tiistai 31. toukokuuta 2022

Rohkea kirjoitus Pauliina Ylitalolta

Luin Keskisuomalaista maanantaina 30.5.2022. Mielestäni ainoa seutukunnan oikea tutkiva journalisti Pauliina Ylitalo oli kirjoittanut rohkean uutisanalyysin. Demokratian kriisiä on avattu poikkeuksellisen rohkealla tavalla. Tunnistan kirjoituksessa esiintyneet piirteet. Osuvasti on kirjoitettu. Uutisanalyysi täyttää selkeästi tutkivan journalismin kriteerit. 

Mielestäni nykyisin tutkivaan journalismia on esiintynyt vain Helsingin Sanomissa. Pauliina Ylitalo Keskisuomalaisesta on viimeaikoina kirjoittanut useita tutkivaa journalismia sisältäviä juttuja. 

Valitettavasti paikallislehti Jämsässä ei kykene kirjoittamaan juttujaan tutkivan journalismin kriteerein. Jutut ovat ainoastaan päätettävien asioiden esittelytekstien kopioita. 

Alla Pauliinan kirjoitus Keskisuomalaisessa 30.5.2022.

Pauliina Ylitalon uutisanalyysi: Jämsän demokratia on vakavassa kriisissä – valtuuston olisi otettava sille kuuluva rooli

Jämsässä on tänään merkkipäivä, sillä kaupunginvaltuusto kokoontuu. Kokous on tänä vuonna järjestyksessään toinen.

Vertailun vuoksi: Jyväskylässä valtuusto kokoontuu viidennen kerran. Kaikkiaan kokouksia on siellä vuositasolla noin 12. Tätä tahtia Jämsän kokousten määrä jää koko vuonna vain viiteen.

Erolla on merkitystä. Jyväskylässä valtuusto on aidosti paikka, joka ratkaisee kaupungin suuntaa. Jämsän valtuustosta on tullut yhä enemmän kumileimasin. Muutos on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana ja se on syvästi huolestuttava. Samalla kaupunkilaisille näkyvä julkinen keskustelu on kiristetty minimiin: niitä, jotka valtuustossa vielä puhuvat, syytetään helposti valmiiden asioiden mutkistamisesta. Asiat tuodaan valtuustoon viimeisenä – vaikka niiden pitäisi olla siellä ensimmäisenä.

Vaaleilla valitut valtuutetut kokevat jäävänsä sivuun päätöksenteosta. Eikä kyse ole vain valtuutetuista: myös äänestäjät, siis kaupunkilaiset, jäävät sivuun.

Luottamushenkilöt käyttävät valtaa lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, mutta niissä käyty keskustelu ei ole julkista. Valtakunnan mittakaavassa malli tarkoittaisi sitä, että valiokunnat ja valtioneuvosto kyllä toimisivat, mutta eduskunta kutsuttaisiin koolle vain pakon edessä ja mahdollisimman vähin puhein.

Jämsän hallintoa on hiottu viime vuosina yritysmaailman opein ja virkavaltaa vahvistamalla. Siinä on hyvät puolensa, mutta osa muutoksista on tehty demokratian kustannuksella. Hinta on turhan kallis: ilman demokratiaa eli kansanvaltaa kaupungin organisaatiolla ei ole oikeutusta ja kuntien itsehallinnolta tippuu pohja.

Vakava herätys demokratian rappeutumisesta koettiin Jämsässä vastikään, kun lautakunta esitti kaupungin metsäsuunnitelman hyväksymistä ilman muutoksia. Sitä ennen kaupunkilaiset jättivät suunnitelmaan pitkälti toista sataa kommenttia ja siitä tehtiin 45 kirjallista muistutusta.

Asukkaita rauhoiteltiin, että suunnitelma on kuin yleiskaava. Että kaupunkilaisten mielipiteet otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa.

