Lähipalveluverkon tarkistus

YLE areenassa on kyllä varsin oivallinen Ihmisten puolueen jakso, Lähipalveluverkon tarkistus.

Jotenkin osuu ihan kohdilleen Jämsän poliittisen päätöksenteon kanssa. Hymyssä suin kuuntelin, melkein ääneen nauroin.

YLE Areena Lähipalveluverkon tarkistus

Aamun maitokahviuinti

Nyt pääsis maitokahvi -uinnille Jämsänjokeen. Kovat sateet ovat tuoneet "kuraa" Jämsänjokeen. Kovin on ruskeaksi vesi värjääntynyt. Ei ole jämsäläinen savilieru ennen jokea noin sotkenut.

Ajan kanssa kirkastuu, muutama päivä menee.

VIP-henkilö liikkeellä

Paavi oli palaamassa Vatikaaniin Irlannin-vierailunsa päätyttyä. Matkalla Dublinin lentoasemalle hän hoksasi loistoautonsa takapenkillä, että lentokoneen lähtöön oli vielä hyvinkin muutama tunti aikaa. Paavi kysyi autonkuljettajaltaan, voisiko hän pitkästä aikaa itse kokeilla autolla ajoa, edellisestä kerrasta kun oli jo kymmeniä vuosia. Niinpä paavi istahti ratin taakse, ja hänen kuljettajansa siirtyi takapenkille.

Pitkän tauon jälkeen hengenmiehen meno oli sen verran huteraa, että paikallinen moottoripyöräpoliisi kiinnitti huomionsa epävarmasti etenevään ajopeliin. Konstaapeli ohjasi paavin tien laitaan ja käveli auton luo. Paavi avasi sivulasin, jolloin poliisin leuka loksahti auki.

”Pieni hetki”, konstaapeli sanoi ja käveli takaisin moottoripyöränsä luo ottaakseen radioyhteyden esimieheensä.

”Päällikkö, täällä on tilanne päällä. Pysäytin juuri erittäin tärkeän henkilön.”

”Kuinka tärkeän?” poliisipäällikkö kysyi. ”Onko se joku julkkis tai vastaava?”

”Ei. Vielä tärkeämpi”, konstaapeli ilmoitti.

”No ministeri sitten”, päällikkö ehdotti.

”Vielä tärkeämpi”, konstaapeli puuskahti taas.

”No kuka sitten? Vastatkaa jo, hyvä mies!” päällikkö ärähti.

”En tiedä ihan tarkkaan, mutta hänen autonkuljettajansa on paavi.”

Latausasemat - investointien kannattavuus

Lähdin perjantai-iltana Jämsän latausasemia katsastamaan, kun tuntuu sille, ettei niissä ole henkilöautoja latauksessa. Oli kuitenkin perjantai illan liikenne ja oletan, että liikennemäärä on ns. suurimmillaan. Sitten lyhyt katsaus kierrokseen. En laskenut kuvatessani latauspaikkojen kokonaismäärää ja siksi ne on noin arvoja. Latauksessa olevat autot oli helppo laskea niiden pienen määrän takia.

Ensin ajelin S-Marketille.

• Noin 8 latauspaikkaa, 3 autoa latauksessa

Sitten oli vuorossa Citymarket.

• Noin 4 latauspaikkaa, 1 auto latauksessa

Ja sitten Neste 9 tien ristillä.

• Noin 4 latausoaikkaa, 0 autoa latauksessa

Siihen naapuritontille kurvasin seuraavaksi eli Shell.

• Noin 6 latauspaikkaa, 0 autoa latauksessa

Lopuksi oli vuorossa Patalahden liikenneasema.

• Noin 10 latauspaikka, 0 autoa latauksessa

No se tuntuma tuli todistettua. Vaikka liikenne on suurimmillaan, niin ladattavien autojen määrä latausasemilla on mielestäni pieni. Latausasemien investoinneilla on ilmeisen pitkä takaisinmaksuaika. 

