lauantai 20. syyskuuta 2014

SOTE -alue, eteläinen vain pohjoinen?

Kumpi suunta on Jämsäläisille parempi? Ei ole kristallipalloa eikä ennustajaeukkoa käytössä. Ihan
itse pitäisi oma näkemys tuottaa.

Tulkitsen sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehun tekemään 10.9.2014 hyvää koostetta.

Valinnassa ei ole kyse sairaanhoitopiirin valinnasta, eikä valinnasta Jyväskylä/Tampere. Pohjoisella alueella on 68 kuntaa/850 000 asukasta, mitkä muodostavat SOTE -alueen. Eteläisellä alueella on 67 kuntaa/1 100 000 asukasta.

Tuotannosta vastuussa olevista tahoista ei ole vielä missääm alueella sovittu ja siksi päätöksenteon perusteet Jämsässä on aika hankala tehdä. Jämsälle on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan olevansa erittäin hyvä ja luotettava neuvottelukumppani SOTE -alueen kuntien kanssa tuotannosta päätettäessä.

Päätös tulee olemaan kauaskantoinen ratkaisu. On nähtävä tulevaisuuteen, yli 20 vuoden päähän. Kumpi alue onkaan pitkällä juoksulla Jämsälle parempi? 


SOTE -alueiden vertailu muiden kuin ESH -palveluiden osalta

TAYS -plussat:
- Alue kasvaa väestöltään ja toiminnoiltaan
- Alueen ikärakenne nuorempaa
- Alueen elinvoima todennäköisesti kasvaa, vanhva vientiteollisuus
- Alueen vaikutusvalta valtakunnassa suurempi - Tampere kehittyvä kaupunkikeskus
- Tampereen seudun kuntajohto näyttäisi olevan halukas monituottajamalliin. Jämsä Voisi toimia tuottajana esim. 6 kunnan alueelle

KYS -plussat:
- Pienempi väestöpohja,paremmat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon
- Perinteet ja yhteistyörakenteet olemassa
- Olemme tärkeä alue Keski-Suomelle, mahdollisuus ehkä tuottaja asemaan
- Sosiaalipalvelut vielä Keski-Suomessa, yhdessä kehitetyt palvelut voivat jatkua

TAYS -miinukset:
- Isommassa ERVA:ssa pienemmät mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon
- Ei yhteistyökumppaneita sosiaalipalveluissa
- Tuntematon suunta muissakin yhteistyöalueissa
- Olemme reuna-alueella

KYS -miinukset:
- Alueen väestörakenteen kehitys heikkenevä, palvelut siirtyvät kasvaville alueille
- Alueen ikärakenne vanhentuu enemmän, huoltosuhde kasvaa
- Alueen tulevaisuuden kuva saattaa olla huonompi
- Tuntematon suunta ja alue lukuun ottamatta Keski-Suomea
- Olemme reuna-alueella
- Keski-Suomessa tekeillä SOTE -asioissa maakuntamalli, kaksinkertainen päätöksenteko (sote -alueen ky ja maakunnallinen ky)


SOTE -alueiden vertailu ESH -palveluiden osalta

TAYS -plussat:
- Moderni, kehittyvä ja kasvava palvelukokonaisuus, esim, omahoito ja teknologia
- Yliopistosairaala lähellä, ESH palvelut samassa paketissa
- Siirtyminen ESH:n osalta jo tapahtunut suurimmalta osin
- Näkyvillä olevat investoinnit pienemmät ja maksuosuus pienempi?

KYS -plussat:
- Keskussairaalataso lähempänä ja monien normaalin kulkusuunnan mukainen
- Yhteistyö ja hoitoketjut edelleen tuttuja vaikka ERVA-alue siirtynyt toisaalle

TAYS -miinukset:
- SHP:n ja Jämsän kaupungin sopimukset eivät ole pitäneet, epäluotettavuus SHP:n yhteistyökumppanina
- Kustannukset nousseet, potilas joutuu/pääsee helpommin vaativampaan hoitoon?

KYS -miinukset:
- Yliopistosairaalataso on kauempana
- Keski-Suomen SHP:ssä tulossa isot investoinnit
- KYS:n sairaalainvestoinneista ei ole tietoa

Tässäpä sitä sitten on pohdittavaa Jämsän kaupunginvaltuustolle.