Ihan niin asia ei kuitenkaan mene. Monilla paikoilla metsäsuunnitelmaa voidaan toteuttaa sellaisenaan. Ja niin on jo tehtykin esimerkiksi Jämsänkosken Kellokallion lähellä. Paljon puhuttu suunnitelma etenee pian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Siinä missä Jyväskylä on esimerkki onnistuneesta ja avoimesta kuntademokratiasta, on Jämsän naapurikunta Kuhmoinen ollut vanhastaan päinvastainen malli. Asiat on siellä puhuttu taustalla ja valtuustosaliin on kokoonnuttu vain nuijimaan päätökset.

Kuhmoisten malli ei saa juurtua Jämsään. Ellei tilannetta korjata ripeästi, on tuleviin kuntavaaleihin entistäkin vaikeampi löytää ehdokkaita. Myös äänestysprosentti laskee varmasti.

Miksi Jämsässä riidellään? Minulta on viime vuosina kysytty asiaa usein. Syy lienee juuri kaupunkiin syntynyt demokratiavaje.

Poliittinen keskustelu on kuin virtaava vesi, joka etsii kyllä uomansa. Kun oikea uoma on tukossa, purkautuu paine toisenlaisilla tavoilla.

Paineen seurauksena Jämsän virkamieskunta kuormittuu ja sekä kaupungin työntekijät että päättäjät voivat huonosti. Nyt tilanteesta kärsivät jo kaupunkilaisetkin.

Alkaa olla viimeinen hetki. Päättäjien tulisi ottaa valtuustolle sille kuuluva rooli. Se, jonka äänestäjät ovat antaneet.

maanantai 30. toukokuuta 2022

Tilinpäätös 2021 - Uusi Suunta valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro 30.5.2022

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat, lehdistö ja muut paikalla olijat.

Pari vuotta olemme eläneet koronan kanssa rinta rinnan ja eikä tilanne ole yhtään helpottanut. Olemme olleet erilaisten rajoitusten, suositusten ja ohjeiden maailmassa. Lyhyesti voidaan sanoa, että korona on koskettanut ja vaikuttanut kaikkiin asioihin.

Samaan aikaan Jämsässä on tehty hartiavoimin töitä Kaipolan tehtaan lakkauttamisen myötä rakennemuutostyön parissa. Uutta buustia on saatu ja uusia hankkeita on vireillä eri puolilla Jämsää. Hävittäjähankinta tuo myös uutta työtä seutukunnallemme.

Työttömyysaste oli vuosien 2016-2020 (18,2, 14,8, 12,9, 12,6, 14,6) keskiarvona oli 14,6 %. Vuonna 2021 se oli 13,5 %. Työttömyysaste on kaikista haasteista huolimatta viime vuosien tasolla ellei hieman parempi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hyväksyttiin 2021 kesäkuussa. Tämä tulee muuttamaan myös Jämsän kaupungin organisaatiota merkittävästi 1.1.2023, kun toista sataa henkilöä tulee siirtymään hyvinvointialueen palvelukseen. Työtä tämän muutoksen eteen on tehty jo vuonna 2021 ja se työ jatkuu vuonna 2022.

Kuntatalous on ollut ennen kokemattomien pyörteiden vallassa. Korona on sotkenut talouden hallintaa. Samoin soteuudistus on tuonut ennustettavuuden aivan uuteen ulottuvuuteen. Talouden saralla on eletty ja eletään parhaiden mahdollisten arvioiden kanssa, kun muutakaan keinoa ei ole.

Terveysperusteiset poissaolot ovat pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. Poissaoloja on noin 19 päivää jokaista henkilöä kohti vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä on pois töistä lähes kuukauden. Yksityissektoriin verrattuna sairauspoissaolot ovat noin kaksinkertaiset. Tämä maksaa Jämsälle noin 5 M€ vuositasolla. Suomi -tasolla olemme kuntien keskiarvossa. Kuntasektorilla Jämsä voisi erottua siinä, että tässä sarjassa menestymme paremmin kuin muut kunnat, siis työntekijämme pysyisivät terveempinä.

