sunnuntai 29. lokakuuta 2023

Kiinteistövero - kompromissi

Tässä mietiskelin vähän isompaa kompromissiratkaisua kiinteistöverojen suhteen. Tavoitteena on pysyä tässä laskelmassa kiinteistöveron suhteen paremmassa asemassa kuin lähikunnat.

Ohessa lähikuntien kiinteistöverot. 


Eli seuraavin ajatuksin tein kompomissiratkaisun edellä olevista lukuarvoista. 

Ajatus menee seuraavasti:
  • Vakituisen asumisen kiinteistöt 0,55, jäisi naapurikuntien alapuolelle, Mänttä-Vilppula 0,6, Kuhmoinen 0,6, Orivesi 0,6, Petäjävesi 0,6 sekä Jyväskylän 0,55 tasolle.
  • Vapaa-ajan kiinteistöt 1,45, jäisi Jyväskylän 1,55 alle, olisi Oriveden 1,45 tasolla.
  • Yleinen kiinteistövero 1,1, jolloin kaikilla muilla olisi sama tai isompi.
  • Maapohja 1,3, kuten kaikilla muillakin.
  • Rakentamaton rakennuspaikka 4
  • Voimalaitokset 3


Syötin numerot taulukkolaskentaa, joka antoi kiinteistöveron kokonaismäärän.


Laskennan tuloksena alle 1 sekunnissa saadaan vastaukset. Eli 
  • 2023 kiinteistöveron määrä oli 6,1 M€.
  • Talousarvioesitys 2024 on 6,7 M€ eli noin 0,7 M€ enemmän.
  • Kompromississä kertyy summaksi 7,4 M€ eli 1,3 M€ enemmän kuin 2023.
Silti lähikunnilla on tätä kompromissiä vielä suuremmat kiinteistöveroprosentit kuin Jämsässä. 

Eli Patrian työntekijä Jämsästä maksaa vielä näillä prosenteilla vähemmän kiinteistöveroa kuin Mänttä-Vilppulan tai Oriveden työntekijä.

Ajatus se on tämä kompromissikin.

lauantai 28. lokakuuta 2023

Jämsä - Kiinteistöverolaskentaa

Jämsän lähikuntien Mänttä-Vilppula, Keuruun ja Oriveden kiinteistöveroprosentit ovat esitetty alla olevassa taulukossa. Huomaa, että maapohjan minimi on hallitusohjelman mukaan 1,3.

 
Sitten asetellaan taulukkolaskentaan 
  • Vero 2023 eli nykyinen kiinteistövero
  • Esitys 2024 on hallitukselle esitetty 30.10.2023
  • Vaihtoehto 1 on, kun valitaan kiinteistöveroprosentit noin lähikuntien mukaan

Sitten asetellaan taulukkolaskentaan 
  • Vero 2023 tarkoittaa 6,05 M€
  • Esitys 2024 tarkoittaa 6,72 M€ eli 0,7 M€ enemmän
  • Vaihtoehto 1 tarkoittaa 7,22 M€ eli 1,2 M€ enemmän

Koulut ja päiväkodit - Euroja

No kun ei noita lukuja ole näkynyt missään koostettuna, niin aloin itse keräilemään ja arvioimaan. Alaskirjauskustannukset melkein löytyikin, mutta purku ja muutoskustannukset tein määrittelemällä haarukan, missä summat todennäköisesti on. Sain ainakin hehtaarilla olevan yhteissumman.

Alaskirjaus

Tässä on esiintynyt alaskirjauskustannuksia koulujen ja päiväkotien osalta, mitkä on mainittu talouden tasapainottamisessa. Kaipolaa en laittanut listalle, koska se on poistettu "tappolistalta". Laitoin summat oikean reunan sarakkeeseen, mutta parin päiväkodin osalta jouduin tekemään arvion, kun en löytänyt alaskirjauskustannuksia.

