keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 59/182 -- 28.2.2018

Herkuttoman päivän juttuaiheet ovat välillä vähissä. Ne syntyvät usein hetken mielijohteesta, jonkun puheesta tai jostain muusta impulssista. Jos joku kuvittelee, että "herkuttomia" juttuja syntyy koko haasteen ajan (182 d) joka päivä, niin ihmeitä pitää tapahtua.

Kerta kaikkiaan toisinaan mielikuvitus loppuu ja impulssit on vähissä. Harmaat aivosolut vetää päässä samaa ellipsoidin mukaista rataa. Ne ei värähtele eikä vaihda orbitaalia.

Taiteilijathan turvautuvat silloin tällöin viinaan ja huumeisiin sekä lääkkeisin. Avartavat lukkiutuneita ajatuksia sekä virkistävät aivotoimintaansa.

Blogikirjoittajan tulee tyytyä lasilliseen hyvää viiniä tai tilkkaan tummaa rommia.

Taitelijaksi en rupea ;)

tiistai 27. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 58/182 -- 27.2.2018

Juomia on monenlaisia. On kalorittomia ja ei. Kalorittomia on mm. vesi ja Coca-Cola Zero. Jälkimmäistä suositeltiin läskin pudotuskisassa, koska se ei sisällä kaloreita. Siis kaloreita pyöreä nolla.

Sitten on käyty keskusteluja sisäpiirissä siitä, että sopiiko Zero ylipäätään ihmisen juotavaksi. Keskustelun aiheuttaa juoman sisältämä aspartaami. Se on keinotekoinen makeutusaine, joka muistuttaa maultaan sakkaroosia mutta on sitä noin 100–200 kertaa makeampaa.

Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yksiselitteinen kanta on, että aspartaamin käyttö suositusten rajoissa on turvallista eikä siitä aiheudu haittavaikutuksia muille kuin fenyyliketonuriaa sairastaville.

Wikipedia kertoo enemmän fenyyliketonuriasta, jos aspartaami rupeaa ahdistamaan.

Siis voit aikuisena huoletta juoda Coca-Cola Zeroa / Aspartaamia.

maanantai 26. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 57/182 -- 26.2.2018

Tulihan piipahdettua Patapirtissä, Keski-Suomen parhaassa viinitilassa. Repertuaarista löytyy seuraavat viinit

- ruokaviinit
   Musta Mortti, Yijän Ylpeys ja Kultainen Mataleina sekä

- makeat seurustelu- ja jälkiruokaviinit 
   Kaunis Elina, Musta Mortti, Yijän Ylpeys ja Hullu Pappi.

Keski-Suomalainen tilaviini pienissä määrin parantaa aivotoimintaa. Nyt täyty suorittaa valinta ja se oli tällä kertaa "Yijän Ylpeys".

- "Oman tilan luomumarjoista valmistettu mustaherukka-aroniaviini maistuu ihan sillään hyvässsä seurassa. Myös aperitiiviksi sopiva."

- "Makea Yijä sisältää sokeria 80 g / l."

- "Viilennetään + 8 C ja nautitaan hyvässä seurassa makean ja suolaisen pikkupurtavan kaverina."

- "Sisältää alkoholia 12 %, hapot 7 g/litra."

- "Vanha maatiaislajike ”Melalahti” sekä marja-aronia sekä 4 – 8 kk ”sur lie” -kypsytys tuovat Yijään meheviä luumumaisia ja tammisia makuja ja aavistus sherrymäisiä piirteitä."

Ei herkku laisinkaan vaan terveysjuoma. Ja lääkkeeksi ostin, mutta en itselleni.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 56/182 -- 25.2.2018

On taas päivä, jolloin joutuu pohdiskelemaan, mikä on herkkua ja mikä ei.

Laskettelun lomassa pidettiin taukoa ja repussa oli makkaraa. Sopivasti nuotiolla paistettuna ja hieman sinappia kyytiin, niin makuhermot nauttivat ja rauhoittuivat.

Jos lounaaksi voi syödä bratwurstia, niin mielestäni yksi nuotimakkara ei ole herkku.

Jos kaksi vetäsee, niin nuotimakkarakin muuttuu kerta laakista herkuksi ;)

lauantai 24. helmikuuta 2018

Aurinkoinen ulkoilupäivä

Aurinkoinen ulkoilupäivä Himoksella. Pakkanen huiteli - 20 C vielä puoli yhdentoista jälkeenkin. Ihmiset olivat joukolla lähteneet rinteeseen. Hieman oli viileä keli, jota kovensi pienoinen viima.