Latausasemien investointien kannattavuus on mielestäni kyseenalainen. Ehkä niitä kannattaa rakentaa, kun niitä tulee kuin sieniä sateella joka niemeen ja notkoon. Tai sitten ei.

Jämsä, S-Market

Jämsä, Citymarket

Jämsä, Neste

Jämsä, Shell

Jämsä, Patalahti

Jämsän kaupunki - henkilöstömäärä, historia, nykyhetki ja suunnitelmavuodet

Otetaan hieman katsantokantaa Jämsän kaupungin henkilöstömäärän historiaan 2020-2023

Jämsän henkilötyövuodet oli yhteensä 2020 605,4 htv. Vuonna 2023 määrä oli 627,3 htv. Lisäystä oli 21,9 htv. Prosenteissa tämä on 3,6 %. Henkilöstökertomus 2023, s. 8.

Asukasluku oli vuonna 2020 19887 ja 2023 19175 eli laskenut 712 asukkaalla. Tämä on prosenteissa 3,6 %. Tämä tarkoittaa henkilötyövuosina 21,7 eli henkilöstömäärän olisi pitänyt laskea tuon verran asukasluvun laskiessa. Tiedot on otettu googlettamalla.

Eli 2020-2023 on ns. henkilöstö lisääntynyt 43,6 htv:tä, kun asiat suhteutetaan asukasluvun laskuun.

Historia, nykyhetki ja suunnitelmavuodet

Henkilöstömäärä oli 2020 605,4 htv.
Tilinpäätöksen 2023 toteuma on 627,3 htv.
Talousarviossa 2024 on sovittu tavoitteeksi 589,95 htv.

Talousarviossa 2024 on päätetty seuraavasti:

• TA 2024 589,95 htv
• TS 2025 560,20 htv
• TS 2026 541,85 htv
• TS 2027 530,88 htv

Toteuma 2024 on nyt elokuun lopussa noin 600. Eli 2020-2024 on vähennystä 5 htv.

LIITTEET

Henkilöstökertomus 2023

Henkilöstösuunnitelma 2024-2027

Vaattovaara - pienistä kouluista kilpailuvaltti

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan Savonlinnan kaltaiset seutukaupungit hirttäytyvät strategioissaan väestönkasvun toivomiseen. Keskustelusta tulee näköalatonta.

Savonlinnankin strategissa "erityispainopistealueeksi" määritellään "lasten ja lapsiperheiden määrän kasvu".

"Savonlinna on häviäjä, jos se ei pysty keksimään joitain muita indikaattoreita, jotka kertoisivat erilaista tarinaa elinvoimasta", Vaattovaara sanoo.

Palveluiden keskittämisen sijasta kunnat voisivat tehdä esimerkiksi pienistä kouluista kilpailuvaltin. Samalla lähiöihin syntyisi kohtaamispaikkoja, jotka synnyttävät yhteisöllisyyttä.

"Voisiko siellä olla pieni, maailman paras koulu, joka vetäisi sinne paikan päälle?" 

Mies soittaa Kotipizzaan

SOITTAJA: Onko Kotipizzassa?

GOOGLE: Ei, tämä on Google Pizza

SOITTAJA: Anteeksi, soitin varmaankin väärään numeroon

GOOGLE: Ette soittanut, Google osti Kotipizzan viime kuussa. 

SOITTAJA:. Haluaisin tilata pizzan.

GOOGLE: Otatteko saman kuin ennenkin? 

SOITTAJA: Saman kuin ennen? Tunnetteko minut?

GOOGLE: Puhelutietoihin perustuen olette viimeiset 12 kertaa tilannut XL pizzan kolmella juustolla, makkaralla, pepperonilla, herkkusienillä ja lihapullilla paksuna ja rapeana.

SOITTAJA: Mahtavuutta!  Juuri tuollaisena sen haluan.

GOOGLE:  Saammeko suositella tällä kertaa  pizzaa Ricotalla, rucolalla, aurinkokuivatuilla tomaateilla ja oliiveilla ohuella rapealla gluteenittomalla täysjyvävehnäpohjalla.