Alaskirjauskustannukset ovat yhteensä noin 2 M€

Ja se raha on ns. talouden tasapainottamisessa löydyttävä.

Purku- ja muutoskustannukset

Kun rakennukset alaskirjataan, niin ne voidaan myydä. Oletan, että näitä suuria kolosseja ei kukaan osta, kun kaupngintalokaan ei mene kaupaksi. Eli rakennukset on purettava. Jos koululla on ollut päiväkoti ja se siirtyy toisaalle, niin muutoskustannuksille tein arvion, jotta päiväkotitoimintaa voidaan kylällä harjoittaa.

Käytin arvioissani haarukkamallia, minimi - keskiarvo - maksimi. Summat perustuvat arvioihin.

Arvioni mukaan purkuun ja muutostöihin kuluu rahaa

  • minimissään 3.000.000€
  • paras arvio on 3.500.000 - 4.000.000 €
  • maksimissaan 4.500.000 €
Purku- ja muutoskustannukset ovat reilun 3.500.000 €.

Autiotaloja ei voi jättää ja rakennukset on oikeasti purettava. Ei voida jäädä odottamaan parempia aikoja.

Jämsä - Kurjistamispolitiikka vai jotain muuta

Nyt esitetyillä ratkaisuilla säästämme itsemme kipeiksi ja menetämme

  • vetovoiman 
  • pitovoiman
  • elinvoiman
Mutta voimme tehdä toisinkin. Maksamme hieman lisää veroja. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa jämsäläiselle?

Käydään läpi ensin, mitä mahdollinen tuloveron (kunnallisvero) muutos tarkoittaa henkilökohtaisesti ja kaupungin tasolla. Sen jälkeen tarkastelen kiinteistöveron.


Tulovero

Jos nostamme tuloveroprosentin 8,36 % joko 0,5 % tai 1,0 %, niin mitä se tarkoittaa. Luen ja tulkitsen Aki Lemmetyisen tekemää taulukkoa. Siis paljonko maksat lisää veroa kuukaudessa?

Tulot vuodessa 20.000 €
  • maksat 0,5 % korotuksella noin 10 € kuukaudessa lisää veroa
  • maksat 1,0 % korotuksella noin 20 € kuukaudessa lisää veroa

Tulot vuodessa 40.000 €
  • maksat 0,5 % korotuksella noin 20 € kuukaudessa lisää veroa
  • maksat 1,0 % korotuksella noin 40 € kuukaudessa lisää veroa
Tulot vuodessa 60.000 €
  • maksat 0,5 % korotuksella noin 30 € kuukaudessa lisää veroa
  • maksat 1,0 % korotuksella noin 60 € kuukaudessa lisää veroa
Tämä tarkoittaa, että kaupungin kassaan tulee lisää rahaa
  • 0,5 % korotus tuo noin 2 M€
  • 1,0 % korotus tuo noin 4 M€
Eli prosentin korotuksella vaikuttaisimme merkittävästi siihen, että emme jämsäläisinä kurjistuisi niin pahasti.


Kiinteistövero

Tämä on se vaikeampi asia ymmärtää. Laskin, mitä tämä omalta osaltani tarkoittaa. Katsoin kiinteistöveropäätöksestä 2023 tämänhetkiset summat. Tein oman excel -laskennan. 

Omakotitalon kiinteistövero nousee osaltani noin 281 €:sta noin 320 €:n.
  • Kiinteistöveron korotus on noin 39 € vuodessa

Tarkastellaan alla olevaa sitten Lemmetyisen perustaulukkoa, jota ole muuttanut esityskelpoisempaan muotoon, jotta saan se tähän kirjoitukseen liitettyä. 

Jämsän kaupungin kassaan kertyy alla olevilla korotuksilla lisää kiinteistöveroa 
  • 0,66 M€
Hallitukselle esitys oli vapaa-ajan kiinteistöille 1,2 %, mutta tässä laskelmassa se on nostettu 1,3 %:n. Tämä 0,1 %:n korotus tuo kaupungin kassaan lisää rahaa noin 0,1 M€.