Ennustan, että 6.10.2014 valtuuston kokous on pitkä.




perjantai 19. syyskuuta 2014

Lautakunta varovainen sote-ulkoistuksen suhteen

Jämsän Seutu päivitetty 19.9.2014 10:18

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveystoimessa tulee keskittyä nykyisen toiminnan turvaamiseen myös tulevissa muutoksissa. Tähän päästään parantamalla toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua sekä osallistumalla aktiivisesti toisten kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäviin suunnitelmiin koskien tulevia järjestelyjä.

Lautakunta haluaa myös, että ulkoistuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia selvitetään. Palvelutuotannon uusiin järjestelyihin pitäisi lautakunnan mukaan palata, kun tiedetään enemmän sote-palveluiden järjestämisestä, tuottamisesta, rahoituksesta ja kuntien asemasta.

Tällaisesta lausunnosta teki esityksen Jyrki Kokko (uj) Antero Koivulan (kesk) kannattamana. Äänestyksessä Kokon esitys peittosi esittelijän esityksen lukemin 9–0.

Esittelijänä toimineen sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehun esityksen mukaisesti kaupunki olisi tässä vaiheessa pidättäytynyt suurista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotavan muutoksista, kuten osa- tai kokonaisulkoistuksesta, koska tulevat ratkaisut niin lainsäädännössä kuin siitä seuraavissa palvelutuotannon järjestelyissä ovat täysin auki. Liehu jätti tehdystä päätöksestä eriävän mielipiteen.

Näkemys syntyi lautakunnassa vasta liki kolmituntisen keskustelun jälkeen. Se ei kuitenkaan automaattisesti etene sellaisenaan esitykseksi reilun viikon kuluttua kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, sillä sinne päätösesityksen sorvaa esittelijänä toimiva kaupunginjohtaja.



keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Seurakuntavaalit

Miten tämä yksinkertainen asia yritetään väkipakolla politisoida printti- ja sosiaalisessamediassa. Seurakuntavaalit kun ei ole käytännössä sitä.

Olen seurannut kirkkovaltuuston toimintaa olemalla sen jäsenenä ja siellä ei todellakaan näy puolueet vaan yksittäiset ihmiset ovat omine ajatuksineen. Ensimmäistäkään ryhmäpäätöstä ei ole ollut tämän 4 vuoden aikana.

Kirkkovaltuustossa hoidetaan meidän oman seurakunnan asioita asioina.




maanantai 15. syyskuuta 2014

SOTE -lakiehdotus ja Jämsä

SOTE -lakiehdotus lyhyesti, tarina on karu Jämsän osalta jos toteutuu.

- erikoissairaanhoito loppuu Jämsästä
- työpaikkoja menetetään 150-200 + kerrannaisvaikutukset
- päivystys loppuu Jämsästä
- terveysasemat keskitetään Jämsään, sivukyliltä loppuu
- ja tästä kaikesta pitää maksaa lisää noin 5 000 000 euroa vuodessa

Tyydymmekö tähän vai etsitäänkö uusia ratkaisuja?

Rukkasia ei heitetä kehiin, koska se on luovuttamista. Nyt etsitään uusia ratkaisuja.




sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Saarna

Heikki Hietamiehen saarna antaa ajattelemisen aihetta. Tarkkaan kuunnellessa ja tulkitessa se tuo esiin uusia ajatuksia.


maanantai 8. syyskuuta 2014

Himos -alueen muutos

Monet meistä muistavat Patalahden takaisen alueen 1970- ja 1980-luvulta. Oli peltoa, metsää ja maalaistaloja.

Nyt kun nykynäkymää vertaa vanhaan, niin paljon on maisema ja siellä tapahtuva toiminta muuttunut. Himoksesta on tullut iso ja merkittävä osa Jämsää.

Laskettelurinteitä on 21 hisseineen ja siihen liittyvine oheistoimintoineen. Hissien kapasiteetti on 19 000 henkilöä/h. Suomen mittakaavassa isompia rinnekeskuksia on vain Ylläs, Levi ja Ruka.

Alueella useita kahvioita ja ravintoloita, erilaisia majoitusvaihtoehtoja, hotelli ja kauppoja. Vuokraustoimintaa on useilla eri osa-alueilla, mökit, moottorikelkat, mönkijät ja paljon muuta. On kesäteatteri, Areena, täysmittainen golf-kenttä, Hirvikartano eläimineen, ja niin edelleen.

Kesämatkailun suosio perustuu erilaisiin isoihin massatapahtumiin, joita on lähes joka viikonloppu kesän ja alkusyksyn aikana. Festivaalien ja isojen massatapahtumien järjestäjänä Himos on ehdottomasti Suomen ykkönen tunnettavuudessaan ja suuruudessaan. Sitä ei voi kukaan kieltää. Alue vetää kesä kesältä entistä enemmän ihmisiä.