Puheesta päätellen edustettuina olivat ranta ruotsalaiset, Baltian maat ja iso veli idästä ja tietysti koko eteläinen Suomi. Aistittavissa oli kansainvälinen meininki.

Hississä saa aina arvailla, että mitäköhän kieltä nyt puhuisi. Eli ensin tervehditään ja siitä sitten päätellään smooltookin kieli. Vaihtoehtoina on suomi ja englanti. Ruotsi ei taitu.

Kevät on ihmiset parasta aikaa.









Herkuton päivä 55/182 -- 24.2.2018

Olin työmatkalla hetken rupeaman päässä. Aamukahvi suolaisella ja lounas oli helppoa kauraa. Ei minkäänlaisia valinnan tai omantunnon vaikeuksia liittyen haasteeseen.

Luulisi, että iltapäiväkahvi pullan kera olisi paha paikka. Ei suinkaan. Haasteeni tekee valinnan kerrassaan helpoksi.

Vaihtoehtoina olivat
A   kahvi + pulla
B   pulla
C   kahvi
D  ei kumpikaan

Kuten jo varmaan arvaatkin ainoat kelpaavat vaihtoehdot olivat C ja D. Ja siitä valitsin vaihtoehdon C.

Ei sen helpompaa valintaa ole ollut. Kiitos haasteen!!!

perjantai 23. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 54/182 -- 23.2.2018

Oli kesä tai talvi ja oli pakkasta enemmän tai vähemmän, niin aina haen postin aamulla laatikosta t-paidassa. Samalla pukeutumismallilla tapahtuu myös roskien vienti. Ei se -25 C ole kylmä, jos ei vain tuule.

Tuli mieleeni, että kuluuko pakkasella enemmän energiaa eli läskiä?

Lämmön tuottaminen kuluttaa energiaa. Tutkimusten mukaan ihminen tuottaa pakkassäässä 10–20 % enemmän lämpöä itselleen ja lämmön tuottaminen kuluttaa energiaa.

Mutta toisaalta ulkona liikkuminen myös lisää ruokahalua. Energian ihminen saa syömällä ruokaa. Näläntunnetta poistetaan syömällä ja siinä saattaa käydä niin, että syödään tavanomaista enemmän.

Pakkasen lihottavuudesta sinällään ei juuri ole tutkimusta, mutta itse lihomisesta kyllä löytyy monenlaisia tutkimuksia.

Omien henkilökohtaisten tutkimusteni mukaan talvisin läski vain lisääntyy ja kesällä vähenee. Kesällä liikun enemmän ja syön vähemmän. Kesäisin myös jääkaappi on keskimäärin kauempana ja vaikeammin saavutettavissa.

Eli henkilökohtaisesti talvi lisää läskin määrää.

torstai 22. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 53/182 -- 22.2.2018

Karkkiherkkuja on siellä sun täällä ja jokapuolella. Lyhyesti sanottuna kaikkialla.

Tilanne tuntuu kotona olevan katastrofaalinen, jos ei ainakin kolmea karkkilaatua löydy. Pikaisen tsekkauksen jälkeen löytyi keittiön kaapeista kaksi pussia karkkia ja yksi suklaapatukka.

Työmaalle saavuttaessa kahvipöydässä on kuvan mukainen häiriötekijä. Näytti muuten joillekin maistuvan.

Ja eräässä viikonlopun palaverissa tukihenkilöni sekä sparraajani tarjoili pastilleja. Virheen huomattuaan oli hieman hämillään ja tunki pastillirasian käsilaukkuun.

Kyllä ihmiset elävät epäterveellistä elämää.

Mutta empä ole langennut ;)

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Himoksen kasvu tukee jämsäläistä yritystoimintaa


Vekkarin mielipidekirjoituksessa 7.2.2018 tuodaan esille, että ”Himoksen kasvu ympärivuotisena matkailukohteena tuo kasvua osaltaan koko Jämsän alueelle”. Näin on minunkin mielestä.

Kirjoituksen mukaan ”mahdollinen myönteinen kylpyläpäätöksen mukanaan tuoman tonttikaupan ja rakentamisen viriäminen entistä vilkkaammaksi tietäisi ensivaiheessa positiivisia kerrannaisvaikutuksia erityisesti jämsäläisille rakennusalan yrityksille ja heidän yhteistyökumppaneilleen.”

