käyttöön kaikkien sektoreiden voimavaroja hyödyntävän monituottajamallin.

Fysi kehottaa puolueita hakemaan kestävää ratkaisua.

– Tavoitteena tulee olla parempi sote, jossa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto sekä yhteisöt toimivat yhteen hiileen puhaltaen ja hakevat kustannustehokkainta tapaa tuottaa palvelut kansalaisille.

Vaihtoehto – julkinen monopoli - romuttaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja johtaa kustannusten kasvukierteeseen, jonka seurauksena kansalaisten palveluita on lopulta pakko karsia kovalla kädellä.

– Yksi tavoitteista – valtiontalouden kestävyysvajeen nujertaminen – ei kerta kaikkiaan onnistu, jos soten lähtökohtana on lakiesitykseen nyt kirjattu julkinen monopoli.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Sote-mallista on jo käytännön kokemuksia: "Tulokset olivat aivan järkyttävät"

SUVI HAUTANEN
Verkkouutiset 23.11.2014

Koko maahan suunnitteilla olevasta sote-mallista on jo kokemusta Mänttä-Vilppulassa. Hoitoa ei saanut, kustannukset karkasivat ja kokeilu päättyi kriisiin.



Mänttä-Vilppulassa oli maan korkein kunnallisveroprosentti, 22, vuonna 2013.(Lehtikuva/Matti Björkman)

Sote-järjestämislakia valmisteleva parlamentaarinen ohjausryhmä päätti viime viikon perjantaina, että palveluiden tuottamisvastuu annetaan kuntayhtymille, joita voi olla korkeintaan 19 koko maassa.

Tuotantovastuulliset kuntayhtymät muodostettaneen pitkälti nykyisistä sairaanhoitopiireistä. Esimerkiksi Pirkanmaalle tulisi yksi tuotantovastuullinen kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Mänttä-Vilppulan kaupungissa on jo kokemusta julkisen, monopolimaisen tuotantomallin käytöstä. Vuosina 2002–2012 kaupungissa oli toiminnassa lähes sellainen malli, jota valmisteilla olevalla sote-uudistuksella tavoitellaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuotannosta vastasi alueella Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Sote-uudistuksessa samaan kokonaisuuteen lisätään vielä sosiaalipalvelut.

– Täällä tapahtuneen integraatiokokeilun tulokset olivat loppua kohden aivan järkyttävät. Palvelun laatu ja saatavuus oli erittäin huonoa ja matalatasoista, mutta kustannukset sen sijaan aivan järkyttävän korkeita, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kirjoittaa päättäjille ja vaikuttajille lähettämässään kirjeessä.

Esimerkiksi vuonna 2011 kaupungin perusterveydenhuollon kustannukset nousivat 20 prosenttia ilman, että laatu tai saatavuus olisi parantunut. Sairaanhoitopiiri ei kyennyt selittämään syytä. Myöhemmin selvisi, että osittain kustannusten kasvu syntyi siitä, että sairaanhoitopiiri oli siirtänyt erikoissairaanhoidon työntekijöitä perusterveydenhuollon vakansseille.

Hammashuollossa sairaanhoitopiiri oli tehnyt sopimuksia tamperelaisille hammasklinikoille, jonne Mänttä-Vilppilan asukkaat joutuivat matkustamaan 90 kilometrin päähän, koska paikallisia hammaslääkärin virkoja ei saatu täytettyä.

– Sopimukset olivat kaiken mittapuun mukaan kalliita, mutta kaupunkihan ne lopulta maksoi, joten eivät ne Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä varmaankaan huolettaneet, Sirviö päättelee.

Hänen mielestään esimerkki osoittaa, että kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä päätöksiä tehtiin kaukana rahoitusvastuullisesta yksiköstä tavalla, josta rahoitusvastuullinen yksikkö eli Mänttä-Vilppulan kaupunki ei saanut mitään tietoa.

Ei tietoa lääkärin paikallaolosta

Vahvoista hartioista huolimatta sairaanhoitopiiri ei saanut täytettyä perusterveydenhuollon lääkärivirkoja, vaan se joutui turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Sairaanhoitopiirin kilpailuttamassa ostopalvelusopimuksessa määriteltiin, kuinka monta lääkäriä keskimäärin oli Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä, joka kuului saman toiminnan piiriin.

