tiistai 21. joulukuuta 2010

Ilkka Salminen - Mies paikallaan

Kerrankin on saatu Jämsän kaupunkiin kaupunginjohtaja joka ei pumpulilla silittele. Suur Jämsän asioiden hoitoon on saatu mies joka ei kaunistele ja kumartele. Asiat otetaan asioina, kuunnellen. Ja sen jälkeen toimitaan. Epäkohtiin puututaan. Alaisilta vaaditaan tehokkuutta, niin kuin johtajan pitääkin tehdä. Asioille annetaan määräajat, joissa selvitykset tulee tehdä. Ryhti ja kuri ovat nyt ainakin johtoportaassa arkipäivää. Toivottavasti se leviää koko kaupungin organisaatioon ruohonjuuritasolle saakka.

Salmisen suorat alaiset luottavat häneen, sen olen henkilökohtaisesti kuullut heidän suustaan. Suorastaan nauttivat tästä ryhtiliikkeestä. Kaupunginjohtajan alaisiin syntyneestä luottamuksesta syntyy tulosta, uskokaa vaan.

Tällä oikealla johtamisella saadaan kaupungin asioita kuntoon, yksi asia kerrallaan. Se ottaa oman aikansa. Muutoksesta aiheutuu epävarmuutta, joka luo tuskaa ja ahdistusta. Mutta loppujen lopuksi kaikki kuitenkin ajautuu aikanaan balanssiin ja stabiiliuteen.

Älkää te kansalaiset ruvetko heti lynkkaamaan miestä, jolla on halua ja kykyä laittaa asiat paremmalle tolalleen. Heti ollaan narua rasvaamassa.

Kaikkia harmittaa maksaa kunnallisveroa 21 %. Kaikissa keskusteluissa ihmisiä ottaa se päähän, se on oikeasti liikaa. Pitää tapahtua muutos, iso muutos, jotta veroprosentti laskee nykyisestä. Muutos ei tapahdu hetkessä kun rakenteisiin ja toimintatapoihin tulee muutoksia. Se kestää muutamia vuosia. Tämä hyvä työ on nyt alkanut.

Annetaan Salmiselle ja hänen alaisilleen työrauha hoitaa asioita.

perjantai 17. joulukuuta 2010

Lukion paikka

Jämsän lukion sijainti on vielä poliittisesti täysin ratkaisematta. Monen Koskelaisen suussa on kuntaliitossopimuksen kirjaimia, mutta missä on oikeasti paras paikka lukiolle?

Vaihtoehtoja on jo esitetty monia. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tietysti nykyisen rakennuksen korjaus. Sijainniltaan se on kohtalaisen hyvä paikka lukiolle. Toisena vaihtoehtona on ns. vanha kauppaoppilaitos Myllymäen kampuksella. Mieleen tulee, että riittääkö rakennuksen koko ja paikan sijainti ei ole oikein mielekäs. Kolmanneksi tulee terveydenhuolto-oppilaitos Auvilan kampuksella. Mutta riittääkö rakennuksen koko ja sen sijainti on hankala.

Mikäli lukio koetaan paikkakunnan opinahjona, on koulun sijaittava Seppolassa eli Jämsän keskustassa, kaupungin keskustaajamassa ja vielä sen ytimessä. Sitä ei tule sijoittaa korpeen, ei Myllymäkeen eikä Auvilaan ei peltojen eikä metsien keskelle. Tai jos ne kelpaavat kelpaa Alhojärvikin lukion paikaksi tai vaikka Partala. Mikäli paikka ei ole keskustassa lienee jo monelle helpompi kulkea vaikka Jyväskylään lukioon. Ja siellä kurssivaihtoehdot ovat aivan erilaiset kuin Jämsässä.

Jos noudattaisin perinteistä poliittista koillishämäläistä ajattelutapaa, niin oman edun nimissä Auvila olisi paras paikka, koska se on lapsillemme lähin paikka. Mutta kun en ajattele niin.

Odotusarvo lukion paikasta on Seppola. Jämsäläiset äänestävät sen sinne ja Koskelaiset Myllymäkeen. Taas tässä käy niin, että väkiluvun suhteessa Seppola tulee voittamaan äänestyksen.

Lienee vielä järkevää, että uusi kirjasto sijaitsisi samalla alueella kuin lukio. Joten mielestäni oikea paikka on Seppola, koska kirjasto palvelee lukiolaisia.

Kaikkihan sen tietävät, että Jämsä ei näytä 23 000 asukkaan taajamalta. Lisärakennusten saaminen keskustaan ja oikeille paikoille lisäisi Jämsän näyttävyyttä ja houkuttelevuutta. Aiemmin Kari Vaara on todennut, että Seppolan taajama tulee rakentaa tiiviiksi asuntojen ja palvelujen suhteen. Eli kaupungin pitää olla kaupungin näköinen. Tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä.

Mutta kun kristallipalloa ei ole, niin aika tulee näyttämään, missä Jämsän lukio tulee sijaitsemaan. Kädenvääntöä tulee olemaan ja sen tulemme näkemään.

Ja tästä alkaa poliittinen lobbaus.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Päätös on tehty

Viimeinen naula iskettiin arkun kanteen ja Jämsänkosken terveysaseman lääkäripalvelut siirretään Jämsään. Nyt kaikki palvelut saadaan samalla yhdellä ulko-oven aukaisulla ja tulet "terveenä" ulos. Nyt koskelaisena selviät yhden luukun taktiikalla. Matka Kosken terveysasemalta Jämsän sairaalalle on n. 5 min ja sekin on vain henkisesti pitkä matka. Isommissa kaupungeissa ei näin lyhyillä lääkärimatkoilla selviä missään.

Poliittisia päätöksiä tehdään näköjään melkein pääsääntöisesti omaa etua ajatellen. Lähes kaikki Koskelaiset äänestivät terveysaseman puolesta ja Jämsäläiset siirtoa Jämsään.

Tämä äänestystulos oli lähes väkilukupohjaan perustuva lopputulos. Jämsäläisiä on n. 13 000 ja Koskelaisia n. 8 000. Ja äänestystulos oli 25 / 17 ja yksi tyhjä. Ja väkilukupohjainen tulos olisi ollut 25,6 / 16,4 ja yksi tyhjä.

Miksi juuri kukaan ei ajatellut Jämsän kaupungin etua? Ajateltiin vain seuraavia kunnallisvaaleja varten. Äänestykset pitää perustua tietoon, mikä on Jämsän kaupungin edun ja kansalaisen edun nimissä järkevintä.

Nimilistalta erottuivat vain kaksi henkilöä, joiden äänestyspäätös perustui Jämsän edun nimissä tapahtuvaan ajatteluun. Tarmo Konstari äänesti järkeä käyttäen eli terveysaseman siirtoa Jämsään. Lisäksi Leena Valkeajärvi kuitenkin uskalsi äänestää tyhjää, vaikka onkin koskelainen. Hän tiesi tarkkaan kuinka toiminta on järkevintä yhden katon alla. Tosin uskallus äänestää siirron puolesta jäi uupumaan, mutta se hyväksyttäneen. Rohkea päätös.

Päätös on tehty, pulinat pois. Mutta milloin nähdään päätöksiä, jotka perustuvat järkipäätöksiin eikä oman edun nimissä tapahtuviin äänestyksiin? Kahdelle poliittiselle päättäjälle Tarmolle ja Leenalle nostan hattua, hienoa ja rohkeaa toimintaa päätöksenteossa. Mutta taitaa olla paljon vettä virrannut Jämsänjoessa ennen kuin päätökset eivät perustu vanhaan Jämsä-Jämsänkoski asetelmaan, eikä mihinkään muuhunkaan akseliin.

perjantai 10. joulukuuta 2010

Johtajien palkat OK

Jämsän kaupungin johtajien palkkakeskustelu on saanut aivan liian suuret mittasuhteet. Heidän vastuualueensa, alaisten määrä ja työaikansa ovat aivan sopusoinnussa palkkaan nähden. Jos palkkoja verrataan muiden kaupunkien johtajien palkkoihin, niin linjassa ollaan.

Pertti Riihinen kirjoitus johtajien palkoista on aivan populistinen. Itse Riihinen on hakeutumassa tehtävään, missä kokonaispalkka on kaupungin johtajien palkkaakin suurempi. Kansanedustajan palkka on 6335 € ja sen päälle tulee kulukorvaukset ja muut etuudet eli ylitse paukkuu ja roimasti.. Tämä jos mikä on populismia.

Paikallislehden palkkakirjoittelu sekä toimittajien että kansalaisten osalta lähestyy jo iltapäivälehden uutisarvoa eli nollaa.

Johtajilla on oltava johtajien palkka, vastuun mukaisesti. Piste.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Missä positiivisuus?

Jämsän Seutu -lehteä olen lukenut ahkeraan jo vuosikymmenien ajan. Viime aikoina mieleeni on jäänyt ikävä negatiivinen jälkimaku lehden jutuista. Lehti sisältää runsaasti negatiivista informaatiota Jämsän seudusta. Kun joku asia pulpahtaa esiin, niin sitä ruoditaan useissa lehdissä useiden päivien ajan. Useita ikäviä ja pitkiä tarinoita on mm. Rasua, Himos, uusi Vitikalan koulu, ja lukemattomia muita. Mielestäni Jämsän Seutu ei ole tarkoitus olla mikään iltapäivälehti vaan paikallislehti.

Jämsän Kaupungin strategiassa on tavoite saada Jämsä nousuun. Tarkoitus on luoda seutukunnalle positiivinen ilmapiiri. Tämä jatkuva ja puuduttava negatiivinen lehtikirjoittelu ei yhtään edistä syöksykierteen pysähtymistä. Itse päätoimittaja Hyytisen pitää ottaa pieni tuumailutauko, katsoa peiliin ja pohtia, mikä on seutukunnan parhaaksi.

Kaiken paha ja alku on Jämsän Seudussa tämä tekstari palsta. Tuntuu, ettei kellään ole asiat hyvin, ainaista marmatusta, valitusta ja mollaamista. YÄK. Masentaa.

Lisäksi Suomi24 nettikirjoittelu on vain ja ainoastaan negatiivista kirjoittelua Jämsä asioista. Miettikää ihmiset mitä sinne kirjoitatte. Kaikki negatiivinen kirjoittelu sinne, on kuin kovalla pakkasella omaan sukkaan pissaisi, hetken tuntuu mukavalta ja sitten paleltaa.

Jämsän on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä paikka asua. Menkää ulos kävelylenkille ja aistikaa kuinka hienosti asiat oikeasti ovatkaan. Ajatelkaa asioita positiivisesti. Olkaa iloisia. Jämsä nousuun positiivisella imagolla..

torstai 11. marraskuuta 2010

Kielletty homokeskustelu

Viime viikkoina on mediassa keskusteltu vilkkaasti homoliitoista ja siitä kuinka kirkko suhtautuu asiaan. Avioliitot ja avioliitoissa tapahtuvan seksielämän kaikki pitävät normaalina. Lesbosuhteiden kanssa on jo näkemyseroja. Heidän seksuaalinen käyttäytyminen on vielä jotenkin ymmärrettävää. Mutta se vaikein tapaus on homosuhteet. Heidän välinen seksuaalinen toiminta on useiden mielestä rivoa, irstasta ja aivan sopimatonta.

Kaikki keskustelu, mikä tämän asian tiimoilta on käyty, on keskittynyt vain asian viereen, ei asian ytimeen. En ole huomannut kenenkään kirkon edustajan edes sivunneen tätä asian ydintä eli homosuhteissa tapahtuvaa seksuaalista elämää. Tähän asian ytimeen kirkko ei ole ottanut kantaa, vaikka siitä oikeasti olisi pitänyt keskustella. Asia on vaikea keskustelun kohde. Mutta ei miksi edes Ilkka Palmu ole loistavissa kirjoituksissaan sivunnut asiaa, vaikka hänellä on aina sanat loistavasti hallinaassa.

Saa nähdä milloin alkaa kirkossa asioiden käsittely sen oikeilla nimillä, eikä vain keskustella asian vierestä.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Energiansäästölamppu - kupla

Asun sähkölämmitteisessä talossa. Ostin kokeeksi energiansäästölamppuja. Pääkoppaani rupesi kivistämään ja oli pakko laskea teinkö järkiostoksen.

Korvasin 60 W lapun vastaavalla energiasäästölampulla 11 W. Ja laskin lamppujen vuosittaiset kustannukset energiankulutuksen ja hankintahinnan/kesto osalta.

