Hajatelma - Toimii, mutta ei tuota

KAUPUSTELU JA USKON LEVITTÄMINEN TÄHÄN ASUNTOON MAKSAA 50 €.

Maksu suoritetaan käteisellä välittömästi. Pimputtamalla tai koputtamalla hyväksyt ehdot ja olet valmis maksamaan.

>>> Toimii hyvin, ei soi ovikello, mutta ei tuota mitään.

Ohjeistus vaaleissa ehdolla oleville ja vaalityöhön osallistuville Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöille ja tilojen käyttöä koskien

Kuinka ollakkaan, kun "vanha kaarti" yritti toimia päätettyjen ohjeiden vastaisesti. Hyvinvointialueelta otettiin asiaan tiukka kanta, ei voi toteuttaa.

Keski-Suomen Hyvinvointialueen ohje

 17.12.2024

Keski-Suomen hyvinvointialue | www.hyvaks.fi

Ohjeistus vaaleissa ehdolla oleville ja vaalityöhön osallistuville Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöille ja tilojen käyttöä koskien 

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa turvata sen, että hyvinvointialueen luotettavuus poliittisesti riippumattomana sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäjänä ei vaarannu.

Hyvinvointialueen työntekijät eivät osallistu työroolissaan vaalilain tarkoittamien yleisten valtakunnallisten vaalien (eduskuntavaalit, presidentinvaalit, kuntavaalit ja europarlamenttivaalit sekä aluevaalit) vaalityöhön siten, että se kyseenalaistaa riippumattomuuden ja tasapuolisuuden. Työnantaja ei päätä työntekijöiden osallistumisesta vaalityöhön yksityishenkilönä. Ylin viranhaltijajohto voi harkintansa mukaan

edustaa koko hyvinvointialuetta esimerkiksi tilaisuuksissa, jotka järjestetään useiden puolueiden yhteistyönä tai median järjestäminä.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei tue ehdokkaita eikä puolueita rahallisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei anna eikä vuokraa hyvinvointialueen tiloja puolueiden käyttöön tai ehdokkaiden vaalitilaisuuksia varten. Poikkeuksen tilan käyttöön muodostavat sellaiset vaalipaneelit, joissa eri puolueiden edustajat ovat tasapuolisesti esillä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimitiloissa ei voi jakaa, asettaa jaettavaksi eikä kiinnittää seinille tai ilmoitustauluille poliittisia ilmoituksia tai mainoksia. Poliittisia mainoksia ei voi jakaa myöskään pihalla kiinteistöjen sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä työntekijöille tai asiakkaille.

Keski-Suomen hyvinvointialue ei tiedota omissa kanavissaan yleisten valtakunnallisten vaalien ehdokkaiden tai puolueiden viestejä. Vaalikaranteenin aikana ehdokas voi esiintyä hyvinvointialueen viestintäkanavissa vain välittömästi työtehtäviin liittyvissä asioissa. Vaalikaranteeni alkaa kuukausi ennen varsinaista vaalipäivää.

Vaalimainoksissa ei saa käyttää Keski-Suomen hyvinvointialueen tunnusta eikä muita hyvinvointialueille siirtyneiden palvelujen vanhoja tunnuksia tai logolla varustettua valokuvaa, jotta vaalimainosta ei virheellisesti tulkittaisi hyvinvointialueen maksamaksi. Vaalimainoksissa ei myöskään saa käyttää hyvinvointialueella töissä käytettäviä hyvinvointialueen tunnuksin varustettuja suoja-asuja.

Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiden on vaalimainonnan lisäksi huomioitava, että toimiessaan sosiaalisessa mediassa työntekijän on pidettävä huolta siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen rooli riippumattomana ja luotettavana palveluntuottajana ei vaarannu.

Facebookissa mainostettu tilaisuus / SDP Jämsä / Jorma Poti

INFORMAATIO ja KESKUSTELUTILAISUUS Jämsän sairaalan kiinteistön nykytilasta ja uuden sotekeskuksen suunnittelusta Jämsään Paunun koulun ruokalassa to 13.3 klo 18.00.

Asiantuntijoina paikalla Jämsän kaupungin tilapalvelupäällikkö Lauri Leppisaari, tilapalvelujohtaja Petteri Kontro ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tule kuulemaan ja kysymään asiantuntijoilta suoraan.

Järjestäjänä 

JÄMSÄN DEMARIT

Vain muutaman euron tähden – tuulivoimaloiden taloushyöty voi mitätöityä

Pidän kirjoitusta varsin mielenkintoisena ja seikkaperäisenä. Suosittelen lukemaan. Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori Multialta.

Vain muutaman euron tähden – tuulivoimaloiden taloushyöty voi mitätöityä

Lähde Suur-Keuruu

Tuulivoimahankeyhtiöt myyvät voimaloita päättäjille korostaen voimaloiden talousvaikutuksia – kiinteistö- ja yhteisöveroa, vuokratuloja- ja veroja sekä työllisyyttä. Lukuihin liittyy kuitenkin merkittävää epäselvyyttä.

Etujärjestö Suomen Uusiutuvat on kehottanut jäseniään varovaisuuteen yhteisöverolupausten suhteen. Syken (Suomen ympäristökeskus) mukaan voimala tuottaisi yhteisöveroa vain 528 euroa/vuosi. Esimerkiksi Energiequelle on maksanut Suomeen yhteisöveroa heikosti, vain 20 000–34 000 euroa (2021–2022).

Maanvuokrista ja työllistymisestä ei juuri kerry tuloja kuntaan. Vuokraajat ovat pääosin metsäyhtiöitä ja tahoja, joiden veroja ei tulouteta kuntaan. Vuodesta 2025 lähtien vuokratulo verotetaan pääomatulona valtiolle. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan tuulivoimaloiden suora työllisyysvaikutus on laskennallisesti 0,30 henkilötyövuotta/voimala 30 vuoden aikana. Työllisyysvaikutusten todettiin kohdistuvan suurempiin kaupunkikeskuksiin.

Tuulivoimaloiden ainoaksi merkittäväksi tulovaikutukseksi jää siis kiinteistövero, jonka suhteen tehdään usein katteettomia lupauksia. Osa viranomaisista on myöntänyt, ettei osaa arvioida kiinteistöverotasoa.

Tämän kirjoituksen esimerkkinä toimii Energiequellen vuosien ajan suunnittelema Nikaran hanke erämaisella pohjavesialueella. Nykyinen suunnitelma kattaa enintään 8 voimalaa, joista lähin on 1,2 kilometrin etäisyydellä asunnosta. Yhtiö myisi hankkeen eteenpäin, yleensä Luxemburgiin rekisteröityneille rahastoille. Eteenpäin myynti on yhtiön toimintastrategia ja yhtiö on myynyt useamman hankkeen Klima Vest Impact Fundille joka on rekisteröity Luxemburgiin.

Voimalakoon ja investointikustannusten noustessa, kiinteistöverot kasvavat. Vero laskee ikäalennuksen takia 2,5 prosenttia vuodessa noin 24 vuoden ajan. Verohallinnon mallien perusteella useat etujärjestön ja yhtiöiden viimeaikaisista kiinteistöveroväittämistä ovat vääristeltyjä.

Suuntaa antava kiinteistöveroarvio suurimmalle, ei vielä käytössä olevalle testivoimalamallille (7,2 MW), olisi keskimäärin 35 000 euroa, ei 52 000 euroa kuten etujärjestö väitti muistiossaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle. Ensimmäisenä vuonna vero olisi noin 48 000 euroa, ei jopa 70 000 euroa/voimala kuten Nikaran tiedotetilaisuudessa väitettiin.

Voimalaitosten kiinteistöveron vaikutus kuntatalouteen riippuu voimaloista ja valtiontasausjärjestelmän tulojen tasauksen uudistuksesta. Valtioneuvosto toteaa: ’’Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun voimaloiden kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa’’. Valtiovarainministeriö aikoo huomioida voimalaitosten kiinteistöveron tasauksen laskentaperusteissa, todennäköisesti enintään 50 prosentin osuudella.

Uudistuksen vaikutuksen havainnollistamiseksi, Kuntaliiton tulojen tasausjärjestelmän simulaattorilla arvioitiin Nikaran 5 tai 8 voimalan (7,2 MW) vaikutus Multian tuloihin. Tasauslaskennan pohjana ovat verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verotulot vuonna 2022. Simuloinnissa kunnan muut laskennalliset verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistövero) ja tasausrajat ja -prosentit pysyivät muuttumattomina. Voimalaitoskiinteistövero huomioitiin maltillisesti (25 prosenttia) tulojen tasauksessa, jossa muut kiinteistöverot huomioidaan jo nykyään 50 prosentin osuudella.

Multian verotuloihin perustuva valtion tasaus uhkaisi muuttua negatiiviseksi Nikaran mahdollisten voimaloiden seurauksena. Voimaloiden kiinteistöveron seurauksena kunnan tasaustulo laskisi merkittävästi ja menisi negatiiviseksi 9 vuoden ajaksi. Tällöin kunta maksaisi valtiolle tasausta, enimmillään 7 900 euroa vuodessa.

Hankkeen tuoma hyöty kunnalle olisi olematon. Tulot kasvaisivat hyvin maltillisesti vain ensimmäisinä vuosina (enintään 100 000 euroa/vuosi) kahdeksan voimalan kiinteistöveron ollessa korkeimmillaan. Voimaloiden toiminnan aikana, tulot olisivat keskimäärin 19 000–29 000 euroa korkeammat (+3 700 euroa/voimala) kuin ilman voimaloita.

Tuulivoimalat toisivat kunnalle ja yhteisölle uusia kustannuksia ja vero- ja omaisuuden menetyksiä. Luontoarvojen menetysten taloudellista arvoa on vaikea arvioida. Purkukulujen ollessa noin 6,5 prosenttia rakentamiskustannuksista, purkuvakuuden tulisi olla yli 600 000 euroa/voimala. Energiequellen mukaan hankkeen purkuvakuus on 100 000 euroa/voimala, joka ei kata edes maanpäällisten osien purku- ja kierrätyskustannuksia.

Karstulassa tuulivoimahankkeiden uusi italialainen omistaja purki yksipuolisesti purkuvakuuden indeksiehdon. Asiantuntijoiden mukaan purkuvastuu tällaisissa tapauksissa uhkaa jäädä lopulta kunnille, sillä yksityiselle maanomistajalle alan toimijat eivät uskalla riskien vuoksi tarjota palvelujaan. Multian vastuulle voisi jäädä jopa 4 miljoonan euron purkukulut.

Voimalat laskisivat myös asuinkiinteistöjen arvoa. Pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti asuinkiinteistön arvoon, sitä enemmän, mitä lähempänä ja mitä useammasta ja korkeammista voimaloista on kyse. Ruotsin tutkimusten perusteella vaikutus on -19–23 prosenttia etäisyyksillä 0–2 kilometriä, vaikutusten ylettyessä aina 8 kilometriin asti.

Nikaran hankkeen vaatima pitkä 27,9 kilometrin sähkölinja pirstoisi lukuisten maanomistajien maita. Linja veisi noin 110 hehtaaria eli 50 000 euron arvosta metsäpohjaa maanomistajilta, jotka eivät hyödy hankkeesta. Menetyksiin voidaan laskea myös johtokäytävän reunavaikutusten aiheuttamat puustotappiot ja tuleva puuntuotto – karkean laskutoimituksen perusteella elinkaaren aikana yli miljoona euroa. Menetetyt korjuu ja -kuljetustyöt olisivat noin 250 000 euroa.

Pysyvä hiilinielun häviäminen aiheuttaa veronmaksajille kustannuksia (vähintään 100 euroa/ekvivalenttitonni) tai estää metsänomistajan hiilinielukaupan. Hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa – hiilinielutappiot olisivat 1,22 miljoonaa euroa voimaloiden toiminnan aikana.

Lunastuslakia hyödyntämällä, kaikki edellä mainittu hyöty siirtyy hankeyhtiön yhdelle saksalaiselle omistajalle ja myöhemmin Luxemburgin rahasto-omistajille.

Multian kunnan asukkaista 52 prosenttia asuu haja-asutusalueella. Kunnassa on merkittäviä laissakin määriteltyjä suojeltuja luontoarvoja laajoilla alueilla. Näistä syistä kuntaan ei ole mahdollista rakentaa mittavaa määrää tuulivoimaa. Tuleva kansallinen suojaetäisyys muuttaa tilanteen entistä haastavammaksi. Voimalan pystytys 1,2–1,4 kilometrin etäisyydelle asunnoista ei ole monien haittojen vuoksi perusteltua.

Muutaman voimalan kiinteistöveron tuoma etu häviäisi valtion tulojen tasauksen seurauksena lähes kokonaan. Kun huomioidaan voimaloiden aiheuttamat muut mahdolliset tulot ja kustannukset, jäisivät kunta ja yhteisö hankkeen seurauksena selvästi tappiolle.

Jos Nikaran hanke toteutettaisiin vastoin taloudellisia ja muita järkisyitä, olisi se lähinnä kiusantekoa vaikutusalueen asukkaita, maansa menettäviä maanomistajia ja luontoa kohtaan.

Riikka Rajalahti
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Multia 29.11.2024

Hajatelma - Pessimismi ja optimismi sekä synkkyys

Vankka pessimismi on monesti parempi kuin pienikin häivähdys optimismia. Älä kuitenkaan vaivu synkkyyteen.

Padasjoki, Tuulivoimarakentamisen periaatteet

Kunnanvaltuusto, kokous 27.1.2025
Pöytäkirja on tarkastettu
§ 5 Tuulivoimarakentamisen periaatteet
PADDno-2024-171
Aikaisempi käsittely
Kunnanhallitus, 20.1.2025

Kuvaus

Kokouksen osanottajilla on mahdollisuus kokoustilanteessa tutustua A2-kokoiseen alueen karttaan, johon on merkitty arvio esitetyn etäisyysrajauksen vaikutukista rakentamismahdollisuuksiin. Kuva ao. kartasta toimitetaan oheismateriaalina kokouksen osanottajille.

Ehdotus

Valtuusto hyväksyy seuraavan esityksen tuulivoimarakentamisen periaatteiksi:

1) Hankkeen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA),​ joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-​menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi haitallisia.

Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen,​ käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet.

2) Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,​0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-​asumisesta. Kiinteistönomistaja voi sopia tuulivoimaoperaattorin kanssa lyhyemmästäkin etäisyydestä.

3) Kunta edellyttää,​ että tuulivoimala-​aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ kertakorvauksena.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle

4) Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema,​ melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5) Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan,​ myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin,​ että jätteen pois viemiseen,​ riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla.

Tämä koskee itse tuulimyllyjä,​ että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä.

6) Kunnanhallitus toteaa,​ että tällä esityksellä kunnanhallituksen 22.5.2023 sisällöllisesti pöydälle jättämä esitys sekä kunnanhallituksen 6.5.2024 § 98 päättämä valmisteluvelvoite kunnanhallituksen käsittelyyn tuotujen ohjaustoimien sisällöllisestä käsittelystä ja asian saattamisesta kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tulee toimeenpantua.

7) Ympäristölupa on edellytyksenä tuulivoiman rakentamiselle. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Päätös

Silja Savola, Heikki Toivonen ja Eeva-Riitta Kusmin ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Antti Räsänen kannatti Rauno Hännikäisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty asian palauttamista koskeva kannatettu esitys, rajataan keskustelu koskemaan vain asian palauttamista, kunnes asia on tältä osin ratkaistu.

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asian palauttamista koskeva esitys hyväksyä yksimielisesti. Kun kukaan ei vastustanut, puheenjohtaja totesi päätökseksi tulleen asian palauttaminen valmisteltavaksi.

Valtuuston päätös vedettiin takaisin kunnanhallitukseen

Kunnanhallitus, kokous 10.2.2025
Pöytäkirja on tarkastettu
§ 25 Tuulivoimarakentamisen periaatteet

https://padasjoki.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kunnanhallitus/Kokous_1022025/Tuulivoimarakentamisen_periaatteet(12263)

Päätös

Pöytäkirjantarkastajien valinnan yhteydessä (20 §) päätettiin yksimielisesti käsitellä esityslistan asia: Tuulivoimarakentamisen periaatteet (25§)  esityslistasta poiketen ensimmäisenä varsinaisena asiana. Eeva-Riitta Kusmin, Heikki Toivonen ja Silja Savola poistuivat kokouksesta esteellisenä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kokoukseen osallistui Heikki Toivosen varajäsenenä Kalle Jaakkola klo 15.03-15.10 asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan ja poistui tämän jälkeen kokouksesta. Puheenjohtajana toimi I varapuheenjohtaja Mira Vilkman.

Varapuheenjohtaja Mira Vilkman avasi asiasta keskustelun ja teki sen kuluessa seuraavan vastaesityksen päätösehdotukselle:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat tuulivoimarakentamisen periaatteet:

1)     hankkeen toteuttaminen edellyttää laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. 

2)     Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta.

3)     Kunta toivoo, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ vuosittain.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle.

Tämä on kuitenkin maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välinen asia.

4)     Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5)     Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin, että jätteen pois viemiseen, riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Tämä koskee itse tuulimyllyjä, että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä. Vakuuden tulee olla pohjoismaisen pankin antama.

6)   Ympäristölupaa tulee hakea ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Ilpo Siljander kannatti esitystä. Varapuheenjohtaja totesi tehdyksi kannatetun muutosehdotuksen ja esitti äänestysjärjestykseksi menettelyä, jossa päätösehdotusta kannattavat äänestävät "Jaa" ja Mira Vilkmanin esitystä kannattavat äänestävät "Ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 Jaa -ääntä (Anne Lepistö, Mikko Korkeela ja Janne Rajala) sekä 3 Ei -ääntä (Kalle Jaakkola, Mira Vilkman ja Ilpo Siljander), joten päätökseksi tuli äänten mennessä tasan puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtaja Mira Vilkmanin tekemä ja kannattama esitys.

Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Vielä puuttuu valtuuston päätös.....

Sähkön spot-hinnat ja tuulivoima sekä riskit

"Spot-hinnat eli sähkön pörssihinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuulivoiman tuotanto on sääriippuvaista, mikä tarkoittaa, että sähköä on markkinoilla enemmän silloin kun tuulee. Tämä lisää tarjontaa, jolloin sähkön hinta usein laskee. Esimerkiksi tuulisina päivinä markkinoilla on tarjolla runsaasti tuulisähköä, mikä voi johtaa siihen, että hinta pörssissä tippuu merkittävästi, jopa alle tuotantokustannusten." Lähde

Kun taas ei tuule, niin sähköstä on pulaa ja sen hinta nousee. Kuinka kannattavaa tuulisähkön kaltaiseen sähköntuotantoon investointi lopulta on? Tuulta ei voi varastoida eikä sen tuottaman sähkön varastointia ole vielä ratkaistu taloudellisesti järkevällä tavalla.

Suomeen suunnitellaan rakennettavaksi 10 000 uutta tuulivoimalaa. Nyt niitä on 1 850.

Kun tuulivoimaa on paljon, niin tuulisella säällä sähkön hinta on alle tuotantokustannusten, kun ei tuule, niin sähkön hinta on korkea, mutta tuulivoimalat eivät juuri tuota sähköä eikä niiden omistajille tule tuloa.

Tuulivoimayhtiö saattaa ajautua konkurssiin kannattamattomana tämän lisäksi myös sen takia, että voimaloiden ikääntyessä korjaus- ja huoltokulut kasvavat sekä vanhojen voimaloiden tuottavuus ja kilpailukyky muutenkin laskevat.

Maanomistaja vastaa viime kädessä tuulivoimaloiden ja niiden perustusten purkamisesta. Purkukulut ovat puolen miljoonan luokkaa voimalaa kohden. Jos purkukuvakuuksia ei ole tai ne ovat liian alhaiset eikä maanomistaja selviä purkuvelvoitteestaan, siirtyy purkaminen kunnan tai kaupungin vastuulle.

Onko tämä tuulivoima maanomistajalle kuinka iso riski?

Suuret lupaukset

Kiihkoon rakentaa tuulivoimaa pätee sama kuin kaikkiin suuriin lupauksiin: 

"Jos jokin asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta".

Himos - Web -kamera, Pohjois-Himos

Web -kamerassa on Himoksen pohjoisrinteet koko komeudessaan laskettelupäivän jälkeen.

Hyvää Ystävänpäivää 2025

Ystävänpäivän juuret ulottuvat antiikin Roomaan, jossa sitä vietettiin Lupercalia-juhlana. Tämä juhla oli omistettu hedelmällisyydelle ja puhdistautumiselle. Myöhemmin katolinen kirkko otti käyttöön Pyhän Valentinuksen päivän, joka yhdistettiin rakkauden ja ystävyyden juhlistamiseen.

Pyhä Valentinus oli marttyyri, joka legendan mukaan vihki salaa nuoria pareja kristilliseen avioliittoon, vastoin keisari Claudius II:n määräyksiä. Valentinuksen kuolinpäivä, 14. helmikuuta, on sittemmin vakiintunut ystävänpäiväksi, jolloin ihmiset osoittavat rakkautta ja arvostusta läheisilleen.

Tuulivoiman aiheuttama melu 3 km päässä tuulivoimapuistosta - YouTube

Tässä on ollut paljon keskustelua, että meluaako se tuulivoimala ja mikä on sen aiheuttama haitta. SiivikonSisun YouTube videolla havainnollistuu tuulivoimalasta aiheutuva ääni.

Katso video ja mieti haluatko lähialueellesi tuulivoimaa linkki. Lähialueena tarkoitan alle 3 km päässä olevaa tuulivoimala-aluetta.

Jämsässä on Vedenpäässä Paistikassuon tuulivoimaloiden lähialueella, alle 2 km, on 56 asuntoa. 

Pudasjärvellä Tolpanvaaran tuulivoimapuistosta kuvattu video on noin 3 km päästä otettu.

Täytyy muistaa, että Tolpanvaaralla on 

• 5,9 MW myllyt ja niiden 
• korkeus on 225-260 m. 

Paistikassuolle ollaan kaavoittamassa 

• 10 MW ja 
• 300 m korkeita myllyjä.

Kuinka tehokkaasti tuulivoimaloiden ääni voi peittää kaikki luonnolliset ympäristön äänet??

Tuulivoimala-alue Jämsä Paistikassuo

Tuulivoimala-alue  Pudasjärvi Tolpanvaara

Laskettelun jälkeen tummaa rommia

Kävin heti aamusta laskettelemassa. Sen verran sohvalla paleli laskettelun jälkeen useamman tunnin, että oli turvauduttava vanhaan konstiin. Otin kaapista Balticin tummaa rommia ja oikein reilun huikan nappasin. Loppui paleleminen ihan top tykkänään. Vanhat konstit on parempia kuin uudet. Mitä lie ne uudet sitten ovatkaan, tiedä häntä. 

Täytyy taas muistaa ja muistuttaa, että Himokselta ei pääse pois sunnuntaina klo 11-12 ilman puhallutusta. Koettu on. Tämä on hyvä. No nythän olen jo kotisohvalla, joten nou hätä.

Paistikassuon tuulivoimahanke herättää vastustusta

Jämsän Seutu 7.2.2025

Paistikassuon lähialueelle ei haluta tuulivoimaa, mutta siitä huolimatta alueelle kaavoitetaan tuulivoimaloita. Tämä uhkaa tuhota luontoarvot ja lisätä ihmisten pahoinvointia. Kyläläiset ja vapaa-ajan asukkaat vastustavat jyrkästi tuulivoiman saapumista lähialueille. Pääsyynä on meluhaitta aina kolmeen kilometriin saakka.

Paistikasuon tuulivoimaloiden lähialueella on 56 asuinhuoneistoa, jotka on alle kahden (2) kilometrin päässä tuulivoimaloista. Meluhaitta on ilmeinen. 

Kaavoituksen lähtökohtana on 10 MW tuulivoimalaitos, joka on 300 metriä korkea. Alueelle suunnitellaan 4-5 tuulivoimalaa. Tällä hetkellä Suomessa rakennettavat voimalat ovat 6 MW laitoksia ja huomattavasti pienempiä..

Tuulivoimamelu on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä asia, joka herättää paljon keskustelua ja huolta. Suomessa on vain muutama riippumaton asiantuntija, jotka todella ymmärtävät tuulivoimamelun moninaiset vaikutukset. Tämä tekee aiheesta entistä haastavamman käsitellä ja ymmärtää laajasti. Tuulivoimamelu ei rajoitu pelkästään kuultavaan meluun. Se sisältää myös infraääniä ja muita taajuuksia, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, vaikka niitä ei aina kuule.

Konsulttien tekemissä melumallinnuksissa on usein virheitä, jotka voivat johtaa harhaan. Näiden mallinnusten perusteella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja ympäristöön. Tuuliyritykset ovat tietoisia näistä virheistä, mutta vastustavat silti viimeiseen asti ympäristölupien tiukentamista. Tämä johtuu siitä, että tiukemmat ympäristöluvat voisivat hidastaa tai estää uusien tuulivoimahankkeiden toteutumisen.

On tärkeää, että tuulivoimamelun vaikutuksia tutkitaan ja ymmärretään paremmin. Riippumattomien asiantuntijoiden roolia tulisi vahvistaa ja heidän näkemyksiään kuunnella tarkemmin. Lisäksi melumallinnusten tarkkuutta ja luotettavuutta tulisi parantaa, jotta päätöksenteko perustuisi mahdollisimman oikeaan ja kattavaan tietoon.

Ympäristölupaprosessien läpinäkyvyyttä ja tiukkuutta tulisi lisätä, jotta tuulivoimahankkeet eivät aiheuttaisi tarpeettomia haittoja ihmisille ja ympäristölle. Vain näin voimme varmistaa, että tuulivoima on kestävää ja hyväksyttävää kaikille osapuolille.

Pitäisikö nykyisissä ja tulevissa päätöksissä kunnioittaa ihmisiä, jotka haluavat elää miljöössä, jossa ei näy eikä kuulu mitkään helkutin vatkaimet?

Jyrki Kokko
ja Paistikassuon vakituiset 

ja vapaa-ajan asukkaat

Kaupparatsu ei soittanut enää kelloa

Vihdoinkin olen päässyt tilanteeseen, missä kaupparatsu ei soita ovikelloa. Lippulappunen jäi ovenkahvaan. Edellinen kaupparatsu viime viikolla pimputteli muilla naapureilla ovikelloa, mutta meni meidän ohi.

