tiistai 31. joulukuuta 2019

Ei ole tasa-arvoista kohtelua

Himoksen alueella toimii yritys- ja yksityismaanomistajia, jotka ovat tehneet maidensa asemakaavoituksen yhteydessä ja ehtona erilaisia maankäyttösopimuksia Jämsän kaupungin kanssa. Valtuusto on sopinut maapoliittisen periaateohjelman ja hyväksynyt maankäyttösopimusmallin. Mallin toteuttamisesta vastaa valtuuston päätöksen mukaan hallitus, mutta mallin mukaan ei ole kuitenkaan kaikkia maankäyttösopimuksia laadittu ja hyväksytty.

Jämsän kaupungin maapoliittinen periaateohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2016

Pöytäkirjoissa esiintyy sopimusosapuolina mm. Himos Resort Oy, Himos Team Oy, Juha Tamminen, Hiihtokeskus Himosvuori Oy ja Tobermore Oy.

Virkamiesten tulee neuvotella ja valmistella sopimukset hallitukseen valtuuston päättämän mallin mukaan. Nyt on kuitenkin huomattu, että on toimittu pärstäkertoimen mukaan, toisille ehdot ovat yhdenvertaisuusperiaatetta rikkoen erilaiset kuin toiselle. Erilaiset sopimukset ovat tulleet esille nyt osaltaan oikeudessa vireillä olevien riitojen yhteydessä. Osalle osapuolia ei ole tehty samanlaista sopimusta kuin toisille.

Jämsän kaupungilla pätee tässä asiassa aivan villit ja omat tavat toimia. On esiintynyt kaikenlaisia perusteluja osalle sopimuksista, että valtuuston mallista poikkeava sopimus tehdään "Himoksen kehittämisen nimissä". Siten toinen toimija on saanut paremman sopimuksen kuin toinen. Hakaukseen virkamiesten kanssa ei tule joutua, koska silloin asiat eivät etene.

Lopputulemaltaan Himoksella on moni soppa aivan sekaisin. Tämän ovat jämsäläiset saaneet nyt lukea lehdistöstä. Ja sitten joudutaan purkamaan asioita, kun on saatu aikaa oikein mykyrokka.

Heti alkuun tehdään toisistaan erilaisia maankäyttösopimuksia ja sitten niitäkin muutetaan erilaisin ja toisistaan poikkeavin perustein sopimuskauden aikana ja siitä todistuksena on nytkin tulossa oikeudenkäyntien sarja. Maankäyttösopimuksen muutosruletista selviää hyvänä esimerkkinä valtuuston päätös 7.11.2016 § 62 ja kaupunginhallituksen päätös 18.11.2019 § 290, missä selvitetään 2010 hyväksyttyjä oikeuden käsittelyyn meneviä maankäyttösopimuksia.

Pitäisi sellaisten virkamiesten katsoa jo peiliin, jotka ovat sopan aiheuttaneet. Mutta kun naureskelevat vaan. Soppa vain sakenee sakenemistaan.

Elämme virkamiesyhteiskunnassa ja loppujen lopuksi virkamiehen tahto toteutuu keinolla, millä tahansa. Sille ei voi näköjään mitään.

Miksi luottamushenkilöt pitävät virkamiehen selvityksiä ainoina oikeina? Olemme luottamushenkilöinä mm. valtuustossa nähneet, että voi virkamies pussiinkin puhua, dokumenttien vastaisesti.

perjantai 27. joulukuuta 2019

Sähköläskipyöräilyä vuonna 2019

Vuosi on kohta lopuillaan ja sähköläskipyöräilyt olen merkinnyt HeiaHeia-sovellukseen. Jos kaiken olen muistanut merkitä, niin vuoden saldo on alla.

Kuinka ollakaan, niin sähköläskipyöräily oli suosituin lajini vuonna 2019. Kaikkiaan ajelin 44 kertaa ja kilometrejä kertyi 1 467,2 km. Eli keskimäärin 33 km per ajokerta. Pisin yksittäinen matka oli 78 km.

