Talouselämä 24.4.2015 - Intohimon vuori

Talouselämän 24.4.2015 sivulla 65 on Eija Pöysän kirja arvostelu "Himoittu vuori " kirjasta. Kirja on Timo Siukosen kirjoittama Hiihtokeskus Himosvuori Oy historiikki 30 toimintavuoden ajalta.

Osa historiaan liittyvistä henkilöistä ovat sulkeneet suunsa, eivät antaneet haastattelua kirjan tekijälle Timo Siukoselle.

Hyvin on Eija asian kiteyttänyt "Monet ruikuttavat, harvat tekevät".

Päätöksestä ei ole valitettu - Määräalan myynti vuokra-alueesta, Himoshaiska 182-430-2-79

Kaupunvaltuustossa 16.3.2015 päätetty pykälä 19 "Rinnealueen vuokraus Hiihtokeskus Himosvuori Oy:lle / Määräalan myynti vuokra-alueesta, Himoshaiska 182-430-2-79".

Saamani tiedon mukaan päätöksestä ei ole valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen "päätöksestä ei löydy vireillä olevia valituksia".

Sydämelliset onnitteluni Jyrki nimipäiväsi johdosta

Sain mukavan nimipäiväonnittelun mieheltä, joka piti taannoin partiota Kaipolassa 1970 -luvulla, Kaipolan Kuhat ry:ssä.

Suomen Partiolaisten peruskirjan mukaan partiointi on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi.

 Wikipediasta lainattua tekstiä partiolaisten ritarista; partiolaisten suojelupyhimys:

Pyhä Yrjö eli Pyhä Yrjänä (kreik. Άγιος Γεώργιος, Hagios Georgios, lat. Sanctus Georgius) suomeksi myös Yrjänä, Karjalassa myös Jyri, (275/280–23. huhtikuuta 303) oli roomalainen sotilas, kristittyjen marttyyri, legendaarinen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa partiolaisten suojelupyhimys. Ortodoksit käyttävät hänestä kunnianimeä Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja. Georgios -nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa.

Legendan mukaan Yrjö syntyi 200-luvulla kristittyyn perheeseen. Hänen isänsä oli Kappadokiasta, nykyisestä Vähästä-Aasiasta ja äitinsä Lyddasta, Palestiinasta. Isä palveli armeijan upseerina ja äiti jäi leskeksi nuoren poikansa kanssa, jolle hän kuitenkin järjesti hyvän koulutuksen.

Yrjön sanotaan liittyneen armeijaan isänsä tavoin ja nousseen tribuuniksi ja kreiviksi (lat. comes) ja palvelleen keisari Diocletianuksen (hallitsi 284–305) henkivartiokaartissa. Vuonna 303 Diocletianus määräsi kristittyjen vainon Rooman valtakunnassa. Hänen caesarinsa Galerius vaikutti kertomuksen mukaan päätökseen ja jatkoi vainoa omalla keisarikaudellaan 305–311.

Yrjö kieltäytyi toteuttamasta käskyä ja tunnustautui itse kristityksi ja arvosteli keisarillista päätöstä. Diocletianus raivostui ja määräsi petturin kidutettavaksi ja teloitettavaksi. Kidutuksen jälkeen hänen kaulansa katkaistiin Nikomedian muurin vieressä 23. huhtikuuta 303. Hänen kärsimyksensä vakuutti keisarinna Alexandran ja pakanapapin kääntymään kristityiksi ja heidät teloitettiin samalla. Yrjön ruumis palautettiin Lyddaan haudattavaksi, ja kristityt kunnioittivat Yrjöä marttyyrina.

Pyhän Yrjön kunnioitus alkoi varhain, keisari Konstantinus Suuri (hallitsi 306–337, yksin keisarina vuodesta 324) rakennutti Lyddaan kirkon Yrjänän kunniaksi. Kirkko tuhoutui 1010, mutta ristiretkeläiset pystyttivät sen uudelleen. Kolmannen ristiretken aikaan sulttaani Saladin tuhosi kirkon, viimeisin ja olemassa oleva pystytettiin 1872.

300-luvulla Yrjön maine levisi Palestiinasta koko Itä-Roomaan, 400-luvulla hahmo oli tunnettu jo Länsi-Roomassakin. Paavi Gelasius I (492–496) kanonisoi Yrjön pyhimykseksi 494. Ensimmäinen teksti, jossa Yrjänän elämään yhdistetään ihmeteot on Acta Sanctorum 400-luvulta.

Päätöksenteon hankaluudet

En ymmärrä, miksi virkamies tekee listan, johon on kerätty tiettyjä asioita. Listassa perustellaan, miksi yrittäjä on väärässä ja miksi kaupunki on oikeassa.

Onko tässä  mitään järkeä?

Mielestäni virkamiehen tulisi keskittyä siihen, miten asioissa päästään keskusteluyhteyteen ja sitä kautta voitaisiin saavuttaa sopuratkaisu.

Se on lisäksi arveluttavaa, miksi listaa esitellään luottamushenkilöille niin sanotusti ainoana totuutena. Kuten tiedämme totuudella on aina kaksi puolta. Ja molempien osapuolien tulee katsoa totuutta nöyrästi peilistä.