Alue on muuttunut useiden henkilöiden työpaikoiksi, asuinpaikoiksi ja yritysten liiketoiminnaksi. Koko Himoksen alue on ihmisten vapaa-ajanviettopaikka sekä kesällä että talvella.

Ihmisiä vilisee siellä sun täällä rinteillä, pelloilla, metsissä, järven jäillä ja mäkien päillä. Mökkikylät ovat levittäytyneet Patalahden ympäristöön, mäkien rinteille ja päälle. Myös lähialueille on rakennettu paljon mökkejä ja ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja asumuksia.

Kaiken kaikkiaan alueelle on investoitu 1980-luvun jälkeen kymmenien ja kymmenien miljoonien eurojen edestä infraan ja kiinteistöihin. Liikevaihto koko Himoksen alueella on nykyisin todella merkittävä.

Kaikki tämä on saanut alkunsa Juhani Ojalan kauaskantoisesta ja erittäin hienosta visiosta rakentaa Etelä-Suomen isoin laskettelukeskus juuri tälle alueelle. Tästä perusajatuksesta on kasvanut ja rakentunut koko Himoksen alue. Alue on jo nyt hieno kokonaisuus ja se tulee vielä kasvamaan ja kehittymään. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kaikille yrittäjille, jotka alueella toimivat. Kehittäkää aluetta innolla ja yhdessä eteenpäin. Kiitoksia Teille kaikille.


Vekkari 10.9.2014

Klikkaa, niin saa luettavaan muotoon.


perjantai 5. syyskuuta 2014

Positiivisen kirjoittamisen haaste

Haastan Teidät kaikki positiivisen kirjoituksen haasteeseen.

Jämsän Seudun nettisivu on kommentteineen irvikuva Jämsälle. Se ei ole Jämsän eikä jämsäläisten etu. Eikä lehti halua muuttaa linjaansa. Kommentit eivät ole kenenkään meidän etu.

HAASTE:
Teidän tulee kirjoittaa joka päivä YKSI positiivinen kommentti Jämsän Seudun nettisivulle. Kaikki me yhdessä voimme kääntää asiat positiivisiksi.

torstai 4. syyskuuta 2014

Viisi asiaa, joita menestyjä ei milloinkaan tee

Kauppalehti tiistai 02.09.2014 

Monet asiat lisäävät menestystä työelämässä, mutta vähintään yhtä monet keräävät kiviä reitille.

Oma asenne, henkilökohtaiset taidot, johtamisominaisuudet, kuunteleminen ja vastuun ottaminen. Muun muassa nämä asiat edistävät yleensä työuraa. 

Vähintään yhtä tärkeää on kyky hallita tunteensa ja pysyä rauhallisena paineen alla, väittää
TalentSmart-yhtiön johtaja Travis Bradberry. Hän on ollut mukana kirjoittamassa kirjaa Tunneäly 2.0. 

TalentSmart on testannut yli miljoona ihmistä. Näiden tutkimusten perusteella Bradberry väittää, että huippusuorituksiin pystyvä johtoporras on täynnä ihmisiä, joilla on korkea tunneäly. 

Tunteiden hallitseminen liittyy Bradberryn mukaan johtamisessa yhtä paljon siihen, mitä johtaja tekee, kuin siihen, mitä hän jättää tekemättä. 

Business Insider esittelee muutamia Bradberryn löydöksiä.


1. He eivät elä menneisyydessä

”Henkisesti älykkäät ihmiset tietävät, että menestys piilee kyvyssä nousta epäonnistumisten yli. Siihen he eivät pysty, jos he elävät menneisyydessä”, Bradberry sanoo. 

”Kaikki saavuttamisen arvoinen vaatii hyppäämään jonkin verran riskialueelle. Silloin ei voi sallia menneisyyden epäonnistumisten pilata uskoa kykyihin.” 

Kun elää menneisyydessä, on lähes mahdotonta päästä eteenpäin.


2. He eivät vatvo ongelmia tai kanna kaunaa

Bradberryn mielestä tunnetila määräytyy sen mukaan, mihin ihminen kiinnittää huomiota. 

”Jos fiksoidut ongelmiin, luot ja pidennät negatiivisten tunteiden ja stressin kehää, ja se heikentää suorituskykyä. Jos keskität huomiosi parantaaksesi tilannettasi, voit luoda tunteen henkilökohtaisesta tehosta, joka tuottaa positiivisia tunteita ja kohentaa suorituskykyä.” 