Olen ajellut pääosin metsäautoteillä ja kärrypoluilla, mutta asfalttikilometrejä on myös paljon, ehkä noin puolet.

On siinä kampi muutaman kerran pyörähtänyt. Kerään talven intoa uusiin koitoksiin. Kun sulan maan aika koittaa, niin taas kampi pyörii.



keskiviikko 25. joulukuuta 2019

Totuuden tahallinen vääristäminen johtaa luottamuspulaan

Vekkarin 18.12 lehtikirjoituksessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti ja va. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen antavat totuudenvastaista tietoa päättäjille sekä muille kuntalaisille. Tämä vähintäänkin kyseenalaistaa luottamuksen johtavassa asemassa olevaan päättäjään ja virkahenkilöön. Poti ja Juurinen kirjoittavat ”Palkat nousevat kolmessa vuodessa noin 20 %”. Johtajien palkankorotukset ajoittuvat päivämäärien 1.1.2020 ja 1.1.2022 välille. Tämä aikaväli on tasan kaksi vuotta.

Kirjoituksessa mainitaan: ”palkankorotusten vuotuinen vaikutus talousarviossa on noin 30.000 €”. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa kuin ainoastaan ensimmäisenä vuotena 2020. Vuosittainen kustannusvaikutus vuoden 2022 alusta lähtien sivukuluineen on varovastikin arvioiden vähintäänkin 90.000 €. Kaupunginhallituksen päätöksen 9.12.2019 mukaisesti kuuden johtajan palkkoja nostetaan 1.1.2022 mennessä 990 €/kk. Jokainen osaa laskea, että vuotuinen hintalappu ilman johdannaisvaikutuksiakin on yhteensä aivan muuta kuin tuo 30.000 €. Johdolla on vielä edessään merkittävä asennemuutos informaation antamisessa. Nyt tuoksuu palaneen käry.

Lehtikirjoituksessa väitetään myös, että korotusten myötä johtajien palkkatasot saavuttavat verrokkikuntien keskiarvon. Kaupunginhallitukselle annettujen palkkatietojen mukaan kyseiset johtajat siirtyvät palkoissa verrokkikuntien kärkikaartiin, vaikka verotulot vähenevät ja talouden näkymät ovat verrokkikuntia huonommalla tasolla.

Työn vaativuusarvioinnin perusteella palkkatyöryhmä esitti yhdelle johtajista palkkaan 500 € korotusta. Tämän suuntainen korotustaso olisi ollut kohtuullinen kaikille ja hyväksyttävää. Jorma Potin esityksestä tämäkin korotus tuplattiin, jolloin siitä tuli prosentuaalisesti kaikista suurin korotus.

Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että johtajien kuukausipalkka on könttäsumma ja sisältää kaiken työn. Miten voi syntyä ylityövapaita, koska ne ovat suoraan palkkaan rinnastettavaa ansiota?

Kirjoituksessa mainitaan, että ”johtajat eivät noudata työaikalakia”. On aika rohkeaa antaa tällainen lausunto, koska johtajatitteli ei oikeuta työaikalain noudattamatta jättämiseen. Siihen on oltava painavat syyt. Esimiehen tehtävä on valvoa, että palkansaaja joka kuuluu työaikalain piiriin noudattaa työaikalakia.

Joulukuun alussa Suomessa oli 100.000 työntekijää lakossa, koska reilun 2 % palkankorotusvaatimukset eivät menneet läpi. Meidän johtajille maksetaan 20 % lisää ja kansaa pyydetään olemaan vaiti. Tätä me kutsumme ahneudeksi.

Uuden Suunnan valtuutetut
Seija El Sayed, 
Eero Hakonen, 
Pekka Laaksonen, 
Hannu Loberg, 
Jyrki Kokko ja 
Timo Salokorpi

tiistai 24. joulukuuta 2019

Joulurauhan julistus

”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asiainhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät." 

"Lopuksi toivotetaan kaupungin kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.”


Joulurauhanjulistuspergamentti

maanantai 16. joulukuuta 2019

Mistä rahat johtajien palkankorotukseen?

