maanantai 17. joulukuuta 2012

Valtuustoaloite - Jämsän kaupungin henkilöstömäärän vähentäminen

Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne on vaikea ja kaupungin suurin yksittäinen menoerä on henkilöstökulut.

Jämsässä käyttötalouden nettokustannukset yhteensä on 5238 €/as. Vastaava luku Valkeakoskella on 4778 €/as, Äänekoskella 5082 €/as ja koko maan keskiarvo on 5054 €/as. Jämsän kaupungin tavoitteena on pysyvästi päästä tasolle 5000 €/as. Tämä tarkoittaa n. 5,4 M€ säästämistä. Jämsän kaupungin työntekijän keskimääräinen kustannus sosiaalikuluineen on n. 40 000 €. Eli tästä saadaan noin 135 hengen vähennystarve. Jämsän asukasluvun väheneminen vaatii vuosittain 7 henkilön vähentämisen kaupungin palkkalistoilta, jotta käyttötalouden nettokustannukset pysyisivät samalla tasolla.

Tavoitteena on vähentää pysyvästi kaupungin henkilöstömäärää 2014 loppuun mennessä noin 135 henkeä. Vertailutasona käytetään vuoden 2012 lopun tilannetta. Vähentäminen toteutetaan niiltä osa-alueilta, mistä se on toteutettavissa.

Kaupungin ylimmän johdon eli kaupunginjohtajan ja hänen suorien alaisten tulee laatia kesäkuun 2013 loppuun mennessä ohut ja virtaviivainen tavoitteen mukainen organisaatio. Toteuttaminen aloitetaan välittömästi tämän jälkeen. Työ tulee painottumaan vuodelle 2014.

Toteuttaminen tulee tapahtua eläkelöitymiset hyödyntämällä, eläkeputkeen siirtymisillä, joustoilla, resurssien siirtämisellä, ja viime kädessä irtisanomisilla. Lomautuksilla ei tulla saamaan aikaan pysyviä säästöjä. Määräaikaisten palkkaamiseen tulee olla erityiset syyt.

Henkilökunnan määrän kuukausittainen seurannan raportointi tulee aloittaa jo tammikuussa 2013. Henkilöstöjohtajan tulee raportoida henkilökunnan määrä kuukausittain johtoryhmässä, hallituksessa ja valtuustossa. Raportissa tulee eritellä vakituisen ja määräaikaisen henkilökunnan määrä kunkin kuukauden lopussa. Tavoitetaso tulee näkyä raportissa.

Jämsässä 17.12. 2012

Sitoutumattomat Uusi Jämsä
Jyrki Kokko, Seija El Sayed, Eero Hakonen, Hannu Loberg ja Leena Valkeajärvi

lauantai 15. syyskuuta 2012

Jämsän tulevaisuus

Jämsän kaupunki teki tappiota 2011 vuonna 5,9 M€. Tämä tarkoittaa 3,2 % miinusmerkkistä tulosta. Prosentteina luku ei ole iso. Henkilökohtaisesti se on lähes jokaisen saavutettavissa. Tappion nollaaminen tuntuu olevan kaupungissa mahdollista. Uudelleen organisoitumalla ja joustoa lisäämällä sekä tulevat eläkelöitymiset huomioimalla tappio saadaan nollattua. Tämä vaatii suunnitelmallista ja raakaa työtä kaupungin johdolta ja päättäjiltä. Tämä ei todellakaan tarkoita palvelujen heikkenemistä. Asiat eivät ole rahasta kiinni, vaan tahdosta.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista tehdä niin suuria investointeja kuin ennen. Velkamäärää tulee saada pienennettyä. Edessäpäin on kuitenkin sellaisia investointeja, jotka tulee tehdä, kun on niiden aika.