Tulovero + Kiinteistövero

  • 1 % tuloveron korotus 8,36 % > 9,36 % tuo kaupungin kassaan noin 4 M€
  • ja oheisilla kiinteistöveron korotuksilla saadaan kerättyä noin 0,7 M€

Näillä luvuilla päästään korjaamaan Jämsän kaupungin taloutta jo vuonna 2024. Aiemmin esitetyillä kurjistamisilla olisi päästy kaupungilla leveämmän leivän ääreen täysipainoisesti vasta 2026 alkaen.

Jos asia ei seljennyt lukijalle, niin minulle voi aina soittaa.

Tästä kohti huomista, numerot vilistelee silmissä.


perjantai 27. lokakuuta 2023

Päätöksenteko kaipaa lisää tietoa

Luottamushenkilöillä ei ole riittävästi tietoa seuraavista asioista:

  • mitkä ovat koulujen ja päiväkotien alaskirjauskustannukset?
  • mitkä ovat arviohinnat koulujen tai päiväkotien purkamiselle?
  • mitkä ovat päiväkotien siirtämisestä aiheutuvat kustannukset? esimerkiksi rakennusten muutoskustannukset ja piha-alueiden muutostyöt
Sitten nämä tiedot pitää esittää eriteltynä rakennuksittain ja esiteltyihin säästövaikutuksineen yhdistettynä.

Tämä on vähin, mitä päätöksenteko tarvii. Päätöksenteko tarvii parasta mahdollista faktatietoa.

No tietoa on ripottain siellä täällä ja osa tiedoista puuttuu, miksi?

Kuinka päätät asioita, jos merkittävä osa päätöksentekoon tarvittavista tiedoista puuttuu?

Tekoäly - Jämsä muuttovoittoiseksi

Facebookista kopioin....

Kysyin tekoälyltä miten Jämsän kaupunki - City of Jämsä muuttotappion saisi käännettyä muuttovoitoksi.

Sain alle viidessä sekunnissa ao. ratkaisumallin. 😃

Kaupungin muuttotappion kääntäminen muuttovoitoksi voi olla haastavaa, mutta se on mahdollista seuraavien strategioiden avulla:

1. Taloudellinen kehitys: Luo edellytykset taloudelliselle kasvulle houkuttelemalla yrityksiä ja investointeja kaupunkiin. Työpaikkojen luominen houkuttelee uusia asukkaita.

2. Koulutus ja osaaminen: Panosta koulutusjärjestelmään ja tarjoa laadukasta koulutusta. Tämä houkuttelee nuoria perheitä, jotka etsivät hyviä koulutusmahdollisuuksia lapsilleen.

3. Kaupunkiympäristö: Paranna kaupungin elämänlaatua ja viihtyisyyttä tarjoamalla laadukkaita asumis- ja virkistysalueita sekä kulttuuritapahtumia.

4. Työmahdollisuudet: Luo monipuolisia työmahdollisuuksia eri aloilla ja houkuttele ammattilaisia ja työvoimaa alueelle.

5. Asuntotarjonta: Rakenna kohtuuhintaisia ja monipuolisia asuntoja eri väestöryhmille. Asuntotarjonnan monipuolisuus houkuttelee erilaisia asukkaita.

6. Julkiset palvelut: Tarjoa laadukkaita julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, liikennepalveluita ja turvallisuutta.

7. Markkinointi ja maine: Luo positiivinen maine kaupungista ja markkinoi sitä houkuttelevana asuinpaikkana.

8. Yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa: Tee yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa kaupungin kehittämiseksi.

9. Alueellinen yhteistyö: Osallistu alueelliseen yhteistyöhön muiden kaupunkien kanssa houkutellaksesi investointeja ja parantaaksesi infrastruktuuria.