SOITTAJA: Mitä!? En minä halua mitään vegepizzaa!

GOOGLE:  Teidän kolesterolinne ei ole kovin hyvä.

SOITTAJA: Mistä te sen tiedätte?

GOOGLE:  Tuota, me vertasimme puhelinnumeroanne terveystietoihinne. Meillä on verikokeidenne tulokset viimeiseltä 7 vuodelta.

SOITTAJA: Okei, mutta en halua teidän mätää vegepizzaanne! Sitäpaisi minulla on lääkitys kolesteroliin.

GOOGLE: Anteeksi vain, mutta te ette ole ottanut lääkkeitänne säännöllisesti. Perustuen tietoon, että ostitte 30 tabletin pakkauksen Yliopiston Apteekista viimeksi 4 kuukautta sitten.

SOITTAJA: Ostin lisää toisesta apteekista.

GOOGLE: Sellaista ei näy luotokorttinne ostoissa.

SOITTAJA: Maksoin käteisellä.

GOOGLE: Pankkitietojen mukaan käteisnostonne eivät riittäisi lääkkeisiin.

SOITTAJA: Minulla on muitakin käteislähteitä.

GOOGLE:  Sitä ei näy veronpalautuksissanne. Ellei teillä sitten ole jotakin selvittämättömiä  tulonlähteitä, mikä tietenkin on laitonta.

SOITTAJA: MITÄH !!!

GOOGLE: Olemme pahoillamme, mutta käytämme tietojamme vain auttaaksemme teitä.

SOITTAJA: Nyt riittää!

Olen kurkkuani myöten täynnä Googlea, Facebookia, Twitteriä, WhatsAppia ja mitä näitä nyt onkaan. Minä lähden nyt jollekin autiolle saarelle, missä ei ole internetiä, TV:stä eikä kukaan seuraa tai vakoile minua.

GOOGLE: Ymmärrämme oikein hyvin, mutta teidän passinne vanheni 6 viikkoa sitten..."

Jämsänkoski - Kulttuurikävely

Tulipa lähdettyä kulttuurikävelylle Jämsänkoskelle, Jämsän kauneimpiin maisemiin. Vesi elementtinään saa ihmeitä aikaan.

Himos - Auringonlasku

Auringonlaskua olin jahtaamassa Keski-Himoksen päällä. Sieltä se tuli hieman kahdeksan jälkeen. Auringonlaskussa lenteli vesitaso, joka laskeutui Patalahdelle. Vesitaso ajeli Centerin ympyrän lahden pohjukkaan. Hyvä arvaus, meni oluelle Villiin Länteen tai sitten jotain ihan muuta.

Kunnallisveron 0,5 % ja 0,2 % korotuksen vaikutus jämsäläisiin

Kuvaaja kertoo puolen prosentin kunnallisveron korotuksen vaikutuksista jämsäläisiin, jolla saadaan +2 M€. Vuosittainen vaje on juuri tuon verran.

Kuvaajassa on niin eläkkeiden, työttömyysetuuksien kuin palkansaajien mediaanit sekä lukumäärät ansiotuloluokittain, kuten myös virkamiesjohdon ja johtavat luottamushenkilöt.

Kuva: Aki Lemmetyinen

Eli jos tienaa

• 30.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 10 €/kk veronkorotuksen
• 50.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 20 €/kk veronkorotuksen
• 80.000 €, niin 0,5 % korotus tarkoittaa noin 30 €/kk veronkorotuksen

niin sillä katetaan koko 2 M€ vaje.

Jos korotetaan 0,2 % veroja, niin se tarkoittaa kuukaudessa seuraavilla kuukausituloilla oheista

• 30.000 €, korotus tarkoittaa alle viiden euron veronkorotuksen
• 50.000 €, korotus tarkoittaa alle kymmenen euron veronkorotuksen
• 80.000 €, korotus tarkoittaa alle viidentoista euron euron veronkorotuksen

ja tällä kerätään noin 800.000 €.