Johtajien palkankorotuspäätöksen jälkeen olemme Uusi Suunta -ryhmässä miettineet, kuinka johtajien palkankorotus voitaisiin rahoittaa niin, ettei varoja kaiveta meidän jämsäläisten taskusta. Ja löytyihän se ratkaisu. Menettelemme nimittäin seuraavasti: Mikäli alkavana vuonna tarvitaan merkittävä lisäbudjetti, niin suuren palkankorotuksen saaneet johtajat lomautetaan kukin vuorollaan kahdeksi kuukaudeksi. Tällä katetaan budjettivajetta. Jos nyt laadittu budjetti pitää, niin johtajat lienevät palkkansa ansainneet ainakin ensi vuodeksi ja lomautuksia ei tarvita. Tämän tulemme myös viemään valtuustossa päätettäväksi, jos 2020 budjetti vaatii lisäbudjetin.

Kuntapuolella on tähän saakka ollut tapana sanoa, että kunnan leipä on ”pitkä mutta kapea”. Nyt kun se ei enää olekaan ainakaan johtajilla kapea, niin otamme käyttöön hyväpalkkaisten osalta myös toisen periaatteen: ”tulos tai ulos”.

Hyvää Joulun odotusta kaikille jämsäläisille toivottaen

Uusi Suunta
Pekka Laaksonen,
Jyrki Kokko,
Seija El Sayed,
Eero Hakonen,
Timo Salokorpi ja
Hannu Loberg

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

eFatbike - Iso Ahonvuori

Koitti joulukuun puoliväli ja olin potenut enemmän ja vähemmän flunssaa, kolmisen viikkoa. Ratsuni oli ollut pilttuussa autotallissa. Suunnaksi otin Viinasuon laavun Notskilla -blogin vihjeen perusteella. Räntää vihmoi ja oli jo hämärtämässä.

Ensin otin suunnan Kastjärventielle. Tie oli jäinen, urainen ja/tai luminen. Matkani eteni hitaasti, koska en halunnut kaatua ja loukkaantua. Kastjärven loppupäässä käännyin oikeaan Hammaskalliontielle. Sitten ajelin hieman Pykälään päin ja tarkistin kännystäni Viinasuon laavulle johtavan polun alkupään. Polku oli kohtalaisen luminen. Noin 50 m ajelin polkua, kunnes kellahdin vasemmalle kyljelle pusikkoon. Nousin ylös ja tuumailin hetken. Jos tänne tuuperrun, niin kuka mut täältä löytää. Siispä käännyin takaisin päin. Ihan Viinasuon laadulle saakka en päässyt.

Ajelin uraista, jäistä ja lumista Hammaskalliontietä Rauhalan talolle. Viisauksissani valitsin hiihtolatu-uran. Hetken ajettuani totesin, että ei ole helppo reitti. Sitkeästi vain eteenpäin. Särkijärvi II kohdalla meni tielle. Siitä sitten puikkelehdin asuntoalueiden poikki keskustaan ja pian olinkin jo Pispalassa.

Iso Ahonvuori tuli kierrettyä.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 13,6 km
Aika 1:17






sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Joulun muistilista

Kusetusta pääkaupungissamme

Käväisin tuossa eilen pääkaupungissamme Helsingissä ja olin kyytimiehen roolissa. Ajoin auton Ruoholahdenkadulle, pudotin kuljetettavat ja jäin odottelemaan. Aikaakin siinä vierähti, kun peukaloita jo pyörittelin. Odottelin ulko-ovesta tulevia kyytiläisiäni. Kello oli hieman yli puolen päivän.

No ensimmäisenä ovesta tuli ulos koiran ulkoiluttaja. Ei montaakaan metriä koira asfaltilla tepsuttanut, kun talon pilarin juuressa takakoipi nousi. Tapahtui liraus tolpan juureen. Ja niin tapahtui seuraavankin tolpan kohdalla.

Odottaminen jatkui ja seuraavaksi ovesta tuli ulos jälleen koiranulkoiluttaja. Rituaalit toistivat jokseenkin ensin mainittua. Ja sen samaisen pilarin kohdalla takajalka ylös ja lirautus.