Energian kulutus on 60 W lampulla 4,19 €/a. Tulokseen päädyin seuraavilla arvoilla: lamppu on joka päivä päällä 6 h, sähkön hinta (siirto ja energia) on 10,62 snt/kWh ja sähköenergiasta syntyy 70 % lämpöä (Motiva). Energiansäästölampulla energian kulutus on 1,28 €/a arvoilla 6 h, 10,62 snt/kWh ja 30 %.

Hankintahinta ja pitää myös huomioida vuositasolla, koska niissä on oleelliset erot. 60 W lamppu kestää 800 h, vuodessa kuluu siten 2,74 lamppua ja kun hankintahinta on 50 snt/kpl, niin nämä tekevät 1,37 €/a. Energiansäästölampulla laskenta-arvot ovat 10 000 h, 0,22 kpl/a ja 10 €/kpl.

Eli yhteenveto. Tavallinen 60 W hehkulamppu kuluttaa rahaa sähkön muodossa 4,19 €/a ja sen hankintakustannukset vuodessa on 1,37 €/a, yhteensä 5,56 €/a. Energiansäästölampun vastaavat luvut ovat 1,28 €/a ja 2,19 €/a eli yhteensä 3,47 €/a.

Yhden 60 W hehkulampun korvaaminen 11 W energiansäästölampulla säästää 2,09 €/a. No se ei ole juuri mitään. Ja kestääkö energiansäästölamppu 10 000 h? Kaikki riippuu siitä onko tästä vaihdosta hyötyä.

Mutta jos laitankin tämän energiansäästölampun ulos pihaa valaisemaan, niin silloin 60 W korvaaminen 11 W energiansäästölampulla tuo hyötyä 10,58 €/a. Tällöin laskelmasta poistettiin tämä Motiva nettisivuilla ollut lämmön vaikutus. Tämä on jo merkittävä luku.

Mutta lopputulemana energiansäästölampun tuomat median ilmoittamat hyödyt on jokseenkin kupla. Vaikka noita laskelmissani käyttämiäni arvoja muuttelisi, niin oleellisesti se ei vaikuta lopputulokseen.

Ihmisten pitää keskittyä ostamaan led -lamppuja, koska niillä saadaan paremmat säästöt. Mutta sen laskelmat teen joskus myöhemmin.

Ja nyt rupean odottelemaan syksyn pimeneviä iltoja sähköpatterin lämmössä ja hehkulampun valossa.

perjantai 24. syyskuuta 2010

Haja-asutusalueen jätevedet

Katsoin tuossa eilen torstaina 24.9. A-Talk ohjelmaa TV1:ltä. Ja jäin miettimään ohjelman antia. Siinä puhuttiin vesistöihin tulevasta fosforikuormituksesta ja siitä mistä ne tulevat. Yksikään uusi myytävä puhdistamo ei toimi vaihtuvissa Suomen säissä halutulla tavalla. Ihmiset uhraavat taajama-alueen ulkopuolella tuhansia euroja puhdistamojen laittamiseen. Perinteinen sakokaivotekniikalla syntyvä jätevesi kahden hengen osalta tuottaa noin 0,8 kilon fosforikuormituksen ympäristölle. Ja yhden apulantasäkin levittäminen omalle pihamaalle aiheuttaa jo 8,0 kilon kuormituksen. Maatalouden kylvämät apulantamäärät aiheuttavat vähintään kymmen tai satakertaiset tai tuhat kertaiset fosforikuormitukset vesistöön.

Lehmien, hevosten ja muiden kotieläinten uloste ei varmaankaan ole mitään, koska ne saa kakkia pitkin ja poikin ympäri peltoja. Talvella lehmien lantakin ajetaan jäiselle pellolle ja kevät aurinko sulattaa lumet. Sulamisvedet huuhtovat pellolle levitetyt ainekset vesistöihin. Tämäkään ei ole haloota tuottava ilmiö. Sitten hirvet ja muut metsän eläimet saavat kaikkia aivan minne tahtoo. Ei tuota tämäkään haloota. Ja vesilinnut mm. sorsat saavat kaikkia aivan suoraan vesistöön ja sekään ei tuota haloota. Mutta ihmisen kakki? Se on aivan mahdoton ongelmajäte. Se pitää pullottaa, maksoi mitä maksoi. Ja se pitää tehdä vehkeillä, jotka eivät edes toimi.