Ei unohdeta kuitenkaan Himoksen lasketteluliiketoiminnan kehittämisestä? Himottu vuori historiikin mukaan rinneliiketoimintojen kehitys pysähtyi 12 vuotta sitten Himoksen perustaneen rinneyrittäjän ja Jämsän kaupungin välisen maanvuokrasopimuksen ja sen optioehdon mukaisten lisäalueiden haltuun saamisen riitaan ja riita jatkuu yhä.

Ensimmäisen Himoksen Master Planin julkaisun tiedotustilaisuudessa 2.4.2004 rinneyrittäjä kertoi mielipiteenään, että ”Tämän Master Planin ja Jämsän kaupungin kanssa neuvotellun Keski-Himoksen maanvuokrasopimuksen myötä tehtävien investointien johdosta kaksinkertaistuu rinneyhtiöiden liikevaihto ja samalla kaksinkertaistuu Himoksen muidenkin toimijoiden liiketoiminta".

Hyvältä rinneyrittäjän ennuste näyttikin heti alkuun, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.1.2006 visusti julkisuudelta salassa neuvotellun Jämsän kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välisen Kylpylän aiesopimuksen. Huonoa aiesopimuksessa oli, että rinneyrittäjä ei ollut sen neuvotteluissa mukana, eikä sopimuksen osapuolena, vaikka aiesopimus kattoi rinneyhtiön ja kaupungin välisen maanvuokrasopimuksen optioalueet sekä alueen, mistä oli esikauppakirja 1.8.2005 kaupungin ja rinneyrittäjän välillä. Rinneyhtiö investoi Keski-Himoksen aloitukseen julkisuudessa olleiden tietojen mukaan n. 6 M€ ja kaupunki riitautti optio-oikeuden aiesopimuksen huumassa ja purki perusteettomasti myös kylpylätontilta esikauppakirjan.

Kirjoituksen mukaan; ”kylpyläinvestoinnin vaikutuksia vuosikymmenten aikahaarukalla on mahdoton ennustaa.” Himoksen rinneliiketoimintojen investoinnit kuluineina vuosikymmeninä ovat konkreettisesti nähtävillä, eikä niitä ainakaan tarvitse enää ennustaa. Jämsän kaupungin ja rinneyrittäjän vuosikymmenten riidan vaikutuksia maanvuokrasopimuksen ehdoista on aikahaarukassa taas mahdotonta ennustaa.

Ennuste on mielestäni huono ja siihen kannattaisi myös Jämsän yrittäjien kiinnittää huomionsa kaupungin myötävaikutuksella kylpylän Himoksen alueelle saannin lisäksi.

Rinteiden kehittyminen kasvattaa muidenkin yrittäjien liikevaihtoa positiivisesti. Toivottavasti asioissa päästään eteenpäin. Se on kaikkien jämsäläisten etu.

Jyrki Kokko
UJ

Herkuton päivä 52/182 -- 21.2.2018

Herkuttomana aikana syntyy välipala coktail aineksista, jotka löytyvät keittiöstä. Se syntyy banaani siivujen, päärynä palojen, myslin ja jogurtin mielivaltaisesta sekoituksesta. Sörsseli kulhoon ja kevyt hämmennys.

Kertakaikkiaan hyvä makuhermojen rauhoittaja. Puuduttaa suurimmatkin herkkuhimot.

Kokeile !

tiistai 20. helmikuuta 2018

Venäläinen sähköisku

MOT 19.2.2018 Supon mukaan Venäjän tiedustelu on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Suomen energiaratkaisuihin. Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoella on tärkeä osa Venäjän suurvaltapolitiikkaa.

MOT Venäläinen sähköisku MOT 19.2.2018

Kannattaa katsoa, mihin kuntien lämpöyhtiöiden rahoja on sijoitettu mm. Jämsän Aluelämpö. Toivottavasti ei tule isoja lisälaskuja, koska silloin lämpöyhtiömme ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin. Ja mikä huippua sähköä ostetaan omakustannehintaan, joka tulee olemaan markkinahintaa korkeampi. Siis sijoitukset ovat arvottomia, saattaa tulla lisälaskuja ja sitten ostetaan sähköä ylihintaan. Aluelämmön sijoitus on joko 3,1 M€ tai 4,6 M€, mutta kun on niin salainen asia, etten edes luottamushenkilönä saa edes tietää, kuinka paljon ja mihin rahamme on sijoitettu. Tärkeintä olisi saada nähdä osakassopimus, mihin olemme oikeasti sitoutuneet.

Ja niitä sijoituksia emme saa mitä ilmeisemmin takaisin.

Herkuton päivä 51/182 -- 20.2.2018

Black out - Nuppi ammottaa tyhjyyttään, mielikuvitus ei synnytä tekstiä...

maanantai 19. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 50/182 -- 19.2.2018

Epävirallisia ja epäpoliittisia keskusteluja ja yhteisten asioiden hoitoa kaakaokupin ääressä. Aiemmin meni possu tai emakko tai joku muu siinä kylkiäisenä ja ajattelematta. Nyt sama asia hoituu kupillisella kaakaota. Tämä on vain totuttelukysymys.

Tiedän, että kaakaossa on jokseenkin paljon kaloreita, mutta tämä on toisaalta mielenterveyden hoitoa. En rupea lipsumaan - päätäkin pitää hoitaa, edes vähän.

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 49/182 -- 18.2.2018

Mutkamäessä kävin kokeilemassa Head:n suksia Länsi-Himoksessa. Käänty ilman käskemistä. Vähän kun vain kertoi, että nyt oikealle, niin sitten lähdettiin.  Kokeilun jälkeen käteen yritettiin työntää kaurasnacks pusseja käteen.

Njet, ei käy koska olen herkkulakossa aina 2.7.2018 saakka. No ei se haittaa, koska parasta ennen päivä oli erittäin pitkä, syksyyn saakka. Sanottiin, että voit tulla hakemaan myöhemmin, mutta ennen kolmea.

No kävin hakemassa pientä purtavaa vaimon siskon mökille Keski-Himokseen.

Arvaa maistoinko?

lauantai 17. helmikuuta 2018

Abivideo 2018

On ne jotain saanut aikaiseksi, Abivideo 2018. Täytyy kerrankin kehua. On muuten harvinaista herkkua. Yleensä on moosestettu, jos on ollut tarvetta oli sitten oma tai naapurin.


Herkuton päivä 48/182 -- 17.2.2018

Oli päivä, jolloin ihminen täyttää vuosia. Tosin päivä kerrallaan vain mennään. Talon emäntä ja juhlakalu oli piipahtanut Aatun puodissa. Reppuun oli päätynyt omenataskuja. Kertoman mukaan ei ole herkku. Mutta kriteerini ovat aivan toisenlaiset. Herkkuhan tuo selkeästi  on.

Kahvittelun jälkeen alkoi korttirinki. Rahasta ei pelattu, vaan maineesta ja kunniasta. Pelinä oli räväytys, jota en ollut koskaan aiemmin pelannut. No pelin nimen olin tosin kuullut, mutta ei se paljon auta.

Täytyi kuitenkin todeta, että herkut ovat pilanneet vastustajien (3) pelitaidot. Olivat loppujen lopuksi aivan väärillä sataluvuilla.  En tiedä tuliko mainetta ja kunniaa, mutta reilu voitto kuitenkin.

perjantai 16. helmikuuta 2018

Kaipolan paperitehdas noin 1960 ja 1980

Ohessa pari vanhaa kuvaa Kaipolan paperitehtaasta. Oikeastaan ne ovat seinällä olevia tauluja, joista ohimennessäni otin kuvat. Kuvat sijaitsevat Ahtisaari tasanteella paperitehtaan 2 aulassa. Tasanne on saanut nimensä presidentin vierailusta.

Ensimmäisessä kuvassa on paperikoneet 1 ja 2. Kuva on otettu rakentamisen jälkeen eli 1950 -luvun puolivälin jälkeen, mutta ennen vuotta 1965. Eli kuvan ajoittuu aikaan ennen kakkostehtaan rakentamista.

Toisessa kuvassa paperitehdas 2 eli PT 2 jo valmiina. Kuvassa on myös TMP1 hake-elevaattori eli kuva on otettu vuoden 1977 jälkeen, mutta ennen vuotta 1985. Kuva on otettu ennen kolmostehtaan eli paperikone kuuden rakentamisen alkua.