No odottelemani henkilöt eivät olleet vieläkään saapuneet. Olin odotellut jo noin 10 minuuttia. Taas rappukäytävästä tuli ulos koiranulkoiluttaja kahden villakoiran kanssa. Arvaatte varmaankin, se samainen tolppa sai taas aimo lirautuksen ureaa.

Sitten saapuikin jo henkilöt, joita odottelin. Aikaa oli kulunut alle vartin. Matkamme jatkui.

Jäin miettimään, että paljonkohan koiria on Helsingissä? Kvartissa esiintyneen julkaisun mukaan koiria on noin 30.000.

No sitten itse asiaan. Koirathan luonnollisesti pissavata ja kakkaavat. Käsittääkseni kakat kerätään hyvin pussiin. Pissan kanssa onkin vaikeampaa. Se on siellä pitkin asfaltteja.

Toiseksi Helsingissä on paljon vihreitä arvoja edustavia ihmisiä, joten olisi suotavaa, että tämänlaiseen ekoterrorismiin kiinnitettäisiin huomiota. Hoitakoon nyt oman kotipesänsä kuntoon. Böndella on kaikki jo kunnossa. Metsämökin mummon pari kikkaretta on jo saatu visusti pullotettua. Häntähän pidettiin pahimpana ekoterroristina.

Olen vielä pohtinut miksi kuitenkin..
- jänikset voi kakkia minne vaan
- linnut voi lurauttaa vaikka suoraan veteen
- hirvet ja muut metsän nisäkkäät voivat kakkia minne vaan
- lehmät ja hevoset sekä muut kotieläimet voivat tehdä kaikki tarpeensa pihapiiriin

Lienee kuitenkin, että eläinten kakka on aivan eri luomu -juttu, kun siihen ei ole puututtu.

Jäänkin  odottelemaan jotain mukavaa uutta lakia laadittavaksi ainakin helsinkiläisten koiraihmisten iloksi. Toivottavasti pitäytyvät lakien laadinnassa siten, että vaikutusalue on Kehä I:n sisäpuolella.

perjantai 6. joulukuuta 2019

Hyvää Itsenäisyyspäivää

 Lippulaulu

1 Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-

2 Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.-

3 Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.-

4 Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.-

5 Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.

(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)

torstai 5. joulukuuta 2019

Johtoryhmän palkankorotukset

Jämsän kaupungin johtoryhmän palkkoja ehdotetaan nostettavan noin 18 %.  Ehdotuksen mukaan napsahtaa vuoden 2020 alusta lähtien 1000 euron kuukausittaiset korotukset
- talousjohtajalle, 
- hallintojohtajalle, 
- sosiaali- ja terveysjohtajalle, 
- sivistystoimenjohtajalle ja
- tekniselle johtajalle. 

Ateria liikelaitosjohtajalle esitetään 500 euron palkankorotusta.

Mielestäni jotenkin omituinen esitys työryhmältä ja va. kaupunginjohtajalta.

Lähdetään nyt perusteista:
1. YT:t on menossa ja organisaation muodostaminen on työn alla
2. Organisaation paikat päätetään
3. Sitten päätetään kuka tekee mitäkin ja mikä on toimenkuva
4. Lopuksi päätetään toimenkuvan perusteella palkka

Miten nyt voidaan päättää palkankorotuksista, kun
- ei tiedetä organisaatiota
- ei tiedetä, kuka mitäkin työtä tekee
- eikä tiedetä, mikä on kunkin toimenkuva

Pitää ottaa aikalisä.

Linkki Jämsän Seutu lehden artikkeliin.

tiistai 3. joulukuuta 2019

Valtuustoaloite / tarjouspyyntöjen käsittely luottamuselimissä

Kirjoituksessa on
- aloite
- vastaus aloitteeseen
- kommenttini

ALOITE

” Hankittaessa isompia kokonaisuuksia Jämsän kaupunki laittaa kansalliset kynnysarvot ylittävät tarjouspyynnöt tarjouskilpailuun, joka toteutetaan Hilma nimisessä järjestelmässä. Tämän jälkeen yritykset toimittavat tarjoukset. Tarjouspyynnön mukaiset pisteytykset lasketaan ja sen perusteella valitaan yritys, jolta hankinta tehdään."

