keskiviikko 30. marraskuuta 2022

Anna kuntalaispalautetta - eJämsä

Jämsässä kuntalaispalautetta voit antaa eJämsä sovelluksen kautta. 

Kuntalaispalauteessa voit antaa palautetta kaupungin palveluista. Voit kysyä neuvoa, antaa vinkkejä ja ilmoittaa korjaustarpeesta. Kuntalaispalautteen antaminen ei edellytä sisäänkirjautumista.

Kuntalaispalautetta voit antaa eJämsä -sovelluksessa.

maanantai 28. marraskuuta 2022

Strategia ja Talousarvio 2023 - Uusi Suunta ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Strategia:

Strategia on selkeä ja hyvä. Se ei kaipaa selittelyjä ja sen kanssa voimme elää. Strategia tulee ohjaamaan tekemisiämme. Jotta strategia-työ ei mene hukkaan sen toteuttamiseen pitää ryhtyä välittömästi. Toteuttaminen tarkoittaa konkreettisia ja näkyviä toimia sekä johdonmukaista toimintaa. Strategiaan tulee kaikkien sitoutua.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä strategian yksimielisesti.

Talousarvio 2023:

Kun tarkastellaan Jämsän kaupungin talousarviota vuodelle 2023, niin se on kivuton. Annettujen tietojen ja lukuarvojen mukaan talousarvio on tasapainossa.

Talousarvio suunnitelmavuosille 2024 ja 2025 onkin jo sitten haasteellisempi. Jo tässä vaiheessa meidän tulee kiinnittää siihen erityishuomio. Tasapainottamistarvetta on noin 2-3 M€. Kyseiset vuodet vaativat sopeuttamistöitä. Näille vuosille kaivataan selkeitä toimenpiteitä. Työ tulee aloittaa välittömästi vuoden 2023 alussa.

Paljon on puhuttu eläköitymisistä tulevina vuosina. Toisissa puheissa se on ongelma ja toisissa mahdollisuus. Kun taloutemme kanssa painitaan jatkossa hartiat lattiaa hipoen, niin jokainen eläköitymisen myötä avautuvan paikan täyttö tulee harkita erittäin tarkoin. Avautuvan paikan täyttäminen on helppo ratkaisu. Meidän tulee kuitenkin miettiä, kuinka muuttaisimme organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden palvelutarvetta. Kuten tiedämme raha ei kasva puiden oksilla ja valitettavasti se määrää, miten meidän tulee toimia. Olemme talouden armoilla. Karua, mutta totta. Siis omaa pesää siivottava ja rönsyjä ei saa jäädä kaupunkiorganisaatioon.

Jatkossa meidän tulee miettiä jokaista hanketta hyvinkin tarkkaan. Jokaisen hanke maksaa jämsäläisille jotain ja syö myös vähiä resurssejamme. Hyvinkin usein puhutaan uupumisesta. Olisiko kuitenkin viisautta keskittyä perustekemiseen näinä niukkuuden aikoina.

Sairauspoissaolomäärä on edelleen sellainen osa-alue, mihin tulevina vuosina meidän tulee keskittyä. Olemme kuntien keskiarvoa hieman heikommalla puolella. 

Jämsän kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat viiden vuoden ajalla olleet noin 18 päivää/työntekijä/vuosi. Yksityissektoriin verrattuna se on valtava määrä, ja usein asiaa esille nostettaessa on perusteltu, että kuntapuolella se ei ole poikkeavaa vaan normaali taso. Tätä selitystä ei pidä hyväksyä. Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Vaikka kaupunki on toteuttanut työhyvinvointiin liittyviä toimia, ne eivät ole olleet riittäviä tai kohdentuneet oikein, koska merkittävää muutosta poissaoloissa ei ole tapahtunut.

Suunnittelemattomilla poissaoloilla on suuri taloudellinen merkitys - Jämsän luvuilla laskettuna jopa noin 5 000 000 euroa /vuosi. Myös työn tuottavuuteen ja organisaatioiden toimintaan poissaolot vaikuttavat merkittävästi. Sijaistamisten kierre heikentää tehokkuutta ja työssä jaksamista. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa työntekijän pysyvään työkyvyttömyyteen, ja sen vastuun kanssa työnantaja on suurelta osin yksin.

Kaupungin tärkein ja samalla myös kallein investointi on henkilöstö, ja siitä pitää pitää hyvää huolta. Olemme kilpailemassa työvoimasta muiden kuntien kanssa ja ainut kestävä tapa menestyä on tarjota turvallinen ja vastuullisesti johdettu työyhteisö, johon halutaan tulla mukaan.

Lain määräämänä 2023 kunnallisveroprosentti on vuonna 8,36. Sen kanssa meidän nyt täytyy elää. Sen suhteen meillä ei ole vaihtoehtoja.

Lainamäärä on tätä nykyä noin 1500 € per asukas ja se on hyvällä tasolla sekä laskevalla trendillä. Mahdollinen sairaalainvestointi on saatujen arvioiden mukaan noin 55-60 M€. Tämä tarkoittaa noin 2 M€ vuosittaisia lisäkuluja poistoina. Äkkiseltään se on Jämsälle erittäin paha tai miltei mahdoton rasti. Meidän tulee etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja tämän suhteen. Taloutemme ei tule kestämään näin isoa investointia.

Sivistystoimen palvelutarpeen arviointi on iso nyt ja lähivuosina. Tämä selittyy sillä, kun lapsimäärä on laskenut voimakkaasti. Palvelutarpeen arviointi alkaa nuorimmasta päästä eli varhaiskasvatuksesta. Sivistystoimiala on tehnyt totuttuun tapaan jämptin talousarvion. Tähän työhön olemme tottuneet.

Elinvoimatoimialan talousarviossa on suurimmat riskit henkilöstöriskit ja korjausvelka. Reitistöhanke nähdään elinvoimaa ja imagoa vahventavana. Kiinteistömassan myynti ja purku tulee jatkumaan. Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutos nähdään ryhmässämme erittäin positiivisena. Sitä tulee pyrkiä edistämään, koska se vaikuttaa asukasmääräämme. Lähivuosien tasapainotustarve 2-3 M€ edellyttää palveluverkon karsimista myös tällä toimialalla.

Henkilöstösuunnitelmassa 2022-2023 on vakinaisen henkilökunnan laskua noin 13 henkilötyövuotta. Vastaavasti määräaikaisten lisäys on noin 22 htv. Näin emme voi jatkaa. Se on raha joka puhuu. Meillä on valtavasti töitä edessä. 

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä 

  • talousarvion 2023,
  • taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 ja
  • investointisuunnitelman vuosille 2023-2026

Ensi vuosi pohjautuu tukevasti strategiaan ja tärkein tehtävämme on saada talous tasapainoon. 

Jyrki Kokko
Uusi Suunta valtuustoryhmän puheenjohtaja

Trangia sähkökatkoissa

Trangia on sprillä toimiva retkikeitin. Se on monipuolinen, kevyt ja helppo käyttää talven sähkökatkoissa, kun sähköä ei riitä kaikille. Trangian retkikeittimen kaikki osat ovat pakattuna yhteen, kompaktiin pakettiin. Sopan keitto onnistuu helposti otsalamppu päässäkin. Trangiaa kutsutaan myrskykeittimeksi, koska se toimii sääolosuhteista riippumatta säällä kuin säällä, poikkeusoloissakin. Kova tuuli tai "tuulettomuus", pakkanen, sade tai pimeä eivät estä Trangian toimintaa.

Turvaa itsesi sähkökatkojen varalle. Helppoa on sopan keitto.

sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Rasuanniemi

Auto jätettiin parkkiin Toijalanrantaan. Siitä sitten rantapolkua aloitettiin kävely kohti Rasuanniemeä. Toijalan kohdalla jäätä ei ollut juurikaan, mutta ylempänä Kankarisvedellä oli jääpeite. Rasuanniemessä oli museoviraston merkit pyyntikuopista ja kivikautisesta asutuksesta. Paluureitti tuli metsäpolkua pitkin.

Matkaa kertyi 5,7 km https://share.trailmap.fi/14159310986282

Opastaulun teksteissä lukee seuraavasti:

Tervetuloa Rasuanniemen luonnonsuojelualueelle

Rasuanniemen luonnonsuojelualue (16ha) on perustettu 2002. Alue kuuluu myös Natura2000 - verkostoon, johon varsinaisen niemialueen lisäksi kuuluvat viisi läheistä pientä saarta: Jänissaari sekä niemen eteläpuoleiset Raatosaaret.

Liikkuessasi luonnonsuojelualueella muista:
  • Liiku mieluiten poluilla.
  • Roskaton retkeily.
  • Jokamiehen oikeudet.
Nuotion voit tehdä niemen pohjoisosan etelärannan nuotiopaikalle, joka on merkitty karttaan. Avotulta ei kuitenkaan saa tehdä, jos metsäpalovaroitus on voimassa.

Alue on tarkoitettu päiväretkeilyyn. Telttailu ja muu yöpyminen on kielletty.

Huom! Kapeikko niemen kärjessä jäätyy harvoin talvella kantavaksi ja sulaa keväällä aikaisin pitkälle etelän suuntaan. Liiku varoen jäällä!

