Jämsän kaupungin talous on 5 900 000 euroa alijäämäinen. Karmee luku. Mitä se tarkoittaa?
Alakoulun matematiikka otetaan käyttöön. 5 900 000 euroa on alijäämää. Henkilökuntaan on edelleen n. 1350 ja sen päälle on määräaikaisia n. 350. Yhden työntekijän kustannukset kaupungille on n. 40 000 euroa. Ja sitten suoritetaan pikku jakolasku: 5 900 000 € / 40 000 €/hlö = 148 hlö. Eli kaupungin palkkalistoilla on 148 henkeä liikaa. No näyttää liian yksinkertaiselta matematiikalta, koska 150 henkilön verotulot menetetään osittain. Eli tästä arvioiden on 160-170 henkilöä (arvio 165) liikaa.
Ja sitten suoritetaan hieman vaikeampi laskutoimitus, prosenttilasku: 165 hlö / (1350 hlö + 350 hlö) x 100 = 9,7 % eli noin 10 %. Mikä tarkoittaa, että joka kymmenes kaupungilla palkkaa nauttiva on liikaa.
Matematiikka on yksinkertaista. Tällä tempulla saadaan Jämsän kaupungin talous noin nollatilanteeseen. Kaikki muut pienet liikkeet ovat nappikauppaa, kun kaupungin suurin menoerä on henkilöstökulut.
Mutta kuka rohkenee tähän? Kunnallispoliitikkojen äänet on menetetty, jos tällaisia menee ehdottamaan. Myös virkamiesten puolisoidenkin paikat ovat jaossa ja mahdollisesti kunnallispoliitikkojen puolisot.
Tarvitaan yhteistä näkemystä kuinka tämä temppu tehdään. Uskoisin, että virkamiehistä ja poliitikoista on tähän. Nyt on tosi kyseessä. Uskoisin, että tammikuussa 2014 on myrskyisää, kun 5 vuoden irtisanomissuoja raukeaa.
Veronmaksaja haluaa, että Jämsän kaupungin talous on kunnossa. Näin ei voi enää jatkua.
Uusi Suunta - Älä pelkää kysyä tyhmiä kysymyksiä. Niitä on helpompi käsitellä kuin tyhmiä virheitä.
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
tiistai 20. maaliskuuta 2012
Onko kaikki tehty säästöjen eteen?
Paikallislehden sivuja lueskellen tuntuu sille, että kaikki Jämsän kaupungin säästämiseen liittyvät temput on tehty. Vai onko näin?
Mitkä ovat seuraavien kohtien vastaukset? Onko vastaus ”toteutettu” vai ”ei toteutettu”?
1. Ulkopuolisen työn käyttö on minimoitu. Jos asia voidaan
tehdä omin voimin, se tehdään.
2. Muiden kuin lain määräämien kurssitusten on määrä minimoitu.
3. Seminaarien lisäarvo on arvioitu, ja on tarkoin mietitty
niiden tarpeellisuus suhteutettuna niiden kokonaiskustannuksiin.
4. Sisäisten kurssien ja koulutusten määrä ja osallistujat
on äärimmäisen tarkkaan harkittu.
5. Omien resurssien joustava käyttö on tarkoin hyödynnetty
ennen määräaikaisten käyttöä.
6. Työmatkojen tarpeellisuus on tarkoin pohdittu.
Vain välttämättömimmät työmatkat tehdään.
7. Nykyaikaisten etäneuvottelujen tuomat kustannusedut ja
mahdollisuudet on otettu käyttöön.
8. Jokaisen avautuvan työpaikan kohdalla mietitään,
voidaanko työt jakaa olemassa olevien kesken.
9. Kaikki ulkomaanmatkat on kielletty.
Mikäli kaikki kohdat antoivat vastauksen ”toteutettu”, niin sitten onkin jo pahempi juttu. Silloin iso kasa suurista pelimerkeistä on käytetty.
Vyötä pitää kiristää edelleen – kireällä sen pitää olla, niin että nahka soi. Toivossa on hyvä elää, että joskus koittavat hyvät ajat.
Mitkä ovat seuraavien kohtien vastaukset? Onko vastaus ”toteutettu” vai ”ei toteutettu”?
1. Ulkopuolisen työn käyttö on minimoitu. Jos asia voidaan
tehdä omin voimin, se tehdään.
2. Muiden kuin lain määräämien kurssitusten on määrä minimoitu.
3. Seminaarien lisäarvo on arvioitu, ja on tarkoin mietitty
niiden tarpeellisuus suhteutettuna niiden kokonaiskustannuksiin.
4. Sisäisten kurssien ja koulutusten määrä ja osallistujat
on äärimmäisen tarkkaan harkittu.