"Oleellisin vaihe hankinnassa on tarjouspyynnön tekeminen, koska siinä määritellään, mitä hankintaan ja minkälaisia arvotuksia toimitukselle määritellään. Tarjouspyynnössä määritellään, miten laadun, eettisten arvojen, ympäristöasioiden ja hinnan yms. pisteytys muodostuvat."

"Tarjouspyynnön yksi keskeisin asia on pisteytyksen oikeellisuus tarjouspyynnössä. Tässä vaiheessa voidaan myös huomioida paikallisten yrittäjien osallistuminen tarjouskilpailuun. Jos tarjouspyynnön laadinnassa on epäonnistuttu, ja hankinta tehdään vain hinnan perusteella, saadaan ”halpaa, mutta huonoa”." 

"Emmehän me omassa yksityistaloudessakaan osta halvinta tuotetta vaan etsimme hyvinkin tarkasti hyvää hinta/laatu-suhdetta tai ympäristön kannalta vähän kuormittavaa tuotetta. Luottamuselimissä käsitellään usein vain tarjousten vertailu ja toimittajan valinta. Tarjousten avaaminen, käsittely ja pisteytys on rutiinitoimenpide, missä ei enää asioihin voi vaikuttaa." 

"Esitämme, että kaikki tarjouspyynnöt tullaan käsittelemään luottamus elimissä ja liikelaitoksissa ennen kuin hyväksytään julkaistavaksi Hilma:ssa. Siinä vaiheessa voidaan vaikuttaa ja tarkastaa, että pisteytys on tehty huolellisesti.”

VASTAUS ALOITTEESEEN linkki
(saa tekstin isommaksi klikkaamalla sitä)










KOMMENTTINI

Täytyypä sanoa, että erikoinen vastaus. Sen sijaan, että olisi edes yritetty ymmärtää ja kerrottu vaihtoehtoja, miten asia olisi fiksua hoitaa, idea näyttää olleen, että istutaanpa viranhaltijajoukolla alas ja keksitään perusteluita, miksi tämä ei ole mahdollista.

Jokainen arkijärjellinen ihminen tajuaa, että tarjouspyynnöt ovat julkisissa hankinnoissa tärkeämpiä kuin itse hankintapäätös. Ja niiden laadinta on sitten muka operatiivista toimintaa ja luottamuselimellä on kumileimasimen rooli. Todella arvostava suhtautuminen luottamushenkilöiden taitoihin muutenkin. Kumma kun mitään asioita voidaan luottamushenkilöelimissä käsitellä, kun kaikki tieto vuodetaan eteenpäin.

Tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden osalta voisi sanoa, että luottamushenkilökäsittely nimenomaan turvaa tämän jo valmisteluvaiheessa, koska nythän valmistelu on monesti yhden ihmisen varassa ja silloin riski väärinkäytöksille on tietysti suurempi kuin useampien käsittelyssä.

En usko, että kaikkia tarjouspyyntöjä olisi järkevää käsitellä, eikä edes välttämättä kovin yksityiskohtaisesti, mutta varmasti on paljon sellaista, mistä ainakin periaatetasolla pitäisi keskustella ennen hankintaan ryhtymistä. Näin varmaan osittain tehdäänkin, mutta systemaattiset ja julkituodut pelisäännöt olisivat toki fiksuja.

Tämän olisi voinut esityslistalla todeta luottamushenkilöille v*******n sijaan.

maanantai 2. joulukuuta 2019

Uusi Suunta - Talousarvio -ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa rouva puheenjohtaja, valtuutetut, virkamiehet, lehdistö ja muut paikalla olevat.

Otan esiin muutamia talousarviosta 2020 poimittuja asioita.

Kumulatiivinen ylijäämä on 2018 tilinpäätöksen jälkeen noin 1,7 M€.
- Vuoden 2020 talousarvio on negatiivinen noin 180.000 €.
- Toitä pitää edelleen tehdä, jotta talous saadaan rakenteellisesti kuntoon.