Erittäin tärkeää terveydenhuollossa on, että nykyinen erittäin toimiva järjestelmä pysyy edelleenkin Jämsässä. Jokilaakson Terveys on hyvä esimerkki siitä, kuinka erikoissairaanhoito saatiin pidettyä Jämsässä. Tämä tarkoitti reilun 200 työpaikan pysymistä alueellamme. Tästä ratkaisusta on vain positiivista kerrottavaa – hyvä palvelu asiakkaalle ja kustannustehokas ratkaisu kaupungille.

Vanhusten paras paikka on kotona, niin pitkään kuin se on mahdollista. Tätä on tuettava nykyistä selkeästi voimakkaammin eri ratkaisuin. Palveluasumista ja laitoshoitoa tulee edelleen kehittää muuttuvassa maailmassa mahdollisesti uusin ratkaisuin.

Kaupungin rakennukset kaipaavat selkeästi parempaa huoltoa kuin nykyisin. Ei meillä ole varaa antaa arvo-omaisuuden rapistua. Lukion sijainti lähitulevaisuudessa vaatii perusteellisen keskustelun. Tähän talous antaa järkevän rajoitteen. Nykyiset 3 vaihtoehtoa pitää punnita tarkkaan, uuden rakentamisesta tulee pidättäytyä.

Jämsän henkinen ilmapiiri kaipaa positiivisen ruiskeen. Tämä ainainen negatiivisuus ja apatia ei saa enää jatkua. Jokaisen jämsäläisen aivolohkoihin pitää saada ”positiivisen ajattelun hurmos” -tila. Se on suurin yksittäinen tekijä, jolla Jämsä tulee pärjäämään. Kaikkihan on viimekädessä kiinni oikeanlaisesta tahtotilasta.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Jennistä Jämsän Ämmä

Vuonna 2010 Jämsänjoki virtaa -hanke käynnistettiin muutaman vuoden suunnittelun jälkeen. Silloin Jämsänjoki oli vielä Jämsäläisille jokseenkin tuntematon tai ainakin tuntemattomampi kuin nyt.

Hankkeen aikana Jämsäjoki on tullut tutuksi monille jämsäläisille tutuksi erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Järjestettyihin tapahtumiin on osallistunut jo noin 10 000 henkeä tähän mennessä. Hankkeesta saatu palaute on ollut yksinomaan myönteistä. Ihmiset ovat kiitelleet Jämsänjoki virtaa -hanketta ja lukuisia sen tapahtumia sekä niissä olleita lukuisia eri järjestäjiä. Kaikki tämä on saatu aikaan eri osapuolten voimakkaalla ja positiivisella yhteistyöllä.

Tämän kaiken takana on mielestäni energisyyttä ja positiivisuutta uhkuva hankepäällikkö Jenni Tiainen. Hän on taitavasti koonnut eri osapuolet yhteen ja tilaisuuksia toisensa perään on järjestetty ja jokaisessa on teemana ollut Jämsänjoki. Ilman tätä Jennin energisyyttä ja positiivisuutta ei hanke olisi saanut näin suuria mittasuhteita. Hankkeen ohjausryhmänkin tavoitteet ovat noin kolminkertaistuneet siitä, mitä alun perin ajateltiin.

Nuoresta iästä huolimatta Jenni on saanut ihmiset koottua tiiviiksi positiiviseksi ryhmäksi tekemään Jämsänjokea sen ympäristöineen tutuksi jämsäläisille ja Jämsässä liikkuville matkailijoille.

Mielestäni Jenni Tiainen ansaitsee Jämsän Ämmän arvon tuolla iloisella, positiivisella ja energisellä luonteella.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Vain 3 prosenttia

Jämsän kaupungin talous on heikossa jamassa. Seuraavien vuosien (3-6 v) aikana tehdään joka vuosi noin 5 M€ tappio. Monihan tässä jo ajattelee, että mitä toi 5 M€ sitten oikein tarkoittaa? Sen on vain 3 % verran. Eli jos tinkisimme menoja 3 %, niin tulos saataisiin nollaan. Tämähän on aina tavoite, tulot ja menot tasapainossa.

