keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kunta


Kunnallisella tasolla päätetään monista asioita, jotka koskettavat suoraan ihmisten arkea. Esimerkiksi peruskoulutus, terveydenhuolto ja kaavoitus ovat kunnan vastuulla.

Suomessa kunnat tuottavat asukkaille peruspalvelut. Niistä tärkeimmät liittyvät koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä teknisen infrastruktuurin ylläpitoon. Päiväkodit, koulut, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut ovat tärkeimpiä kuntien palveluja.

Tärkeä osa suomalaista edustuksellista demokratiaa on kunnallinen itsehallinto. Kuntalaiset äänestävät joka neljäs vuosi valtuuston, joka päättää kunnan asioista.

Suomen kunnilla on verotusoikeus ja taloudellinen päätösvalta omiin asioihinsa. Kunnat ovat myös laajasti vastuussa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta. Kunta rahoittaa suurimman osan toiminnastaan omilla tuloillaan, joihin kuuluvat kunnan tulovero ja muutamat muut verot, kunnan keräämät maksut, mahdolliset myyntitulot sekä tarvittaessa lainanotto. Valtionosuuksien kautta valtio rahoittaa osan kuntien menoista ja lisäksi tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja, jotta kansalaiset eri puolella Suomea voivat saada samantasoiset palvelut.

Kunnan tehtävät

Lain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnalla on lakisääteisiä ja vapaaehtoisia tehtäviä. Lakisääteiset tehtävät (kuten perusopetus) kunnan on hoidettava itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Tällaisten tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja, esimerkiksi ruoka- tai siivouspalveluja, kunta voi hankkia myös yksityiseltä sektorilta. Vapaaehtoisia tehtäviä (kuten liikuntapalvelut) kunta ottaa hoitaakseen kunnanvaltuuston päättämässä laajuudessa.

Kunnan päättäjät ja hallinto

Kuntalaiset valitsevat kunnanvaltuuston kunnallisvaaleissa. Kunnan hallintoa ja toimeenpanoa johtaa kunnanhallitus. Eri hallinnonaloja koskevia asioita hoitavat hallituksen alaisena toimivat lautakunnat. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin on vaaleilla joka neljäs vuosi valittava kunnanvaltuusto.

Valtuuston tehtävänä on päättää tärkeimmistä kuntaa koskevista asioista. Näitä ovat esimerkiksi kunnan talous ja toiminnan painopisteet.

Valtuuston tehtävänä on myös huolehtia, että kuntalaisten osallistumismahdollisuudet toteutuvat kunnassa. Valtuusto valitsee myös kunnanjohtajan tai kaupungeissa kaupunginjohtajan. Tämä johtaa kunnan virkamieshallintoa.

Kunnanhallitus koostuu valtuuston poliittisin perustein valitsemista jäsenistä. Se vastaa mm. kunnan hallinnosta, kunnan taloudesta ja tavoitteista, valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus myös johtaa alapuolellaan olevaa kunnan luottamushenkilö- ja virkamieshallintoa.

Valtuuston asettamat kunnalliset lautakunnat ovat tärkeä osa luottamushenkilöhallintoa. Lautakuntia on kahdenlaisia: lakisääteisiä ja vapaaehtoisia. Lautakuntapaikkoja on lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin valtuusto- ja hallituspaikkoja. Lautakuntajäsenyyksien kautta kuntien päätöksentekoon osallistuu siis suuri määrä poliittisesti aktiivisia kuntalaisia.

Kunnan hallinto- ja palvelutoimintaa toteuttaa kunnan henkilöstö. Siihen kuuluvat ovat joko virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virka perustetaan sellaisten tehtävien hoitoon, joissa käytetään julkista valtaa.

Osallistuminen kunnan päätöksentekoon

Kuntalaisen osallistumisesta ja vaikuttamisesta säädetään perustuslaissa ja kuntalaissa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ajavat myös mm. julkisuuslaki, hallintolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston on pidettävä huolta osallistumisen ja vaikuttamisen edellytyksistä.

Kuntalainen voi siis äänestäjänä ja kunnan asukkaana vaatia oikeuksiaan jo kuntalain perusteella. Kuntalain luvussa 4 säädetään:

- äänioikeudesta kunnallisvaaleissa
- äänestysoikeudesta kunnallisessa kansanäänestyksessä
- valtuuston vastuusta kunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edellytyksistä
- kunnan asukkaan aloiteoikeudesta kunnan toimintaa koskevissa asioissa
- kunnan tiedottamisvelvollisuudesta
- kunnallisesta kansanäänestyksestä kansanäänestysaloitteesta.

Kuntalain mukaan kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan lisäksi edistää mm. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.