Sopimuksen mukaisesti palveluntuottaja Attendo lähetti paikalle joinain päivinä 7–9 lääkäriä ja joinain päivinä ei tullut yhtään. Asiakkaille ei voitu antaa lääkärinaikoja, koska ei tiedetty varmuudella, milloin lääkäreitä on paikalla.

Myöskään erikoislääkäreitä paikkakunnan aluesairaalaan ei saatu, vaikka sairaanhoitopiiri oli 2000-luvun puolivälissä investoinut kolme miljoonaa euroa Mäntän aluesairaalan kolmeen leikkaussaliin.

– Kokeilu päättyi johtajuuskriisiin, kun kokeneet lääkärit irtisanoutuivat, kustannukset nousivat kolmena vuonna peräkkäin kymmenen prosenttia vuodessa, kunta ajautui taloudelliseen kriisiin, lääkärit ostettiin keikkafirmoilta ja hoitotakuun rikkovia potilaita oli useita satoja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén kertoo.

Vuoden 2013 alussa Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteisyritys otti vastuun kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelutuotannosta. Maaliskuun loppuun mennessä kaikki perusterveydenhuollon lääkärin tehtävät oli täytetty ja kesäkuun loppuun mennessä myös hammaslääkärin toimet oli täytetty. Säästöä syntyi ensimmäisenä vuotena 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisyhtiö on puoliksi kaupungin ja puoliksi Pihlajalinnan omistama.

Sirviön mielestä on päivän selvää, että vastuun vaativasta erikoissairaanhoidosta on oltava julkisella puolella. Erikoissairaanhoidon hoitomuodoissa ja laitteissa ei hänen mielestään ole kansantaloudellisesti järkevää kilpailla suurilla investoinneilla usean tuottajan kesken, mutta perusterveydenhuollossa kilpailulla saavutettaisiin tehokkuusetuja sekä laadun paranemista ja asiakaslähtöisyyttä.

Hallinnon kulut tippuivat lähes miljoonan

Wirén kiteyttää, että Pihlajalinna pystyy tuottamaan palvelut halvemmalla sen vuoksi, että voimavarat kohdennetaan potilasrajapintaan. Hänen mukaansa terveydenhuollossa tehokkuus syntyy siitä, mitä suurempi aika sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja organisaation ajasta voidaan käyttää potilaan hoitamiseen, ja mitä vähemmän aikaa ja resursseja palaa muuhun.

– Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa hallinnon kulut tippuivat 1,1 miljoonasta 180 000 euroon, kun verrataan sairaanhoitopiirin toimintaa meidän toimintaan. Ja sen jälkeen tuli palaute, että täällä ei ole koskaan ollut näin hyvin johdettua toimintaa. Soten resursseja hassataan hirveästi muuhun kuin potilaiden hoitoon, Wirén toteaa.

Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteistyö on kuitenkin vaakalaudalla. Kilpailutuksen hävinnyt toinen yksityinen yritys Attendo valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi päätöksen ja edellytti, että kaupunki kilpailuttaa palvelut uudelleen. Mänttä-Vilppula puolestaan teki valituksen markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Kaupunginjohtaja Sirviö kertoo, että hankintapäätös kumottiin teknisen seikan vuoksi, koska Pihlajalinna oli jättänyt merkitsemättä papereihin, että se tarjoaa palveluitaan ryhmittymänä. Pihlajalinna jätti tarjouksen konsernina.

– Attendo on itsekin myöntänyt, että se hävisi laatuvertailun. Tämä vaikuttaa kiusanteolta, Sirviö sanoo.

Hän arvioi, että KHO tekee päätöksensä asiassa vasta keväällä.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Himoksen kansalaisaktivistit

Komppaan ryhmämme yhden "kansalaisaktivistin" hyvää ajatuksen juoksua. Tässä on koko kupletin juoni tiivistettynä.


Jämsän Seutu - lehden ilvestelijän kirjoitus ja heitto "Kourallinen niin sanottuja kansalaisaktivisteja" oli loukkaus ryhmäämme kohtaan.

Minulle mielestäni nyt asia ja aikayhteydestä selvisi kuka on ainakin tämän kertainen Ilvestelijä: Himoksen sovun julkein ja sinnikkäin vastustaja.