Kaupungin menoista suurin osa koostuu henkilöstökuluista, noin 70 %. Jos lasketaan kuntaliiton kuntakortin tai kaupungin tappion perusteella, niin molempia lähtötietoja käyttäen saadaan henkilöstö -ähkyn määräksi noin 150 henkeä. Eli kaupungin henkilöstömäärä on noin 10 % liian iso.

Tämän hetken talousjahti saavuttaa vain 0,7 % säästöt, vaikka tavoite on noin 3 %. Itse näkisin, että veromarkkani käytettäisiin tarvitsemiini palveluihin hieman pienemmällä henkilökuntamäärällä.

Pienen paikkakunnan poliittinen päätöksenteko perustuu aika paljon omista ja oman lähipiirin asioista päättämiseen. Ikäviä päätöksiä ei haluta tehdä, sen näytti jo valtuuston kokous ma 28.5.2012. Kunnallisvaalit ovat liian lähellä ja pelätään äänikatoa. Eli sama meno näyttää jatkuvan. Talous ei korjaannu.

Vai muuttuuko tilanne syksyn kunnallisvaalien jälkeen, kun äänet on annettu? Joko silloin voitaisiin puuttua ikäviinkin asioihin. Kristallipallo ei kerro tulevaisuutta. Mutta vuoden päästä voidaankin jo tutkia historiaa, joka onkin jo huomattavasti helpompaa. Mutta onko kaupungin talous silloin kunnossa?

torstai 26. huhtikuuta 2012

Talous – halu ja tahto

Kuten kaikki tietää, niin mitä ihmeellisimpiä asioita saadaan tehtyä, kun vain halua ja tahtoa löytyy.

Jämsän seurakunnan talous oli heikossa hapessa. Niin heikossa, että muutaman vuoden kuluttua olisi jouduttu laittamaan ns. lappu luukulle eli rahat olisivat loppuneet. Kirkkoneuvoston esitys 15 % säästötavoitteesta esitettiin kirkkovaltuustolle. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Ponnekkaiden toimenpiteiden jälkeen, kun halua ja tahtoa kaikilta löytyi, niin löydettiin ne puuttuvat 15 %. Nyt talous on kutakuinkin balanssissa, hieman vielä pakkasella. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Jämsän kaupungin talous on myös hankalassa tilanteessa. Nyt 2011 tappio oli 5,9 M€. Ja tulevien vuosien ennusteet ovat samansuuntaisia. Mutta kuinka löydetään se yhteinen tahtotila, jolla talous saadaan balanssiin?

Jostain pitää tinkiä. Palveluita pitää karsia, henkilökuntaa pitää vähentää ja niin edelleen. Tuntuu sille, että kukaan ei halua mistään luopua. Kaikki nykyiset palvelut pitää säilyttää. Ja samoin kaikki työpaikat tulee olla jatkossakin.

Henkilöstömäärä ei ole muuttunut 2009 vs. 2011 juuri ollenkaan, kun huomioidaan Jokilaakson terveyteen siirtyneet ja JamIT purun yms. vaikutukset.

Kaupungin toimintakulut olivat 2011 noin 151 M€. Kokonaismenot olivat 2011 noin 186,7 M€. Rakenteellinen alijäämä oli 5,9 M€. Tämä tekee noin sen, että kokonaismenoja tulee saada pudotettua noin 3,2 %.

Seurakunta sai raavittua kasaan lähes 15 % kululeikkauksen. Kaupungin tulisi saada aikaan noin 3,2 % säästöt. Olemmeko valmiit korottamaan veroprosenttia, joka on jo ennestään Suomen korkeimpia? Vai löytyykö meiltä yhteinen tahtotila kaupungin talouden tasapainottamiseen?