Tällä hetkellä kuntalain 118 §:n mukaisista kriisikunnan mittareista ei Jämsän kaupungilla täyty kuin veroprosentti.
- Vaikka näin on, niin töitä on paljon edessäpäin. Talouden kanssa on aina kamppaltu ja tullaan jatkossakin kamppailemaan.

Väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa ja muuttoliikkeen lisäksi kehitykseen on vaikuttanut myös väestönkasvun negatiivisuus.
- Tähän kehitykseen on vaikuttanut työpaikkojen vähentyminen seutukunnalla erilaisten murrosten takia sekä yleismaailmallinen muuttoliike isompiin keskuksiin, pääsääntöisesti maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle. Tähän me jämsäläiset voimme vaikuttaa, että saadaan poismuuttoa ainakin hidastettua.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta koko Keski-Suomen alueella oli syyskuun lopussa 10,7 %, Jämsässä vastaava osuus oli 11,5 %.
- Viisi vuotta sitten työttömyysaste Jämsässä oli 18 %.
- Kehitys on Jämsässä mennyt viime vuosina koko ajan parempaan päin.

Toimintaan sopimattomista ja mahdollisesti korjausta tarvitsevista kiinteistöistä ja toimitiloista on pyrittävä luopumaan mahdollisimman nopeasti.
- Tyhjien kiinteistöjen lämmittäminen nielee muutamia satoja tuhansia ja siinä ei ole järkeä.

Henkilöstömäärä vakituisten osalta nousee vuodesta 2019 vuoteen 2020 746 -> 757 eli 11 henkilöllä.
- Suunta ei ole toivottu, kun huomioidaan väestökehitys ja kaupungin taloudellinen tilanne.
Määräaikaisten osalta on muutos 213 -> 104.
- Lukuarvoissa lienee kummallisuutta, koska tekstiosiossa ei asiaa ole mainittu. Tätä ei selitä mikään.

Sosiaali ja terveyspalvelujen kustannusten tarkastelu 2020 yhdessä palveluntarjoajan ja ulkopuolisen konsultin kanssa tuottaa toivottavasti ja mahdollisesti hyvää kuntatalouteemme. Keskustelut tulee käydä laaja-alaisesti hyvien neuvottelijoiden toimesta ja ottaa kultamunat kotiin eli ne eurot.

Valmisteltu talousarvio 2020 on vajaa 180.000 € alijäämäinen. Mutta suunnitelmavuodet 2021 ja 2022 ovat ylijäämäisiä, joten valmisteltu taloussuunitelma on kuntalain mukaan tasapainossa.

Nykyinen talousarviopumaska on liian täydellinen. Poliittiset päättäjät tarvitsevat huomattavasti selkeämmän ja ytimekkäämmän materiaalin päätöksentekoa varten. Laukaan mallia tulisi hyödyntää mahdollisimman pian.

Elinvoimatoimialan muutoksella puretaan siiloja, muutetaan toimintakulttuuria ja laajenentaan osaamista. Tämä tulee näkymään kuntalaisille parempana palveluna. Tämä edellyttää Jämsek Oy integroimista kaupunkiorganisaatioon. Lisäksi esimiestehtävät tulee asettaa hakuun, ensin sisäiseen ja sitten mahdollisesti ulkoiseen, parhaat tulee valita.

Jämsän kaupungissa puhaltaa uudet tuulet ja niiden vaikutukset alkavat jo näkyä. Töitä on tehty monella rintamalla. Erityiskiitokset haluamme esittää Annaliisa Juuriselle energisestä, keskustelevasta ja ennakkoluulottomasta asenteesta tehdä töitä. Elinvoimatoimialan myötä ja sen muutoksen toteuttamiseksi tulee meidän kaikkien ponnistella.

Toivotamme samalla uuden kaupunginjohtaja Hanna Helasteen tervetulleeksi Jämsään.

Olemme Uusi Suunta -ryhmänä hyväksymässä hallituksen esityksen elinvoimaorhanisaatiosta sekä talousarvion vuodelle 2020.