Peruskysymys on, 

• että karsitaanko höyläämällä palveluja vielä lisää 2 M€ edestä vai 
• kerätäänkö osa veronkorotuksilla ja osa höyläämällä vai
• kerätäänkö koko vaje veronkorotuksilla.

Siinäpä pohdittavaa itse kullekin.

Valtuustokysely ja -seminaari sekä pimeähuonetesti

Oli valtuustoseminaari ja moni asia jäi pyörimään päähäni. Valtuustokyselyn vastausprosentti oli vain 66, joten siitä ei voi vetää juurikaan johtopäätöksiä. Kysymysten asetanta oli mielestäni johdatteleva ja epämääräinen. Jäin miettimään sitä, miten kysymykset aidosti ymmärrettiin.

Seminaarin jälkeen olisi mielenkiintoista tehdä päättäjille "pimeähaastattelu". No miten se tapahtuu?

• Luottamushenkilöt laitetaan kukin vuorollaan pimeään huoneeseen.
• Hetken päästä tulee monotoninen ääni. 
• "Kerro omin sanoin, miten ymmärrät valtuustokyselyn säästökohteen X. Ilmaise asia yksilöidysti, lyhyesti ja selkeästi mahdollisine vaikutuksineen".
• Vastaus kirjataan ylös. 

Tämän jälkeen käydään läpi vastaavasti kaikki valtuustokyselyn säästökohteet Y, Z ja jne.

Kaikkien vastaukset jokaisesta asiakohdasta koostetaan ja julkaistaan. Sitten analysoidaan onko kysymykset ymmärretty samalla tavalla. Vastaukset tulevat olemaan mielenkiintoiset, ainakin niin uskon. 

Tästä pimeähaastattelusta selviää se, että ymmärsivätkö päättäjät, mitä kysyttiin. Samalla selviää oliko kysymystenasetenta sopiva huomioiden kaikki valtuutetut mukaan lukien muutama "insinööri".

Jos yksittäinen päättäjä on ymmärtänyt kysymykset ns. väärin, niin hän ei pääse ehdolle seuraaviin vaaleihin, koska hän on kykenemätön tekemään päätöksiä.

Heitän esimerkkeinä kysymyksiä valtuustokyselystä. Lisäksi laitoin tarkentavia kysymyksiä.

• Jämsänkosken hiihtokeskuksen lakkautus? 
• Missä on? Mitä vaikuttaa? Onko Jämsänkoskella muita hiihtolatuja?
• Kaupungin uimarantojen vähennys 9-6?
• Missä on nykyiset 9 uimarantaa? Mitkä vähentäisit?
• Opistojen palveluverkon linjaus?
• Mikä on nykyinen palveluverkko? Missä tiloissa nykyisin toimitaan?
• Mitkä perusopetuksen palvelupisteet lopettaisit?
• Missä on Korvenkoulu? Miten sen lopetus vaikuttaisi kouluverkon kokonaisuuteen?
• Nuorisotilojen palveluverkon linjaus?
• Missä on nykyiset nuorisotilat? Miten keskittäisit?
• Kertaluonteiset erät?
• Vesiliikelaitoksen yhtiöitys? Mitä vaikuttaa koko kaupungin talouteen?
• SOTE-kiinteistöjen yhtiöitys? Siirretäänkö vain rahaa taskusta toiseen?
• Talouden ja toiminnan suunnittelu tulee ulottaa riittävän pitkälle 6-8 vuoteen?
• No kun nyt ei tiedetä edes kolmea vuotta?
• 2024 talousarvio on eri näkemysten mukaan heittänyt 3-5 M€ eli miten nähdään yli viiden vuoden päähän?

Eri yhteyksistä olen havainnut, etteivät em. kysymykset ole selkeitä kaikille.

Koko valtuustokyselyn ja valtuustoseminaarin tulos

Ei saavutettu haluttuja vastauksia, mitä johtavat poliitikot halusivat, joten ei tehdä mitään. Odotetaan, että seuraava valtuusto tekee haluttuja päätöksiä.

