Lainsäädännöllinen lähtökohta ja kaupungin tehtävä
Alueidenkäyttölain 1 §:ssä todetaan seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Kaupungilla ei ole toimivaltaa yleisesti kieltää tuulivoimarakentamista koko alueellaan. Suomen lainsäädäntö perustuu tapauskohtaiseen arviointiin: hankkeiden soveltuvuutta arvioidaan aina kaavoitus- ja ympäristömenettelyjen kautta. Tuulivoimavapaan kunnan määrittäminen ei ole vallitsevan lainsäädännön mukainen keino ohjata alueiden käyttöä.
Tuulivoimarakentamisen suunnittelun periaatteet ja vaikutusten arviointi
Tuulivoimahankkeiden suunnittelu perustuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Valtioneuvoston päätös 14.12.2017). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että tuulivoimatuotannon lisäämiseen varaudutaan osana uusiutuvan energian ja vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita, ja että tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan kokonaisuuksiin, jotta haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja tekninen toteutettavuus parantaa. Tuulivoimarakentamisen tulee soveltua ympäröivään maankäyttöön ja sen vaikutukset - kuten maisema-, luonto- ja meluvaikutukset - on otettava asianmukaisesti huomioon, samalla kun varmistetaan energiahuollon ja valtakunnallisten sähköverkkoratkaisujen toimivuus.
Jokainen tuulivoimahanke sisältää seuraavat toimenpiteet sekä erillisselvitysten laadinnan:
Osayleiskaavan laadinnan tai muun kaavoitusemenettelyn. Osayleiskaavassa määritellään mm. tuulivoimaloiden sijoittuminen, liikenneyhteydet voimaloille, etäisyydet vakituiseen ja loma-asumiseen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä huomioidaan myös alueen luonto- ja ympäristöarvot.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), jos hankkeessa on kyse vähintään 5 tuulivoimalasta tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 45 MW (YVA-laki, liite 1). Tapauskohtaisesti Lupa- ja valvontavirasto (LVV) voi vaatia arvioinnin pienemmissäkin hankkeissa, jos hankkeen vaikutukset ovat merkittäviä.
Tuulivoimakaavoitus edellyttää useita erillisselvityksiä, joiden avulla arvioidaan hankkeen vaikutukset ympäristöön, asutukseen ja muihin maankäyttömuotoihin. Selvitysten tarve ja tarkkuus määräytyy kaavatason ja hankkeen vaikutusten merkittävyyden mukaan. Selvityksiä voivat olla:
Maisemaselvitys ja näkyvyysanalyysit, jotka käsittelevät hankkeen vaikutuksia maisemarakenteeseen, kulttuuriympäristöön ja maiseman sietokykyyn
Melu- ja välkemallinnukset, joissa arvioidaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu, pienitaajuinen ääni sekä lapojen aiheuttama varjostus- ja välkevaikutus
Linnustoselvitykset, kuten pesimälinnuston kartoitukset, muuttoreittien tarkastelut ja törmäysriskin arviointi
Lepakkoselvitykset, joissa arvioidaan tärkeät lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä vaikutukset lajien suojelutason säilymiseen
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset, joissa arvioidaan vaikutukset kasvillisuuteen, arvokkaisiin luontotyyppeihin, suojelualueisiin sekä uhanalaisiin lajeihin
Arkeologinen inventointi, jossa selvitetään onko alueella suojeltavia muinaisjäännöskohteita
Rakennettavuusselvitys, arvioi alueen soveltuvuutta tuulivoimaloiden rakentamiseen
Puolustusvoimien ja lentoturvallisuuden selvitykset, kuten tutkavaikutusten ja lentoesterajoitusten huomioon ottaminen.
Liikenteelliset selvitykset, erityisesti liikenneturvallisuuteen ja yhteyksien parantamistarpeisiin liittyen.
Radioviestinnän ja tutkajärjestelmien vaikutusten arviointi, jonka avulla varmistetaan, ettei hanke aiheuta häiriöitä tietoliikenne-, sää- tai valvontajärjestelmiin.