Onkohan koko Himoksen kiista-asiassa käymässä niin, että ns. muunnetusta totuudesta tulee totuus, kun sitä riittävän kauan hoetaan. Kiistojen ydin on kuitenkin edelleen se, että aikaisemmin vuonna 2005 tehdyn vuokrasopimuksen edelle pistettiin myöhemmin tulleen grynderin vaatimukset ja samalla nolleerattiin aikaisemmin tehdyssä vuokrasopimuksessa sovitut Hiihtokeskuksen oikeudet.

Kuka tahansa ei omalla kohdallaan pitäisi oikeudenmukaisena sitä, että jonkun sopimuskumppanin kanssa tekemänsä sopimuksen edelle laitettaisiin jonkun muun myöhemmin saman sopimuskumppanin kanssa tekemä sopimus. Sellaisessa tapauksessa jos vaatimus sopimuksen noudattamisesta ei riitä ja oikeuksistaan haluaa pitää kiinni, on niitä vaadittava oikeudessa.

Jämsän Seutu - lehti on vuosien ajan jo ottanut Himos kiistoissa tuomarin roolin, kun sen pitäisi olla neutraali tiedonvälittäjä.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Ilvestelijä hakoteillä

Ilvestelijä ei tiedä mistä kana pissii...

Jos Jämsän kaupunki ei ole neuvotellut eikä edes keskustellut sanaakaan Hiihtokeskus Himosvuori Oy kanssa kevään jälkeen, niin voiko sopua edes syntyä?

Korkea-arvoisen lähteen perusteella neuvottelija olisi lähetty paikalle. Asia tarkistettiin ja neuvottelija ei ollut koskaan saapunut perille. Mielenkiintoista sanon minä.

Kun rakennuskenttä on riidaton, niin kyllä se kylpylä sitten tulee.

Ilvestelijä hieman piikittelee, mutta karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Jämsän Seutu 21.11.2014

Klikkaa kuvaa niin saat sen isoksi.

Tasavertainen avioliittolaki

Osittain olen tasavertaisen avioliittolain kannalla, mutta adoptio-oikeus askarruttaa.

Mielestäni avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde. Ja kahden samaa sukupuolta olevassa liitossa tulee käyttää jotain muita sanoja. Joskus joku on sanonut, että "Homolitto" tai Lesboliitto" voisi olla hyviä sanoja kuvaamaan samaa sukupuolta olevien välistä liittoa.

Adoptio on taas sisänsä ihan eri asia. Länsimaissa on homo- ja lesbopareja noin 0,7-1,5 %. Eli aika marginaalinen osuus. Se miksi en kannata adoptio-oikeutta homo- ja lesbopareille on se, että lapsille ei tällainen mielestäni ole esimerkillinen kuva todellisuudesta. Ja kyllähän nämä parit ovat aivan yhtä hyviä aikuisia kuin muutkin, mutta ajattelen lasten parasta.

Halutaanko me se kylpylä vai ei?

Seija El Sayed:n kynä taas kirjoittaa vapisematta ja sanat oikein valiten - Taito on hänen hyppysissä.

Jämsän Seutu 21.11.2014.

Klikkaa niin saat kuvan lukukelpoisen tilaan...

tiistai 18. marraskuuta 2014

Kaupunginhallitus: Sote-palvelusopimus allekirjoitettava 16. maaliskuuta 2015 mennessä

Jämsän Seudun nettisivut 18.11.2014

Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus sai tiukan äänestyksen jälkeen kasaan määritelmät siitä, miten valtuuston hyväksymää sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutusta lähdetään viemään eteenpäin. Valtuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk) sekä hallituksen jäsenet Hannu Loberg (uj) ja Sanna Rajala (sd) jääväsivät itsensä käsittelystä.

Päätökseksi tuli lopulta esitys, jonka kaupunginjohtaja Ilkka Salminen sorvasi käsittelyn aikana.

Valtuuston päätöksen mukaiseen työryhmään (jatkossa ohjausryhmä) nimetään Jorma Poti (sd), hallituksessa Lobergia sijaistanut Eero Hakonen (uj), Sirkka Hirvelä (kesk), Pentti Koskinen (sd), Mika Kyrö (kesk), Erja Laaksonen (kok), Aira Putkonen (kok), Piritta Rantanen (sd) ja Eila Sahala (ps). Kaupunginjohtaja nimeää ohjausryhmään osallistuvat viranhaltijat, työntekijäjärjestöt puolestaan oman edustajansa. Ohjausryhmä ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista. Kaupunginhallitus päättää tarjouspyyntöasiakirjoista.

