sunnuntai 15. lokakuuta 2023

Kyläkoulujen lopettamisen talousmatematiikka

Olen tässä tutkaillut alustavia säästölistoja kuin piru raamattua varsinkin koulujen osalta lopetusmatematiikan ja käytännön toiminnan kannalta. Lähden tarkasteluuni pohjoisesta “territoriosta” eli Koskenpäältä. Niin oletuksena on neljän (4) koulun lopetuksessa, että koulu laitetaan kylmäksi ja isoille koulurakennuksille ei ole ostajaa. Täten rakennus joudutaan purkamaan.

Koskenpää: Suunnitelman mukaan koulu laitetaan kylmäksi, alaskirjataan ja rakennus puretaan. Tasearvoa ei ole ja koulun purkaminen maksaa arviolta 200.000 €, mutta mistä rahat? Toinen juttu on, että minne päiväkotilapset sijoitetaan, kun kylällä ei ole tiloja?

Juokslahti: Sama kuvio kuin Koskenpäällä. Purkaminen ja alaskirjaus on yhteensä noin 550.000 euron pieti. Mistä noi rahat otetaan? Minne päiväkoti-ikäiset pikkulapset kelkotaan?

Kaipola: Melkein edellisten toisinto on tälläkin kulmakunnalla. Purku ja alaskirjaus on noin 500.000 kuluerä. Mistä rahat? No onneksi pikkulapsille on paikka olemassa.

Länkipohja: Tätä laskinkin jo huomattavasti tarkemmin. Kaikkien koulujen osalta tätä en tehnyt, koska se on aika salapoliisityötä, joka ei ole luottamushenkilön tehtävä. Koulun lopetuksesta tulee pysyviä säästöjä noin 250.000 €/v. Mutta, mutta kun purku, alaskirjaus, kirjaston ja päiväkodin siirto maksaa noin 1.000.000, niin mistä siihen rahat?

Tämän kuvan sain näistä säästöistä kyläkoulujen lopettamiseen liittyen annettujen dokumenttien pohjalta.

Tarkastelussani syntyi paljon kustannuksia, joita ei ole huomioitu esitetyissä materiaaleissa. Samalla syntyi useita kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vielä vastauksia. Lopuksi heitän pari kysymystä loppukaneetiksi. 

Paljonko menetämme kyläkoulujen lopettamisella elinvoimaa?
Osataanko Jämsän mainehaitan suuruutta arvioida?

Näillä ajatuksin kysymyksien kera kohti huomista.

Ei kommentteja: