lauantai 28. syyskuuta 2019

Konsultin tarve

Useasti otetaan konsultti hoitamaan asiaa, mutta miksi?

No jos organisaatiolla ei ole halua eikä kykyä toteuttaa joku asia, niin sitten tarvitaan konsulttia. Eihän siinä mitään järkeä ole ottaa konsulttia, mutta jos muuten ei päästä asioissa eteenpäin.

Totuus on, että konsultin näkemykset ovat erilaiset ja toimiva organisaatio ei halua niitä toteuttaa. Jos näin käy, niin konsultin aikaansaannokset menevät mappiin pölyttymään.

Mitä sitten tehdään?

Päättäjät toteavat, että homma ei etene konsultin suuntaviivoilla ja päättäjien sopimalla tavalla.

Siis vaihdetaan johtaja, joka ei toimi annettujen ja sovittujen asioiden mukaisesti.

perjantai 27. syyskuuta 2019

Turpeen tuotanto ja käyttö

Tutkailin VTT:n tiedotetta 2550 Turpeen tuotanto ja käyttö, jotta ymmärtäisin edes perusteen, mitä turpeen käyttö tarkoittaa.

Tiedote on yli 100 sivua pitkä. Ohessa kuvaruutukopioita tiedotteesta. Itse tiedote löytyy täältä, linkki.

Tarkempi turpeen "tuntemus" syntyy vasta on, kun on huolella lukenut tiedotteen.

Näyttää olevan hyvä peruspaketti turpeen ihmeelliseen maailmaan.












keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Julkisen talouden toteuman ennustaminen loppuvuonna

Vuosia olen jo ihmetellyt, kuinka kuntatalouden tuloksen ennustaminen on vaikeaa. Nyt kun vuotta eletään jo lopun puolella, niin on jälleen aika jo saada hyviä ennusteita, kuinka tästä vuodesta on selviydytty.

Tämä vuosi ei osoita poikkeusta edellisistä vuosista. Saatetaan olla muutama miljoona pakkasella tai sitten useampi. Edellisenä vuonna puhuttiin, että tappiota tulee useampi miljoona ja oikeasti tehtiin hiukan positiivinen tulos.

Siis vuodesta toiseen on talouden johtaminen ollut hyvin haasteellista. Parhaissa laskelmissa ja niiden eroissa on useiden miljoonien eroja - "Siis miljoona sinne tai tänne tai useampikin".

Yritysmaailmassa eletään kuitenkin pedanttien eli erittäin tarkkojen kuukausituloksien kanssa. Siihen olen tottunut.

Julkisella sektorilla joka 4 kuukauden välein eli kvartaaleittain saadaan mielestäni arvauksia jonkun miljoonan tarkkuudella, missä mennään. Ja niiden arvioiden tai arvauksien välillä on oikeasti eroa muutamia miljoonia.

Hyvinkin laaja-alaiset arvaukset johtuvat mitä erinäisimmistä tekijöistä, laskutus laahaa perässä, muiden päätöksistä ja monen moisesta muusta tekijästä. Ja niin sanotusti kaikkea muuta. Näin sitä vuodesta toiseen meille luottamushenkilöille esitetään.

Oman ennusteeni mukaan, jos mikään ei muutu, niin 2020 eletään edelleen samanlaisilla arvauksilla, joissa tulee olemaan useamman miljoonan ero. Eletään kuitenkin kokonaisuudessaan suuruusluokaltaan sellaisessa 150 miljoonaan euron maailmassa.

Miksi julkisen sektorin ja yritysmaailman talouden hoidossa on niin isot erot?
Johtuuko se tekijöistä vai toimintaympäristöstä?

Pedantille insinöörille on tullut ja tulee jatkossakin isoja näppyjä nenän päähän.

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

eFatbike - Rasuanniemi

Pakkasyön jälkeen aurinko paistoi ja oli muutama aste lämmintä. Suunnaksi otin Rasuanniemen. Ja taktiikkana oli matkan varrella kurvailla ihan minne sattuu ja mieleen juolahtaa.