Julkisuusperiaate on keskeinen hallinnon asiakirjojen julkisuutta koskeva lähtökohta, joka on kirjattu perustuslain 12 §:n 2 momenttiin. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta ja muusta tallenteesta. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

No tämä ensin mainitun listanhan tulisi olla kaikkien saatavissa lain mukaisesti. Siinä ei pitäisi olla mitään salaista. Mutta minulta on kielletty näyttämästä listaa kenellekkään. Mielestäni on erittäin vaikea selvitellä asioiden molempien osapuolien näkemyksiä, jos ei saa avoimesti keskustella asioista asioina.

Miten se lista voi olla salainen perustuslain 12 § 2 momentin perusteella?

Kuten Seija El Sayed on maininnut mielipidekirjoituksessaan "pöytä on ollut katettuna servettejä myöten". Tämä tarkoittaa sitä, että uuden virkamiehen tulisi kattaa pöytä aivan itse. Usean eri henkilön suusta on kuulunut seuraavaa "vaaran ajat jatkuvat".

Voiko mikään muuttua, jos aina istutaan katettuun pöytään?

Tässä olen nyt muutaman vuoden yrittänyt saada puolueetonta tietoa päätöksen tekoa varten eri osapuolia kuunnellen ja keskustellen. Henkilökohtaiseti täytyy todeta, että yhteistyöni virkamiesten kanssa on ollut hyvin haasteellinen.

Tietyllä lailla luottamushenkilöt ovat melko täysin virkamiesten vietävissä. Myös minä itse kuulun siihen joukkoon, ja moni muu. Tietysti virkamiehet vetoavat usein sihen, että he tekevät töitä virkavelvollisuutta noudattaen eli he tekevät asiat ns. aina oikein.

Hiljennetäänkö virkavelvollisuuteen vedoten viimeisetkin epäilijät?

Äskeishistoriassa on ollut eräs toinen tapaus. Virkamiehet vastustivat kaikin keinoin asian toteuttamista, tulkintani mukaan "oma palli oli vaarassa". Jämsäläinen paatöksenteko päätti kuitenkin toisin kuin virkamiesesitys, mutta virkamiesten vastustus jatkui edelleen. Käytettiin jopa niin sanottua ranskalaista lakkoa. No tästähän voidaan olla montaa eri mieltä. Sitten asia saatiin lopulliseen päätökseen ja paikallislehden sivulla oltiin kättä kaulaa suut messingillä ja tietysti voittajina.

Käännettiinkö takki?

Täytyy muistuttaa vielä kaikkia lukijoita, virkamiehet valmistelelevat asioita lautakuntien ja kaupunginhallituksen kanssa ja kaupunginvaltuusto on ylin jämsäläisten asioista päättävä elin. Tämän lisäksi moni luottamushenkilö selvittelee asioita aivan omin päin.

Voiko valtuusto olla kuitenkin oikeassa, vaikka päätös ei ole virkamiesten esityksen mukainen?

Jos näitä kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä asioita perusteellisesti rupeaa miettimään niin "pälli leviää" - kaiken kaikkiaan "herkku homma", jos ei rupea asioita syvällisesti pohtimaan.

LISÄYS 22.4.2015 Pälli on pää. Savolainen sanasto ei tunne ainakaan sanaa pälli.

Himoksen kylpylää odotellessa

Odottavalla kannalla oltu jo noin 10 vuotta. Kaikkien jämsäläisten etu on Himoksen kylpylä. Se on etu sekä Himos-alueen yrittäjille että Jämsän keskusta-alueelle. Se olisi henkinen ja positiivinen piristysruiske seutukunnalle. Päätöksen jälkeen moni lähtökuopissa ollut asia saattaa nytkähtää eteenpäin.

Tänä kymmenen vuoden aikana olemme jämsäläisinä hävinneet 1 000 000 000 euroa eli noin 100 miljoonaa euroa per vuosi. Summa koostuu arvioiduista jäämättä jääneistä matkailutuloista. Summa on noin yhtä suuri kuin koko Jämsän sotemenot eli hieman yli 80 milj. euroa per vuosi. Mutta ei katsota menneisyyteen vaan suunnataan tulevaisuuteen.

Mihin se kylpylä sitten tulee, on arvailujen varassa. On se paikka mikä vaan, niin sen on meidän kaikkien etu, myös rinneyrittäjän. Kylpyläpäätös tuo rakennusaikaisia työpaikkoja, pysyviä työpaikkoja sekä kiinteistöveroja ja paljon, paljon muuta.

Itse jään odottamaan visonääristä ympärivuotista lasketteluhallia joka imee satoja laskettelijoita. Edes iso Nokian kylpylä ei ime yhtä paljon uimareita yhdellä kertaa. Se olisi monen pohjoismaalaisen alppinistin kesäajan harjoittelupaikka. Edes Alppien tarjoama harjoittelupaikka vaihtelevine sääoloineen ei vetäisi vertoja lasketteluhallille.

Laskettelijana jään myös odottamaan uusia Keski-Himoksen hyväprofiilisia rinteitä. Sen jälkeen koko rinnesirkus olisi valmis. Tavoitteenahan on Suomen isoin laskettelukeskus.

Jos taivaanrannan planeetojen liikkeitä seuraa niin "Venus ja Mars on piakkoin lähellä toisiaan". Ovatko ne oikeassa asemassa vai ei, niin sen aika näyttää.