Tulos oli useamman eri henkilön päätelmä valtuustoseminaaripäivästä.

LISÄYS: Tarvitaankin 2 miljoonaa euroa lisää, käsky tuli. Jostain se olisi raavittava.

Saunakylä - Viikonlopun tunnelmia

Saunakylä, Nuku yö ulkona 31.8.-1.9.2024.

Kuvat: Ayana Murase

Maanantai

Koska kuu maanantaina sateella syntyy, sataa melkein koko wiikon.
Uusi ja Wakaa Ilman-Ennustaja 1851.

Maanantaita sanotaan kovaksi päiväksi; silloin ei aloiteta minkäänlaista työtä, joka tulee kestämään useampia päiviä.
Kolppana.

Kylvöpäivä ei saa olla maanantai, sillä maanantain kylvöstä tulee maatiaisruista.
Pielavesi.

Maanantaina ei saa aloittaa heinäntekoa. Jos maanantainakin aikoo aloittaa, pitää vaikka kotona lyödä heiniä poikki jonakin muuna viikonpäivänä.
Kuusamo.

Ostettua lehmää ei haeta maanantaina, sillä silloin ei olisi haetulla onnea. 

Kivijärvi.

Lehmät päästetään umpeen maanantaina, ettei poikiminen menisi ohi määräajan.
Myrskylä.

Kun keväällä lasketaan ensi kerran lehmiä laitumelle, niin se ei saa tapahtua maanantaipäivänä. Jos silloin lasketaan lehmät ensi kerran metsään, niin ne pysyvät siellä aina viikoittaisin.
Lehtimäki.

Lampaita on kerittävä niinä viikonpäivinä, joiden nimessä on -taki, esim. maanantakina, jotta lampaat taas saisivat uuden takin.
Koski ΗΛ.

Lampaat piti kerittämän ensimmäisenä maanantaina alkukuulla.
Köyliö.

Ei saa keritä maanantaina, jos toivoo lampaista hyviä villoja.
Laihia.

Maanantaina ja perjantaina ennen aina teurastettiin, ei muina päivinä koskaan.
Kolari.

Eläimiä ei saa tappaa muulloin kuin maanantaina, torstaina ja lauantaina; muuten ei karja menesty.
Juva.

Nuottaverkon kutojilla on määrä, ettei maanantaina, keskiviikkona eikä perjantaina saa aloittaa verkon kudontaa. Ei myöskään saa niinä samoina päivinä viedä nuottaa ensi kertaa vesille.
Itä-Pohjanmaa.

Laskettelukeskukseen matkailutulo tuo kuntaan 10 kertaisen matkailutulon

Tutkitusti valtakunnallinen laskettelukeskus tuo sijaintikuntaansa sen liikevaihtoon nähden 10 kertaisen matkailutulon.

Himoksen lasketteluliiketoiminnan liikevaihto on nyt n. 7 – 8 M€, joten sen tuoma matkailutulo on 70 – 80 M€.

Jämsän väkiluku on n. 20 000, joten laskettelukeskuksen tuoma tulo on 4 000 €/as.

Siis Himoksen laskettelukeskuksella merkittävä vaikutus jämsäläisiin veronmaksajiin.

Lähde https://yle.fi/a/74-20107982

Vanhat merkkipäivät - Jyrkin, Jyrgin, Jyrin ja Yrjönpäivä

Jyrki tuo takan heinää, miikkula tulee heinäreen kanssa.

Salmi.


Jyrki tuopi kainalossa, varpu tuopi vakkasella, miikkula koko reellä.

Antrea.


Jyrki heinää syleltä, pyhä risti parmahalta.

Koivisto.


Jyrki ahvenkesselin kera tulee, miikkula vihannan vihkon.

Vuonninen.


Jyrki ahvenkesselin tuopi.

Kuusamo.


Jyrinpäivänä jyräys kalamiehen kattilassa.

Savonlinna.


Jyrinpäivänä jyräys lintumiehen pyydyksessä, ristinpäivänä rimaus kalamiehen kattilassa.

Riistavesi.


