eFatbike - Pykälä / Saunakylä / Himos

Sauvakävellen tuli eilen bongaattua yksi maitolaituri, joten sitä oli lähdettävä jahtaamaan. Perusdilemmana on, että maitolaiturit kuvataan fillaroidessa, ei kävellen eikä autolla.

Keli oli pari astetta plussalla yöpakkasen jälkeen ja maa osittain jäinen. Varovasti lähdin liikkeelle, koska asfaltti on jostain kohdin liukkaan jäinen. Lamminsuon kautta ajelin Moiskalantielle ja Särkijärven kuntotalolle. Siitä sitten jatkoin menoa latupohjia ja kävelyreittejä pitkin Rauhalanmutkaan. Hammaskalliontietä pitkin päästelin Pykälään. Toisinaan piti varoen ajaa liukkauden takia. Sitten vain eteenpäin Paljakantielle ja kohti Juokslahden koulua.

Saunakylässa piipahdin katsomassa höyryävää Päijänettä. Pataniementietä ajelin Patajoen suulle. Siitä sitten poljin Patajoentietä Himokselle. Piipahdin Center Market Himoksella pitämässä taukoa. 

Sen jälkeen tein pikku kiemurat ja Säyryläntietä poljin kansanopistolle. Jämsänjoen rantaa päästelin aina Jämsän kirkolle pappilalle saakka. Muutaman polkaisun jälkeen olin kotipihassa.

Patamienentie on varsin kurainen, ja niin oli sen jälkeen pyörä, vaatteet ja mies - kaikki pesuun.

Maitolaiturien bongaushuumassa tulisi paskahuussi erottaa maitolaiturista ;)

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 38,2 km
Aika 2:06

Hulevesitarinat jatkuvat

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana.

Kuten tiedetään, niin talven lumien sulamiset ja kesän rankkasateet ovat sellaisia, jolloin hulevesijärjestelmän tulee toimia.

Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Sitten tulee muistaa, mitä on rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan.

Ympäristö koostuu luonnonympäristöstä sekä rakennetusta ympäristöstä. Rakennettu ympäristö on ympäristöä, jota ihminen on muokannut. Luonnonympäristö on usein luonto itsessään, mutta usein myös ihmisen kädenjälki näkyy luonnossa.

No sitten pari esimerkkiä Jämsästä kumpuilevasta maastosta sijaitsevien kiinteistöjen hulevesitaksoista. Molemmat alla esitellyt alueet sijaitsevat asemakaava-alueella.

Ensimmäinen kohde koostuu noin 60 ha maa-alasta. Alue on pitkällä ruoholla. Alueelle on rakennettu muutama pienehkö rakennus ja jokunen iso. Määritelmän mukaan kuitenkin rakennettua ympäristöä, missä on runsaasti vettä pidättävää aluetta.

Alue on luokiteltu rakennetuksi. "...alue ja luokiteltu siksi 4. luokkaan (Teollisuus, maatalous jne)."

>>> Alueen hulevesimaksu on pitkälti toistakymmentä (> 10.000) tuhatta euroa.

Toinen kohde koostuu noin 30 ha maa-alasta. Alue on lyhyttä ruohikkoa. Määritelmän mukaan kuitenkin rakennettua ympäristöä, missä on vettä pidättävää aluetta jonkin verran.

"Alue tulkittu rakentamattomiksi, hulevesimaksua ei peritä rakentamattomilta kiinteistöiltä."

>>> Alueen hulevesimaksu on nolla (0) euroa.

Ja kuitenkin hulevesien syntymisen kannalta toinen kohde on pahempi, kun siinä on vähemmän vettä pidättävää aluetta. Eikä tulkinnan mukaan tältä alueelta peritä hulevesimaksua?

 Mielestäni näiden kahden alueen tulkintaeroilla ei yrittäjiä kohdella tasa-arvoisesti.

Tämän perusteella olen hulevesimaksun poistamisen kannalla.

Hulevesi faktana ja ihmeteltynä

Oletetaan, että omistan asemakaava-alueella ison omakotitalon. Kaikkiaan kiinteistöllä on asuinrakennus, kahden auton talli ja iso varastorakennus ja asfaltoitua pihaa riittävästi. Kaikkien rakennusten pinta-ala on noin 700 m2 ja ne sijaitsevat hieman yli puolen hehtaarin kiinteistöllä eli kansankielellä tontilla.

Jos tämä on luokiteltu omakotitaloksi, niin hulevesimaksuksi muodostuu 1 x 40 € eli 40 €.