KUNTALAISALOITE: Jämsän keskusta-alueen uudisrakentamisen edistäminen

KUNTALAISALOITE 14.4.2015

Jämsän keskusta-alueen uudisrakentamisen edistäminen

Jämsän keskusta-alueen rakennuskanta erityisesti Keskuskadun varrella on osaksi vanhentunutta ja katukuvaa huonontavaa. Olemme keskustelleet kiinteistönomistajien kanssa keinoista ja mahdollisuuksista edistää rakennuskannan uusiutumista. He suhtautuvat myönteisesti kaupungin kehittämiseen.

Uudistumisen esteenä nähdään nykyiset uudisrakentamisen markkinakelpoisuutta haittaavat kaavamääräykset. Ne sallivat yleensä vain kaksikerroksisten rakennusten rakentamisen ja edellyttävät liian suurta autopaikka määrää rakennuksiin. Määräykset tekevät uudisrakentamisesta kannattamatonta.

Jämsän keskustaan on nykyaikana kannattavaa ja markkinakelpoista rakentaa vain taloja, joissa on hissi. Ilman hissiä olevasta talosta asunnot eivät käy kaupaksi. Hissi on taas kannattavaa rakentaa vain vähintään neljäkerroksiseen rakennukseen.

Autohallipaikkojen rakentamiskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat. Liian suuri paikkamäärävaatimus nostaa myös rakentamisen kustannuksia ja haittaa asuntojen markkinakelpoisuutta ja myyntiä.

Esitämme, että kaupunki käynnistää pikaisesti toimet ja neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa keskusta-alueen kaavamääräysten tarkistamiseksi siten, että ne edistävät ja mahdollistavat rakennuskannan uusiutumista ja kaupunkikuvan paranemista.

JÄMSÄ UP – ryhmä
Seija El Sayed
Katja Minkkinen
Jyrki Kokko
Helena Spelman
Markku Vehkala
Olli Levaniemi
Hannu Weijo

Uhataanko tätäkin kirjoittajaa oikeudella?

Lehtikirjoituksessa voi "näköjään" mainita virkamiehen nimen. Itse olen jo kaksi kertaa joutunut pyynnöstä poistamaan virkamiehen nimen Blogi -kirjoituksistani.

Ensimmäisen kerran soitettiin ja sanottiin, että poista heti minun nimeni. Se pitää korvata sanalla "kaupunki". No niin tein.

Toisen kerran olin hautajaisissa ja korkea virkamies soitti 4 kertaa aivan peräjälkeen kesken hautajaisten. Laitoin tekstarin ja kerroin olevani hautajaisissa. Sen jälkeen tuli teksti, että parempi poistaa heti tai asiaa tullaan käsittelemään oikeudessa. Poistin pyynnöstä tekstini.

Saa nähdä kuinka tulee käymään Jämsän Seudun mielipidekirjoittajalle, joka on maininnut virkamiehen nimen kirjoituksessaan :D

Asian selvittelin tapauksen jälkeen ja tälle ei ole mitään estettä mainita virkamiehen nimeä.

Sain asiaan tarkentavan sähköpostin.

"Julkisuuslainsäädäntö antaa tähän ihan selvät sävelet. Virkamiehiä (sekä poliitikkoja) voi ja saa arvioida heidän julkiseen vallankäyttöön liittyvissä asioissa aika reippaasti. Yksityisyyden puolellakin he ovat jonkinverran "turvattomampia" kuin tavikset. Tässä on perusteena se, että he vastaavat yhteisistä verorahoista."

Jämsän Seutu -lehden linja

Tuumailin tässä Jämsän Seutu -lehden linjaa.

Voitto Suosaaren mielipidekirjoitus "Himosta vastaan" julkaisiin laajalevikkisessä Vekkarissa, joka jaetiin kaikkiin talouksiin Jämsän seudulla 8.4.2015. Juttu sinänsä oli erittäin epäselvä. Usealta henkilöltä saamani palautteen mukaan kirjoituksen viesti jäi monelle lukijalle epäselväksi.

Sitten erittäin selkeä Teuvo Tihilän kirjoitus 17.4.2015 "Himoksen puolesta" julkaistaan Jämsän Seudussa, jonka peitto on vain noin 30 %, kun verrataan Vekkarin jakeluun.

Joten tästä voidaan tulkita, että Jämsän Seutu -lehden toimitus on profiloitunut "Himos -vastaiseksi". Onko tulkintani oikea vai väärä, se jää Teidän arvioitavaksi.

Seija El Sayed: Pöytä valmiiksi katettuna?

Jämsän Seutu 17.4.2014

Teuvo Tihilä: Miksi Himosasioissa pitää riidellä?

Jämsän Seutu 17.4.2015

Suomen kieli voidaan ymmärtää monella eri tavalla

Juokslahden kyläkaava - Haluaako ihminen metsään vai järven rantamaisemiin?

Perusasiat

- Ihmiset haluavat asumaan järven rannalle, jos he hakeutuvat taajama-alueen ulkopuolelle

- Maanomistajat haluavat tontteja rantaan tai rannan läheisyyteen, ne käyvät kaupaksi

- Juoksjärven ympärillä on noin 10 eri maanomistajaa ja alue on houkutteleva rakennuspaikka

Mutta toteutus on toisenlainen.

Kannattaako kaavoittaa sellaista, jota "tulevat asukkaat" eivät halua?

Onko "metsä -tonteille" tulijoita?

Onko tämä kaavoituksen mielivaltaa?