Luteitten karkoittamiseksi talosta tuotiin ennen jyrkiä tapetun käärmeen pää kenenkään tietämättä tupaan ja pantiin seinän rakoon. Silloin lähtivät luteet talosta pois.

Sortavala.


Jos ennen jyrinpäivää kuka käärmeen tappaa ja vie kapustamaahan, niin sinä kesänä eivät madot kapustoja syö.

Suistamo.

Kapusta = kaali.


Jyrinpäivänä piti olla oikein hiljaa. Piti kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tehnyt kesällä pahojaan.

Uusikirkko.


Jyrinpäivänä ei saa tehdä mitään semmoista työtä, joka ryskää tai rymähtelee. Kesällä ei sitten ukkonen tee vahinkoa karjalle eikä kartanolle.

Pielavesi.


Jyrinpäivänä ei saa halkoja kolisten pudottaa lattialle, ettei kesällä ukkonen huoneissa tärisisi.

Vuokkiniemi.


Jyrinpäivänä ei saanut jauhaa, ei kävellä kovasti huoneissa eikä hakata, vieläpä pidettiin vaatteet ovissa, etteivät ovet paukkaneet. Tämä hiljaisuus merkitsi sitä, että sitten ei kesällä paukkanut ukkonen. Kuta hiljempaa sinä päivänä oli, sitä rauhaisampi oli kesä.

Haukivuori.


Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.

Liperi.


Jyrynpäivänä kuljeskeltiin metsissä jyskämässä sen sijaan kun kotona hiljaa oltiin, että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.

Kärsämäki.


Jyrinpäivänä on piirakan tekeminen värttinällä kielletty, ja köysiä ei sinä päivänä suvaittaisi nähdä, jotta muka ei kesällä käärmeitä näkisi paljon.

Suojärvi.


Yrjönpäivänä eivät akat kehrää, peläten kovia ukonilmoja.

Karttula.


Jyrinpäivänä ei pidä antaa kellekään mitään, että tulisi hyvä vuosi.

Kontiolahti.


Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.

Impilahti.


Jyrinpäivänä ei milloinkaan menty paljain käsin ulos. Pidettiin aina lapaset käsissä, vaikka olisi kuinka lämmin ilma ollut. Sanottiin, että kädet ovat koko kesän kipeitä täynnä, kun jyrkinä on paljain käsin.

Kuolemajärvi.


Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitettiin maahan tai muualle, etteivät ne olleet näkösällä. Tämä peittäminen merkitsi, että ei tullut seka- melskaa asioissa missään eikä kiistoja talon joukon kesken.

Suojärvi.


Jyrinpäivä on heposien hengähdyspäivä, silloin ei saa ajaa heposilla. Ken ajaa, sitä karhu kesällä ahdistaa.

Vuonninen.


Jyrinpäivän aattona tehtiin ennen liidulla tai savella kaikkiin oviin, olipa suoja mikä tahansa, semmoinen pyöreä kuin pienen tuopin pohja, ja keskeen tehtiin vielä pystyristi. Kirnuihinkin tehtiin semmoiset ristit.

Joroinen.


Jyrinpäivänä raudoilla kierrettiin huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot tulisi pihaan.

Ilomantsi.


Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket söisi.

Moloskovitsa.


Jyristä alkavalla viikolla aloitettiin touon teko. Kun aamiaisaika lähestyi, emäntä toi aitasta ne kolme rukiista leipää, jotka olivat joulunpyhät olleet pöydällä, ja pesi niistä lian. Sitten hän leikkasi ne palasiksi ja pani suureen pataan, jossa oli keitettyä maitoa. Näin valmistettiin kyntäjille ja kylväjille aamiainen.

Ulvila.


Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamusella tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkeää tupansa lämmitä panemaan, sen kesätyöt ovat aina etukynnessä tehdyt.

Rääkkylä.


Jyrinpäivää vasten yöllä mentiin navettaan takaperin kävellen ja silmät kiinni koettelemaan sonnin kiveksiä. Kesällä tämän johdosta löydettiin paljon vesilintujen pesiä, joista otettiin munat, keitettiin ja syö- tiin.