5. Omien resurssien joustava käyttö on tarkoin hyödynnetty
ennen määräaikaisten käyttöä.
6. Työmatkojen tarpeellisuus on tarkoin pohdittu.
Vain välttämättömimmät työmatkat tehdään.
7. Nykyaikaisten etäneuvottelujen tuomat kustannusedut ja
mahdollisuudet on otettu käyttöön.
8. Jokaisen avautuvan työpaikan kohdalla mietitään,
voidaanko työt jakaa olemassa olevien kesken.
9. Kaikki ulkomaanmatkat on kielletty.
Mikäli kaikki kohdat antoivat vastauksen ”toteutettu”, niin sitten onkin jo pahempi juttu. Silloin iso kasa suurista pelimerkeistä on käytetty.
Vyötä pitää kiristää edelleen – kireällä sen pitää olla, niin että nahka soi. Toivossa on hyvä elää, että joskus koittavat hyvät ajat.
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Selkeä organisaatio – tiukka ote
Jämsän talous on haasteiden edessä. Rahaa ei ole tulossa yhtään enempää ja menot kasvavat jo pelkästään palkankorotusten kautta. Veroprosentti on korkea ja tulee siellä pysymäänkin. Veronmaksaja tyytyy korkeaan prosenttiin jos homma pelaa ja tilinpäätös ei ole negatiivinen.
Mutta mistä saadaan säästöt, negatiiviset tilinpäätökset tulee saada loppumaan. Pitää keskittyä oleelliseen, isoihin menoeriin. Kaupungin suurin menoerä on luontaisesti henkilöstö.
Henkilöstön määrä tulee saada laskettua oleellisesti. Karua, mutta näin vaan on. Tarvitaan uusi organisaatiorakenne, optimiorganisaatio. Rakennetaan matala organisaatiomalli optimimiehityksellä. Jäljelle jääneet ovat resurssipoolissa, joilla hoidetaan lomat, vapaat ja muut poissaolot. Tosin määräaikaisiakin varmaan vielä tarvittaisiin, mutta oleellisesti vähemmän.
Tällä hetkellä jokaista neljää työntekijää kohden on yksi määräaikainen. Suhde on varsin kummallinen. Määräaikaisten määrä tulee saada oleellisesti pienemmäksi, kuten 4:1 suhteesta voidaan päätellä.
Optimiorganisaatiomallissa jokainen organisaation jäsen tietää vastuunsa. On erittäin selkeää kuka kuplettia johtaa ja kuka vastaa mistäkin. Joustavuuden tulee organisaatiossa selkeästi lisääntyä. Esimies määrittelee mitä tehdään eikä päinvastoin.
Kuntaliitoksesta on kulunut jo 3 vuotta ja veronmaksajat odottavat edelleen. Veronmaksajat kaipaavat Jämsän kaupungin ylimmältä johdolta selkeitä ja rajuja toimenpiteitä. Tämä on tullut esille hyvin monissa eri kahvi- ja torikeskusteluissa.
Nyt kaivataan todellista johtajuutta, selkeitä tekoja ja tiukkaa otetta.
Mutta mistä saadaan säästöt, negatiiviset tilinpäätökset tulee saada loppumaan. Pitää keskittyä oleelliseen, isoihin menoeriin. Kaupungin suurin menoerä on luontaisesti henkilöstö.
Henkilöstön määrä tulee saada laskettua oleellisesti. Karua, mutta näin vaan on. Tarvitaan uusi organisaatiorakenne, optimiorganisaatio. Rakennetaan matala organisaatiomalli optimimiehityksellä. Jäljelle jääneet ovat resurssipoolissa, joilla hoidetaan lomat, vapaat ja muut poissaolot. Tosin määräaikaisiakin varmaan vielä tarvittaisiin, mutta oleellisesti vähemmän.
Tällä hetkellä jokaista neljää työntekijää kohden on yksi määräaikainen. Suhde on varsin kummallinen. Määräaikaisten määrä tulee saada oleellisesti pienemmäksi, kuten 4:1 suhteesta voidaan päätellä.
Optimiorganisaatiomallissa jokainen organisaation jäsen tietää vastuunsa. On erittäin selkeää kuka kuplettia johtaa ja kuka vastaa mistäkin. Joustavuuden tulee organisaatiossa selkeästi lisääntyä. Esimies määrittelee mitä tehdään eikä päinvastoin.
Kuntaliitoksesta on kulunut jo 3 vuotta ja veronmaksajat odottavat edelleen. Veronmaksajat kaipaavat Jämsän kaupungin ylimmältä johdolta selkeitä ja rajuja toimenpiteitä. Tämä on tullut esille hyvin monissa eri kahvi- ja torikeskusteluissa.
Nyt kaivataan todellista johtajuutta, selkeitä tekoja ja tiukkaa otetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)