Kenen etu tämä on?

Totuushan on, että valtuusto päättää, ELY -keskus voi vain valittaa.

Jämsän Seutu 15.4.2015

Jämsälle 1 000 000 000 € tappio

Tulkitsen alla olevaa ja aiemmin kirjoittamaani kursivoitua tekstiä.

Himoksella on nyt noin 10 vuoden aikana menetetty matkailutuloa noin 1 miljardi euroa, kun kaavaillut hankkeet eivät ole käynnistyneet. Summa on suunnilleen yhtä suuri kuin koko Jämsän kaikki  SOTE -menot samana aikana. Siitä saa jonkilaisen vertailukohteen summan suuruudelle.

Onko meillä varaa vielä menettää matkailutuloa noin 100 000 000 € (100 milj. €) joka vuosi? 
Mielestäni ei ole.

Lisäksi Jämsä saisi paljon kaivattuja työpaikkoja noin 300 - 350. Ely-keskuksen tuoreiden tilastojen mukaan Jämsässä oli tammikuun 2015 lopussa kaikkiaan 1 689 työtöntä työnhakijaa.

Onko meillä varaa jatkaa tätä? 
Ei ole.

On katsottava peiliin ja laitettava uusi isompi vaihde päälle !!!


Aiemmin kirjoitettu Blogiteksti

On tutkittua tietoa, että Hiihtokeskus Himosvuoren 5 - 6 M€:n liikevaihto aiheuttaa matkailutuloa 7 - 10 kertaisen määrän Jämsän alueelle. Jos ne luvut kaksinkertaistuisivat, niin tulisi Hiihtokeskukselle liikevaihtoa n. 10 M€ ja uusia työpaikkoja n. 40 lisää ja Jämsään matkailutuloa n. 80 M€ sekä työpaikkoja n. 300, mutta ehdokkaita se ei tunnu kiinnostavan.

Nythän on menetetty 10 vuotta, mutta Himoksen mahdollisuudet eivät ole mihinkään kadonneet.

Jämsän seudun MasterPlan -tiivistelmä

JÄMSÄN SEUDUN MASTER PLANIN TEHTÄVÄT
Kokonaissuunnitelman (Master Plan) tehtävänä on:
· konkretisoida alueen kehittämisen tavoitteet ja reunaehdot,
· sitouttaa toimijat yhteisen päämäärän toteuttamiseen
· toimia työvälineenä eri tahoilla, esim. ohjata kaavoitustyötä.

Kaksiosaisessa työohjelmassa määriteltiin matkailuklusteri ja laadittiin konseptit toiminnallisten alueiden kehittämiseksi. Toiminnallisia alueita ovat:
· Himoksen matkailukeskus
· Seudulla ja alueella sijaitsevat klusterin toiminnan kannalta tärkeät kohteet ja yritykset
· Yhteistyöverkostot

JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUN MASTERPLANIN VISIO
Jämsän seudulle on muodostunut kansainvälinen ja ympärivuotinen aitoja ja monipuolisia elämyksiä tarjoava suomalaisen näköinen vapaa-ajankeskus Himos, jonka läheisyydessä on Jämsän keskustan monipuoliset palvelut ja ympärillä maaseutumainen luonto- ja kulttuuriaktiviteetteja tarjoava alue. Jämsän seutu tarjoaa verkostoitumalla syntyneitä, kohdennettuja palveluja ja aktiviteetteja erityisesti matkaileville aikuisille ja perheille, mutta myös kesäasukkaille ja paikallisväestölle. Palvelut ovat laadukkaita, ympäristöystävällisiä, turvallisia ja esteettömyyden periaatteet huomioivia, tuoden tuloja, työllisyyttä ja hyvinvointia alueelle.

Vision saavuttamiseksi valittiin kaksi pääkeinoa:
1. Himokseen investoidaan vahvasti ja palveluja tuotteistetaan matkailijoiden tarpeisiin.
2. Vesistö- ja luontomatkailua kehitetään investointien ja tuotekehityksen avulla

MASTER PLANIN STRATEGISET PÄÄTAVOITTEET
Matkailutulon kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä
Matkailijamääriä kasvattamalla, viipymää ja sesonkia pidentämällä, hinnoittelulla ja käytössä olevia resursseja tehostamalla

Matkailijamäärien kasvattaminen
Päätalvisesongin ulkopuolella, kesällä ja kansainvälisesti

Himoksen markkina-aseman vahvistaminen
Kolmen suurimman hiihtokeskuksen joukossa pysyvästi

Alueen imagon ja brändin luominen
Heijastavat valittujen kohderyhmien ominaisuuksia ja sopivat luontevasti kuluttajan minäkuvaan.

Laadun parantaminen Yhteisen laatujärjestelmän ja laatustandardien luomisen avulla koko alueen laadun parantaminen.

Yhteistyön parantaminen
Puolueettoman ja vahvan koordinoijan avulla yhteistyön parantaminen yritysten kesken ja yksityisen sekä julkisen sektorin välillä

Ympärivuotisuuden kasvattaminen
Olemassa olevaa kapasiteettia ja mahdollisuuksia paremmin hyödyntämällä ja tuotekehittämällä saadaan alueelle kysyntälähtöistä tarjontaa.

Kestävän matkailun periaatteiden toteuttaminen
Sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset, ympäristölliset ja asiakastyytyväisyyden näkökulmat huomioiden.