Tyyne Kettunen - Sote-neule

Taas on Tyyne Kettunen hereillä ja tällä kertaa kutimensa kimpussa....

linkki

Herkuton päivä 47/182 -- 16.2.2018

Viimeaikainen puuhastelu on ollut raadollista muutamien kuukausien ajan eri yhteyksissä. Yksi ylittää erikoisuudellaan ja omituisuudellaan kaiken aiemmin kokemani.

Kiitoksena postilaatikossa oli paketti, jonka päällä oli kahden henkilön nimet. Sisältö oli kyllä jo etukäteen arvattavissa. Valitettavasti ja onneksi siitä kyllä jouduin kieltäytymään.

Suklaa meni parempiin suihin mm. sille toiselle nimelle - Perso kun on suklaalle.

torstai 15. helmikuuta 2018

Aivojen pinnalla

Tämä aihe on mytinyt päässäni jo kauan. Nyt se pulppuaa ulos.

Luottamushenkilöille asiat tulevat virkamiesten valmistelemana. Valmistelun on oltava puolueetonta. Toisinaan valmistelussa käytetään apuna asiantuntijoita.

Päätettävien asioiden esittely voidaan tehdä hyvin monella eri tavalla. Halutessa esittelytekstissä voidaan vain painottaa tiettyjä asioita tai toinen puoli. Valmistelijoiden vakuuttava esitystapa luo tunteen, että asia on juuri näin. Toisinaan asiantuntijalla on ollut selkeä Napoleon syndrooma.

On yleisesti haluttu, että päätöksenteossa on erilaisia vaihtoehtoja. Mutta monesti asioilla on ns. kiire ja on olemassa vain ja ainoastaan yksi vaihtoehto. Ja joskus on tilanteita, jolloin on vain päätettävä, koska siirtäminen seuraavaan kokoukseen ei onnistu. Harvoin on esitetty päätöksentekoon useita eri vaihtoehtoja, vaikka siitä aina puhutaan.

Luottamushenkilöiden asiantuntijuus ei aina riitä kaikkien asioiden käsittelyssä. Silloin on luotettava virkamies- tai asiantuntijavalmisteluun. Joskus on myöhemmin selvinnyt, että virkamies on puhunut päätöksentekoa tehtäessä muunneltua totuutta. Oman kertomansa mukaan ei ole valehdellut. Useat päättäjät muistavat asian toisin ja dokumentti aiheesta puhuu toista kuin virkamiehen antama selvitys.

Sitten päätöksenteon jälkeen todetaan lakonisesti, että päättäjät ovat päättäneet. Ei ole esittelijän vika. Vastuu on luottamusmiespäättäjillä. Tosin esittelyn puolueettomuus ja oikeellisuus on valmistelijalla.

Alle kynnysrajan olevia pientarjouksia kysellään vain tietyiltä tahoilta, vaikka homman pitäisi olla puolueetonta. Tietyt paikalliset toimijat sivuutetaan. Mielestäni moraalitonta toimintaa.

Joissakin tilanteissa joudutaan päätöksiin palaamaan myöhemmin, koska on selvinnyt uusia asioita joita ei päätöksenteossa ollut. Joutuu palaamaan pöytäkirjoihin ja niiden liitteisiin. Nykyisessä sähköisessä maailmassa puuttuu useasti asialistan liitteenä olleet asiakirjat pöytäkirjoista. Miksi? Ja on käynyt niinkin, että lukuarvot ovat muuttuneet lautakunnan päätöksen jälkeen hallituksen kokoukseen ilman kommentteja. Oliko paperiset asiakirjat sittenkin luotettavampia? Pystyisi ainakin jostakin tsekkaamaan tiettyjä asioita myöhemmin.

Elämme osittain aidosti virkamiesyhteiskunnassa, jota he johtavat. Haluammeko tätä?

Poikkeuksiakin on. Erään tahon virkamiesvalmistelu on laaja-alaista, vaihtoehtoja esittävä ja kaiken huomioiva. Kysymyksiin saa selkeän kursailemattoman vastauksen. Sille annan kiitoksen.

Ehkä ei kannattaisi olla näin pedantti - Antais vaan olla...

Tämä on sitä arkea, jota elän luottamuselimissä. Elän ristiriitaisissa tunnelmissa aivojeni pinnalla.

Kaipolan tehtaan rakentaminen

Kaipolan tehtaan rakentamisesta teki yhtiön hallintoneuvosto päätöksen 7.3.1952.