Kaavoitusmenettelyssä arvioidaan tarvittaessa myös hankkeen yhteisvaikutukset muiden alueelle suunniteltujen tai jo toteutuneiden hankkeiden kanssa. Selvitykset muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella arvioidaan kaavan lainmukaisuus, tuulivoimarakentamisen sijoittumisen edellytykset sekä ympäristövaikutusten merkittävyys. Kaavoitusprosessien aikana pyydetään lausuntoja viranomaisilta, kuten Lupa- ja valvontavirastolta, Keski-Suomen elinvoimakeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, puolustusvoimilta ja Traficomilta. Viranomaisten lausuntojen vaikutukset kaavaratkaisuun arvioidaan kaavan eri vaiheissa. Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa kaava-aineiston nähtävilläolojen aikaan, yleisötilaisuuksissa sekä mahdollisesti järjestettävien kyselyjen kautta. Kaupungin ei ole siis mahdollista tehdä päätöksiä kaavoihin liittyen ilman laajaa selvitystyötä, viranomaislausuntoja ja muiden osallisten mielipiteitä. Kaavaratkaisussa yhteensovitetaan selvityksen kautta saatu tieto sekä lausuntojen ja kuulemisten kautta saatu tieto.
Tuulivoimahankkeiden rakentamisen lupakäytäntö
Alueella, jossa on voimassa alueidenkäyttölain 77a §:n mukainen tuulivoimarakentamista suoraan ohjaava osayleiskaava, rakentamisluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Rakentamislupahakemus tarvittavine liitteineen toimitetaan kunnan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta arvioi luvan edellytykset rakentamislain mukaisesti ja kuulee tarvittaessa osallisia ja viranomaisia. Jos rakentamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä.
Ehdotus / Päätös
Johtopäätös
Jämsän kaupungilla ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan perustetta julistautua tuulivoimavapaaksi alueeksi. Kaupungin päätökset tulee perustua riittävään tietoon. Asiat pitää myös lähtökohtaisesti käsitellä avoimesti ja osallisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävien asioiden sisältöön eri vaiheissa.
Tuulivoimahankkeet käsitellään tapauskohtaisesti kaavoituksen keinoin. Kaavoitusprosessilla varmistetaan että kaupungin päätöksenteko tuulivoimaloiden osalta perustuu ajantasaiseen tietoon ja riittävään vaikutusten arviointiin. Kaavoitusprosessin aikana viranomaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaratkaisusta ja aineistoista, johon ratkaisu perustuu.
Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 28 § Konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti
Kaupunginhallitus antaa seliteosan mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi ja aloitteen loppuun käsitellyksi.
Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.
ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO LIITTYEN VALTUUSTOALOITTEEN KÄSITTELYYN
Suomessa ei ole väitetynlaista lainsäädäntöä. Suomen järjestelmä perustuu kuntien itsehallintoon. Siihen sisältyy myös kuntien kaavoitusmonopoli, eli yksinoikeus päättää alueensa maankäyttöön liittyvästä kaavoituksesta. Kunta voi siis vapaasti päättää, kaavoittaako se alueitaan tuulivoimalle vai ei ja myös siitä, minkälaisilla ehdoilla se niitä kaavoittaa (tietysti alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön puitteissa).
Kunnalla on siis täysi vapaus julistautua vaikka "tuulivoimavapaaksi kunnaksi", jos niin haluaa. Tuulivoimayhtiöiden kaavoitusaloitteita ei ole pakko hyväksyä, ja kunnalla on myös vapaa valta hyväksyä tai hylätä valmisteilla oleva kaava, ja myös keskeyttää kaavaprosessi sen valmisteilla ollessa.
Siinä tuon valtuustoaloitteen vastauksen tekijä on oikeassa, että kaavoituksen tulee perustua riittävään tietoon ja kuntalaisten osallistamiseen, mutta ei tämä sitä tarkoita, että kaikki tuulivoimahankkeet olisi pakko ottaa kaavoitukseen.
Jotkin kunnat ovat päättäneet, että eivät kaavoita alueelleen tuulivoimaa, mutta tällaiset päätökset eivät ole sitovia, vaan halutessaan kunnan päättäjät voivat milloin hyvänsä päättää toisinkin.