KONKREETTISET KEINOT TAVOTTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 

YHTEISET JA MUUN ALUEEN KONSEPTIT

Kaavoitus- ja tonttipolitiikka
Himokselle ja koko seudulle luodaan tehokas, sujuva ja palveleva kaavoitus- ja tonttipolitiikka.

Työvoimaa
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen asunto –ja peruspalvelupolitiikalla sekä oppilaitosyhteistyöllä.

Laatuohjelma
Alueella aloitetaan systemaattinen ja yhteinen laadun kehittämisprosessi

Ympäristöohjelma
Laatujärjestelmän lisäksi luodaan kattava ympäristöohjelma.

Tutkimustoimintaa
Alueella alkanutta tutkimustyötä jatketaan.

Jatkuva koulutus
Yrittäjille ja muille matkailun ammattilaisille tarkoitettua tarvelähtöistä koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä elinkeinon kanssa

Matkailustrategia
Jämsän (seudun) matkailustrategia prosessinomainen tarkistaminen määräajoin.

Matkailutoimijoiden työnjako ja vastuut
Eri toimijoiden välinen työnjako selkeytetään ja vastuut määrätään esim. strategiassa koordinoinnin, markkinoinnin, myynnin, jakelun ja matkailuneuvonnan osalta

Markkinointiyhteistyö
Matkailumarkkinointi keskitetään yhteen brändiin, jonka ympärille markkinointi rakennetaan. Imagon luomisen lisäksi alueen yrittäjien yhteistyön tulee näkyä kokonaisvaltaisessa markkinoinnissa. Alueella on tarvetta näkyvämpään ja keskitetympään markkinointiin, joka pitää sisällään koko markkinoinninkonseptin.

HIMOKSEN MATKAILUKESKUKSEN KONSEPTIT

Majoituskapasiteetin ja sen tason nostaminen
· Nykyisten majoitustilojen kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen.
· Hotelliyksikkö, jossa 150 huonetta, 320 vuodepaikkaa.
· Huoneistohotelli, jossa 50 huonetta, 200 vuodepaikkaa
· Mökit/loma-asunnot ja asuntoajoneuvoalue, 2000 uutta mökkivuodepaikkaa vuoteen 2015.

Ravintolapalveluiden riittävyyden ja tason varmistaminen 
· Rinneravintolan tuotekonseptin muuttamista ruokailun nopeuttamiseksi.
· Hotellin ruoka- ja iltaravintola, ruokaravintolaan 250 ja iltaravintolaan 500 asiakaspaikkaa.
· Rinneravintola, 400 sisäasiakaspaikkaa ja 400 terassipaikkaa
· Kahvilaravintola sataman yhteyteen, 100 asiakaspaikkaa.
· Golf-klubin ravintola, 50 sisäasiakaspaikkaa ja 50 ulkoterassipaikkaa,
· Nettikahvila/pikaruokapaikka, 50 asiakaspaikkaa
· Tilausravintola, 1000 asiakaspaikkaa.
· Näköalakahvila, 50 asiakaspaikka

Monitoimihalli
Toimii kokoustilana, liikuntahallina ja tapahtumien pitopaikkana, istumapaikkoja 1000 hengelle

Hyvinvointikylpylä
Pitkällä tähtäimellä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen kylpylä. Nopeammalla aikavälillä ”saunakylä” Patalahden rantaan.

Tapahtuma-areena
Isoja ulkotilaisuuksia varten.

Näkötorni
Huipun korkeimmalle kohdalle, houkuttelee myös ohikulkijoita pysähtymään alueella.

Golf-kenttä
· Nykyistä 9-reikäistä golf-kenttää kohennetaan ja se toimii harjoituskenttänä sekä vaihtoehtona lyhyemmän kierroksen pelaajalle
· Uusi 18-reikäinen golf-kenttä.

Pistäytymissatama - Pienvenelaituri

Keski-Himos projekti
· Rinne-, hissi-, ravintolainvestointeja

Reitistöt; ladut, polut, moottorikelkka
· Reitistöjä kävelijöille, pyöräilijöille, rullailijoille ja murtomaahiihtäjille.
· Maastohiihtokeskussuunnitelma päivitetään ja toteutetaan päivityksen mukaisesti.
· Nykyistä kelkkareittiä parannetaan
· Moottorikelkkareitistö yhteistyössä laajemman keskisuomalaisen hankkeen kanssa.

Tuotekehitys
· Tuotekokonaisuuksia ovat mm. kokous-, tyky-, hyvinvointi- ja luontopaketit.
· Multiaktiviteetteja rakennetaan Himoksen yhteyteen viikko- ja päiväohjelman muodossa.
· Patalahdesta muodostetaan toiminnallinen vesiaktiviteettien keskus.
· Olemassa olevia tapahtumia monipuolistetaan siten, että saadaan viipymä pidentymään.
· Aktiviteetteja tulee olla tarjolla ympärivuoden

Tukitoiminnot
Taksitolppa, linja-autopysäkki, hiljentymispaikka, kyläpoliisi- ja vartiointipalvelut, ensiapupalvelut/lääkäri, apteekki pankkiautomaatti, ”kauppakeskus”.