10. Sisäinen muutos: Edistä avoimuutta ja kuulemista kaupungin asukkaiden keskuudessa. Kuuntele heidän tarpeitaan ja toiveitaan kaupungin kehittämisessä.

Muuttotappion kääntäminen muuttovoitoksi vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä. On tärkeää ymmärtää kaupungin vahvuudet ja mahdollisuudet sekä vastata asukkaiden tarpeisiin houkuttelevan ja elinvoimaisen kaupungin luomiseksi.

keskiviikko 25. lokakuuta 2023

Koskenpään koulun lopetus euroina

Koulun lopetuksesta tulevat säästöt

  • Henkilöstö noin 150.000 €
  • Sis. vuokrat yms. noin 80.000 €
  • Muut noin 15.000 €
  • Vuokratuotot noin -3.000 €
  • Kuljetuskustannusten lisäys noin -45.000 € 
  • YHTEENSÄ noin 200.000 €
Kertaluonteiset kustannukset lopettamisesta
  • Alaskirjaus 0 €
  • Purku noin 300.000-400.000 €
  • YHTEENSÄ noin 350.000 €

Mutta miten päiväkodin käy, jos koulu laitetaan kylmäksi ja päiväkodille ei köydy tiloja?

Jos päiväkodille löytyy tilat, niin tarvitsee tehdä muutostöitä

  • Muutostyöt noin 300.000-400.000 €
  • YHTEENSÄ noin 350.000

Juokslahden koulun lopetus euroina

Koulun lopettamisen myötä tulevat säästöt

  • Henkilöstökustannukset noin 100.000 €
  • Palveluiden ostot noin 108.000 €
  • Sisäiset vuokrat noin 128.000 €
  • Kuljetuskustannuste lisäys noin -60.000 €
  • YHTEENSÄ noin 280.000 €
Kuljetuskustannukset
  • Nyt 190.000 €
  • + lisäys 60.000 €
Kertaluonteiset kustannukset
  • Alaskirjaus 340.000 €
  • Purkukustannus 250.000-400.000 €
  • YHTEENSÄ noin 650.000 €
Mutta miten päiväkodin tulee käymään, iso kysymysmerkki?

Länkipohjan koulun lopetus euroina

 Matematiikkaa koulun lopettamisen osalta.

  • Henkilöstömenot 152.000 €
  • Palveluiden ostot 87.000 €
  • Oppikirjat, kalusto ja muut tarvikkeet 9.000 €
  • Kuljetuskustannukset 80.000 €
  • Saamatta jääneitä tuloja -10.000 €
  • Kuljetuskustannusten lisäys -17.000 €
  • YHTEENSÄ noin 300.000 €

Sitten muut lopettamisesta aiheutuneet kustannukset

  • Alaskirjaus noin 450.000 €
  • Purku noin 300.000-400.000 €
  • Päiväkodin siirto kirjastolle ja remontti noin 300.000-400.000 €
  • Kirjaston siirto "jonnekin" noin 100.000-200.000 €
  • YHTEENSÄ noin 1.300.000 €

tiistai 24. lokakuuta 2023

Jämsä - Vesimaksun korotus käytännössä

Keskustelua on aiheuttanut vesimaksun korotus. Kahden hengen taloudessa se tarkoittaa noin 5 € kuukaudessa ja neljältä hengeltä se tarkoittaa kymppiä.

Jämsän vesiliikelaitoksen toiminanan tulojen tulee kattaa kulut. Voittoa se ei saa tuottaa ja se ei saa rahoittaa kaupunkia.

Mielestäni korotus on maltillinen ja tällä korotuksella ei ihan kateta vielä kuluja.

Se päättää

Se tekee, joka osaa.

Joka ei osaa, se opettaa.

Joka ei osaa eikä opeta, se suunnittelee.

Joka ei osaa eikä opeta eikä suunnittele, se päättää.