Mutta jos tämä kokonaisuus on luokiteltu liikekiinteistöksi, niin silloin hulevesimaksuksi muodostuu 22,5 x 40 € eli 900 €.

Aivan molemmissa tapauksissa hulevettä syntyy aivan sama määrä.

Jos olisinkin aikanaan autotallissa pientä liiketoimintaa aikonut harjoittaa ja omakotitalokiinteistöni olisikin ollut liikekiinteistö, niin maksu olisi pompsahtanut 40 eurosta 900 euroon. Siis kaikki riippuu siitä, mitä kiinteistörekisterissä on kiinteistötyypiksi aikanaan määritetty. 

Myöhemmin 26.3.2020 Tekninen lautakunta kohtuullisti taksoja ja liikekiinteistön taksa laski 900 eurosta 640 euroon.

Mielestäni tämä taksan määrittely ei ole mitenkään järkevä. Ja sen verran olen perehtynyt asiaan, että ei sitä helpolla saada kohtuulliseksi ja oikeudenmukaiseksi jämsäläisille. Pitäisihän maksun perustua niin sanottuun aiheuttamisperiaatteeseen.

Monien tuumailujen jälkeen olen sitä mieltä, että hulevesimaksu tulee poistaa. Tämä on mm. Jämsän imagoasia.

Tämä on vain yksi esimerkki hulevesimaksun määräytymisestä. Karkeampiakin tapauksia on olemassa.

LIITE
Hulevesitaksa
Hulevesitaksan kohtuullistaminen

Hulevesiä koskevat säännökset

Säätilan ääri-ilmiöt lämpöpumppujen syytä

Mielipidekirjoitus lehdessä

Säätilan ääri-ilmiöt lämpöpumppujen syytä

"Kun nyt on palattu normaalin lapsuuden aikaisiin talviin, joka tuutista kuulee, että on kylmä ja lunta on jo riittävästi.

1970 -luvun alussakin oli talvea pääkallo kelejä, yhtenä laskiaisenakaan ei lunta ollut edes nimeksi, mutta ne olivat poikkeuksia ne.

Raanujärveläinen etsi syytä "kylmiin" talviin. Todellinen syy löytyy ilmalämpöpumpuista ja ne selittävät myös kuumat kesät. Koska talvella kyseisellä pumpulla otetaan ulkoilmasta lämmintä sisälle, niin uloshan jää kylmä ilma, kesällä ilmiö on toisinpäin, kun jäähdytetään sisäilmaa, niin ulos jäävät ainoastaan kuumat molekyylit.

Jokainen voi tämän itse todeta kokeilemalla, kuinka kuumana jääkaapin takaosa käy, kun jääkaappi on sisältä viileä, ulkopuoli lämpenee pakosta.

Ilmalämpöpumppu toimii aivan samalla periaatteella. Oma lukunsa on maalämpö. Maalaisjärjelläkin pitäisi tietää, jos maasta otetaan lämpö sisätiloihin, maahan jää vain kylmää. Maa kylmenee koko ajan ja pian maa on roudassa kesät talvet.

Silloin on mentävä entistä syvemmältä hakemaan lämpöä. Ilmaston kylmeneminen ja ääri-ilmiöt saattavat johtua juuri tästä."

Hassan Janakkala

Janakkalan Hassan on sinänsä oikeassa ja päätellyt asiat fysikaalisesti oikein. Ilmaston muutokset lämpöpumpuilla lämpimämpään tai kylmempään suuntaan ei ole ihmisen eikä mittauksin havaittavissa. Lopputulemaltaan erittäin hauskasti kirjoitettu teksti.

eFatbike - Jämsä / Himos

Autolla ajellessa tuli bongattua yksi maitolaituri, mutta ei sitä voi auton ikkunasta kuvata. Eli sitä oli lähdettävä kuvaamaan fillarilla yhtä maitolaituria.

Matka alkoi keskustan kautta kohti Himosta. Menin Säylyläntietä Salavantielle. Sitten ajelin kärrypolkua kohti Hollilan taloa ja käännyin ylös laavulle. Sitten jatkoin kohti Kivijärveä. Tietä pitkin ajelin Muurajaisrinteeseen. Pururataa pitkin menin Muurajaisvuoren yli Pohjois-Himoksen päälle. Laskeuduin alas siirtymää. Suuntasin kohti Moiskalantietä ja sitä pitkin poljin Jämsään. Ajelin Lamminsuon kautta Pispalaan.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 25,5 km
Aika 1:31

eFatbike - Länkipohja / Rasi / Päijälä / Längelmäen kko

Aamulla pari astetta pakkasta mittarissa. Fillari auton perään ja kohti Länkipohjaa. Auton jätin parkkiin rukoushuoneen pihaan. Ja sitten baanalle Jämsä - Kuhmoinen - Orivesi - Jämsä. Lämpötila oli silloin pari astetta plussalla.