Jäin miettimäänkin, mihin on kadonnut ihmisten kokonaisuuden taju? Paljonko on paljon? Ja mikä on kokonaisuus?

Hyvää syksyn jatkoa kaikille kakin pullottajille. Jäädään odottelemaan aurinkoisia kevätpäiviä.

torstai 23. syyskuuta 2010

Puhdas Jämsänjoki

Suurin osa lukijoista muistaa ajat, jolloin Jämsänjoki oli keskustamme takapiha ja todellinen likaviemäri. Vesi oli todella likaista 60 luvulta aina 80 luvun loppuun saakka. Itse muista kesiä 80 luvun alusta, kun joella lillui vihreitä meduusan näköisiä klönttejä ja joki kupli kuin kotiviiniastia. Jätteet mätänivät ja siitä muodostui metaania. Nuoriso teki talvella jäähän metaanin purkausreikiä ja sytyttivät sen tuleen, iloisesti paloi. Ajat ovat muuttuneet. Joessa virtaa nykyisin puhdas vesi. Kapeilla kohdilla on joen pohjassa sinistä Jämsäläistä savea. Leveissä lahdekkeissa on varmaan jäämiä teollisuudesta, mutta antakoon niiden siellä rauhassa levätä. Keväisin tulvien aikaan koko joen vesi vaihtuu kerran vuorokaudessa. Hitaimman virtaaman aikaan veden vaihtumiseen kuluu noin 2 viikkoa. Tästä laskettuna joen vesi vaihtuu noin 170-190 kertaa vuoden aikana. Nykyisin kuha elää joessa ja samoin on löydetty rapuja. Nämä ovat selvä puhtaan veden merkki. Mutta kuinka ihmiset saataisi uskomaan, että joki ei ole enää se muistamme likaviemäri, vaan se on puhdas uimakelpoinen ja arvokaloja kuhiseva keidas. Se on meidän Jämsäläisten hieno ja kerrassaan upea luontokohde, josta meidän pitää ottaa kaikki hyöty irti. Pitäkäämme joki puhtaana ja nauttikaamme se kauneudesta.

Populisti Paakkanen

Taas tuli luettua Arja Paakkasen mielipidekirjoitus, Jämsän Seutu 20.9.2010. Arja - päätökset tehdään tietyssä järjestyksessä ja siihen vaikuttaminen ennakolta on hyvin järkevää, ei jälkikäteen. Mutta kun päätökset on tehty lain ja säädösten mukaisesti, niin jälkeen kaikkien pitää puhaltaa yhteen hiileen päätösten mukaisesti. Kaikenlaisen populistinen jälkivatvominen ei ole mielekästä, ne päätökseen vaikuttavat keskustelut on jo käyty, sorry vaan. Eikä pidä viimeiseen saakka lehtien palstoilla toitottaa, että ”voi voi huono päätös, se olisi pitänyt tehdä näin ja näin”. Tämä asioiden populistinen vatvominen ei edistä yhtään mitään. Ehdotankin, että kaikkien, yhteisistä asioista kiinnostuneiden pitäisi keskittyä keskusteluun ja vaikuttamiseen jo asioiden valmisteluvaiheessa. Se on sitä oikeaa politiikkaa, yhteisten asioiden ajamista. Ja päätöksen jälkeen puhalletaan yhteen hiileen yhteisen päätöksen hyväksi.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Uusi johtaja

Jämsän kaupunginjohtaja vaihtuu. Toivottavasti uusi johtaja omaa suunnilleen samoja piirteitä kuin edellinen. Nyt pitää katsoa eteenpäin. Menneet ovat menneitä. Tulevan johtajan tulee olla suoraselkäinen. Hänen tulee pitää suitset tiukalla varsinkin talouden ja henkilöstön saralla. Kahvipöytäkeskustelujen mukaan omat miehet eivät kelpaa, vaan tarvitaan sisäpiirin ulkopuolinen, joka osaa katsoa avarakatseisesti Jämsän nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Hänen tulee olla rohkea, joka tekee myös vaikeat päätökset. Kansa haluaa, että ote on tiukka, mutta herrasmiesmäinen. Hänen tulee kuunnella kansaa ja olla luova ajattelija. Lopuksi hänen tulee tehdä itse päätökset. Kissat pitää nostaa pöydälle ja kaikki kivet tulee kääntää. Pyhiä asioita ei saa olla, kaikki asiat on otettava käsittelyyn. Selkeäsanaisuus on hyve, sitä kansakin ymmärtää. Tarvitsemme Johtajan isolla jiillä. Tervetuloa uusi kaupunginjohtaja Jämsään.