Kuvassa vasemmalta: Henrik Walden, Gunnar Blomqvist, Ilmari Sipilä, Wäinö Haaja, J. W. Walden, Sakari T. Lehto, Emil Luukka, S. J. Pentti, Emanuel Walden, Aarne Koskelo, T h Wegelius, Sakari Tuomioja, J. W. Rangel


Herkuton päivä 46/182 -- 15.2.2018

Kotisirkkoja on kekseissä 6 %. Luontainen uteliaisuus pääsi valloilleen. Otin keksin ja aloin tutkimaan keksin rakennetta.

Keksissä on maissijauhoa, auringonkukan siemeniä (22 %), pellavan siemeniä (9,5 %), seesaminsiemeniä (9,5 %) ja kotisirkkoja. Kotisirkat on jauhettuna ja kokonaisina.

Kokonaisesta keksistä ei kyllä hyvällä tahdollakaan löydä kotisirkkoja, vaikka kuinka keksiä kääntelee ja silmäilee.

Kun keksin murtaa, niin yhdestä halkaisupinnasta näkyy joko jalkoja tai käsiä. Ihan mitä mielikuvituksen tuotteena näkee.

Siis kyllä ne kotisirkat ovat kuitenkin silmin havaittavissa murretulta pinnalta. Tässä vaiheessa herkimmät syöjät kyllä jo pakenevat paikalta.

No kyllähän kotisirkat menee, nielurisojen väli oikein imee niitä - helppoa kauraa.

Käyppä makkaratehtaalla toteamassa, mitä makkaroihin laitetaan, niin takuuvarmasti loppuu makkaran syönti. Tai valkoisen sokerin prosessoinnin näkeminen lopettaa sen syönnin. Siirryt luontaisesti kokolihan ja valkaisemattoman sokerin pariin.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää ystävänpäivää

Herkuton päivä 45/182 -- 14.2.2018

Hyvin maistuivat kotisirkat muillekkin. Osa kuitenkin kieltäytyi, kun ei kitarisojen ohi mene. Ja osa ei ollut moksiskaan.

Puheeksi muodostui jossain vaiheessa , miten ne kotisirkat on tapettu?

Onko ne eettisesti oikein tapettu ja miten, yksi kerrallaan vai kuinka?

Elävät sirkat kopistellaan puhtaaseen laatikkoon ja laitetaan jääkaappiin, jolloin ne menevät luonnolliseen horrokseen. Sen jälkeen ne pakastetaan.

Kuivaaminen voi tapahtua sähköuunilla tai vihanneskuivurilla. Sen jälkeen ne voidaan marinoida ja maustaa kokonaisena syötäviksi. Vaihtoehtoisesti kotisirkat voidaan jauhaa.

Sirkkojen lopettaminen tapahtuu eettisesti parhaalla mahdollisella tavalla.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Sinertävä päivä




Herkuton päivä 42/182 -- 11.2.2018

Pitkään on ollut keskusteluissa tummasuklaa ja sen sisältämä suklaan määrä. Jossain menee kuulemma raja jolloin herkku muuttuu terveystuotteeksi.

Nyt se on määritelty.

Tumma suklaa joka sisältää 75 % suklaata on terveystuote. Kuitenkin rajauksena on, että yksi pala on terveystuote ja kaksi palaa muodostaa jo herkun kriteerit.

LISÄYS: Tämä on täysin naisen logiikkaa.

lauantai 10. helmikuuta 2018

Lumiluistimet livenä

Tänään näin ensimmäistä kertaa lumiluistimet livenä Himoksella. Laskettelijat laskivat Keski-Himokselta Luoteis-Himoksen hissille. Helpon näköistä hommaa.

Lumiluistimissa monoon on integroitu "suksi" tai "luistin". Eli normaaleilla laskettelumonoilla homma ei onnistu.

Lumiluistimet ovat todella yksinkertaiset: tuote koostuu monoista, joiden pohja tekee liukupinnan virkaa. Tekniikaltaan pohja vastaa pitkälti perinteisen suksen pintaa.

Käytännössä tuotetta voikin verrata luistimiin ja kuka tahansa luistelua osaava osaa myös tällä tuotteella laskea. Ainakin aloittelijalle tuote on simppeli, sillä sukset eivät juuri tämän vähempää voi ristiin mennä.