Jos oikeasti halutaan talouden tasapainottamista, niin laitetaan se vaan onnistumaan. Tärkeintä on oikea tahtotila.

torstai 12. huhtikuuta 2012

Lillukanvarret ja isot asiat

On olemassa isoja ja pieniä päätettäviä asioita – vaikeita ja ymmärrettäviä.

Pienet asiat ovat helppo ymmärtää ja niistä voi jokainen keskustella. Ja niihin on jokaisella selkeä mielipide. Yleensä tällaiset asiat ovat voimakkaita tunteisiin perustuvia asioita, järki ei aina sanele lopullista totuutta.

Isot asiat on vaikea hahmottaa ja riippuen hieman katsantokannasta saadaan hyvinkin erilaisia mielipiteitä asioista. Isot asiat pitäisi jakaa helppoihin ymmärrettäviin osiin, referoida riittävästi ja selkeästi, jotta siitä muodostuisi kaikelle kansalle tajuttavia asioita. Jos näin ei tehdä, niin ei oikein tiedetä, mistä oikein ollaan päättämässä.

Mediassa keskustellaan useasti ja pitkään helpoista asioista, koska toimittajien on helppoa laatia helpoista asioista helppoja juttuja. Ja lukijoiden on helppo lukea ja ymmärtää lukemansa. En ole oikein nähnyt mediassa vaikeaa ja kompleksista asiaa, joka on pilkottuna pieniin ja kansatajuisiin paloihin. Taitaa olla liian haasteellista ja aikaa vievää puuhaa. Useasti viitteellinen kuva kertoo paljon enemmän lukijalleen kuin sivullinen munkkilatinaa.

Samat asiat pätevät kunnallisessa päätöksenteossa. Pienistä asioista kyllä keskustellaan kiivaasti, koska se on helppoa. Mutta usein energia ja aika tuhrautuu niihin pieniin asioihin. Pitäisi miettiä mikä on oleellista ja mikä ei. Pitää hahmottaa se iso vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus ja siihen tehtävät muutokset. Vaikeat asiat tulee rakentaa selkeiksi kuviksi, kaavioiksi ja numeroiksi. Tällöin saadaan päätöksen tekijät ymmärtämään asia ja tekemään oikeita päätöksiä. Vaikeita asioita pitää tarttua kuin härkää sarvista, ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti. Ikävätkin päätökset tulee tehdä.

On selvästi havaittavissa ja aistittavissa päätöksenteossa, ettei ikäviä asioita haluta käsitellä, koska tällöin johtajat ja päättäjät eivät ole mukavuus- ja miellyttävyysalueella. Pelätään ammattiliittoja aina kaupungin ylintä johtoa myöten. Kuka kaupunkia johtaa - se on kaupungin johto eikä kukaan muu. Ja nämä päätökset lopuksi kumileimataan valtuustossa. Virkamiesten tulee johtaa koko joukkoa oikeaan suuntaan radikaalein liikkein tässä taloudellisessa tilanteessa. On niin sanotusti laitettava itsensä likoon. Nyt on näytön paikka, kaupunkia uhkaa tätä menoa konkurssi.

Jo kouluajoilta opin ja arvostin erittäin tiukkaa ja vaativaa opettajaa. Vaikka oli ikävää ja ankaraa, niin myöhemmin tajusin, että näinhän asioiden piti ollakin. Mutta kuka ohjaa Jämsän kaupungin pois tästä taloudellisesta ahdingosta? Se on johto ja poliittiset päättäjät. Rohkeasti ja reilusti on mentävä mukavuusalueen äärirajoille tai reilusti ulkopuolelle. Kehiin on laitettava tiukat päätökset. Vaikka kunnallisvaalit ovat edessäpäin, niin emme voi haaskata puolta vuotta. Nyt on päätösten aika. Jossain vaiheessa seisoo KIITOS.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Poliittinen päätöksenteko