Olen voiton puolella.

 

Jämsä talousarvio 2025 - 2.11 Talousarvion ja ‐suunnitelman sitovuus

Täytyi kerrata pari asiaa, liittyen Jämsän kaupungin päätöksentekoon. Oheinen teksti on otettu kaupunginvaltuuston päättämästä talousarviosta 2025 s. 41 alkaen. Asia liittynee menojen ylittymiseen ja siitä, miten ylitykset hyväksytään.

2.11 Talousarvion ja ‐suunnitelman sitovuus

Kaupunginvaltuuston on kuntalain 110 §:n mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet.

Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Jämsän kaupungissa suunnitelmakausi on neljä vuotta.

Talousarvio ja ‐suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnantehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja ‐suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kaupungin tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto‐ tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja ‐suunnitelmassa on käyttötalous‐ ja tuloslaskelmaosa sekä investointi‐ ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

Talousarvion sitovuus

Kaupunginvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota vuodelle 2025. Talousarviossa esitetyt perustelut sekä toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toimielimiä ja niiden alaisia talousyksiköitä sitovia. Liikelaitosten osalta noudatetaan kunnallisen liikelaitoksen ohjeistusta. Talousarviossa ovat liikelaitosta sitovia eriä: korvaus perus‐ ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta‐avustus liikelaitokselle, peruspääoma‐ tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot.

Toimielimillä ja niiden alaisilla yksiköillä on velvollisuus ottaa huomioon kaupunginvaltuuston ja ‐hallituksen asettamat talouden tavoitteet ja toimia siten, että tasapainoinen ja terve taloustilanne saavutetaan suunnitelmakaudella. Toimialojen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja koko kaupunkia koskevat tavoitteet.

Kaupunginhallitus antaa erikseen talousarvion yksityiskohtaiset täytäntöönpano‐ohjeet, jotka täydentävät kaupunginvaltuuston hyväksymää hallintosääntöä sekä talousarvion sitovuus‐ ja seurantaohjetta. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä talousarvion sitovuudesta ja puuttua vuoden kuluessa minkä tahansa määrärahan käyttöön.

Talousarvion määrärahojen käyttöön liittyvät erityisohjeet

• Talousarvioon merkityt toimialan menot ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Rahoitusosan osalta ottolainojen nettomäärä on sitova. Antolainojen ja takausten myöntäminen viedään tapauskohtaisesti valtuuston päätettäviksi, ellei niitä ole talousarvioon yksilöity.

• Talouden hoidossa on kirjanpitolain mukaisesti käytössä bruttoperiaate. Kukin toimielin ja ao. tilivelvollinen on vastuussa tulosalueen menoista ja tuloista erikseen. Tulojen ylittyminen talousyksikön käyttötaloudessa ei oikeuta menojen ylittämiseen.

• Talousarvion investointiosan hankeryhmäkohtaiset nettosummat ovat valtuustoon nähden sitovia. Talousarviovuodelle sisältyvät yli 500 000 euron talonrakennushankkeet ja niiden määrärahat ovat valtuuston nähden sitovia.

• Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia.

• Tilien käyttäjät ovat ensisijaisessa vastuussa määrärahan riittävyydestä lakimääräisten tehtävien osalta ja toissijaisesti kaikkien suunniteltujen tehtävien suorittamisesta. Lakimääräisten tehtävien suorittamiseen kaupunginvaltuusto on varannut riittävät määrärahat. Ehdotukset työohjelman tai toiminnan muutoksista, jatkamisesta tai lisäämisestä on tehtävä niin ajoissa, että kaupunginhallitus ja ‐valtuusto ehtivät ne käsittelemään talousarviovuoden aikana.

• Toimialojen on huolehdittava siitä, että tulot kertyvät ajallaan ja että kustannustason nousua seurataan huolellisesti.

• Taksat ja maksut tarkistetaan vuosittain. Maksujen ja taksojen tarkistaminen tarkoittaa myös niiden rakenteen ja määräytymisperusteiden tarkistamista. Hintoihin tulee sisällyttää yleiskustannuslisä sekä poistot ja laskennalliset korot, ellei sitä ole lain tai muun säädöksen nimenomaisen määräyksen perusteella kielletty.

• Työllisyysvaroin palkattavista henkilöistä tehdään työllistämissuunnitelma. Työllistämisyksikkö koordinoi ja ohjeistaa konsernin työllistämistä.