Jämsän kaupunki
Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Luonto

Rasuanniemen harjualue Kankarisveden rannalla on osa laajempaa mutkittelevaa harjujaksoa. Harju on syntynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen, jään ja veden kuljettamista aineksista. Rasuanniemestä löytyy niukkaravinteisemman, kuivahkon kankaan ja ravinteisemman tuoreen kankaan metsiä. Polun varrella kasvaa mm. puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsät ovat pääosin vanhoja. Siellä täällä voi nähdä keloutuvia ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Lahopuut lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnontilaiset tiheiköt ovat eläimille tärkeitä elinympäristöjä. Voimakas virtainen kapeikko niemenkärjessä sulaa keväällä aikaisin, muuttolinnut pysähtyvät alueella.

Rasuanniemen erikoisuutena ovat luonnontilaiset hiekkarannat, joita niemessä on useita.
Rasuanniemi on maisemallisesti arvokas alue. Kerrotaan, että arkkitehti ja taidemaalari Eliel Saarinen (1873-1950) souteli Kankarisvedellä Rasuanniemen maisemissa etsiessään innoitusta vuoden 1909 setelirahojen kuvitukselle. Setelin maiseman mukaan on nimetty myöhemmin Wanhan Witosen veneilyreitti (n. 75 km ), joka alkaa Petäjävedeltä ohittaen mm. Rasuanniemen ja päättyy Päijänteeseen.

Historiaa

Rasuanniemessä sijaitsee kaksi muinaismuisto- lain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet näkyvät kartalta ja ne on merkitty myös maastoon.

Kivikautinen asuinpaikka (n. 8000-1500 eKr.) sijaitsee niemen pohjoisosan itärannalla rantatörmän päällä. Koekaivauksissa asuinpaikalta on löydetty mm. saviesineiden kappaleita sekä kiviesineiden valmistuksessa syntyneitä pii- ja kvartsikiven kappaleita. Astian palojen koristelujen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kampa keraamisella ajalla (4100-3000 eKr.). Kivikaudella asuinpaikat valittiin vesistöjen rannoilta kulkuyhteyksien varrelta, hyviltä pyyntipaikoilta. Nykyisin asuinpaikasta ei ole muita maanpäällisiä merkkejä kuin laakea, 20X15 metrin kokoinen painanne maastossa.

Pyyntikuopat
Aikoinaan metsästyksessä hyödynnettiin hirvieläinten luontaisia kulkureittejä erityisesti kapeilla harjukannaksilla. Niille kaivettiin syviä pyyntikuoppajonoja, joiden pohjille pystytettiin teräviä paaluja. Ajomiesten avulla eläimet ajettiin oksilla. naamioituihin kuoppiin. Pyyntitapaa käytettiin erityisesti hirvien ja metsäpeurojen metsästyksessä. Rasuanniemen eteläosan kapealla harjukannaksella polun molemmin puolin on yhteensä 13 matalaa kuopannetta, jotka on tulkittu pyyntikuoppaketjuksi. Aikojen kuluessa syvät kuopat ovat mataloituneet.













lauantai 26. marraskuuta 2022

Paljastus

Teen paljastuksen oheisten sanoihin ja lauseisiin vastaamalla.

Avioliitto: 1
Avioero: 0
Lapset: 2
Veljet: 1
Siskot: 0
Nykyiset lemmikit : 0
Leikkaus: 1
Tatuoinnit: 0
Käynyt saaressa: monesti
Lentänyt lentokoneessa: kyllä
Mennyt ambulanssilla: kyllä
Laulanut karaokea: ei ikinä
Ajanut moottoripyörällä: ei
Omistanut moottoripyörän: ei
Ratsastanut hevosella: kylläpä juu
Jäänyt sairaalaan: kyllä
 Suosikkihedelmä: mansikka
Suosikkipäivä: sunnuntai
Lempiväri: musta
Viimeisin puhelu: työpuhelu
Kahvi vai tee: kahvi ja tee
Suosikkipiirakka: omenapiirakka
Lempipitsa: äijäpitsa
Kissa vai koira: ei karvoja, ei kynsiä eikä kuolaa
Lempivuodenaika: kesä
️ Tavannut julkkiksen: kyllä
Ajanut helikopterilla: en
Ollut telkkarissa: en kai
Ollut joku luu poikki tai murtunut: ei
Nähnyt aaveen: pienenä kyllä
Ollut sairaana taksissa: en
Nähnyt jonkun kuolevan: en

Talvinen luonto on hukannut värinsä

Näin auringottomana aikana ns. kaamoksessa luonto on lähes täysin kadottanut värinsä. Ei tuolla kävellessä luonto väreillään loistanut. On kuin mustavalkoelokuvassa olisi liikkunut.