Kunnallispoliittisessa päätöksenteossa on monenlaisia asioita ajettavana. Ensinnä tulee tietenkin oma etu. Tämä jos mikä on kaikkein tärkein ajettava asia. Toisena päätöksentekoa ohjaa puolueen ideologia. Tiettyjen puolueiden tulee ajaa tiettyjä asioita, jotta saadaan äänestäjät äänestämään juuri tätä puoluetta. Puolueen ideologiaa korostavat asiat eivät ole aina kuntalaisten etu. Kolmantena ajetaan jonkun yhteisön etua, koska se tuo ääniä. Yhteisön etua on vaan ajettava, koska se takaa tulevaisuuden politiikassa. Aina on ajateltava seuraavia kunnallisvaaleja, tai eduskuntavaaleja. Ja päätökset tehdään sen mukaisesti. Tämähän on nähty. Viimeisenä, jos vielä muistetaan, niin ajetaan sitä kunnan ja kuntalaisen etua.

Nykyisessä valtuustossa on selkeä opettajien puolue, joka ajaa omia etujaan. Sitten esiintyy selkeästi virkamiesten puolue, jolla omat tavoitteensa. Ja on myös olemassa kaupungin työntekijöiden puolue, yhdestäkään työpaikasta luovuta. Ja lopuksi on puolisoiden ja ystävien asemaa ajava puolue.

Sitten on olemassa oma parvelta katsottuna oleva ”populistinen lähioikeisto”. Joukkio, jolla on mukamas joka asiaan jotain kerrottavaa tai lisättävää, mutta ei mitään sanottavaa.

Ja vielä erottuu joukosta, minähän sanoin puolue, joka jättää useasti eriävän mielipiteen asiasta kuin asiasta. Pieni yhden hengen puolue.

Ja on myös olemassa pienten ja vähäpätöisten ymmärrettävien asioiden puolue. Asiat, jotka on helppo ymmärtää ja niistä on helppo keskustella. Mutta missä on suurten ja isojen kokonaisuuksien sekä vaikeasti hahmotettavien asioiden puolue?

Odotan aikaan, jolloin kunnallisvaalit ovat suorat henkilövaalit, joissa ei ole puolueita. Ja valtuutettujen selkeänä tavoitteena olisi ajaa vain ja ainoastaan kunnan ja kuntalaisten kokonaisetua. Tiukkaa talouden pitoa ja resurssien hyvää hallintaa odotan tulevilta kuntapäättäjiltä.

Kunnallisvaalit ovat syksyllä ja se näkyy jo kevät käyttäytymisessä. Poliittinen soidinmeno.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Tammikuussa 2014 Myrskyää

Jämsän kaupungin talous on 5 900 000 euroa alijäämäinen. Karmee luku. Mitä se tarkoittaa?

Alakoulun matematiikka otetaan käyttöön. 5 900 000 euroa on alijäämää. Henkilökuntaan on edelleen n. 1350 ja sen päälle on määräaikaisia n. 350. Yhden työntekijän kustannukset kaupungille on n. 40 000 euroa. Ja sitten suoritetaan pikku jakolasku: 5 900 000 € / 40 000 €/hlö = 148 hlö. Eli kaupungin palkkalistoilla on 148 henkeä liikaa. No näyttää liian yksinkertaiselta matematiikalta, koska 150 henkilön verotulot menetetään osittain. Eli tästä arvioiden on 160-170 henkilöä (arvio 165) liikaa.

Ja sitten suoritetaan hieman vaikeampi laskutoimitus, prosenttilasku: 165 hlö / (1350 hlö + 350 hlö) x 100 = 9,7 % eli noin 10 %. Mikä tarkoittaa, että joka kymmenes kaupungilla palkkaa nauttiva on liikaa.

Matematiikka on yksinkertaista. Tällä tempulla saadaan Jämsän kaupungin talous noin nollatilanteeseen. Kaikki muut pienet liikkeet ovat nappikauppaa, kun kaupungin suurin menoerä on henkilöstökulut.