Kaupunginjohtaja nimeää erikseen valmistelevan virkamiestyöryhmän (toimikunnan) kaupungin viranhaltijoista valmistelemaan kilpailutusta. Työryhmään nimetään myös henkilöstön edustus. Työryhmä raportoi kaupunginhallitukselle. Kyrö esitti, että tähän työryhmään nimettäisiin myös kaksi luottamushenkilöä. Esitys ei kuitenkaan saanut hallituksessa kannatusta.

Kaupunginjohtaja määrittelee yhdessä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon kanssa hankinnan ja kilpailutuksen tarvitsemat henkilöresurssit. Kaupunginjohtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja tekevät tarvittavat henkilöstön käyttöön liittyvät päätökset hallintosäännön mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista varten ostetaan tarvittavaa juridista hankinta-asiantuntemusta. Hankinta kilpailutetaan ja päätöksen hankinnasta tekee kaupunginjohtaja.

Kaupunginhallitus päätti, että sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva sopimus tulee allekirjoittaa 16. maaliskuuta 2015 mennessä.

Kuhmoisten kunnalta pyydetään 1. joulukuuta mennessä lausuntoa yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta.

Lisäksi hallitus päätti täydentää esittelytekstiä lisäämällä sinne määrityksen yhteiskunnallisen yrityksen perustamisesta. Päätöksen mukaisesti kilpailutetaan kiireellisenä yksityinen yhteistyökumppani, jonka tulee perustaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita noudattava osakeyhtiö, josta yhteistyökumppanin tulee edelleen kohdentaa Jämsän kaupungille 49 prosentin omistusosuuden. Valtuuston asettamat periaatteet perustettavalle yhteisyritykselle on otettava huomioon kilpailutuksessa. Suomalaisen Työn Liitto määrittelyn mukaan yhteiskunnallinen yritys on sitoutunut noudattamaan muun muassa seuraavia periaatteita:

1. Yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin.
2. Yritys käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. 
3. Yritys toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. 
4. Yrityksen omistajat ovat sitoutuneet edistämään yrityksen yhteiskunnallisia tavoitteita.

Valtuusto on siis rajannut etukäteen sen, miten valittavan yhteistyöyrityksen omistusosuus jaetaan yksityisen yrityksen ja Jämsän kaupungin välillä. Samalla on rajattu kokonaan pois yhteisyrityksen mahdolliset muut omistuspohjat. Päätöksellä voi olla vaikutusta kilpailutukseen ja ehdokkaiden kiinnostukseen tarjota palveluita kyseisellä konseptilla. Kaupungilla on erittäin suuri intressi olla hyväksymässä myös perustettavan osakkuusyrityksen yhtiöjärjestystä, liiketoimintasuunnitelmaa ja osakassopimusta.

Laaksonen esitti Tuomo Alasen (sd) ja Putkosen kannattamana, että kaupunginhallitus kilpailuttaisi hankinnan realistisen aikataulun mukaisesti. Esittäjien lisäksi ehdotus sai taakseen Rantasen. Enemmistö, eli Koskinen, Sahala, Kyrö, Hirvelä ja Hakonen olivat kuitenkin toista mieltä.

Vaikeaa matematiikkaa

Nyt alkaa vaikean matematiikan kurssi. Ollaan tekemässä jotain hanketta. Jämsäläiselle veronmaksajalle se maksaa 50 euroa. Kyseiseen hankkeeseen saadaan ELY:ltä avustusta 50 euroa.

Sitten matemaattinen osuus. Mitä tämä maksaa veronmaksajalle?
a) Ei maksa mitään
b) 50 euroa
c) 100 euroa

Ja oikea vastaus on 100 euroa. Ensin maksetaan suoraan se 50 euroa ja sitten verojen kautta toinen 50 euroa.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Pohjalainen kateus

Milloin jämsäläiset osaisivat pohjalaisen kateuden "Teen homman paremmin kuin toi naapuri"?. Eli kaivataan reilua kilpailuhenkeä, ei kateutta.

Asiaan eli kateuteen pureutui "puolueeton toverini" Seija El Sayed Jämsän Seudun mielipidekirjoituksessa maanantaina 17.11.2014.



Mitä neuvottelu on?