Nilsiä.


Jyrinaamuna toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, seuraa siitä onnettomuuksia.

Koprina.


Kiehuvaan lähteeseen pantiin vaskiraha jyrinyönä.

Pielavesi.


Pennasessa jyrinpäivää pidettiin jonkinmoisena juhlana. Silloin ei saanut talossa roiskia eikä kovaa puhella. Isoa kuusta papitettiin ja lahjottiin se seisoo vieläkin sen talon pellon pientareella maantien vieressä. Kuusen juurelle vietiin ruokia: piiraita, voita, maitoa, munia ja lihaa. Jos eläin keskellä kesää kuoli, siinä se vika, ettei sikealla tavalla tullut jyrin päivä pidettyä.

Kitee.


Lunkulansaaressa Salmin on ollut tapana lahjoittaa rukoushuoneelle jyrkinä pässi, "villavuona". Joku lupautuu sen tekemään onnettomuuden tulon estämiseksi tai karjan menestykseksi. Se luvataan jo lampaan synnyttyä. Entiseen aikaan syötiin vuona rukoushuoneella, myöhemmin tuli tavaksi se myydä; rahat peri rukoushuone.

Salmi.


Keväällä jyrinpäivänä pitää panna talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvästi, eivätkä haukat niitä tapaa.

Juva.


Jos ennen jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.

Liperi.


Lohen nahka syötetään hä-rälle jyrinpäivänä. Sitten se on hyvä. Lehmistä sanottiin: "Jyrkinä kun jyrähtää, niin paavaliksi pamahtaa." Jyrkinä kun käypi härällä, niin paavaliksi poikii.

Valkeasaari.


Jyrinpäivänä juoksevat lapset koko aamun kello kädessä: lehmät tulevat paremmin kotiin.

Venehjärvi.


Oli vielä moniailla, jotta jyriä ajettiin. Illalla lehmänkelloja ja kaikkia tiukuja aisoihin, ja ajettiin hämärissä jyriä, jotta jos ei ajeta, niin eivät elä vasikat.

Utajärvi.


Ennen oli sellainen tapa, että jyrinpäivän aattoiltana juostiin lehmien kelloja kaulassa myötäpäivään ympäri rakennuksien kolmeen kertaan ja juostessa luettiin: "Pyhä Jyrki syöttäi, pane hurtat kiinni; sivo sellin seipähäh, otsa päin kiveh, takaraivo tantereh, olkisih ohjaksih, vaskisih valjaksih, rautasih rinnuimih!"

Salmi.


Jyrinpäivänä, aamulla, ennen syöntiä, ennen juontia, heti noustua, pannaan kirves vyön alle ja otetaan kellot käteen. Kierretään talo kaksi kertaa myötäpäivään, kerran vastapäivään. Luetaan: "Pyhä Jyrgi kormelitsa, kui katšoit katoksen alla, niin katšo kannarvikossa; loaai rautazet aiat moast saati taivahazen, taivahasta moahan asti, ku ei peäsis lintu peälitš lentämäh, hiiri alitše juoksemah!"

Suojärvi.

Yhdyssanojen merkitys

Yhdyssanojen oikeinkirjoituksella ei ole mitään väliä. Vai onko?

Oheiset lauseet kuuvavat, mikä on yhdyssanojen oikeinkirjoittamisen merkitys.

• Kirjoitin vihkoon muistiin panoni. / Kirjoitin vihkoon muistiinpanoni.
• Poika laski mäkeä muna asennossa / Poika laski mäkeä muna-asennossa
• Juoppo kuski / Juoppokuski
• Tapa kristitty / Tapakristitty
• Haluatko possu junaan? / Haluatko possujunaan?
• Hän oli viime viikolla patja kaupassa / Hän oli viime viikolla patjakaupassa
• Ranta kuntoon kesäksi / Rantakuntoon kesäksi
• Ajan puutteen vuoksi / Ajanpuutteen vuoksi