Mutta kuka rohkenee tähän? Kunnallispoliitikkojen äänet on menetetty, jos tällaisia menee ehdottamaan. Myös virkamiesten puolisoidenkin paikat ovat jaossa ja mahdollisesti kunnallispoliitikkojen puolisot.

Tarvitaan yhteistä näkemystä kuinka tämä temppu tehdään. Uskoisin, että virkamiehistä ja poliitikoista on tähän. Nyt on tosi kyseessä. Uskoisin, että tammikuussa 2014 on myrskyisää, kun 5 vuoden irtisanomissuoja raukeaa.

Veronmaksaja haluaa, että Jämsän kaupungin talous on kunnossa. Näin ei voi enää jatkua.

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Onko kaikki tehty säästöjen eteen?

Paikallislehden sivuja lueskellen tuntuu sille, että kaikki Jämsän kaupungin säästämiseen liittyvät temput on tehty. Vai onko näin?

Mitkä ovat seuraavien kohtien vastaukset? Onko vastaus ”toteutettu” vai ”ei toteutettu”?
1. Ulkopuolisen työn käyttö on minimoitu. Jos asia voidaan
tehdä omin voimin, se tehdään.
2. Muiden kuin lain määräämien kurssitusten on määrä minimoitu.
3. Seminaarien lisäarvo on arvioitu, ja on tarkoin mietitty
niiden tarpeellisuus suhteutettuna niiden kokonaiskustannuksiin.
4. Sisäisten kurssien ja koulutusten määrä ja osallistujat
on äärimmäisen tarkkaan harkittu.
5. Omien resurssien joustava käyttö on tarkoin hyödynnetty
ennen määräaikaisten käyttöä.
6. Työmatkojen tarpeellisuus on tarkoin pohdittu.
Vain välttämättömimmät työmatkat tehdään.
7. Nykyaikaisten etäneuvottelujen tuomat kustannusedut ja
mahdollisuudet on otettu käyttöön.
8. Jokaisen avautuvan työpaikan kohdalla mietitään,
voidaanko työt jakaa olemassa olevien kesken.
9. Kaikki ulkomaanmatkat on kielletty.

Mikäli kaikki kohdat antoivat vastauksen ”toteutettu”, niin sitten onkin jo pahempi juttu. Silloin iso kasa suurista pelimerkeistä on käytetty.

Vyötä pitää kiristää edelleen – kireällä sen pitää olla, niin että nahka soi. Toivossa on hyvä elää, että joskus koittavat hyvät ajat.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Selkeä organisaatio – tiukka ote

Jämsän talous on haasteiden edessä. Rahaa ei ole tulossa yhtään enempää ja menot kasvavat jo pelkästään palkankorotusten kautta. Veroprosentti on korkea ja tulee siellä pysymäänkin. Veronmaksaja tyytyy korkeaan prosenttiin jos homma pelaa ja tilinpäätös ei ole negatiivinen.

Mutta mistä saadaan säästöt, negatiiviset tilinpäätökset tulee saada loppumaan. Pitää keskittyä oleelliseen, isoihin menoeriin. Kaupungin suurin menoerä on luontaisesti henkilöstö.

Henkilöstön määrä tulee saada laskettua oleellisesti. Karua, mutta näin vaan on. Tarvitaan uusi organisaatiorakenne, optimiorganisaatio. Rakennetaan matala organisaatiomalli optimimiehityksellä. Jäljelle jääneet ovat resurssipoolissa, joilla hoidetaan lomat, vapaat ja muut poissaolot. Tosin määräaikaisiakin varmaan vielä tarvittaisiin, mutta oleellisesti vähemmän.

Tällä hetkellä jokaista neljää työntekijää kohden on yksi määräaikainen. Suhde on varsin kummallinen. Määräaikaisten määrä tulee saada oleellisesti pienemmäksi, kuten 4:1 suhteesta voidaan päätellä.