Hallin päiväkodin tulevaisuus

Jonkun tiedon mukaan Hallin päiväkoti ollaan lopettamassa ja siirtämässä koululle. Päiväkoti on hyväkuntoinen ja suunniteltu juuri pienille lapsille. Se on valmistunut vuonna 2006.

Hallin päiväkoti, esittelyvideo YouTube

Siis muutoksen ketjureaktio olisi seuraava:

  1. Koululle tehdään uudet tilat päiväkotilapsille, arvio 300.000 €
  2. Koululle tehdään päiväkotilapsille soveltuvat piha-alueet, arvio 50.000 €
  3. Päiväkoti alaskirjataan, 615.000 €
  4. Kun ostajaa tällaiselle tilalle ei ole, niin se puretaan, arvio 300.000-400.000 €
  5. YHTEENSÄ noin 1.300.000 €
Kustannukset on melkoiset, alaskirjaus, purku ja muutostyöt.

Eikö olisi viisaampaa, vaikka vuokrata koulusta tyhjät tilat pois, kun tehdä tämä ketjureaktio?

Kaikkea sitä tulee mietiskeltyä.


maanantai 23. lokakuuta 2023

Vaikea on päättää

Tuli eilen todettua, ettei päättäjän rooli ole helppo. Jämsän kaupungin talousarviossa on suunnitelmissa tuleville vuosille neljän (4) kyläkoulun lopettaminen ja lisäksi useampi päiväkoti.

Kaikkia lukuarvoja ei ole saatavissa liittyen kyläkoulujen ja päiväkotien lopettamisiin liittyen.

  • Purkukustannukset puuttuu koulujen (3) osalta, Juokslahti, Koskenpää ja Länkipohja
  • Hallin päiväkodin siirto- ja purkukustannukset puuttuu
  • Koskenpään päiväkodin siirtokustannukset puuttuu
  • Länkipohjan päiväkodin siirtokustannukset puuttuu
  • Peiponpesän alaskirjaus ja purkaminen
  • Viiskulman ja Puukilan alaskirjaukset ja purku
  • "puuttuuko joku"?

Koulujen alaskirjauskustanukset on olemassa ja se on hyvä juttu.

Toivoisinkin, että kaikki tieto on olemassa ennen kuin tehdään päätöksiä. Purku-, siirto-, ja muutoskustannukset ovat merkittäviä.

Eettiset pelisäännöt - Luottamus

Kaivelin oheisen tekstinpätkän eettisistä pelisäännöista luottamuksen kohdalta ja tällaisen tekstikokonaisuuden on kaupunginvaltuusto päättänyt 23.9.2019. 

Päättäjien tulee luottaa valmistelijoiden ammattitaitoon ja valmistelijoiden tulee luottaa siihen, että päättäjät noudattavat yhteisiä pelisääntöjä

  1. Olemme luotettavia. Luotamme toinen toisemme ammattitaitoon.
  2. Kohtelemme toisiamme kunnioittavasti, vaikka olisimmekin asioista eri mieltä.
  3. Emme välitä keskeneräisiä ja luottamuksellisia asioita eteenpäin.
  4. Arvostamme toisiamme. Arvostava käyttäytyminen herättää arvostavaa käyttäytymistä myös muissa.

Toimin saamani luottamuksen arvoisesti!

Lähde Jämsän kaupunki, Eettiset pelissäännöt

sunnuntai 22. lokakuuta 2023

Hirteishuumoria Jämsästä

On se vaan hyvä, että entisaikain suuruus on mennyttä: "Keskiaikainen Jämsä käsitti nykyisen Jämsän kaupungin alueen sekä Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen ja Säynätsalon, mutta ei Kuorevettä ja Längelmäkeä, jotka kuuluivat alkujaan Kangasalan suurpitäjään."

Olis meinaan takseilla vähän kova homma tuoda ipanat Seppolaan kouluun.