• Kuntien valtionosuuden, projektiohjeiden tms. avustuksen saannin ohjeita on tarkoin noudatettava. Mihinkään valtionosuuteen tai ‐avustukseen oikeuttavaan hankkeeseen tai hankintaan ei ole lupa ryhtyä ennen kuin on varmistettu valtionosuuden tai ‐avustuksen saanti, silloin kun se on hankkeen ehtona.

• Projektien kirjanpidosta ja käytännön talouden hoidosta ja kustannusten erittelyistä on kaupunginhallitus hyväksynyt erilliset ohjeet. Taloushallinto ohjeistaa tarkemmin projektien kirjanpidon.

• Kaupungin myöntämät harkinnanvaraiset toiminta‐ ja kohdeavustukset tulee asianomaisten toimielinten julistaa haettavaksi samanaikaisesti yhteisilmoituksella. Määräys ei koske kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja.

Hankinnat ja investoinnit

• Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hankintalainsäädäntöä ja hankintaohjetta. Talousarvioon perustuvat hankinnat on tehtävä taloudellisesti, suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti.

• Sovitut hankinnat tehdään keskitetysti materiaalikeskuksen kautta. Materiaali‐ ja palveluhankintoja koskevia puite‐ ja yhteishankintasopimuksia on noudatettava.

• Yli 10 000 euron hintaiset yksittäiset irtaimet hyödykkeet budjetoidaan investointiosaan. Pienten yksittäisten hankkeiden niputtaminen em. rajan ylittämiseksi tai hankinnan perusteeton pilkkominen em. rajan alittamiseksi on kiellettyä.

• ICT‐hankinnat tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Määrärahat sisältyvät eri yksiköille. Henkilökohtaiset laitteet hankitaan kaupungin leasing‐sopimuksella. ICT‐ hankinnoista on erillinen ohje.

• Tulosalueen esimies ja tietohallintopäällikkö voi päättää enintään 60 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta. Elinvoiman tulosalueiden esimies voi päättää 100 000 euron (alv 0 %) hankinnasta. Toimialajohtajat voivat päättää 100 000 euron (alv 0 %) hankinnasta toimialan tulosaluille.

• Tulosyksikön esimies voi päättää enintään 20 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta.

• Kustannuspaikan esimies voi päättää enintään 10 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai palvelun ostosta.

Tolpanvaaran voimalat vs. Jämsään tulevat

Tolpanvaaran tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetti on noin 140 MW. Voimalaitos sijaitsee Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Se koostuu 21 tuulivoimalaitoksesta, joiden yksittäinen kapasiteetti on 6,6 MW. Tuulivoimalaitoksen arvioitu vuosituotanto on noin 450 GWh.

Tolpanvaaran tuulivoimalaitoksen yksittäisten voimaloiden napakorkeus on 150 metriä. Roottorin halkaisija on 162 metriä. Voimalaitoksen kokonaiskorkeus maanpinnasta mitattuna on noin 231 metriä.

Tuulivoimalaitosten korkeus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa niiden tuotantoon. Mitä korkeammalla voimala sijaitsee, sitä paremmat ovat yleensä tuuliolosuhteet. Tolpanvaaran tuulivoimalaitoksen korkeus onkin erinomainen, mikä mahdollistaa sen tehokkaan sähköntuotannon.

Jämsään suunnitellaan 300 metriä korkeita voimaloita, joiden teho on 10 MW.

Tuulivoimaloiden äänimaailmaan Tolpanvaaraan läheisyydessä voit tutustua YouTube videolla. Jämsään tulevat tuulivoimalat on Tolpanvaaraa isommat.

Mäntäntien varressa Paistikassuon alueella on 56 asuntoa alle kahden kilometrin päässä voimaloista. Tolpanvaaran videolla etäisyys voimaloihin on yli 3 km. Äänimaailma tulee olemaan vähintään yhtä voimakas.

Jämsän tuulivoimaloiden koko verrattuna Näsinneulaan

Jämsässä tuulivoimaloiden kaavoituksen perustana on 300 metrinen tuulivoimala. Teho on 10 MW.  Luin aamulla 1.2.2025 Aamulehteä. Siinä oli esitetty Ylöjärven Kurun tuulivoimaloiden kokoa verrattuna Näsinneulaan, Tampereen maamerkkiin.

Jämsään on tulossa samankokoiset tuulivoimalat. Kuva kertoo kaiken. Todella iso on, näin täytyy todeta.

Kuva: Aamulehti 1.2.2025