Sairauspoissaolojen määrällä on suora yhteys koko organisaation työhyvinvointiin, ja myös Jämsän kaupungin työntekijöillä on oikeus lähteä töihin iloisin mielin ja palata kotiin illalla terveenä.

Kaiken kaikkiaan elämme jatkuvien muutosten maailmassa, jotka ovat olleet isompia kuin aiempina vuosina. Siihen on vain tottuminen. Ainoa keino sopeutua muutoksiin on ottaa ne mahdollisimman hyvin hallintaan. Se on työtä ja sitä varten me olemme.

Kaiken kaikkiaan Jämsä on pärjännyt muutoksien pyörteissä vähintään hyvin. Siihen me kaikki olemme vaikuttaneet. Avoin keskustelukulttuuri ja mielipiteiden vaihto auttaa meitä selviytymisessä.

Tilikauden tulos vuodelta 2021 on ylijäämäinen noin 0,4 milj.€, joten Jämsän kaupungin taseessa ollut kumulatiivinen 3,6 milj.€ nousee noin 4 miljoonaan euroon.

Olemme Uusi Suunta ryhmänä hyväksymässä tilinpäätöksen 2021.

lauantai 28. toukokuuta 2022

Seven Garage Day - Himos 28.5.2022

Autoharrastajat olivat tuoneet ajoneuvojansa kaiken kansan nähtäväksi Himokselle 28.5.2022. Monenlaisia kädentaitojen tuotoksia ja erilaisia oivalluksia oli esillä.














maanantai 23. toukokuuta 2022

eFatbike - Pienami / Olkkola / Kaipola

Pieni iltalenkki oli edessä. Ensin ajelin Pienamiin ja ylitin pellon reunoja pitkin Pöyhöläntielle. Sitten jatkoin matkaa Alhojärventietä kohti Olkkolaa ja erityisesti Vanha Olkkolaa. Iso Nurmijärvi tuli sivuutettua. Kolikkotien kautta ajoin ja suuntasin kohti Kaipolaa. Sitten menin Pitkävuoren notkoon ja jatkoin Kallionrinteentien kautta Saaren talolle. Ylitin joen ysitietä pitkin ja ajelin joen rantaa Pispalaan.

Matkaa kertyi 25,2 km. Tulihan nähtyä maailmaa. Täytyi ottaa tänään kevyempi lenkki.







lauantai 21. toukokuuta 2022

eFatbike - Syväjärvi / Patalahti

Matka alkoi Kastjärventieltä. Sitten ajelin polkua Syväjärven ja Heinäjärven välistä Paljakantielle. Pyykinvuorentietä ajoin hetken ja käännyin vasempaan latu-uralle kohti kivilaavua. Sieltä laskeuduin alas samaista latu-uraa kunnes lopulta alitin ysitien. Poljin Kurpan ja Himos-Lehtelän kautta Patapirtille. Siltatyömaan kautta polkaisin Moiskalantielle. Hammaskalliontien jälkeen menin latu-uralle. Puikkelehdin Särkijärven ja Hartusvuoren kautta. Lopuksi olinkin kotipihassa.

Matkaa kertyi 32,6 km. 

Matkalla tutustuin kolmeen rusakkoon ja yhteen bambiin. Käki kukkui useaan kertaan. Polkuosuudella tarkastin läheltä kukkiiko mustikka. Selvisin tarkastuksesta säikähdyksellä.













perjantai 20. toukokuuta 2022

Onko sinulla ongelma?

Onko sinulla ongelma? Ei - Älä ole huolissasi.

Onko sinulla ongelma? Kyllä. Voitko tehdä jotain sen eteen? En. Älä ole huolissasi.