Neuvottelumaisten vuorovaikutustilanteiden piiriin kuuluu hyvin monenlaisia yhteistoiminnan muotoja, joten neuvottelu määritelläänkin suhteellisen väljästi ja kattavasti:

Neuvottelu on tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoteltavasta asiasta. Sen tarkoituksena voi olla ongelman ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen, asioiden suunnitteleminen tai vaikkapa tapahtumien analysoiminen.

Neuvottelutapahtuma itsessään on vaiheittainen prosessi, joka etenee valmisteluista neuvotteluun ja päättyy jälkihoitoon. Joskus saatetaan tarvita useita, ehkä säännöllisestikin kokoontuvia neuvotteluita tavoitteen saavuttamiseksi. Varsinainen toiminta neuvotteluissa on vapaamuotoisempaa kuin kokouksissa. Vapaamuotoisuuden aste ja käyttäytymisnormit määräytyvät kuitenkin neuvottelun tarkoituksen mukaisiksi.

Neuvottelua käydään kahden tai useamman osapuolen välillä, joilla on jonkin yhteisen asian suhteen samansuuntaisia, toisistaan poikkeavia tai vastakkaisia tavoitteita, aikeita ja intressejä. Neuvottelun edellytyksenä on, että osapuolilla on halua saavuttaa yhteinen ratkaisu, ja että neuvotteluun osallistuvilla on myös valtuudet ratkaisun tekemiseen. Osallistujat nimetäänkin ennalta esimerkiksi asemansa tai työtehtävänsä puolesta. Neuvottelun tavoitteena on reilu lopputulos, osapuolten keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen tyytyväisyys. Lisäksi neuvotteluissa tavoitellaan myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Mietelmiä paperikoneen pysäyttämisestä

Maailma muuttuu ja se meidän tulee ymmärtää. Koko maailman ja varsinkin kun euroopan paperin kulutus laskee vuosi vuodelta. Ennuste paperin kysynnälle on edelleen laskeva. Tämä on kaikkien paperitekijöiden tiedossa.

Paperikulutuksen lasku, johtuu digitaalisen median laajenemisesta. On tietokoneita, tabletteja ja älykännyköitä. Nämä valloittavat osan painetun median kentästä. En kuitenkaan usko, että se poistaa paperinkäytön kokonaan, vaan paperin kulutus laskee tietylle tasolle.

Paperikoneiden kapasiteetti on liian iso kulutukseen nähden. Mielestäni ei ole järkevää, että paperikoneita pidetään käynnissä vain 60-70 % käyntiajasta. On järkevämpää pysäyttää koneita ja jäljelle jääneet saavat ajaa 100 % käyntiasteella. Tämä on karusti kirjoitettu, mutta näin se vaan on.

Vertaan asiaa käytännön läheisesti. Jos sinulla on auto ja ajat maantietä, jolla on 100 km/h nopeusrajoitus, mutta saat ajaa korkeintaan 60 km/h. Tätähän se noin käytännössä tarkoittaa. Olet sijoittanut rahasi autoon, jolla kykenee ajamaan nopeusrajoituksen mukaista nopeutta, mutta ei voi ulosmitata sijoittamaasi rahaa. Tehoja, haluja  ja järkeä ois nopeusrajoituksen mukaiseen nopeuteen, mutta joudut tyytymään alhaiseen nopeuteen.

Kaikista isoista muutoksista aina selvitään hyvällä asenteella ja hyvällä yhteistyöllä. Uskon, että Jämsänkosken paperikone 5 pysäyttäminen hoidetaan mallikkaasti.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kirkkovaltuutetuista 11,1 % asuu Pispalantiellä

Jämsän seurakunnan kirkkovaltuusto 2015-2018 koostuu 27 henkilöstä. Pispalantiellä heistä asuu 3 henkilöä eli 11,1 %.

Onko tämä sattumaa?
Asummeko liian lähellä Jämsän kirkkoa?

Ei taida Jämsässä olla toista kirkkovaltuutettujen keskittymää - 150 metrin matkalla koko kolmikko.



Suora keskustelu virkamiesten kanssa kielletty

Virkamies on kieltänyt minua ja erästä toista henkilöä keskustelemasta suoraan virkamiesten kanssa. Tässä on sana sanaa vastaan, mutta tällaisen ohjeen olemme saaneet.

Tällä viikolla on olemassa kaksi (2) eri tilaisuutta virkamiesten kanssa. Mielestäni mikään laki tai asetus ei kiellä minua osallistumasta kyseisiin tilaisuuksiin tahi kiellä minua puhumasta suoraan virkamiesten kanssa.