Ensin ajelin Pispalan läpi Kellokalliolle. Siitä sitten Linnasenrinteen ja Jämsänkosken keskustan kautta Virtasalmelle. Toijalan asuntoalueen loppupäässä käännyin Kankarisveden rantaan. Täytyy todeta, että polut on Toijalan alueelle erittäin mukavia ajella.

Rasuanniemeen oli helppo ajella, vaikka polku oli hieman kivinen ja juurinen. Ihmisiä oli jokseenkin paljon liikkeellä aurinkoisena sunnuntaina. Ajelin pitkin Rasuanniemen rantoja. Välillä toisilla kohdin tuntui kuin olisin ollut mukulakivikadulla, toisinaan taas oli aivan tasainen ja kova hiekka. Vesi oli todella alhaalla. Alempana kuin viime vuonna. Niemen kärjen oli joku valloittanut ja laittanut sinne "viirinsä".

Paluumatkalla tulin Toijalan kautta metsäkonekoululle. Siitä ajelin pitkin Miekkainpetäjän kangasta. Lopotin kautta on aina mukava ajella. Kelhän kohdilta menin joen rantareitille. Keskustan kautta kurvasin ja Lamminsuolla otin loput höyryt pois päästäni. Sitten olinkin Pispalassa.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 29,8 km
Aika 1:41








keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Hampaan korjaus huipputekniikalla

Poskihampaani juurihoidettiin vuosia sitten. Sitten jossain vaiheessa juurihoidettu hammas lohkesi. Korjaus tehtiin parhaan tiedon ja taidon mukaan titaanisilla tapeilla ja muovilla. Ajastaan hammas kuitenkin taas petti ja sitä korjattiin uudelleen vastaavin konstein. No olosuhteisiin nähden siitä tuli hyvä, ottaen huomioon haasteellisen hampaan.

Ongelmana oli kuitenkin hampaan puhtaanapito välistä. Ja rako oli sen verran iso, että se keräsi kaikenlaisia riekaleita, joita piti poistaa ruokailun jälkeen.

Nyt kävin kunnallisessa hammashoidossa Jämsässä, jonka palveluntarjoajana on Pihlajalinna Otin ongelmallisen hampaan puheeksi. Hammaslääkäri suositteli, että poistetaan hammas melkein juureen saakka ja rakennetaan hammas uudelleen.

Varasin Jyväskylästä Pihlajalinnan toimipisteestä Cygnaeuksenkadulta 1 h + 1 h, peräkkäisille päiville. Ja kerroin, että olen tulossa Pihlajalinnan Jämsän toimipisteestä.

Ensimmäisellä käynnillä hammas "jyrsittiin" pois ns. juureen saakka. Ja sen jälkeen sadantonnin euron vehkellä otettiin "valokynällä" purukalustosta erittäin tarkka kolmiulotteinen kuva. Sitten ylä- ja alahammasrivistö vedettiin hiirellä kuvaruudulle. Hammaslääkäri "sijoitteli" ne sopivasti ja teki pientä hienosäätöä.

Miten homma jatkui?

Lopuksi painettiin Enter -painiketta  Kellarissa alkoi "jyrsin" tekemään juuren päälle tulevan hampaan palan. Sekin laiten maksoi muutaman kymppitonnin. Varmuudeksi tehtiin 2 kpl hampaita, hieman erilaisia. Ensimmäisen työpäivän jälkeen hampaat (2 kpl) maalattiin työpäivän päätteeksi.

Toisena päivänä hampaan pala paistettiin. Molempia paloja kokeiltiin ja toinen istui paikalleen kuin nenä päähän. Siihen sen sitten sementoitiin paikoilleen. Siinä se on kuin nenä päässä, tyköistuva. Ja taas on hammas kunnossa.

No mitä maksoi?