Lapsille ja lapsenmielisille
Leikki- ja pelipaikkoja sekä talvi- että kesäkäyttöön, luistelurata, pulkkamäkiä, leikkipuistoja ja sisäleikkipaikka, vesipuisto kunnostetaan ja laajennetaan ja uusi puuhamaa

MUUN ALUEEN KONSEPTIT
Jämsän seutua, Himoksen ulkopuolista aluetta, tarkastellaan matkailukeskusten hierarkkisuusperiaatteen valossa .

Koko alue voi hyvin, jos Himokseen panostetaan, sillä sitä kautta koko alueen vetovoimatekijät muuttuvat ja monipuolistuvat.

Ensisijaisia tehtäviä ovat:
· Tuotteiden hionta ja verkostomaisten uusien tuotteiden luonti
· Hankkeiden loppuunsaattaminen ja jalkauttaminen yrityskenttään
· Yhteisten markkinointi- ja jakelukanavien käyttöönotto
· Jakeluteiden suunnittelu ja toteuttaminen
· Reitistöjen parempi hyötykäyttö ja mahdollisen uuden infrastruktuurin rakentaminen

Kehittämisalueina seuraavat kohteet
· Isojärven kansallispuisto
· Vesistö- ja luontoreitit sekä tuotekehitys
· Autonähtävyysreitit
· Jämsän keskustan satamapalvelut
· Tapahtumat
· Paikallisen kulttuurin hyväksikäyttö tuotekehityksessä
· Ryhmä- ja kokousmatkojen kehittäminen

ASIAKKAAT
Himoksen pääasialliset asiakasryhmät:
· Lähialueen päiväkävijät talvella sekä kesällä
· Keskisuomalaiset opiskelijat
· Pääkaupunkiseutulaiset perhematkailijat
· Yritysryhmät
· Tyky-ryhmät
· Tapahtumamatkailijat
· Karavaanarit, vakiopaikalla
· Kesäperhematkailijat
· Eurooppalaiset aktiviteettilomailijat
· Balttialaiset lomailijat

Jämsän seudulla edellisten lisäksi
· Ryhmämatkailijat
· Kiertomatkailijat
· Maaseutumatkailijat
· Pääkaupunkiseutulaiset luontomatkailijat

INVESTOINNIT
Taulukkoon on koottu tärkeimmät vuoteen 2015 mennessä toteutettavat Himoksen rakennusinvestoinnit. Lisäksi investointeja tarvitaan mökkien/loma-asuntojen rakentamiseen sekä muuhun tukevaan infrastruktuuriin.

Himoksen kehittämishankkeiden rakentamisen kustannusarvio on noin 55 milj. euroa. Rakentamisinvestointien kokonaistyöllisyysvaikutus on 1380 henkilötyövuotta.

Rakennusinvestointien lisäksi toteutetaan tuotekehitysinvestointeja seuraavasti:
· Tapahtumatuotekehitysprojekti, 15 000 €
· Jämsän seudun yhteisöllinen matkailun kehittäminen, 390 000 €
· Reitistöjen kehittäminen, 200 000 €
· Matkailustrategian päivitys, 5 000 €
· Laatuohjelma, esim. DQN, 300 000 €
· Yhteismarkkinoinnin kehittäminen ja jatkaminen
· Yhteensä € 910 000

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
MasterPlan Himoksen maankäyttösuunnitelma on vapaamuotoinen visio toimintojensijoittumisesta alueelle. Himoksen alueella ei nykyisellään ole selkeää keskustaa eikä sen toiminnallinen rakenne hahmotu. Maankäyttösuunnitelma kuvaa ratkaisua, joka parhaiten palvelisi alueen kehittymistä matkailun kannalta.

Suunnitelman keskeinen osa on Patajoentien uusi rinnakkaisväylä. Katu rakennetaan linjalle, joka tarjoaa näkymät sekä rinteille että Patalahdelle. Väylän ja rinnealueiden väliin syntyy Himoksen ydin. Ytimen rinteiden puoleiselle sivustalla on kävelyraitti, jonka varrelle keskittyvät rinteiden käyttäjien palvelut. Suurimmat rakennusmassat rajaavat rinnetoimintojen tulevaan keskipisteeseen keskusaukion.

Näyttävyyttä valtatielle päin luodaan sijoittamalla kevyiden mutta erikoisten rantarakennusten nauha Patajoentien ja Patalahden väliselle kapealle rantakaistaleelle. Avoimet golf-viheriöt ovat tärkeitä näkymien ja maisemien luonnissa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien suunnasta saapuvan matkailijan ohjautumiseen Himoksen ydinkeskustaan. Golf-kentän ja lisärakentamisen sijoittelulla ennakoidaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä Jämsän keskustan suuntaan.

Vision toteuttamisessa ensiarvoisen tärkeää on saavuttaa yhteinen näkemys alueen kehittämisen merkityksestä myös viranomaisten kanssa.

Rakennukset ja rakentaminen

Kansanedustaja -ehdokkaat eivät ole kiinnostuneet Himoksen kehittämisestä

Eikö ole muuten huvittavaa, että yksikään kansanedustajaehdokas ei ota esille, että Himoksessa kaupungin ja rinneyrittäjän sovinto mahdollistaisi edelleen Himoksessa kaksinkertaisen työllistämisen ja kaksinkertaisen matkailutulon Jämsään.

Pyörivät vain tyhjentyneen varuskunnan ympärillä, vaikka käsissä on kehityskelpoinen "varma" laajennushanke.