Toimin on omantunnon, järjen ja tunteen perusteella - Osallistun kokouksiin ja keskustelen avoimesti sekä asiallisesti virkamiesten kanssa.  Jos joku oikeus minut tuomitsee, niin se on sen ajan murhe.

Tämä kirjoitus aiheuttaa jälleen pahennusta tietyllä taholla, mutta sille en voi mitään, jos joku on niin herkkähipiäinen.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kiitokset äänestäjilleni



Seurakuntavaalit on pidetty. Kiitokset äänestäjilleni.

Mielenkiintoista on se, että en tiedä ketä minua ovat äänestäneet.


Terveisin Jyrki Kokko

Jämsän kirkkovaltuusto 2015-2018


Jämsän Seudun nettisivut 9.11.2014

Ihmisten seurakunta
Veli-Markku Nieminen, yrittäjä, 104 ääntä (vertausluku 601.0)
Lotta Ahola, sairaanhoitaja Y-AMK, 88 ääntä (300.5)
Tarmo Konstari, diplomi-insinööri, 67 ääntä (200.333)
Erkki Mäntylä, rikosylikonstaapeli, 57 ääntä (150.25)
Leena Ekosaari, sairaanhoitaja, 54 ääntä (120.2)
Jorma Honkanen, maa- ja metsätalousyrittäjä, 36 ääntä (100.167)
Tarja Uusipaasto, yrittäjä, 35 ääntä (85.8571)
Jyrki Kokko, laatupäällikkö, 32 ääntä (75.125)
Varalla:
Jukka Järvi, automaatioasentaja, 27 ääntä (66.7778)
Leena Mikkola, eläkeläinen, 27 ääntä (60.1)
Leo Värelä, mv, yrittäjä, 16 ääntä (54.6364)
Aira Putkonen, fysioterapeutti, 13 ääntä (50.0833)
Heta Koskinen, opiskelija, 11 ääntä (46.2308)
Petri Haapakoski, uskonnon ja psykologian lehtori, pastori, 10 ääntä (42.9286)
Veikko Äikiä, sanomalehden jakaja, 7 ääntä (40.0667)
Anita Savela, LKV, 6 ääntä (37.5625)
Sami Selänniemi, insinööri, 5 ääntä (35.3529)
Tapani Helenius, eläkeläinen, hieroja, 4 ääntä (33.3889)
Antti-Pekka Poutiainen, 2 ääntä (31.6316)

Keskellä elämää
Päivi Ketolainen, toimittaja, 67 ääntä (369.0)
Tuuli Nurmesviita-Lyytinen, luokan- ja erityisopettaja, 59 ääntä (184.5)
Tuulia Piirainen, erityisluokanopettaja, 48 ääntä (123.0)
Marjo Grönvall-Jokela, aineenopettaja, 43 ääntä (92.25)
Varalla:
Laila Laukkanen, diakonissa, 39 ääntä (73.8)
Kimmo Pohjanheimo, eläkeläinen, tj, 27 ääntä (61.5)
Annika Rannikko, sairaanhoitaja, 24 ääntä (52.7143)
Hanna Kivimäki, puheviestinnän opettaja, 17 ääntä (46.125)
Kari Hippi, yhteiskuntatieteiden tohtori, 17 ääntä (41.0)
Liisi Niemelä, teol.yo, diakonissa, 15 ääntä (36.9)
Leo Kalin, filatelisti, 13 ääntä (33.5455)

Kristillisten perusarvojen puolesta
Jukka Palola, teologian tohtori, rehtori, 67 ääntä (111.0)
Varalla:
Viljo Vanhatalo, eläkeläinen, 23 ääntä (55.5)
Matti Hekkala, suurtalouskokki, 12 ääntä (37.0)
Pekka Sutinen, erityislinjan asuntolavalvoja, 9 ääntä (27.75)

