Rasuanniemi

Auto jätettiin parkkiin Toijalanrantaan. Siitä sitten rantapolkua aloitettiin kävely kohti Rasuanniemeä. Toijalan kohdalla jäätä ei ollut juurikaan, mutta ylempänä Kankarisvedellä oli jääpeite. Rasuanniemessä oli museoviraston merkit pyyntikuopista ja kivikautisesta asutuksesta. Paluureitti tuli metsäpolkua pitkin.

Matkaa kertyi 5,7 km https://share.trailmap.fi/14159310986282

Opastaulun teksteissä lukee seuraavasti:

Tervetuloa Rasuanniemen luonnonsuojelualueelle

Rasuanniemen luonnonsuojelualue (16ha) on perustettu 2002. Alue kuuluu myös Natura2000 - verkostoon, johon varsinaisen niemialueen lisäksi kuuluvat viisi läheistä pientä saarta: Jänissaari sekä niemen eteläpuoleiset Raatosaaret.

Liikkuessasi luonnonsuojelualueella muista:

• Liiku mieluiten poluilla.
• Roskaton retkeily.
• Jokamiehen oikeudet.

Nuotion voit tehdä niemen pohjoisosan etelärannan nuotiopaikalle, joka on merkitty karttaan. Avotulta ei kuitenkaan saa tehdä, jos metsäpalovaroitus on voimassa.

Alue on tarkoitettu päiväretkeilyyn. Telttailu ja muu yöpyminen on kielletty.

Huom! Kapeikko niemen kärjessä jäätyy harvoin talvella kantavaksi ja sulaa keväällä aikaisin pitkälle etelän suuntaan. Liiku varoen jäällä!

Jämsän kaupunki
Jämsänseudun Luonnonystävät ry

Luonto

Rasuanniemen harjualue Kankarisveden rannalla on osa laajempaa mutkittelevaa harjujaksoa. Harju on syntynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen, jään ja veden kuljettamista aineksista. Rasuanniemestä löytyy niukkaravinteisemman, kuivahkon kankaan ja ravinteisemman tuoreen kankaan metsiä. Polun varrella kasvaa mm. puolukkaa ja variksenmarjaa. Metsät ovat pääosin vanhoja. Siellä täällä voi nähdä keloutuvia ja kilpikaarnaisia mäntyjä. Lahopuut lisäävät metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnontilaiset tiheiköt ovat eläimille tärkeitä elinympäristöjä. Voimakas virtainen kapeikko niemenkärjessä sulaa keväällä aikaisin, muuttolinnut pysähtyvät alueella.

Rasuanniemen erikoisuutena ovat luonnontilaiset hiekkarannat, joita niemessä on useita.

Rasuanniemi on maisemallisesti arvokas alue. Kerrotaan, että arkkitehti ja taidemaalari Eliel Saarinen (1873-1950) souteli Kankarisvedellä Rasuanniemen maisemissa etsiessään innoitusta vuoden 1909 setelirahojen kuvitukselle. Setelin maiseman mukaan on nimetty myöhemmin Wanhan Witosen veneilyreitti (n. 75 km ), joka alkaa Petäjävedeltä ohittaen mm. Rasuanniemen ja päättyy Päijänteeseen.

Historiaa

Rasuanniemessä sijaitsee kaksi muinaismuisto- lain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet näkyvät kartalta ja ne on merkitty myös maastoon.

Kivikautinen asuinpaikka (n. 8000-1500 eKr.) sijaitsee niemen pohjoisosan itärannalla rantatörmän päällä. Koekaivauksissa asuinpaikalta on löydetty mm. saviesineiden kappaleita sekä kiviesineiden valmistuksessa syntyneitä pii- ja kvartsikiven kappaleita. Astian palojen koristelujen perusteella asuinpaikka on ollut käytössä kampa keraamisella ajalla (4100-3000 eKr.). Kivikaudella asuinpaikat valittiin vesistöjen rannoilta kulkuyhteyksien varrelta, hyviltä pyyntipaikoilta. Nykyisin asuinpaikasta ei ole muita maanpäällisiä merkkejä kuin laakea, 20X15 metrin kokoinen painanne maastossa.

Pyyntikuopat

Aikoinaan metsästyksessä hyödynnettiin hirvieläinten luontaisia kulkureittejä erityisesti kapeilla harjukannaksilla. Niille kaivettiin syviä pyyntikuoppajonoja, joiden pohjille pystytettiin teräviä paaluja. Ajomiesten avulla eläimet ajettiin oksilla. naamioituihin kuoppiin. Pyyntitapaa käytettiin erityisesti hirvien ja metsäpeurojen metsästyksessä. Rasuanniemen eteläosan kapealla harjukannaksella polun molemmin puolin on yhteensä 13 matalaa kuopannetta, jotka on tulkittu pyyntikuoppaketjuksi. Aikojen kuluessa syvät kuopat ovat mataloituneet.