Masterplanin julkistamistilaisuudessa 2.4.2005 on kerrottu, että rinneyrittäjän investoinnit vuoteen 2020, yli 20 M€ nostavat Himoksen talvikävijät kaksinkertaiseksi eli n. 400 000 kävijään, joka taas nostaa kaikkien muidenkin palvelutuottajien kävijät kaksinkertaiseksi ja myös työllistämisvaikutuksen kaksinkertaiseksi sekä siten Jämsän matkailutulon kaksinkertaiseksi.

Siitä eivät ehdokkaat "uskalla" olla kiinnostuneita, vaan ovat kuin "kusi sukassa". Lienee niin, että on tämän asian suhteen vain pikkulusikalla annettu.

On tutkittua tietoa, että Hiihtokeskus Himosvuoren 5 - 6 M€:n liikevaihto aiheuttaa matkailutuloa 7 - 10 kertaisen määrän Jämsän alueelle. Jos ne luvut kaksinkertaistuisivat, niin tulisi Hiihtokeskukselle liikevaihtoa n. 10 M€ ja uusia työpaikkoja n. 40 lisää ja Jämsään matkailutuloa n. 80 M€ sekä työpaikkoja n. 300, mutta ehdokkaita se ei tunnu kiinnostavan.

Nythän on menetetty 10 vuotta, mutta Himoksen mahdollisuudet eivät ole mihinkään kadonneet.

Vaiettu muinaisuus - Jukka Nieminen

Luen Jukka Niemisen kirjaa Vaiettu muinaisuus. Asioita voi ajatella toisinkin kuin, mitä historiakirjoissa lukee. Asiat voidaan perustella ja loogisesti selittäen voidaan osoittaa uusia näkemyksiä historiankirjoihin verrattuna.

- Jääkauden olemassaolo voidaan osoittaa olevan väärä

- Mammutit eivät eläneet jääkauden aikana jäisillä alueilla

- Hiidenhirnujen syntymekanismi on erilainen kuin mitä

   oppikirjoissa on esitetty

- Tapion alttarit eivät ole luonnon muokkaamia
   kivimuodostelmia

Ongelmana on, että totuttua historiankirjoitusta ei uskalleta väittää vääräksi. Tai ainakin erilaiset näkemykset eivät saa tuulta purjeisiin. Kyseiset ihmiset leimataan "hulluiksi".

Kirjassa on mielenkiintoinen lähialueen linja. Kuhmoisten Päijälän linnavuori ja sen läheisyydessä olevat kaksi Pirunkammaria asettuvat suoralle linjalle Kammiovuoren Pirunkammari - Päijälän Linnavuori - Ylimenmaan Pirunkammari. Tarkistin asian vielä karttapaikan kartalta ja todellakin näin on, kuva alla.

Muuratsalon tapion alttarin kuva kirjassa on minun ottama kuva syksyltä 2014.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kirja, kun lukee sen täysin avoimin mielin - Avartaa ajatusmaailmaa.

Vaiettu muinaisuus

Jukka Nieminen
Kovakantinen, 208 sivua.
ISBN 978-952-5774-84-9
Salakirjat, 2015
ILMESTYY 2.4.2015 – ENNAKKOTILATTAVISSA Hinta 30,00 €

Ohessa linkki salakirjojen nettisivulle

Vaiettu muinaisuus on läpikattava teos maamme muinaishistoriasta, joka ei jätä lukijaansa kylmäksi. Kirja kritisoi monia vallitsevia näkemyksiä, se kyseenalaistaa niin jääkauden kuin Suomeen tehdyt ristiretketkin, mutta esittelee myös entuudestaan tuntemattomia kokonaisia muinaismuistotyyppejä, joita on tähän asti pidetty luonnonoikkuina.

Vaiettu muinaisuus ei ole arkeologiaa vaan antropologiaa. Se marssittaa Suomesta esiin liudan muinaisia kulttuureja jotka työstivät kuppikiviä, tekivät kalliomaalauksia tai jatulintarhoja, ja tutkii kunkin muinaismuistotyypin ympärillä vallinnutta kulttuuria ja aikakautta. Näin muodostuu kuva omista juuristamme.
Kirjan sisällysluettelo:

Esipuhe

I Luku
Jääkausi
Jääkauden syntymekanismi
Jääkausiteorian synty- ja kuolinsanat
Aiemmat jääkaudet
Jääkauden jäljet ja vastakritiikki
Ongelmalliset siirtolohkareet
Kallioviirujen problematiikka
Hiidenkirnujen ongelmallisuus
Jäättömät alueet
Moreenien ongelmakohdat
Jääkausi vai ikirouta?
Mammuttien anatomiaa
Oliko siis mitään jääkautta?
Keijo Parkkunen – toisinajattelija
Parkkusen erikoiset tempaukset
Älykkäiden yksinoikeus?
Kattiluodon hiidenkirnusta kirjaksi
Kommentti kirjasta

II Luku
Ensimmäiset ihmiset
Komsan kulttuuri
Nykyihmisen saapuminen
Maailma vuonna 30 000 eKr.
Holoseenikausi
Jätinkirkot

III Luku
Toteemikivet
Kalliomaalaukset
Töyräskivet
Nokkakivet
Pääkivet
Jalkakivet
Kiikkukivet
Karhukivet
Hattukivet ja muut
Kalakivet ja kiekkokivet