Hienoa Himos alue

Monet meistä muistavat Patalahden takaisen alueen 80-luvulta. Oli peltoa, metsää ja muutamia maalaistaloja. Kun nykynäkymää vertaa vanhaan, niin paljon on maisema ja siellä tapahtuva toiminta muuttunut. Laskettelurinteitä on yli 20, hisseineen. On ravintoloita, hotelli ja kauppoja. Vuokraustoimintaa on useilla eri osa-alueilla. On kesäteatteri, savusauna, Areena, golf-kenttä ja paljon, paljon muuta. Alue on muuttunut useiden henkilöiden työpaikoiksi ja asuinpaikoiksi. Ihmisiä vilisee siellä sun täällä rinteillä, pelloilla, järven jäällä ja mäkien päällä. Mökkikylät ovat levittäytyneet Patalahden ympäristöön, mäkien rinteille ja päälle. Myös mökkiasumuksia on kilometrien päässä Himos-alueelta. Kaikki tämä on saanut alkunsa Juhani Ojalan hienosta ajatuksesta rakentaa Etelä-Suomen isoin laskettelukeskus juuri tälle alueelle. Tästä ajatuksesta on kasvanut ja rakentunut koko Himoksen alue. Alue on jo nyt hieno kokonaisuus ja se tulee vielä kasvamaan ja kehittymään. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kaikille yrittäjille, jotka alueella toimivat. Kehittäkää aluetta innolla ja yhdessä eteenpäin. Kiitoksia Teille kaikille.

perjantai 5. helmikuuta 2010

Vesistön tila

Pohdiskeluni koskee vesistön tilaa Kankarisvedellä ja Jämsän joella. Kuten kaikki tietävät, niin Kankarisveden laatu on heikohko ja samoin Jämsänjoen. Suuri yleisö ei tiedä mikä on Jämsänkosken yläpuolisen veden vaikutus Jämsänjoen veden laatuun suhteessa tehtaalta tulevaan jäteveteen. Ja juuri siksi tämän jutun kirjoitan. Tietoni vesistöjen tilasta perustuvat mitattuun faktaan. Jämsänkosken yläpuolisten soiden ja maatalouden kuormitus on 20 kertaa suurempi kuin tehtaan aiheuttama. Eli 1 osa Jämsänjokeen tulevasta kuormituksesta johtuu tehtaasta ja 20 osaa tulee ylävesien soilta ja maataloudesta. Tehtaan vesien puhdistamiseen on panostettu viime vuosikymmeninä erittäin paljon, mikä on erittäin hieno asia. Siitä täytyy antaa erittäin suuri Kiitos UPM:lle. Mutta Soilta ja maataloudesta tuleviin päästöihin ei ole paneuduttu erittäin vähän tai ei juuri ollenkaan. Mökkiläiset ylävesillä kärsivät paljon veden erittäin heikosta laadusta ja samoin kuin kalastajat. Mutta mitä asialle pitäisi tehdä ja kenen puoleen tulisi kääntyä? Mielestäni Kankarisveden asukkaiden pitäisi vaatia Keski-Suomen Ympäristöpiiriä toimenpiteisiin asian saattamiseksi huomattavasti parempaan kuntoon. Mielestäni asian moottorina pitäisi olla vaikkapa seutukuntaa edustava Vihreiden puolue tai jokin muu luonnonsuojelua ajava taho. Toivoisinkin, että asiaa ruvettaisiin ajamaan ponnekkaasti yhdellä rintamalla. Kankarisveden tila on saatava huomattavasti parempaan kuntoon kuin mitä se on nykyisin. Sitä myötä Jämsänjoen tila myös kohentunee. Joten tuumasta toimeen ja Kankarisvesi loistovirkistysalueeksi.