Onko sinulla ongelma? Kyllä. Voitko tehdä jotain sen eteen? Kyllä. Älä ole huolissasi.

keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutukset

Tutkin sitä, että kuinka paljon sähköä kuluu eri kohteisiin sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Useiden eri lähteiden mukaan tuli suunnilleen sama tulos. Kuitenkin pidän luotettavimpana tietona Motivaa.

Heidän sivultaan löytyikin useiden eri asumismuotojen ja lämmitystapojen sähkönkulutukset.

Eli yhteenvetona:
  • lämmitys noin 50 %
  • veden lämmitys noin 18 %
  • muu kulutus noin 32 %
No mistä sitten voisin hieman nipistää. No lämmitystä hieman säätämällä on isoin vaikutus. Sitten voi harkita vedenkäyttöä, koska sekin näyttelee merkittävää roolia sähkönkulutuksessa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että talomme vuotuinen sähkönkulutus on 21000 kWh ja se on noin 2700 €.

Kuinka paljon haluan palella tai kärsiä kotonani nuukuuden riivaamana? Se on optimointi- ja parisuhdekysymys.


Kuvan lähde: Motivan sivu

tiistai 17. toukokuuta 2022

eFatbike - Tervasmäki / Virtasalmi / Kastjärvi

Joki piti jälleen ajaa ympäri ja 30 km piti mittariin saada. Pienen etukäteissuunnittelun olin tehnyt. Ensin ajelin ns. Toivosen Unionille. Sieltä poljin Tervasmäen ohi ja Pääskysmäen pellon poikki kytkinkentälle Haaralankankaalle. Matka jatkui kohti Gradiaa. Sieltä puotin alas Virtasalmelle. Rantapolun kautta ajelin Korvenmäkeen ja Orivuoreen. Latupohjaa poljin märkien kohtien läpi Arvenmäkeen. Suunnaksi otin Kastjärven kodan, entisen sellaisen. Vilkaisin ajettua matkaa ja tein suunnitelmaan muutoksen, jotta 30 km tulisi täyteen. Täten suuntasin Rauhalan. Ajelin latu-uraa Jaatilanrinteen lähiliikunta-alueelle. Katselin jälleen ajettua matkaa ja vielä oli hieman mutkiteltava. Lopuksi ajelin Lamminsuon ja Auvilan kautta kotipihaan.

Matkaa kertyi 30,4 km.






Sosiaalisen käyttäytymisen kertauskurssi

Koska monet ovat lakanneet käyttämästä maskia, emme voi enää ohittaa puolituttuja muka tunnistamatta heitä. Tervehdykseksi riittää usein pelkkä pieni nyökkäys, ja jos on aivan pakko hymyillä, hymy on syytä pitää niin huomaamattomana, että sen voi tulkita krampiksi tai aivastukseksi...

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

eFatbike - Alhojärvi / Tiirinniemi

Pyöräilypäivä ja suunnaksi otettiin ensin Alhojärvi. Sen jälkeen ajeltiin Olkkolan ja kuoripatoaltaiden kautta Kaipolaan. Kiersimme Tiirinniemen kautta ja loppusuoraa aloiteltiin Kaipolan vanhalla tiellä eli Hulkkionlahdentiellä. Loppumatkasta oli melkoinen vastatuuli. Pian olimmekin kotipihassa.

Matkaa kertyi yhteensä 29,4 km.


lauantai 14. toukokuuta 2022

eFatbike - Ryönit / Aarresaari / Pietilä

Lauantai rituaalit oli tehty eli musta makkara oli saatu kitusista alas, että jaksoi pyöräillä. Ensin polkaisimme joen toiselle puolen Jämsän kautta. Sitten ajeltiin Pääskysmäkeen ja mentiin Jämsänjoen rantaan ryöneille. Myllymäen ja Koskikeskisen kautta päädyimme Aarresaareen. Sieltä sitten ajeltiin Haaralankankaan kautta Pietilään ja edelleen Pispalaan.

Matkaa kertyi 29,8 km.