Perinteisellä tekniikalla hampaan tekeminen olisi maksanut yli 1000 € ja olisi kestänyt pari viikkoa. Huipputekniikan normaali hinta olisi ollut noin 620 €. Jämsästä ohjatut potilaat saivat alennuksen ja hinnaksi muodostui 495 € (omasta pussista).

Kaiken tämän mahdollisti huipputekniikka; tarkka kolmiulotteinen kuva, keraamien aihio ja erittäin tarkka tietokoneohjattu jyrsin. Kyllä siinä oli insinöörin ilo ihmetellä erittäin hienoja teknisiä laitteita. Voi sitä kysymysten tulvaa, mikä pulppusi.

Käytiin myös hammaslääkärin kanssa kellarissa ihan silmäilemässä sitä jyrsintä, mikä hampaan fyysisesti eki. Laitteen koko oli kenkälaatikon ja banaanilaatikon välistä.

Hyvin on Jämsässä asiat mallillaan. Suosittelen vastaavaa operaatiota kaikille tarvitsijoille.

Kiitos.

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

eFatbike Himos Jämsä-Saunakylä

Aloitetaan matka Himos Centteriltä etelään Säyryläntietä pitkin. Kun se päättyy, niin mennään noin 30 m oikeaan ja sitten vasempaan joen rantaan. Sitä pitkin sitten ajetaan rantaa pitkin aina kolmannelle sillalle saakka ja just sitä ennen noustaan tielle (kts. tarkempi kartta). Ajetaan keskustan kautta Lamminsuon puistoon, kirkolle ja Auvilaan. 

Sitten mennään hetken matkaa Auvilantietä ja itse asiassa jatketaan mutkasta suoraan Kastjärventielle. Kastjärven pohjoispäässä on kota linkki, jossa voi pitää taukoa. Sitten ajellaan vaan eteenpäin aina Syväjärven ohitse. Tullaan risteykseen ja mennään suoraan Paljakantietä. 

Jatketaan ajoa teitä Niemenkylätie, Moiskalantie ja Ruonanlahdentie. Sen jälkeen ylitetään 9-tie. Matka jatkuu Pataniementietä. Saunakylä sijaitsee noin 500 m päässä valtatieltä. Siinäkin voi pitään taukoa. Pataniementien jälkeen ajetaan Patajoentietä aina Centterille saakka.

Reitillä on pituutta noin 33 km.



eFatbike Himos (pitkä)

Himoksen pitkä eFatbike reitti kiertää koko Jämsäniemen. Matkan varrella Päivänne pilkottelee sieltä sun täältä.

Ensin ajetaan Patajoentietä Pohjois-Himoksen ohi Sammallahteen. Kyltin mukaan käännytään oikeaan Tarvajärventielle. Alkupätkällä on iso lammastila. Ajastaan kun polkee ja polkee, niin saavut Vaheriin. Satamassa on nuotiopaikka. Siinä voi eväitä nauttia ja katsella Päijänteelle.

Sitten tullaan takaisin Vaherin ristille ja käännytään vasempaan. Ensin tullaan Tyryyn ja sitten Heilaan. Turkinkylältä käännytään vasempaan Jokisuuntielle eli Jokisuuhun. Nielevänojan suulta näkyy hyvin Jämsänjoki. Turkinkyläntien risteyksessä käänny vasempaan. Sitten kannattaa koukata Peuramäentien kautta, niin ei tarvitse asfalttia ajella. Loppupyräys onkin Säyryläntien pyörätietä.

Matka on noin 48 km. Ei paha ollenkaan sähköläskille, jos perse kestää.

eFatbike Himos (keskipitkä)

Himoksen keskipitkä reitti vie pyöräilijän erittäin kirkasvetisen järven rantaan, missä on nuotiopaikka ja laavu. Veden kirkkauden johdosta se on erittäin hyvä paikka snorklaukselle.