Ihmiset, joilla on korkea tunneäly, keskittyvät ratkaisuihin. Ja he kantavat harvoin kaunaa.

Emotionaalisesti älykkäät ihmiset tietävät Bradberryn mukaan, että stressi ja negatiivisuus haittaavat menestystä, joten he välttävät kaunoja hinnalla millä hyvänsä. 


3. He eivät tavoittele täydellisyyttä

Menestyvät ihmiset eivät pyri täydellisyyteen, koska he tietävät, ettei sitä ole olemassa.

”Ihminen on erehtyväinen, se kuuluu meidän luonteeseemme”, Bradberry sanoo.

”Jos tavoitteena on täydellisyys, mukana kulkee koko ajan kalvava epäonnistumisen tunne. Silloin voi löytää itsensä surkuttelemalla kaikkea sitä, mikä jäi saavuttamatta, sekä sitä, minkä olisi voinut tehdä toisin. Sen sijaan pitää nauttia saavutuksistaan.


4. He eivät ympäröi itseään negatiivisilla ihmisillä

Koko ajan valittavat negatiiviset ihmiset ovat Bradberryn mielestä myrkyllisiä.

”He rypevät ongelmissa, jonka seurauksena he eivät keskity ratkaisuihin. He houkuttelevat ihmisiä sääliinsä, jotta he voivat tuntea paremmin itsensä”, hän sanoo. 

Bradberryn mukaan ihmisluontoon kuuluu halu kuunnella valituksia, koska emme halua näyttäytyä tunteettomina tai epäkohteliaina.

”On kuitenkin olemassa hiuksenhieno ero kuuntelevan korvan ja sisäänsä imevän negatiivisen emotionaalisen kierteen välillä.”

Paras keino torjua tällainen kierre on Bradberryn mukaan asettaa rajoja vähän samaan tapaan kuin välttää passiivista tupakointia. Savuisessa huoneessa ei ole pakko oleskella.


5. He eivät suostu olemaan ”jees-miehiä” koko aikaa

Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän ihmisellä on vaikeuksia sanoa ”ei”, sitä todennäköisemmin hän kokee stressiä, työuupumusta ja masennusta. 

”Kieltäytyminen on todella suuri haaste useimmille. ’Ei’ on voimasana, jonka käyttöä ei pitäisi pelätä.”

Kun on tarpeen sanoa ”ei”, menestyvät ihmiset eivät kiertele ja kaartele. He ovat Bradberryn mukaan tässäkin asiassa tyypillisesti suoria ja välttävät tämäntyyppisiä lauseita: ”En usko, että voin.” 

”Kieltäytymällä uusista sitoumuksista kunnioittaa samalla nykyisiä sitoumuksiaan ja antaa mahdollisuuden suoriutua niistä menestyksellisesti.”

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Hankitalain hankaluudet

Kuntien hankinnat toteutetaan pääasiassa ja periaatteellisesti seuraavasti:

- tehdään tarjouskysely
- tarjoukset saapuvat määräaikaan mennessä ja myöhästyneet hylätään
- tarjoukset avataan yhtäaikaan
- tarkastetaan, että tarjoukset ovat tarjouskyselyn mukaiset
- jos tarjous ei ole tarjouskyselyn mukainen, niin se suljetaan pois kilpailusta
- hyväksytyistä tarjouksista halvin valitaan
- jos on olemassa pisteytyksiä, niin valinta tehdään hinta ja laatukriteerien mukaisista pisteistä

Tarjouksien hyvyys perustuu siihen, miten hyvä on tarjouskysely.

Ääritapauksena on olemassa Joensuun seudun hankintatoimen kilpailutus,  muutaman miljoonan suurinen hankinta. Tarjoajina oli 5 yritystä. Näistä 4 ei täyttänyt muodollisesti tarjouskyselyä ja ne suljettiin pois. Hankinta jouduttiin toteuttamaan ainoalta hyväksytyltä tarjoajalta.

Jotta ymmärrät koko hankintalain hankaluuden, niin lue koko stoori Joensuun seudun Dynasty tietojärjestelmästä. Siellä on virallinen asiakirja, ja tämä tarina on tosi.

Vastaavanlaisia tilanteita, mutta ei ihan näin räikeitä, on Jämsän seudullakin.

Tulee vain mieleeni, että hankintalakia tulisi muuttaa. Tällaisenaan se ei ole toimiva. Tämä ei ole kunnan eikä sen kuntalaisten etu.