Ohessa Youtube video.

Herkuton päivä 41/182 -- 10.2.2018

Nyt löytyi oikein herkkujen herkku, joka ei ole herkku. Tuote on oikea erilainen proteiinipaukku.

Sirkkanäkkäri on hurmaava haukkapala!

Sirkkanäkkäripussi sisältää 6% suomalaista kotisirkkaa jauhettuna ja kokonaisena. Rapsakan rouskuva Sirkkanäkkäri onkin varsin naseva nakerrattava ja edelläkävijän eväsherkku.

Maista ja innostu itsekin!

Lopuksi, hyvää oli, mutta ei ole herkku, eikä ole kiellettyjen herkkujen listalla.

Tuotetta on saatavissa mm. Jämsän Citymarketissa olevasta Luotaispuodista.

perjantai 9. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 40/182 -- 9.2.2018

Aamulla kupillinen mustaa kahvia. Kumpi on vaarassa: kahvinjuoja vai kahvista kieltäytyvä?

Kahvin terveyshaitoista ja -hyödyistä väännetään alati kättä. Toisinaan sitä nimitellään terveyden tuhoavaksi myrkyksi, toisinaan sen todetaan olevan lähes superfoodeihin rinnastettava terveystuote.

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kumpikin leireistä – kahvin hyötyjen julistajat ja haittojen huutelijat – ovat osittain oikeassa.

Kahvin on tutkitusti osoitettu vähentävän riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä ehkäisevän muun muassa Parkinsonin tautia, eturauhassyöpää ja Alzheimerin tautia.

Lisäksi joidenkin tutkimusten mukaan kahvi voi vähentää joidenkin syöpien, kuten ihosyövän riskiä.

Toisaalta aina ja kaikille kahvi ei ole hyväksi. Tutkimusten mukaan geeniperimällämme on vaikutuksia muuan muassa siihen, kuinka nopeasti elimistömme pystyy käsittelemään kofeiinia.

Esimerkiksi uniongelmista kärsivien ja diabetesta sairastavien kannattaisi keskustella lääkärin kanssa kofeiinin mahdollisista haittavaikutuksista. Kahvi voi myös voimistaa vaihdevuosien oireita, kuten kuumia aaltoja. Lisäksi liiallinen kofeiinin saanti saattaa lisätä keskenmenon riskiä.

Tutkimusten mukaan kahvi kuitenkin tekee kohtuumäärinä nautittuna useimmille hyvää.

torstai 8. helmikuuta 2018

Herkuton päivä 39/182 -- 8.2.2018

Oli se päivä, jolloin tuli kutsu kropsulle. Se pohjanmaan harmaapäinen taituri laittoi tuplaraudan kuumaksi alkoi hommiin. 1970 -luvulla Kauhajoella hellalle laitettiin mokluraudat. Rakkaalla lapsella eli vohvelilla on monta eri nimeä.

Hieman jäi kekkerit vaisuksi, koska mansikkahillo ja kermavaahto uupuivat. Nauttimani makuelämys jäi melko lailla vaatimattomaksi.

Kumman itse söisit?

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Osallistu liikenneturvallisuuskyselyyn

Osallistu Lounaisen Keski-Suomen liikenneturvallisuuskyselyyn ja vaikuta kotikuntasi liikenneolosuhteisiin.

Keski-Suomen ELY-keskus sekä Keski-Suomen liitto ovat käynnistäneet Lounaisen Keski-Suomen kuusi kuntaa (Jämsä, Muurame, Keuruu, Petäjävesi, Kuhmoinen ja Multia) kattavan liikenneturvallisuuskyselyn. Kyselyllä kartoitetaan seudun asukkaiden sekä seudulla työssäkäyvien ja asioivien mielipiteitä liikenneturvallisuustilanteesta sekä liikenteen vaaranpaikoista.