IV Luku
Vasarakirveskulttuuri
Pronssikausi
Käräjäkivet
Sammallahdenmäki
Kalevalan jäljillä
Merisaamelaisten kultakausi
Taruston lähteillä

V Luku

Rautakausi
Etelärannikon vendi-kulttuuri
Aurajoenlaakso
Vakkasuomesta Kokemäelle
Olipa kerran kuningaskunta…
Kivilabyrintit ja -spiraalit
Sisämaan uhrivuoret
Pystykivet
Hämäläiset tulevat
Kuppikivet karttoina
Miekanhiontakivet
Tavastia muodostuu
Pirkka-miehien aika

VI Luku
Ristiretket
Svekomaaninen aatevirtaus
Toisen ristiretken kyseenalaisuus
Novgorodin kronikka
Birgerin ristiretki
Kivikirkot
Riimukivet

Loppusanat

Vanhempien herrasmiesten puhuttelu Himoksella

Tapahtuipa tänään Himoksella. Kaksi iäkkäämpää laskettelijaa otti minut niin sanottuun puhutteluun. Ikää herrasmiehillä on noin 70 ja 80 vuotta, miehiä Pitkävuoren ajoilta. Tivasivat, että myit halvalla. Hetken olivat tiukkoina, mutta totesivat, että oikeilla linjoilla menet. Tiukkuus muuntui kehuiksi.

Olivat lukeneet erittäin tarkkaan keskiviikon Vekkarin 8.4.2015 ja eivät olleet ymmärtäneet, mitä oli kirjoittajan tarkoitus viestiä. Samat kommentit sain myös viime viikolla työpaikan ruokalassa. Myös moni muu ei ole ymmärtänyt puolen sivun mielipidekirjoitusta.

Edellä mainitut 2 laskettelijaa ja pujottelun Suomen mestari muistaakseni 1970-luvulta olivat tuumailleet vielä rakentamattomien rinteiden profiilia. Totesivat ne kolmistaan parhaimmiksi koko Himoksen alueella. Toivottavasti ne päästään jossain vaiheessa rakentamaan rinteiksi laskettelijoiden iloksi.

Lopuksi herrasmiehet kannustivat jatkamaan samaan tyyliin Himoksen kehittämiseksi.

Täytyy vielä todeta, että kukaan ei ole tullut minua henkilökohtaisesti moittimaan valtuustossa tehdyn päätöksen suhteen.

Vekkari 8.4.2015 Voitto Suosaari - mikä on kirjoituksen tarkoitus ja viesti?

Luin Vekkarin 8.4.2015. Jäin miettimään...

Onko tarkoituksena edelleen jatkaa vastakkainasettelua?

Vieläkö halutaan kaivella vanhoja, vaikka ne tulisi jo unohtaa?

Mikä on kirjoituksen perimmäinen tarkoitus ja mitä haluttiin viestiä?

Miksi muutama soturi vieläkin kääntää veistä kylkiluiden välissä?

Miksi Jämsän Seutu -lehti antaa puoli sivua palstatilaa tälle kirjoitukselle?

Toivottavasti mahdollisimman pian päästään aitoon yhteistyön meininkiin Jämsän kaupungin ja Hiihtokeskus Himosvuoren kanssa.

"Turuilta ja toreilta" saamani palautteen perusteella jämsäläiset tahtovat panostaa Himokseen. Se on tällä hetkellä selkeä positiivinen investointikohde ja sitä myötä saadaan tarvittavia työpaikkoja Jämsän seudulle.

Jämsän kaipaa positiivista impulssia. Mikä lie se sitten onkin - Toivottavasti Himos.

Vekkari 8.4.2015

Jämsän Seutu -lehden nettisivun kommentit

Luin Pentti Leppäsestä kirjoitetun jutun. Kommentit olivat karmeita. Otin kuvaruutukopiot, jotka ovat alla. Sitten katsoin uudestaan kommentteja ja joku olikin juuri siivonnut ne, kuvaruutukopiot alla.

Sama kommentointien taso on jokaisessa paikallislehden nettisivun jutussa, mutta otin tämän nyt vain yhtenä esimerkkinä. Valinnan tein aivan sattuman perusteella.

Mutta kuinka moni jämsäläinen kerkesi jo lukea ne "karmeat" kommentit ennenkuin ne poistettiin?

Haluan edelleenkin, että kommenttien kirjoittajien tulisi rekisteröityä ja sitten tiedetään, että kuka kirjoittaa ja mitä. Tulisi asiallista keskustelua. Nykyinen malli ei tyydytä minua ollenkaan.

Facebookissa jokainen kirjoittaa omalla nimellään ja kirjoitusten taso on kohtuullisen hyvä.

Mutta jos Jämsän Seutu haluaa alentua Suomi24 tasolle, niin se on lehden eli Alma Median oma valinta. Mielestäni lehti kuuluu arvoasteikolla selkeästi korkeammalle tasolle.


Juttu

Alkuperäiset kommentit

Siivottu lista kommenteista

ELY myönsi luvan Pispalan kioskille liittymän Koskentielle

Pispalan kioskille on ELY myöntänyt liittymän Koskentielle, YES. 

Kyllä byrokraatitkin osaa tehdä oikeita päätöksiä. Lieneekö tuolla naapurin ELY:lle lähettämällä sähköpostilla olleen jotain vaikutusta, koska päätös tuli pari päivää sen jälkeen.

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.