No ensimmäiset polkaisut olivat Petsamontietä itään päin. Rasinjärven kohdilla tie muutti nimensä Kylämäntieksi, Jämsä-Kuhmoinen raja. Kun Rasinjärvi loppui, niin oikeaan kääntyi Päijäläntie. oli muuten pitkä ja näännyttävä pätkä, tie jatkui ja jatkui. Ajastaan saavuin Päijälän kylälle. Sitten otin oikeaan kohti Längelmäen kirkkoa.

Ajelin Orivedentietä aina Kuhmoinen - Orivesi rajalle saakka. Sitten samainen tie muuttui Leppakoskentieksi. Sitten käännyin oikealle ja menin Vinkiäntietä. Hetken kuluttua käännyin vasempaan Myllykulmalle. Sen jälkeen matka jatkui Längelmäen kirkkotietä kirkolle. Sitten kirkon jälkeen ajelin Tunkeloon. Tunkelontie muuttui rajalla Orivesi-Jämsä Kiviniementieksi. Otin vasempaan Vanhaa kirkkotietä ja sitten vielä toisen kerran vasempaan Hiukkaan kylätiellä. Lopuksi ennen Länkipohjaa koukkasin Simolantien ja Aallontien kautta.

Jämsässä puhutaan Jämsän komiit -termillä ja sillä tarkoitetaan isoja "kartanoita" sekä hienoja taloja. Mielestäni vanhan Längelmäen kunnan alueella on Jämsääkin komiimpaa. Ja maitolaitureitakin löytyi viisi kappaletta.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 54,1 km
Aika 2:56

Hajatelma - Todellisuudentaju

Jos keskityt vain päätettävän asian esittelytekstiin, niin saattaa todellisuus ja vaihtoehdot hämärtyä ympäriltäsi.

Käytä sinulle annettua todellisuudentajuasi, jota voidaan myös kutsua maalaisjärjeksi.

Osallistu, kysy ja keskustele. Asioita ne vain ovat. Ota asiat asioina.

Avoimin mielin ja ajatuksin kohti huomista.

eFatbike - Turkinkylä / Patajoki / Himos

Tähtäsin pyöräilyä sateiden väliin ja lähdin liikkeelle aamuisen sateen jälkeen. Ensin ajelin Jämsänjoen rantaa kansanopistolle ja sitten Turkinkyläntietä aina Turkkilan talolle saakka. Siitä käännyin vasempaan Kettupaljakalle. Sieltä laskeuduin lehdistä liukastettua kärrypolkua Tyryntielle Vainiolan talon kohdilta.

Jatkoin matkaa oikeaan Tyryntietä pitkin ja käännyin vasempaan ja pian olin Kuuselan talon kohdilla. Hetken kuluttua käännyin vasempaan pitkälle suoralle ja poljin kohti laavua. Hetken päästä käännyin vasempaan ja päädyin ajastaan polun jälkeen tielle. Menin Haukkamäen pohjoispuolelta Vaherintielle. Hetken ajoin oikeaan, noin 200 m ja käännyin vasempaan Kotiojalle.

Matka jatkui ylämäkeen Karhumäelle ja vanhalle lannoitelentokentälle. Laskeuduin Karhumäentietä alas aina pellon reunaan saakka. Käännyin oikeaan. Myllystenmäen jälkeen käännyin vasempaan kärrypolulle ja ajelin Hakolan talolle. Sen jälkeen kävin heittämässä lenkin Myllyjärven mökeillä. Sitten ajelin Hakosentietä pohjoiseen Patajoentielle.

Sitten alkoi ns. loppusuora. Hetken polkemisen jälkeen olin Himoksella. Suoritin energiatankkauksen Center Market Himoksella. Ja sitten polkaisin Säyryläntietä Jämsään. Sade alkoi Jämsän keskustan kohdilla. Hieman kastuin ennen Pispalaa.

Reissun jälkeen oli pyörä, vaatteet ja mies pestävä.

Pari maitolaituria oli matkalla. Ensimmäinen oli elinkaarensa päässä. Toisen laiturin tekijä oli jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Muistan hänet persoonallisena herrasmiehenä.

Sports Tracker näytti seuraavaa:
Matka 48,1 km
Aika 2:58