Vaikuta liikkumisympäristösi liikenneolosuhteisiin vastaamalla kyselyyn 5.2.-25.2.2018 välisenä aikana osoitteessa:

http://apps.strafica.fi/karpalo/lounaisks/

Lisätietoja kyselystä antavat:
Jämsän kaupunki, Katja Rissanen, katja.rissanen@jamsa.fi, 040 846 9816
Muuramen kunta, Julia Virtanen, julia.virtanen@muurame.fi, 0400 489 901
Keuruun kaupunki, Janne Teeriaho, janne.teeriaho@keuruu.fi, 040 652 7256
Petäjäveden kunta, Janne Koskenkorva, janne.koskenkorva@petajavesi.fi, 040 660 1437
Kuhmoisten kunta, Mika Kyrö, mika.kyro@kuhmoinen.fi, 0400 490 796
Multian kunta, Tiina Löytömäki, tiina.loytomaki@multia.fi, 040 3016 220
Strafica Oy, Antti Rahiala, antti.rahiala@strafica.fi, 050 537 4297

Jämsän Aluelämpö Oy:n 4 M€:n sijoitus ydinvoimaan

Viime Vekkarissa talousjohtaja Luostarinen sekä Aluelämmön toimitusjohtaja Soikkeli selvittivät Aluelämmön tekemää sijoitusta ydinvoimaan.

Nyt on selvinnyt, että Jämsän Aluelämpö Oy:n 0,5 M€:n sijoitus Fennovoimaan sijoitusyhtiö SFKaukolämpövoima Oy:n kautta onkin vain etumaksu. Uusia maksuja tulee vuoteen 2024 saakka. Lopullinen summa arvottomiin osakkeisiin on noin 4.000.000 €. Tämä järjetön sijoitus tuhoaa Aluelämmön talouden ja vaikuttaa myös koko kaupungin talouteen.

Aluelämpö Oy omistaa SF Kaukolämpövoima Oy:n osakkeita. Tuo yhtiö on vain bulvaaniyhtiö, jossa ei ole henkilökuntaa lainkaan. Siinä on mukana vain neljä pientä lämpöyhtiötä, jotka ovat taitamattomuuttaan sitoneet kuntalaistensa rahat arvottomiin osakkeisiin.

Tehdyssä osakassopimuksessa on pahimmassa tapauksessa vastuu myös Fennovoiman rakennusaikaisesta jatkorahoituksesta. Tämän vuoksi Helsinki ja Vantaa haluavat eroon osakkeistaan, vaikka ilmaiseksi, koska osakkeissa on arviolta 90 M€:n vastuu ydinvoimalan jatkorahoituksesta.

Meillä jämsäläisillä on oikeus tietää tehdyn osakassopimuksen vastuut. Pahimmassa tapauksessa koko Jämsän Aluelämpö Oy siirtyy Fennovoiman omistukseen, jos Aluelämpö ei pysty hoitamaan vastuitaan. Tällöinhän vastuu siis siirtyy meille jämsäläisille, kun menetämme veronmaksajien rahoilla rakennetun yhtiön omistuksen.

Kaupungin hallintosäännön mukaan konserniyhtiöt (jollainen Aluelämpö on) noudattavat samaa sijoituspolitiikkaa kuin itse kaupunkikin. Sijoitusten tulee olla riskittömiä eli sijoitetun pääoman tulee olla turvattu ja sijoituksilla pitää olla reaalinen jälleenmyyntiarvo. Aluelämmön tekemän sijoituksen arvo on nolla, koska kukaan ei ota niitä ilmaiseksikaan. Jälleenmyyntiarvoa niillä ei siis ole.

Kaupungin sijoituspolitiikasta päättää kuntalain mukaan valtuusto. Jämsän kaupunginhallitus ei kuitenkaan vienyt asiaa valtuustolle. Hallitus ylitti valtuutensa ja kuntalakia ei noudatettu. Valtuustossa moinen ydinvoimaan sijoittaminen tuskin olisi mennyt läpi.

Vastineessaan talousjohtaja selvittää, että osakeyhtiöissä vastuu on kokonaan yhtiön hallituksella. Aivan oikein. Luostarinen ja Soikkeli eivät vastaa tehdyistä sijoituksista muuten kuin työpaikkansa kautta, he vain esittivät hallitukselle korkeariskisen sijoituskohteen. Vastuu on hallitusten jäsenillä ja he vastaavat virheellisistä ja yhtiölle turmiollisista päätöksistä viime kädessä omalla omaisuudellaan. Osakeyhtiöiden hallituksissa kannattaa olla tarkkana mihin toimitusjohtajan haihatuksiin suostutaan.

Vielä kysymys lukijalle. Montako kyläkoulua pitää lopettaa, jotta saadaan kokoon sama summa, jonka Aluelämpö on nyt hukannut ydinvoimasijoitukseen?

Pekka Laaksonen
Uusi Jämsä