Reitti alkaa siten, että ensin ajetaa Loilontien päähän ja käännytään vasempaan. Sitten ns. sikalan kohdalta käännytään oikeaan Karhumäen tielle. Jos Loilontiellä ei ollut kunnon nousua vielä, niin Karhumäentiellä se sitten on. Siinä pääsee koettamaan eFatbikea ja omaa kuntoa. 

Laavulle on paras neuvoa kännykän avulla, karttasovellus. Ohessa karttapaikan linkki.

Laavulta matka jatkuu eteenpäin Karhumäentietä. Ylimmällä kohdalla on entinen lannoituslentokenttä. Tie on siitä eteenpäin aika "murkulainen", isokivinen. Mutta rauhallinen meno sähköläskillä onnistuu. Lentokentältä laskeudutaan Vaherintielle erittäin pitkää alamäkeä.

Turkinkyläntie on asfalttia ja maalaismaisemaa. Tylsää se on asfaltilla ns. ajella. Kannattaa ajaa kartan mukainen lenkki Peuramäentien kautta. Loppupätkä onkin Säyryläntien pyörätietä.

Reitin pituus on noin 26 km. Se on ns. pikkupyräys ja toisin sanoen helppo nakki.


lauantai 14. syyskuuta 2019

Arkeologisella kävelyllä

Koitti lauantai ja viime sain viikolla viestin, että Materkankaalla on MML:n rinnevarjostus -kuvan perusteella symmetrinen kuvio.

Aukaisin MML:n karttapaikan ja etsin kuvion. Tein siitä paikkamerkinnän ja lähetin linkin puhelimeeni. Tekniset valmistelut kävelylle oli tehtynä.

Niinpä lähdimme matkaan. Auto jätettiin Peuramäentielle. Sitten alkoi tarpominen. Maasto oli moninainen, kaadettuja puita, tiheikköjä ja vanhaa kuusimetsää. Kännykää silmäilimme aina silloin tällöin, jotta tiesimme minne piti mennä. Ja hirvikärpäsiä oli muuten runsaasti.

Ajastaan saavuimme kohteeseen. Kaksi isoa kiveä vielä varmensi paikan. Aikamme siinä katseltiin ja maastosta emme löytäneet sellaista symmetristä kuviota. Tarkistimme molemmista kännyköistä sijaintimme ja vielä kahdella eri sovelluksella. Olimme oikeassa paikassa. No eihän tuo pettymys ollut, koska emme uskoneet löytävämme mitään. Mutta nyt se on tarkistettu.

Kokemushan oli tuokin. Aurinkoisena syyspäivänä voi tehdä ihan, mitä mieleen juolahtaa.

Karttalinkki






perjantai 13. syyskuuta 2019

eFatbike - Himos (helppo)

Ohessa pikkuhelppo reitti varustettuna reilulla nousulla. Ensin kierretään Kuikkajärvi (Kuolemanjärvi) ja sitten noustaan Länsi-Himoksen päälle. Kannattaa ajella ihan Mukkeli -rinteen päälle maisemien takia. Sitten siitä lasketaan alaspäin Pohjois-Himoksen risteykseen. Siitä sittten ylöspäin pohjoiseen ja Muurajaispolun päästä käännytään pururadalle. Sitten parin raatomäen jälkeen saavut Keski-Himoksen näköala-laavulle. Sitten reitti jatkuu kiertäen päällisen pururadan. Pohjois-Himokselta laskeudutaan siirtymää Keski-Himoksen juurelle ja siitä on enää luikaus Centterille.

Reitin kohokohdat on maisemapaikat kolmessa eri paikkaa.

Reitillä pääsee oikein kokeilemaan, mihin sähköläskipyörä pystyy.

Reitin pituus on noin 11 km.


eFatbike - Himos

Lähdin kokeilemaan Himokselle suunnittelemaani turistireittiä. Parilla kohtaa kartalla (sininen) on ajaminen hieman vaikeaa, kivistä ja märkää. Ihan helppo reitti ei ole. Ensimmäisen laavun jälkeen on kallioinen, kivinen ja märkä kohta. Kun rauhallisesti ottaa, niin selviäähän siitä. Pohjois-Himoksen pohjoispuolella, kun laskeudutaan alas Lintuvuoren juurelle on mäki kohtalaisen kivinen. Parissa kohdin on parempi taluttaa muutama metri.