Isojärvi - Heretyn luontopolku

Sunnuntai ja ulos oli päästävä. Suunnaksi otettiin Isojärvi. Autolla pelipaikalle ja Heretyn parkkipaikalle laitettiin auto parkkiin. Parkkipaikalla oli jo aamusta yli kymmenen autoa. Heretyn metsäkämpän pihasta alkoi Heretyn luontopolku. Ei kun matkaan ja saunan kulmalta oikeaan. 

Kuvat kertovat enemmän reitistä kuin lukuisat kirjaimet. 

Lopuksi käytiin nauttimassa Heretyn kämppäkahvilan tarjonnasta.

Matkaa kertyi 3,3 km.

https://share.trailmap.fi/19424808927628


















lauantai 21. lokakuuta 2023

Jämsän naapurien tuloveroprosentit 2023

Aloin etsiskelemään Jämsän naapurikuntien tuloveroprosentteja vuodelta 2023.
  • Jämsä 8,36

Jämsän naapurikunnat
  • Juupajoki 8,36
  • Jyväskylä 7,36
  • Keuruu 9,11
  • Kuhmoinen 9,11
  • Luhanka 5,86
  • Mänttä-Vilppula 9,86
  • Orivesi 9,36
  • Petäjävesi 9,11
Muita kuntia
  • Asikkala 8,11
  • Laukaa 8,86
  • Rauma 7,86
  • Ylivieska 10,36
  • Valkeakoski 7,61
  • Äänekoski 8,86

Höyryveturi TK3 1136, eli Pikku-Jumbo

Tk3, lempinimi Pikku-Jumbo, on Valtionrautateiden käyttämä höyryveturi, tyypiltään kevyt tavarajunaveturi. Vetureita rakennettiin kaikkiaan 161 kappaletta vuosina 1927–1953. Tk3 oli valmistusmäärältään suurin höyryveturisarja Suomessa, ja kaikki sarjan veturit eivät ehtineet olla samaan aikaan käytössä. Veturit saivat alun perin sarjamerkinnän K5, joka vaihdettiin Tk3:ksi vuonna 1942.

Tk3-vetureita oli käytössä tavarajunissa höyryveturiliikenteen päättymiseen saakka vuonna 1975.

Teknisiä tietoja

  • Akselijärjestys 2-8-0
  • Pituus 16,000 m
  • Suurin sallittu nopeus 60 km/h
  • Vetopyörien halkaisija 1 270 mm
  • Vetovoima 9 550 Kp / 94 kN
  • Tulipinta 84,8 m²
  • Työpaine 14,0 kp/cm²
  • Vesitila 9,5 m³
  • Halkotila 10,0 m³
  • Hiilitila 4,5 m³
  • Sylinteri/isku 460/630 mm
Pikku-Jumbo vie normaalissa ajossa kymmenen kilometrin matkalla 1 m3 koivuhalkoja ja 1 m3 vettä. Kevyessä "turistiajossa" menee noin puolet vähemmän.





perjantai 20. lokakuuta 2023

Himoksen valloitus syyspäivänä

Oli niin hieno syyspäivä, että lähdin töistä ajoissa ja vaihdoin ulkoiluvaatteet päälle. Autolla ajelin Keski-Himoksen parkkiin. Siitä alkoi ulkoilusuoritus. Ensin tallusteltiin ensilumenladun pohjaa Luoteis-Himokseen. Matka jatkui edelleen Pohjois-Himoksen ala-asemalle. Siitä sitten alkoi nousu mäen päälle askel askeleelta. Hieman lämmöt oli koholla, kun mäelle päästiin. Matka jatkui latu-uraa Pohjois-Himoksen takana olevalle laavulle. Sieltä suunnistelimme Keski-Himoksen päälle pitkin metsien pikkupolkuja. Alas laskeuduimme ensin ns. siirtymää ja sitten muutaman mutkan ja ensilumen ladun kautta pääsimme takaisin autolle.

Matkaa kertyi 7,1 km.

https://share.trailmap.fi/3629501751431