Optimiorganisaatiomallissa jokainen organisaation jäsen tietää vastuunsa. On erittäin selkeää kuka kuplettia johtaa ja kuka vastaa mistäkin. Joustavuuden tulee organisaatiossa selkeästi lisääntyä. Esimies määrittelee mitä tehdään eikä päinvastoin.

Kuntaliitoksesta on kulunut jo 3 vuotta ja veronmaksajat odottavat edelleen. Veronmaksajat kaipaavat Jämsän kaupungin ylimmältä johdolta selkeitä ja rajuja toimenpiteitä. Tämä on tullut esille hyvin monissa eri kahvi- ja torikeskusteluissa.

Nyt kaivataan todellista johtajuutta, selkeitä tekoja ja tiukkaa otetta.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Suuntana tulevaisuus

Puolustusvoimien johto on päättänyt sulkea Hallin ja Keuruun varuskunnat. Karua, mutta tämä on täysin totta. Päätös on tehty ja päätöstä ei tulla peruuttamaan. Varuskunnat oikeasti loppuvat.

Osa kansalaisista aloittaa ainaisen keskustelun, että eikö päätöstä voitaisi perua ja niin edelleen. He uhraavat kaiken energiansa ja tarmonsa murehtimiseen. Miksi?

Oikea tapa on suunnata kaikki tarmo aikaan, jossa varuskuntia ei oikeasti ole enää olemassa. Pitää keksiä ja visioida, mitä varuskunnista jääneille rakennuksille ja alueille voisi kehitellä. Maailma on täynnä ideoita ja tekijöitä. Tarvitaan runsaasti erilaisia ajatuksia, joista osa tulee aivan varmasti toteutumaan.

Kun tämä kaikki ihmisissä oleva energia ja tarmo saadaan heti kohdistettua uusiin ideoihin, ollaan lopettamishetkellä jo pitkän askeleen paremmassa tilanteessa kuin nyt kuvitellaankaan.

Villit ideat kehiin ja suunnataan ajatuksemme tulevaisuuteen.

perjantai 13. tammikuuta 2012

Jämsä positiivisuuden symboliksi

Olen pohtinut asiaa eli sitä kuinka Jämsästä ja jämsäläisistä saadaan tehtyä positiivisuuden symboli. Kaikki ajatukset lähtevät yksinkertaisesti siitä, positiiviset ajatukset vetävät positiivia ajatuksia puoleensa. Tietynlainen yltiöpositiivisuuskaan ei ole koskaan haitaksi, kun ei mennä aivan äärimmäisyyksiin.

Nyt kun fyysinen Jämsä on piirretty kartalle, niin henkisellä tasolla ja puheissa tulee syntymään sanapari ”Me Jämsäläiset”. Se tulee luomaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä.

Tämän jälkeen toimitaan yhtenä rintamana yhteisten päätösten toteuttamiseksi. Keskitytään vain siihen, että ainoastaan asiat riitelevät, jos nekään. Eletään tätä päivää ja suunnitellaan positiivista tulevaisuutta. Loppujen lopuksi tarvitaan rohkeita päätöksiä, ennakkoluulottomia sellaisia. Yhdessä tehden, positiivisesti ajatellen ja määrätietoisesti edeten tavoitteet saadaan maaliin.

Kaikkihan tietää, että paikallismedian valta on hirmuinen. Positiivisella tiedottamisella tuotetaan loistava lopputulos. Asioista kirjoittaminen tulisi aina tapahtua myönteisessä hengessä, mutta positiivista kriittisyyttä saa kuitenkin olla mukana.

Yhteisen Jämsän talouden kanssa tulee toimia, kuten hoitaisit omaa talouttasi. Toimitaan pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja tulopohjan mukaisesti. Näinhän me kaikki toimimme omissa talouksissamme.

Loppujen lopuksi tästä kaikesta pitää nauttia. Samassa junassa kuljemme jämsäläiset. Mutta miksipä emme tekisi matkaa mukavasti.