No koe meni muuten hyvin, mutta eFatbike sekosi Lintuvuoren paikkeilla. Nopeusmittaus ei toiminut ja sen takia moottorikaan ei toiminut. Sitä vaan oli poljettava kotiin Jämsään reilun 10 km ilman avustusta. Samalla mietin, että mikä meni rikki.

Kotiin päästyäni otin avaimella lukitus akun irti ja laitoin paikalleen. Avot, ja näytölle tuli nopeus 0,0 km/h. Pikainen koeajo ja totesin pyörän olevan entisellään. Taas on eFatbike valmiina seuraaviin koitoksiin.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 29,5 km
Aika 2:21









torstai 12. syyskuuta 2019

eFatbike - Himos (vaikea)

Tein Himokselle eFatbike reitin, joka on melkein "turisti" -reitti.  Siniset kohdat ovat hieman hankalia ajaa. Varovasti kannattaa mennä. Reitti alkaa Himos Centeriltä.

Ensin kierretään Kuikanjärvi oikealta ja mennään rinteen juuren ja golf-järven takaa Pyntän alueelle. Noin puolivälistä aluetta käännytään oikealla kärrypolulle. Sitä ajetaan alaspäin, kunnes tulee risteys vasempaan. Tiukka mäki on sitten edessä ja sen päällä on Paljakan laavu.

Laavun jälkeen kärrypolku on avokallioinen, kivinen ja märkä hetken matkaa. Sitten alkaa helpompi osuus ja saavut Kivijärventielle. Pohjois-Himoksen risteyksestä ajetaan tönnäs ylös ja käännytään vasempaa Muurajaispolulle. Melkein sen päästä on pieni nousu latu-uralle. Siitä oikeaan ja ajetaan niin kauan, kunnes ollaan Keski-Himoksen laavulla. Maisemat ovat tällä kohdin erinomaiset.

Sitten ajetaan vähän matkaa tietä ja pikku järven kohdilta käännytään latu-uralle. Sitä pitkin mennään laavulle ja Pohjois-Himokselle. Laskeutuminen Lintuvuoren laaksoon alkaa tuolihissin takaata. Pari kohtaa reitillä on kohtalaisen hankalia, mutta pääosin helppo lasku.

Sen jälkeen ajetaan hieman Centterille päin ja käännytään Luoteis-Himoksen ristiltä vasempaan. Ajetaan tovin isolle hiekkakentälle ja noustaan kentän päästä kärrypolkua pitkin "kolmas"-osan rinteeseen. Sen jälkeen on lasku siirtymää pitkin Keski-Himokseen. Tunnelista läpi ja Sportin sivuitse kohti loppua.

Reitillä pääsee oikein kokeilemaan sähköläskiä ja itseään.

Reitin pituus on noin 16 km.

Hyvä johtaja

Kuu herätti tämän ruumiin ja sielun. Oli aikaa googletella, mikä on hyvä johtaja. Jämsän kaupunginjohtajan valinta prosessi on kohta kliimaksissa ja yritän terävöittää omia ajatuksia siihen, että paras ehdokas tulee valituksi.

Päädyin bittiviidakossa Intotalon tekstiin "Hyvän esimiehen 5 ominaisuutta – avaimet hyvään johtamiseen". Hyvän johtamisen tunnusmerkit voidaan Hiltusen mukaan määrittää viiden e:n kautta.

1. Hyvä johtaja on ennustettava

2. Hyvä johtaja on energinen

3. Hyvä johtaja on elastinen

4. Hyvä johtaja on eettinen

5. Hyvällä johtajalla on empatiakykyä

Kaikkia viittä e -kohtaa on avattu hyvin alkuperäisessä tekstissä, linkki.

Lue rauhassa ja mietiskele.