Kuorevesi-Längelmäki
Juhani Stenhäll, suunnittelun esimies, eläkeläinen, 91 ääntä (347.0)
Helena Liukko, maanviljelijä, eläkeläinen, 90 ääntä (173.5)
Erkki Rautiainen, ohjelmiston päällikkö, 38 ääntä (115.667)
Valtteri Erkkilä, agrologi, eläkeläinen, 36 ääntä (86.75)
Varalla:
Anne Kokemäki, ammatillisten aineiden opettaja NTM, restonomi AMK, 33 ääntä (69.4)
Anna-Liisa Haapanen, tstosihteeri, eläkeläinen, 22 ääntä (57.8333)
Eija-Liisa Aholainen, luokanopettaja, 19 ääntä (49.5714)
Arja Huhtaniemi, eläkeläinen, 18 ääntä (43.375)

Välitä ja vaikuta
Eva-Liisa Häyhänen, varhaiskasvatuksen alue-esimies, 67 ääntä (210.0)
Tuija Kovanen, lähihoitaja, liikunnanohjaaja, 42 ääntä (105.0)
Varalla:
Tarvo Häyrynen, paperityöläinen, 34 ääntä (70.0)
Inkeri Kiuru, kirjastovirkailija, 34 ääntä (52.5)
Jari Peltonen, automaatioasentaja, 22 ääntä (42.0)
Leila Seppälä, koulunkäyntiavustaja, 7 ääntä (35.0)
Keijo Markkanen, rakennusmies, 4 ääntä (30.0)

Yhteinen seurakuntamme
Pertti Lehtonen, kanttori, seurakuntaneuvos, 140 ääntä (621.0)
Antero Leppänen, opettaja/eläkeläinen, 77 ääntä (310.5)
Erja Sanaslahti, sairaanhoitaja, 69 ääntä (207.0)
Klaus Tiitto, ylikonstaapeli evp, 44 ääntä (155.25)
Eira Halme-Hartikainen, opettaja/eläkeläinen, 42 ääntä (124.2)
Hannu Iivonen, agrologi, 36 ääntä (103.5)
Matti Harju, teknikko, 28 ääntä (88.7143)
Merja Lahtinen, lukion lehtori, emäntä, 27 ääntä (77.625)
Varalla:
Reino Korpi, suunnittelupäällikkö, 27 ääntä (69.0)
Marjatta Laitinen, keittäjä, 23 ääntä (62.1)
Yrjö Määttä, agronomi, eläkeläinen, 22 ääntä (56.4545)
Riitta-Liisa Ärling, emäntä, 20 ääntä (51.75)
Arja Maunula, tradenomi, 18 ääntä (44.3571)
Marja Naarajärvi, eläkeläinen, 11 ääntä (41.4)
Martti Hirn, nuorisotyönohjaaja, 10 ääntä (38.8125)
Anitta Isoranta, emäntä, 8 ääntä (36.5294)

Vihreät Niityt
Ei varsinaisia valtuutettuja.
Varalla:
Tarja Viitala, FM, 32 ääntä (55.0)
Susanna Sinisaari-Kaislo, FM, 14 ääntä (27.5)
Anna Lipstok-Laasonen, sairaanhoitaja, yrittäjä, 9 ääntä (18.3333)

Humanistinen vaaliliitto
Ei varsinaisia valtuutettuja.
Varalla:
Riitta Kangas, tekstiilihuoltaja, 17 ääntä (42.0)
Iida Rantanen, opiskelija, 15 ääntä (21.0)
Timo Virtanen, teknikko, 10 ääntä (14.0)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Jyrki Kokko 19 Ihmisten Seurakunta


Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslista 12.11.2014 klo 16:00 -

Toisinaan SOTE -lautakunnan esityslistalla on todella mediaseksikkäitä pykäliä. Tällä kertaa on sellainen perinteisen kokouksen asialista. Kokouksen esityslista löytyy kokonaisuudessaan Jämsän kaupungin sivuilta.

Asialista

3 Työjärjestyksen hyväksyminen

4 Lastensuojelun sosiaalityöntekijän viran (vakanssi 320708), Kotihoito Jämsän perushoitajan toimen (341036) ja Lukkoilakodin sairaanhoitajan toimen (343004) täyttölupaesitykset

5 Perushoitajan toimen (vakanssi 342020) täyttölupaesitys Kuhmoisten terveyskeskuksen vuodeosastolle 10

6 Sosiaali- ja terveystoimen palveluhinnaston muutokset 1.9.2014 alkaen

7 Talouden toteutuminen 1-9/2014, Koko sote

8 Talouden toteutuminen 1-9/2014, Kuhmoinen

9 Veteraanikuntoutuksen toteutuma 1-9/2014

10 Viranhaltijoiden päätökset

11 Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat