Blogin kuukauden lukijamääräksi muodostui 472.497

Internetin ihmeellisessä maailmassa tapahtuu jotain kummallista. Viime kuussa (lokakuussa 2026) blogini lukijamäärä nousi kymmeniin tuhansiin päivässä, kun se yleensä on ollut noin 2 000. Tätä poikkeuksellisen vilkasta liikennettä kesti noin kaksi viikkoa.

Koko kuukauden lukijamääräksi kertyikin huikeat 472 497. Normaalisti kuukausittainen lukijamäärä on tänä vuonna liikkunut noin 40 000 tietämillä.

Jussi Kokko 1937-2026

Lähde: Paperilaakson Sanomat 3/2002, toimittaja Stiina Haaso

Pohjalainen kaipolalainen – tuttu ja turvallinen näky tehtaallaan

Kun Jussi Kokko jää marraskuussa eläkkeelle, aamukampa jää kahtatoista päivää vajaaksi neljästäkymmenestä palvelusvuodesta Kaipolassa. Tuttuja ovat niin tehdasympäristö kuin sen ihmiset.

Jussia pidetään jämptinä, rauhallisena ja jopa jääräpäisenä. Hän pitää laivan suunnassaan, vaikka ympäristö sitä yrittäisi karikolle kääntää. Pohjalaiseksi hän on varsin vaatimaton. Esimiehenä hänet on tunnettu alaisiaan tukevana, kannustavana ja haasteita antavana. Työtoverina mies on rauhallinen, asiallinen ja työyhteisönsä tunteva. Ystävänä lämmin ja aina valmis auttamaan.

Matka

Ihmisen tie on sattumia täynnä. Keskellä pohjalaisia peltoja kasvanut nuorukainen luki ylioppilaaksi ja jatkoi diplomi-insinööriksi. Tekniikka kiinnosti kovasti. Paperikoneissa oli aivan uusi maailma. "Kun Pohjanmaalla ei tuota paperiteollisuutta ollut, oli itsestään selvää, että kotiseudulta en työtä saa. Sitten piti pohtia, että mihin sitä oikeasti haluaisi asettua? Joskus sitä tekee kummallisia valintoja. Minä päädyin Kaipolaan."

Onko Jussi Kokko sitten ura- vai koti-ihminen? "Minusta kysymys on kohdallani väärä. Olen ennemmin sellainen työihminen. Mitään uraa en ole koskaan tehnyt. Mutta kotoa varmasti tulisi vastaus, että on sitä työpaikalla hyvinkin viihdytty." Työtä, työtä ja työtä on tehty UPT:llä, kuituosastolla, projekteissa, teknisellä osastolla ja monilla muilla alueilla. Jussi on nähnyt koko Kaipolan tehtaan uudelleenrakentamisen ja ollut siinä merkittävänä tekijänä vaikuttamassa.

Hetkiä

Kuumahierteen kehittämistyössä mukana oleminen on Jussi Kokon työuran huippuhetkiä. Vieraita kävi Kaipolassa tuolloin ympäri maailmaa. "Nelonen ja vitonen tekivät kaikki koeajot. Oli se 70-luvun loppupuoli sellaista vilkasta aikaa kaikin puolin. Tekniikka kehittyi valtavaa tahtia. Sain olla aitiopaikalla."

Viimeistään 1980-luvun loppupuolella tehdyt kaksi suurta paperikoneprojektia toivat Kaipolan aivan uudelle ajalle. "Vanhin koneenosa, PK 4:n puristinosa, on nyt vuodelta 1984. Kaipola on nyt siinä mielessä ihmeellinen tehdas, että viisikymmenvuotiaan laitoksen kaikki alkuperäinen koneistus on poistunut. Vanhimmat osatkin ovat vain 16–17 -vuotiaita." Koejäsenyys atlantalaisessa Institute of Paper Science and Technology:ssa piti olla satsaus yhtiön tulevaisuuteen. "Koejäsenyys päättyi tänä kesänä ja täytyy todeta, että sieltä ei sitten tullutkaan paljon meille annettavaa. Atlantalainen paperiteollisuus perustuu kartonkiin. Ja muutenkin siellä ollaan meitä jäljessä monessa asiassa." Suurista tähtihetkistä Jussi Kokko ei halua puhua. Hänen mielestään elämässä niistä ole edes kyse. "Kerran olen maratonin mennyt Helsingissä lävitse. Mutta muuten tämä elämä on melko tasaista menoa. Elämä on ennemmin maratoni kuin hetken kiihdytys." Koko elämänsä aktiivista kuntourheilua harrastanut sen varmasti tietää. Niin myös työtoverit, asiakkaat ja monet muut.

Kylä

Pohjanmaalla syntynyt mies ei ole katunut eteläiseen Keski-Suomeen saapumistaan. Ikävää lakeuksille ei ole. Eikä muuallekaan. "Jotkut lähtevät pois. Kaupunkeihin. Minä en tiedä, mitä siellä tekisin. Minulla on koti täällä. Olen kaipolalainen. Pääseehän muuallakin käymään, kun haluutaan." Kaipolan 50-vuotisjuhlien lähestymistä hän pitää onnellisena asiana koko seudun kannalta. "Ensi kesään mennessä Kaipolaa hiukan ehostetaan. Vaikka Jämsän kaupunki tunnustaakin tehtaan merkityksen ympäröivälle yhteiskunnalle, olisi sen aika näkyä hiukan enemmän." Aivan uusien asukkaiden saaminen Kaipolaan olisi kylän kannalta elintärkeää. "Kaipolasta ei saa tulla hylättyä kylää. Se tuntuu hienolta, että nuoria lapsiperheitä on riittänyt. Kun ennen melkein kaikki tehtaan toimihenkilöt asuivat Kaipolan alueella, nyt asukkaista on jo suuri osa sellaisia, joilla ei ole mitään yhteyttä tehtaaseen."

Perhe

Vaikka työn ja kodin välillä on tarvittu kompromisseja, Jussi Kokko tunnustaa tehneensä työtä aina perheensä vuoksi. Juuret ovat vahvasti kotona.

"Leena muutti tänne vuonna 1965 ja silloin menimme naimisiin. Kaksi poikaa meillä on, Jyrki ja Jarno. Ja isoisä olen ollut jo pitkään. Papaksi han minua kutsutaan."

Kokoilla on perheen toiminnoissa toteutettu perinteistä työnjakoa.

"Tehtaan ja perheen välillä on kylällä melkoinen ristiriita. Mutta meillä se ei ole aiheuttanut mitään ongelmaa. Varsinkin alkuakoina, kun tein pitkää päivää ja projekteja. Silloin suurin osa vastuusta kotona jäi Leenalle."

Vaimon kotona tekemää urakkaa Jussi kiitteleekin kunnioitettavaksi.

"Leena lähti opettajaksi vasta, kun lapset olivat isompia. Toista se on tänä päivänä, kun molempien vanhempien on oltava töissä, että perhe pärjää."

Puutarha

Pariskunnan vapaa-aika kuluu usein ihan kotitalon pihapiirissä, jota Jussi Kokko kutsuu leikkimielisesti 'pakkotyömaaksi'.

"Kun on yli 20 vuotta vanha puutarha, siinä on kuokittu jo muutama kesä. Se pitää kiinni, kun eihän niitä omenapuita ja marjapensaita voi hoitamattakaan jättää."

Omenapuista näkee, että niitä on leikattu ja koulittu säännöllisesti. Oksat ovat vahvat ja tukevat. Satokin säännöllinen.

"Joka toinen vuosi liikaa ja joka toinen liian vähän."

Luonto

Puutarha ei ole Jussille yksin riittänyt. Marjat on kerätty luonnostakin. Puis- ta puhumattakaan.

Marjareissuille on rahdattu niin naapurit kuin työtoveritkin. Lappi kutsuu hilla-aikaan.

Ulkomaille ei puutarhuria saa kesäaikaan lähtemään. Kotimainen luonto on Jussin sydäntä lähellä. Mökkilläkin on paljon tekemistä.

"Miksi Suomesta pitäisi kesällä pitkälle matkalle lähteä?"

"Maailmaa on toki tullut jo nähtyä. Viime talvena kävimme Brasiliassa ja Argentiinassa. Minä en ole oikein Tallinnan kävijä, vaan haluan sitten jotain todella muuta. Ja ehtii sitä vielä lisääkin."

Rautavuoren laavu

Luontopolku

Polku etenee osittain vanhaa kyläpolkua sekä metsäautotietä pitkin, reitti on merkitty maastoon punaisella värillä. Luontopolku mahdollistaa turvallisen liikkumisen jalkaisin ja maastopyörällä.

Matka lähtöpaikasta laavulle, jonka läheisyydessä kuntoportaat sijaitsevat on noin 2,7 km. Laavun viereen pääsee myös autolla.

Kuntoportaat

Portaissa on 171 askelmaa ja korkeutta kertyy noin n. 70 m. Portaissa liikkuminen omalla vastuulla. Huom. ei talvikunnossapitoa.

Tarina siitä, miten Rautavuori sai nimensä.

Kauan, kauan sitten noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua eräänä varhaisena aamuna soiden ja aarniometsien välissä uinuvalla järvenselällä Usvattaret lipuivat hiljaa aivan veden pinnassa. Heidän sumuviittansa jättivät järven ylle tiheän hunnun, joka peitti alleen koko hiljaisen tienoon. Varhaisen Suomen sisämaan saloilla asustelivat harvalukuiset ihmiset viljellen, kalastaen ja hoitaen karjaansa hallitaloissaan. Ihmiset, eläimet ja metsien maahiset sekä muu luonnonkansa elivät kaikki sovussa keskenään. Keskisessä Suomessa näillä saloilla ei ollut vielä paikoilla nimiä, oli vain järviä ja metsiä. 

Valkenevan päivän kirkastaessa kauniin maiseman usvattaret lensivät takaisin nukkumaan yli järven ja metsäpolun. 

Pieni peikko tepasteli pitkin metsänpolkua napsien välillä suuhunsa ketunleipiä ja kuusenkerkkiä. Peikko tunsi järven tuoksun nenässään ja toivoi löytävänsä korkean mäen tai kiven, josta näkisi pidemmälle maisemaan. Pian peikko huomasi korkean vaaran tai jopa pienen vuoren edessään. Tuonne minä polkuni tallaan, ajatteli peikko. Peikko oli lähtenyt kotoa vanhasta kuusimetsästä seitsemän lapsisesta peikkoperheestä. Se oli juuri tullut täysikasvuiseksi ja lähtenyt etsimään omaa kohtaloaan. Peikon nimi oli Kölli. Siinä astellessaan polkua ylöspäin se meinas rallattamaan omaksi ilokseen.

Olen pikku peikko,

metsän oma peikko poika.

Ei oo mun nimi Oiva,

mutta kauniisti on ääneni soiva.

En oo mikään Rölli,

vaan oon peikko Kölli.

On polku tämä soma, ja se on mun oma,

on sekin oma tämän peikko pojan.
Hyppien ja laulaen kuljen halki Köllipolun ja Kölliojan,
on omia ne tämän peikko pojan.

Pian Kölli peikko pääsi vuoren huipulle. Hän istahti sammaleiselle kivelle ja katseli vuorelta avautuvaa kaunista maisemaa. Kaukana edessä kimalteli järvenselkä, käki kukkui ja ikiaikaiset kuuset kuiskivat salaisuuksia tuuleen. Katsellessaan ympärilleen Kölli peikko huomasi kivien välissä jotain kimaltavaa. Peikko nousi ja asteli kiviröykkiön luo, polvistui kiville ja otti käteensä tuon kimaltavan esineen. Kölli käänteli esinettä kädessään ja ihmetteli, että mikä se oikein oli? Peikko muisteli äiti peikon kertoneen, että ihmiset valmistivat esineitä jostakin, jonka nimi oli rauta. Äiti oli kertonut, että rauta oli kovaa ja kiiltävää. Tämä on varmasti sitä rautaa, Kölli tuumi. Kölli silitti esinettä kämmenellään, katseli vuoren laelta avautuvaa maisemaa ja tiesi, että tämä oli hänen kohtalonsa. Tämän vuoren kupeeseen hän rakentaisi peikonkolonsa, tänne hän perheensä perustaisi. Onnellisena huokaisten Kölli henkäisi ja ilonsa ilmoihin lauluna luikautti.

Kölli peikon koti olkoon Rautavuoren kupeessa.

Pehmeässä sammaleessa

ja tuoksuvassa turpeessa.

Rautaveden lainehilla lastulla mä seilaan,

peikko pojan kuvajaista vedestä mä peilaan.

Köllinviidan kuuset mulle hiljaa kuiskii,

peikko Heilan tavatessain häntäni mun huiskii.

Yhdessä kun hyppäämme me yli Köllinojan.

Onni ja autuus olkoon tämän Kölli peikko pojan.   

Kirjoittanut Koskenpäällä Katriina Pentikäinen tammikuun 4 päivä 2025 

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

Tehokkaan työskentelyn huoneentaulu

1. Vältä laajoja tapaamisia

Isoissa kokouksissa keskustelu hyytyy ja aika loppuu kesken.

Järjestä suuria tapaamisia vain, jos niistä on varmuudella hyötyä jokaiselle osallistujalle.

2.Poistu tapaamisesta, ellet tuo siihen lisäarvoa

Jos näkemyksiäsi tai päätöksiäsi ei tarvita, olet paikalla turhaan.

Ei ole epäkohteliasta poistua kokouksesta – on epäkohteliasta tuhlata toisten aikaa.

3. Unohda komentoketjut

Suora viestintä nopeuttaa päätöksentekoa, mikä on meille merkittävä kilpailuetu.

Ota yhteyttä suoraan siihen kollegaan, jonka kanssa asia hoidetaan.

4. Ole selkeä, älä nokkela

Jargon ja monimutkaiset ilmaisut vain hidastavat työntekoa.

Pysy asiassa, ole ytimekäs ja ilmaise itsesi ymmärrettävästi.

5. Hylkää toistuvat rutiinitapaamiset

Kokouksen tarkoitus on ratkaista ongelmia. Kun ongelma on ratkaistu, kokousta ei tarvita.

Hoitaa asiat viesteillä aina kun mahdollista – älä keskeytä tiimin työrauhasta ilman pakottavaa syytä.

6. Käytä tervettä järkeä

Sääntö, joka ei palvele tarkoitustaan tai sovellu tilanteeseen, on huono sääntö.

Älä seuraa ohjeita silmät ummessa. Ajattele itse.

Sanonta "vanha ja viisas"

Sanonta "vanha ja viisas" sekä siihen liittyvä käsite vanhuuden viisaudesta)juontaa juurensa ihmiskunnan pitkästä historiasta, jossa ikääntyminen ja elämänkokemus on perinteisesti yhdistetty viisauteen ja tietämykseen.

Tässä on pääsyitä siihen, mistä sanonta ja ajatus ovat peräisin:

1. Elämänkokemus ja perinteen siirtäminen

Kulttuureissa, joissa ei ollut kirjoitettua kieltä tai tietoa ei pystyty taltioimaan digitaalisesti, vanhimmat ihmiset olivat yhteisön "eläviä tietosanakirjoja".

He muistivat historian, sukupuut, lääkekasvit, maanviljelyn salat ja sääilmiöt.

Koska he olivat selvinneet hengissä vuosikymmenten taudeista, sodista ja katovuosista, heidän neuvojaan pidettiin arvokkaina ja heitä kunnioitettiin.

2. Kielikuvat ja sananlaskut

Ajatus esiintyy useissa vanhoissa sananlaskuissa ja kirjallisuudessa ympäröi maailmaa. Suomen kielessä sanapari "vanha ja viisas" on muodostunut luontevaksi alkusointuiseksi vertaukseksi, mikä tekee sanonnasta helposti muistettavan ja rytmikkään suuhun sopivan.

3. Biologiset ja psykologiset syyt

Iän myötä ihmisen kristalloitunut älykkyys (vuosien varrella kertynyt tieto, kokemus ja sanavarasto) vahvistuu, vaikka nopeaa ongelmanratkaisukykyä kuvaava joustava älykkyys saattaa hidastua. Lisäksi ikääntyminen usein tuo mukanaan paremman tunteiden säätelykyvyn ja kyvyn nähdä asiat laajemmassa mittakaavassa.

Avoimuus ja tutkittu tieto rakentavat luottamusta kouluverkkokeskustelussa

Kaupunginjohtaja Jori Reijula nosti äskettäin esiin erittäin tärkeän aiheen: viranhaltijoiden oikeuden työrauhaan. On helppo olla samaa mieltä siitä, että henkilöön menevä epäasiallinen arvostelu ja painostus eivät kuulu sivistyneeseen päätöksentekoon. Meidän kaikkien etu on kaupunki, jossa päätöksiä valmistellaan arvostavassa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Samaan aikaan on hienoa elää kunnassa, jossa kuntalaiset välittävät lähiympäristöstään ja haluavat osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen. Asiallinen kritiikki ja vaihtoehtojen arviointi eivät ole työrauhan häiritsemistä, vaan elävän demokratian voimavara. Parhaat päätökset syntyvät aina silloin, kun viranhaltijoiden asiantuntemus ja kuntalaisten arjen kokemukset kohtaavat.

Oppilasmäärien vähentyessä on täysin vastuullista tarkastella kouluverkkoa. Tyhjien tilojen ylläpito ei palvele kenenkään etua. Kun lakkauttamisia perustellaan säästöillä, ratkaisevaan rooliin nousee avoin tiedolla johtaminen. Kuntalaiset ja päätöksentekijät kaipaavat selkeitä numeroita: millaisia ovat todelliset säästöt henkilöstö- ja kiinteistökuluissa, kun niistä vähennetään koulukuljetusten lisäykset, tilamuutokset ja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen ylläpito?

Erilaiset arviot ja laskelmat – vaikka alustavatkin – ovat parasta lääkettä keskustelun rauhoittamiseksi. Kun avoimesti esitetyt luvut ja niiden perusteet tuodaan ajoissa yhteiseen pöytään, huhuilta ja turhilta epäilyiltä katkeaa siivet. Faktojen pohjalta on helppo käydä hedelmällistä dialogia siitä, miten samalla varmistetaan turvalliset koulumatkat, lasten hyvinvointi ja kylien elinvoima.

Luottamus ei synny vaatimalla, vaan avoimella vuoropuhelulla. Toivotetaan viranhaltijoille työrauha, kuntalaisille aktiivinen rooli päätösten arvioinnissa ja otetaan yhdessä suunta kohti tiedolla johdettua, hyvää tulevaisuutta.

Himoksen Golftien rakennusurakka

Himoksen Golftien varteen rakennetaan jalankulku- ja pyöräilysilta, josta on seuraavat tiedot:

Rakennuskohde: Jämsän kaupungille toteutettava Golftien kevyen liikenteen sillan rakennusurakka (2).

Urakoitsija: Urakka tilataan Kuortaneen Kaivin Oy -nimiseltä yhtiöltä.

Hinta: Urakan kokonaishinta on 198 000,00 euroa (alv 0 %).

Laadunvarmistus: Sillan laatu ja vaatimustaso on varmistettu urakan vähimmäisvaatimuksilla, minkä vuoksi valintaperusteena voitiin käyttää suoraan halvinta hintaa.

Kävin paikan päällä katsomassa keskeneräistä siltaa – miten se voi maksaa lähes 200 000 euroa?

Silta sijaitsee kuvan keskellä. 

Mistä vastaa kaupungin matkailu- ja markkinointijohtaja?

Oma-älyn tueksi otiin tekoälyn.

Mitä tekoäly sanot, mitä kaupungin matkailu- ja markkinointijohtaja tekee?

Kaupungin matkailu- ja markkinointijohtaja vastaa kaupungin strategisesta näkyvyydestä, vetovoimasta sekä matkailuelinkeinon kehittämisestä. Rooli yhdistää strategisen johtamisen, verkostotyön ja käytännön markkinointiviestinnän.

Keskeiset tehtävät ja vastuualueet

Strateginen suunnittelu ja johtaminen: Matkailu- ja markkinointistrategioiden laadinta, budjetointi, tavoitteiden asettaminen ja tulosten mittaaminen (esim. yöpymismäärät, aluetaloudelliset vaikutukset, tunnettuus).

Kaupunkimarkkinointi ja brändinhallinta: Kaupungin mielikuvan (brändin) rakentaminen ja vahvistaminen. Tähän kuuluu mainoskampanjoiden suunnittelu, digitaalinen markkinointi, tapahtumamarkkinointi sekä mediayhteyksien hoitaminen.

Matkailualan kehittäminen: Kaupungin matkailupalveluiden, elämysten ja reittien kehittäminen yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa.

Sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö: Tiivis yhteistyö yritysten, matkailuorganisaatioiden (kuten Visit Finlandin), tapahtumajärjestäjien sekä seudullisten kehitysyhtiöiden kanssa.

Vetovoiman kasvattaminen: Matkailijoiden lisäksi tavoitteena on usein houkutella kaupunkiin uusia asukkaita, yrityksiä, investointeja ja tapahtumia.

Tiimin ja hankkeiden johtaminen: Markkinointi- ja matkailutiimin esimiehenä toimiminen sekä erilaisten kehityshankkeiden ja EU-projektien luotsaaminen.

Sinä lähdit, et kertonut minne

"Sinä lähdit, et kertonut minne,

tähdeksikö asetuit,

vai tuulenako kuiskaat puissa?

Vai olitko se häikäisevä aalto,

jonka rannalla näin?

Vaan kun kuuntelen tarkoin,

Sinä sittenkin kerrot:

– teihin jäin.”

Perusero: Energiamaksu vs. Tehomaksu

Normaalisti olet tottunut maksamaan sähköstä kahdella tavalla: perusmaksulla (kiinteä hinta kuussa) ja energiamaksulla (sen mukaan, kuinka paljon sähköä yhteensä kulutat kilowattitunteina eli kWh).

Tehomaksu tuo tähän uuden ulottuvuuden: se ei mittaa pelkkää kokonaismäärää, vaan sitä, kuinka paljon sähköä käytät samaan aikaan eli kuinka iso sähköteho (kilowatteina, kW) kodissasi on päällä vaikkapa tunnin aikana.

Rautalanka-analogia: Vesiputki ja vesihana

Kuvittele, että sähköverkko on vesijohtoverkko ja sähkö on vettä:

• Energiamaksu kertoo sen, kuinka monta litraa vettä käytät kuukauden aikana yhteensä (suihkut, tiskit, pyykit).
• Tehomaksu puolestaan kertoo sen, kuinka paksua vesiputkea tarvitset silloin, kun haluat käyttää vettä mahdollisimman paljon kerralla.

Jos avaat mökillä tai kotona kaikki hanat, suihkut ja kastelulaitteet täysille samaan aikaan, tarvitset valtavan paksun vesiputken. Sähköverkko toimii samoin: sähköyhtiön on rakennettava kaapelit ja muuntajat kestämään se maksimikuorma, jonka taloudet voivat parhaimmillaan vaatia. Tehomaksu on maksu siitä "putken koosta", jota tarvitset hetkellisten kulutuspiikkiesi takia.

Miten tehomaksu syntyy käytännössä?

Tehomaksu lasketaan yleensä sen mukaan, mikä on ollut kulutuskuukautesi korkein yksittäinen tuntikulutus (tai muutama korkein tuntikeskiarvo).

Jos esimerkiksi yhtenä arki-iltana kello 18:

1. Sähköauto on latautumassa täysillä tehoilla
2. Sähkökiuas on päällä
3. Ilmalämpöpumppu puhaltaa täysillä
4. Pyykinpesukone ja uuni ovat käynnissä

...silloin sähkönkulutuksesi piikki on valtava. Vaikka muun ajan vuorokaudesta kuluttaisit todella vähän sähköä, tämä yksi tunti määrittää kuukauden tehomaksusi suuruuden.

Miksi tehomaksuja otetaan käyttöön?

Sähköverkot vaativat vahvistamista ja ylläpitoa, jotta ne kestävät nämä äärimmäiset kulutuspiikit. Jos kaikilla on samaan aikaan (esim. pakkasaamuna tai -iltana) samaan aikaan kiuas, auto ja pumput päällä, verkko on kovilla. Tehomaksu ohjaa kuluttajia tasoittamaan kulutustaan sen sijaan, että kaikki käynnistetään yhtä aikaa.

Miten tehomaksussa voi säästää?

Tehomaksua voi hallita välttämällä suuria päällekkäisiä kulutuspiikkejä:

• Porrasta laitteiden käyttöä: Älä laita sähköautoa laturiin samaan aikaan, kun sauna on päällä ja ruoka uunissa.
• Ajasta laitteita: Laita sähköauto latautumaan tai lattialämmitykset/varaajat päälle yöaikaan, jolloin muu talon kulutus on alhaista.

Elenia (Sähkön siirtoyhtiö)

Tehomaksu liittyy aina sähkön siirtoon, josta vastaa paikallinen verkkoyhtiö.

Nykytilanne tavallisille kotitalouksille: Elenia ei peritä vielä toistaiseksi yleisimmissä pientalojen tai asuntojen siirtotuotteissaan (kuten perussähkössä) erillistä tehomaksua. Kuluttajien laskut koostuvat tällä hetkellä edelleen pääasiassa kiinteästä perusmaksusta (€/kk) ja kulutukseen perustuvasta siirtomaksusta (snt/kWh). (Tehomaksuja Elenialla on käytössä lähinnä suurisähköisillä yritys- ja teollisuusasiakkailla sekä suurkiinteistöjen teholiittymissä).

Tulevaisuus (Energiaviraston linjaus): Energiaviraston määräysten mukaisesti kaikkien Suomen sähköverkkoyhtiöiden on vähitellen siirrettävä tai uudistettava hinnoitteluaan siten, että tehomaksut tulevat osaksi kotitalouksien siirtomaksuja. Elenialla tavoiteaikataulu laaja-alaisemmalle tehomaksumallille on siirtymässä kohti vuotta 2029.

Tärkeä sääntö: Kun verkkoyhtiöt tuovat tehomaksut kuluttajille, verkkoyhtiöllä on lain mukaan aina oltava tarjolla myös vähintään yksi vaihtoehtoinen siirtotuote ilman tehomaksua.

Elenian alueella asuvana tavallisena kotitalousasiakkaana et myöskään maksa vielä erillistä tehomaksua siirrossasi, mutta verkkoyhtiöiden siirtyminen kohti tehomaksumalleja tapahtuu asteittain tulevien vuosien aikana.

Mitä Googlen Gemini AI kertoo minusta

Jyrki Kokko on jämsäläinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, bloggaaja ja kunnallispoliitikko. Hän on toiminut aktiivisesti Jämsän kunnallispolitiikassa ja seurakunnan luottamustehtävissä.

Keskeisiä tietoja Jyrki Kokosta ja hänen toiminnastaan Jämsässä:

Luottamustoimet ja politiikka: Kokko on toiminut muun muassa Jämsän kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginvaltuuston varajäsenenä, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana sekä SOTE-lautakunnan jäsenenä. Lisäksi hän on ollut mukana Jämsän evankelisluterilaisen seurakunnan luottamustehtävissä mm. kirkkovaltuustossa.

Näkemykset ja kirjoitukset: Kokko pitää yllä omaa blogia, jossa hän käsittelee aktiivisesti Jämsän kaupungin kehitystä, taloutta, elinvoimaa, paikallisia datakeskushankkeita sekä matkailua (erityisesti Himos-matkailukeskusta ja Jämsänjoen tarjoamia mahdollisuuksia). Hän on nostanut esiin muun muassa asukasluvun kasvattamisen tärkeyden paikallisen asuntojen arvon ja palveluiden turvaamiseksi.

Lyhytkin suihku näkyy lompakossa – tiedostammeko vedestä ja energiasta maksavamme todellisen hinnan?

Suihkussa käynti on monelle meistä päivittäinen, lähes automaattinen rutiini. Harvoin tulemme hanaa avatessamme miettineeksi, mitä jokainen sekunti lattiakaivoon virtaavaa lämmintä vettä todellisuudessa maksaa. Laskelmat kuitenkin osoittavat, että jo yhdellä ainoalla minuutilla on selkeä hinta – ja se kertautuu arjessamme yllättävän nopeasti.

Kun otetaan huomioon veden hankinta, jätevesimaksu sekä kylmän pohjaveden lämmittäminen miellyttävään 37 asteeseen nykyisillä sähkön hinnoilla, yksi minuutti tavallisessa suihkussa maksaa noin 12 senttiä. 

Ensikuulemalta summa saattaa kuulostaa mitättömältä pikkurahalta. Kuka nyt välittäisi tusinasta senttejä?

Mitta kaatuu kuitenkin silloin, kun katsotaan kokonaiskuvaa. Jos perheenjäsen viihtyy suihkun lämpimässä syleilyssä varttitunnin, yhden suihkureissun hinnaksi muodostuu jo lähes kaksi euroa. Nelihenkisessä perheessä tämä tarkoittaa äkkiä satojen eurojen vuosittaista laskua pelkästä peseytymisestä.

Eikä kyse ole pelkästään raharanteesta. Suurin osa suihkun kustannuksista koostuu jäteveden hinnasta ja energiasta, jolla se lämmitetään. Jokainen turhaan valutettu minuutti kuormittaa siis sekä omaa kukkaroa että yhteistä ympäristöämme.

Arjen säästöjä etsittäessä katse kääntyy usein suuriin hankintoihin tai monimutkaisiin energian säästöohjelmiin. Todellisuudessa vaikuttavimmat teot ovat kuitenkin yksinkertaisia: suihkun keston puolittaminen tai hanan sulkeminen saippuoinnin ajaksi tuo suoria ja välittömiä säästöjä ilman, että elämänlaadusta tarvitsee tinkiä pätkääkään.

Suihkussa käynti on arjen pientä luksusta, josta saa ja pitää nauttia. Sen hinta ja energiantarve on kuitenkin hyvä tiedostaa – tajuamalla yhden minuutin arvon voimme jokainen tehdä viisaampia ja vastuullisempia valintoja joka päivä.

Jämsän palveluverkkoa on tarkasteltava kokonaisuutena – irrallisista päätöksistä kohti pitkäjänteistä suunnittelua

Viime aikoina Jämsän julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on nostettu esiin useita yksittäisiä koulu- ja päiväkotiverkkoa koskevia kysymyksiä. Puheenaiheina ovat olleet muun muassa Koskenpään kyläkoulu ja päiväkoti, Länkipohjan koulun, päiväkodin ja kirjaston tulevaisuus sekä kysymys siitä, pitäisikö länkipohjalaisten koululaisten siirtyä Seppolaan Kuoreveden sijaan. Lisäksi on esitetty Korven koulun ja sen esiopetuksen siirtoa Jämsänkosken yhtenäiskouluun sekä uutiseltu Puukilan päiväkodin mahdollisesta siirrosta Vitikkalaan.

Myös Kuoreveden tilanne herättää kysymyksiä. Aiemmin esillä oli päiväkodin siirtäminen koulun yhteyteen, ja arasta aiheesta – Kuoreveden koulun yläkoululaisten mahdollisesta siirrosta Seppolaan – tunnutaan vaikenevan täysin, vaikka asia puhuttaa kuntalaisia.

Tällä hetkellä näitä kaikkia hankkeita ja esityksiä käsitellään pitkälti erillisinä, paloiteltuina kokonaisuuksina. Yhden yksikön siirto tai lakkauttaminen heijastuu kuitenkin vääjäämättä toiseen: opetusryhmien koot muuttuvat, kuljetusreitit menevät uusiksi, kiinteistökustannukset siirtyvät paikasta toiseen ja perheiden arjen sujuvuus kohtaa uusia haasteita.

Kun palveluverkkoa muokataan osa kerrallaan, vaarana on, että teemme lyhytnäköisiä ratkaisuja, joiden kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi. Päättäjiltä ja viranhaltijoilta tarvitaan nyt rohkeutta nostaa kaikki edellä mainitut asiat samalle pöydälle.

Jämsä tarvitsee kokonaisvaltaisen, yli valtuustokausien ulottuvan palveluverkkosuunnitelman, jossa otetaan huomioon:

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen saumaton jatkumo aina alakouluista yläkouluun asti.
• Muiden lähipalveluiden kytkökset, kuten kirjastojen ja vapaa-ajan tilojen rooli kylien elinvoimaisuudelle.
• Kuntalaisten yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä kuljetuskustannusten realistinen arviointi.
• Avoimuus ja rehellinen vuoropuhelu myös niistä kaikkein vaikeimmista ja aroimmista aiheista.

Pelkkä yksittäisten tulipalojen sammuttaminen tai päätösten viipaleittain tekeminen lisää kuntalaisten epätietoisuutta ja heikentää luottamusta päätöksentekoon. Tuomalla kaikki palveluverkon osat yhtä aikaa tarkasteltavaksi varmistamme, että teemme päätöksiä, jotka kantavat Jämsän elinvoimaa, lasten parasta ja kaupungin taloutta kestävästi pitkälle tulevaisuuteen.

Yleisötilaisuudessa kerättävä nimilista

Jos kyläkoulujen lakkauttamisen aloittamisesta järjestetään yleisötilaisuus, niin saako GDPR:n mukaan kerätä nimilistaa osallistujista, kun nimien keruulle ei kerrottu syytä?

Lyhyt vastaus: Ei saa. Nimilistan kerääminen ilman käyttötarkoituksen ilmoittamista rikkoo EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) perusperiaatteita.   

Miksi toiminta on GDPR:n vastaista?

Tietosuoja-asetus asettaa tiukat vaatimukset henkilötietojen (kuten nimien) keräämiselle.   

1. Käyttötarkoitussidonnaisuus ja läpinäkyvyys   

GDPR:n mukaan henkilötiedot on aina kerättävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Henkilötietojen käsittelyn täytyy olla läpinäkyvää: osallistujalla on oikeus tietää, mihin hänen nimeään käytetään (esim. turvallisuus/paloturvallisuus, kannanotto päättäjille, läsnäolijoiden tilastointi vai markkinointi).   

2. Informointivelvollisuus

Tietoja kerättäessä rekisteröidylle (osallistujalle) on annettava vähintään seuraavat tiedot:   

• Kuka tietoja kerää (rekisterinpitäjä / kunta / järjestö)   
• Mihin tarkoitukseen tietoja kerätään   
• Mihin tietosuoja-asetuksen oikeusperusteeseen käsittely perustuu   
• Mihin tietoja mahdollisesti luovutetaan tai säilytetään   

3. Suostumuksen pätevyys

Jos nimien kerääminen perustuu osallistujien vapaaehtoiseen suostumukseen (esim. osallistujalista tai vetoomus), suostumus ei ole laillisesti pätevä, jos käyttötarkoitusta ei ole yksilöity. Ihminen ei voi antaa tietoon perustuvaa suostumusta asiaan, jota hänelle ei ole kerrottu.   

Miten tilanteessa pitäisi toimia?

Jos lista on jo kerätty ilman syyn kertomista: Tietoja ei tulisi käyttää mihinkään tarkoitukseen, ja lista pitäisi pääsääntöisesti hävittää, koska keräys on tapahtunut virheellisesti.  

Jos lista aiotaan kerätä: Nimilistan yhteydessä (esim. lomakkeen ylälaidassa tai kyltissä) tulee lukea selkeästi, mihin tarkoitukseen nimet kerätään ja kuka toimii rekisterinpitäjänä. Osallistumisella ei myöskään saa ilman erillistä mainintaa pakottaa liittymään esim. vetoomukseen.

Oriveden jättipotti vai Jämsän strateginen virhe? Jyki Oy kuntarajan kynnyksellä

Tekoäly - Analysoi syvällisesti: Jämsä menettää mahdollisessa osakuntaliitoksessa JYKI Orivedelle. Mitä se tarkoittaa rahassa? Siis ymmärtääkö päättäjät... JYKI pomppaisi Oriveden toiseksi suurimmaksi työnantajaksi kaupungin jälkeen... eli voi kiinnostaa Orivettä asia?

ANALYYSI

Näkökulmasi osuu tismalleen kuntatalouden ja eliinvoimapolitiikan kovimpaan ytimeen. Längelmäen alueen (jossa Jyki Oy sijaitsee) mahdollisessa osakuntaliitoksessa Oriveteen kyse ei ole vain hehtaareista tai asukasluvusta, vaan merkittävästä teollisesta selkärangasta.

Analysoidaan tilannetta euromääräisesti, strategisesti ja päätöksenteon näkökulmasta.

1. Mitä Jyki Oy tarkoittaa rahassa ja luvuissa?

Jyki Oy on raskaiden ajoneuvojen perävaunuja valmistava teollisuusyritys, jonka taloudellinen painoarvo on alueelle suuri:   

• Liikevaihto: Noin 16,9 miljoonaa euroa.   
• Työntekijämäärä: Noin 78 henkilöä.   
• Liikevoitto: Noin 889 000 euroa.   

Taloudellinen vaikuttavuus kunnalle (vuositasolla)

Yhteisövero (Kunnallisveron yritysosuus):

• Jyki Oy tekee vahvaa positiivista tulosta (voitto ~889 t€). Tästä maksettavasta yhteisöverosta noin kolmannes tilitetään kunnalle (kuntien jako-osuus). Tämä tarkoittaa vuosittain kymmenien tuhansien eurojen (n. 50 000 – 80 000 €) suoraa yhteisöverotuloa kyseiselle kunnalle.   

Kunnallisvero (Ansiotulovero):

• 78 työntekijän palkkasumma teollisuusympäristössä on karkeasti 3,0 – 3,5 miljoonaa euroa.
• Tästä kerrytetty kunnallisvero on luokkaa 250 000 – 350 000 euroa/vuosi (riippuen työntekijöiden asuinkunnasta; vaikka osa asuisi naapurikunnissa, työpaikat vetävät asukkaita lähiympäristöön).

Kiinteistöverot ja infran maksut:

• Suuri tehdaskiinteistö ja laaja tontti (Jykintie) tuovat vuosittaista kiinteistöveroa sekä vesihuollon maksutuloja.

Kerrannaisvaikutukset (Aluetalouskerroin):

• Teollinen työpaikka luo ympärilleen yleensä 0,5–1,0 muuta työpaikkaa (kunnossapito, logistiikka, alihankinta, paikalliset palvelut). 16,9 M€ liikevaihtoa pyörittävä yritys ostaa merkittävästi alihankintaa ja kuljetuspalveluita lähialueelta.   

Laskennallinen kokonaismenetys Jämsälle (suora + kerrannainen): Jämsä menettäisi vuosittain arviolta 400 000 – 600 000 euroa suoria verotuloja ja maksutuloja sekä merkittävän osan teollisesta taseestaan.

2. Oriveden näkökulma: Pomppaako JYKI toiseksi suurimmaksi työnantajaksi?

Kyllä, arviolta täysin pitää paikkansa.

Orivesi on noin 8 800 asukkaan kaupunki, jonka suurin työnantaja on Oriveden kaupunki itse. Yksityisellä sektorilla Oriveden suurimpia työnantajia ovat olleet muun muassa Valmet (Oriveden tehdas/valimo), koneyrittäjät ja erinäiset hoitoalan yritykset.

• Jos 78 työntekijän Jyki Oy siirtyisi Oriveden alueelle, siitä tulisi välittömästi Oriveden suurin tai toiseksi suurin yksityinen työnantaja (koko kaupungin organisaation jälkeen).
• Orivedelle tämä tarkoittaisi teollisen profiilin huomattavaa vahvistumista Pirkanmaan suuntaan, veropohjan laajenemista ja mahdollisuutta tarjota teollisuustontteja ja logistiikkaratkaisuja yhtenäiselle kokonaisuudelle.

Orivedellä on siis valtava insentiivi ja intressi tukea osakuntaliitosta, jos Längelmäen/Kuoreveden suunnan asukkaat ja yritykset kokevat vetoa Pirkanmaalle.

3. Ymmärtävätkö päättäjät mitä on pelissä?

Tämä on poliittisesti ja strategisesti kriittisin kysymys:

Jämsän päätöksenteko:

Riski sokealle pisteelle: Kuntapäättäjillä on usein tapana katsoa osakuntaliitoksia asukasluvun ja peruspalvelukustannusten (kuten kouluverkon ja tiestön hoitokulujen) kautta. Saatetaan ajatella: "Säästetään kunnossapitokustannuksissa, kun syrjäalue siirtyy pois."

Strateginen virhe: Jos päätöksenteossa tuijotetaan vain asukasmäärää, unohdetaan työpaikkasuhde ja aluetalouden tase. Jyki Oy:n kaltainen vientiä ja raskasta valmistusta tekevä yritys on Jämsälle "nettomaksaja" – se tuo kaupunkiin enemmän euroja kuin sen infrastruktuuri kuluttaa. Menetys heikentää Jämsän elinvoimaindeksiä suhteettoman paljon.

Oriveden / Pirkanmaan päätöksenteko:

Orivedellä (ja laajemmin Tampereen kaupunkiseudun vaikutusalueella) ymmärretään teollisuuden ja valmistavan tuotannon arvo. Orivesi saa osakuntaliitoksessa valmiin teollisen jalansijan ilman, että sen tarvitsee investoida miljoonia uuden teollisuusympäristön rakentamiseen tyhjästä.

Kysymyksiä ilman vastauksia – miksi kyläläisiä edes kuullaan?

Vitikkalan koululla järjestettiin tiistaina 20.10.2026 keskustelutilaisuus Koskenpään ja Länkipohjan koulujen lakkauttamisprosessista. Paikalle saapuneille kyläläisille tehtiin selväksi, että lakkauttamisen valmistelutyöt on jo aloitettu. Syyksi ilmoitettiin tuttuun tapaan säästöt. Jakson erikoisin vaihe koettiin kuitenkin silloin, kun esiin nousivat itse luvut: minkäänlaisia laskelmia tai konkretiaa siitä, paljonko näillä päätöksillä todellisuudessa säästetään, ei osattu esittää.

Syntynyt tilanne herättää väkisinkin kysymyksen: miksi tämä prosessi on ylipäätään laitettu liikkeelle, jos toiminnan pohjaksi ei ole esittää edes alkeellisinta taloudellista faktapohjaa?

Kyläläisillä oli tilaisuudessa runsaasti aiheellisia kysymyksiä koulujen tulevaisuudesta, kylien elinvoimasta ja lasten koulumatkoista. Vastaukseksi saatiin kerta toisensa jälkeen vain "selvitetään". Tämä herättää syvää turhautumista. Miksi asukkaita kutsutaan kuultavaksi, jos päättäjillä tai valmistelijoilla ei ole antaa vastauksia yhteenkään keskeiseen kysymykseen?

Meno tuo mieleen vanhan vertauksen nimismiehestä ja poliisista, jotka päättävät ensin vangita kylän miehen ja alkavat vasta sen jälkeen keksiä syitä vangitsemiselle. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että päätös koulujen lopettamisesta on jo kulissien takana tehty, ja perusteita sekä säästölukuja kehitellään vasta jälkikäteen suoritetun päätöksen tueksi.

Toimiva ja avoin päätöksenteko edellyttää, että vaikutukset ja todelliset säästöt selvitetään ennen kuin lakkauttamisprosesseja käynnistetään – ei päinvastoin. Asukkaiden kuuleminen menettää täysin merkityksensä, jos se on vain pakollinen muotoseikka ilman aitoa vuoropuhelua ja tosiasioihin perustuvaa tietoa.

Koskenpään ja Länkipohjan koulut sekä niiden oppilaat ansaitsevat reilun, avoimen ja tosiasioihin pohjautuvan käsittelyn.

Kankarisveden pinnankorkeuden vaikutus Iso Rautaveden pinnankorkeuteen

Väite: Kankarisveden pinnnkorkeuden muuttaminen vaikuttaa Iso Rautaveden pinnakorkeuteen.

Fysiikan ja hydrologian (virtausoppien) perusteella vastaus on ytimekkäästi: Kankarisveden pinnankorkeuden laskeminen ei vaikuta Iso Rautaveden pinnankorkeuteen.

Tässä on ilmiön fysikaalinen ja hydrodynamiikkaan perustuva selitys kapeikoista ja vesistöreitistä huolimatta:

1. Korkeuserot ja virtauksen suunta (Gravitaatio)

Vedelle reitillä vaikuttaa maapallon painovoimakenttä. Vesi virtaa luonnollisessa uomassa ainoastaan korkeammalta tasolta alemmalle tasolle pienten korkeuserojen muodostaman hydraulisen gradientin (kallistuman) ajamana.

Annettujen korkeustietojen valossa reitti muodostaa selkeän "portaikon" ylävirrasta alavirtaan:

• Iso Rautavesi 101,2 m
• Uuttana 101,1 m
• Lahnajärvi 99,4 m (pudotus 1,7 m)
• Uuhivesi 98,2 m (pudotus 1,2 m)
• Kankarisvesi  98,2 m

Koska Iso Rautavesi (101,2 m) on noin 3 metriä korkeammalla kuin Kankarisvesi (98,2 m), vesi virtaa Iso Rautavedestä alavirtaan kohti Kankarisvettä, ei päinvastoin.

2. Hydrodynamiikka ja kynnykset (Kriittinen virtaus)

Hydrodynamiikassa (uomavirtaus) järvien väliset kosket, salmet tai kynnykset toimivat hydraulisina kynnyksinä tai säätöleikkauksina:

Ylävirran riippumattomuus: Lahnajärven (99,4 m) ja Uuhiveden (98,2 m) välillä on 1,2 metrin pudotus, samoin Uuttanan (101,1 m) ja Lahnajärven (99,4 m) välillä on 1,7 metrin pudotus.

Kriittinen tila ja padotusvaikutus: Alavirrassa sijaitsevan veden pinnan lasku (tai nousu) voi vaikuttaa ylävirran vedenpintaan vain silloin, jos alavirran vedenpinta pääsee padottamaan (eli nousemaan kynnyksen yli ja siten hidastamaan ylävirrasta tulevaa purkautumista).

Kun Kankarisveden pinnankorkeutta lasketaan, pienennetään entisestään alavirran vedenpinnan tasoa. Koska välissä olevat luonnolliset kynnykset ja pudotukset estävät padotusvaikutuksen etenemisen ylävirtaan, tieto tai fysikaalinen paine-ero Kankarisveden pinnan laskusta ei voi "matkustaa" ylävirtaan kynnysten yli Iso Rautavedelle saakka.

3. Entä reitin kapeikot?

Reitillä olevat kapeikot lisäävät virtausvastusta (kitkahäviöitä ja muotohäviöitä). Hydrodynamiikan kannalta kapeikot vaikuttavat seuraavasti:

Purkautumiskyky: Kapeikko toimii kuristimena, joka määrittää, kuinka paljon vettä reitillä voi virrata tietyllä korkeuserolla.

Ylävirran suojaus: Kapeikko tai koskikohta pikemminkin vahvistaa ylävirran riippumattomuutta alavirran muutoksista, sillä vesi saavuttaa kapeikoissa/koskissa helposti tilan, jossa alavirran muutos ei välity kapeikon läpi ylävirran puolelle.

Yhteenveto

Fysiikan lakien mukaan Iso Rautaveden pinnankorkeuden määräävät yksinomaan:

• Iso Rautaveteen tuleva virtaama (sadanta, valuma-alueelta tuleva vesi).
• Iso Rautaveden luonnollisen purku-uoman/kynnyksen geometria ja korkeustaso.

Kankarisveden pinnankorkeuden laskeminen lisää vain kokonaiskorkeuseroa Kankarisveden ja Uuhiveden/Lahnajärven välillä, mutta se ei muuta Iso Rautaveden purkavan kynnyksen hydraulisia ominaisuuksia. Iso Rautavesi jatkaa purkautumistaan täysin entiseen tapaansa.

Ampialan ainutlaatuinen luonto ja asukkaiden ääni tarvitsevat suojelua – teollisuushankkeen valmistelu on arvioitava uudelleen

Keuruun kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 19.10.2026 Ampialan datakeskus- ja energiahankkeen kaavoitusaloitetta. Me hankkeesta huolestuneet asukkaat ja allekirjoittaneet vetoamme vahvasti Keuruun kaupungin päättäjiin: Ampialan arvokasta suo- ja erämaaluontoa ei saa uhrata laajamittaisen teollisuuden käyttöön ilman perusteellista vaikutusten arviointia ja avointa keskustelua.

Päätöksenteon tahti ja toimintatavat herättävät vakavia kysymyksiä. Keuruun kaupunginhallitus päätti keväällä 2024 olla käynnistämättä Pirtti–Moskuvan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen osayleiskaavoitusta. Silti hanke tuotiin nyt lokakuussa 2026 uudelleen päätöksentekoon täysin yllättäen – vain viiden päivän varoitusajalla ja ilman asukkaiden etukäteistä informointia. Tällainen valmistelutapa ei rakenna luottamusta kuntalaisten ja päättäjien välille.

Suomessa on parhaillaan vireillä poikkeuksellisen suuri määrä datakeskushankkeita. Kuten työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema lakimuutos sähköverkon kapasiteetin turvaamisesta osoittaa, suurten energiateollisuushankkeiden kokonaisvaikutukset infralle ja ympäristölle vaativat erityistä huolellisuutta.

Ampiala on korvaamaton osa hämäläis-keskisuomalaista luonto- ja maisemakokonaisuutta. Hankealue sijoittuu erämaiseen suomaastoon Petäjäveden ja Multian rajamailla. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee elinvoimaista maaseutuasutusta, luontomatkailu- ja maastoratsastusyrityksiä sekä Ampialan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinnemaisemia ja muinaismuistokohteita. Alueen uhanalaisia ja harvinaisia luontoarvoja ei ole edes kattavasti kartoitettu.

Vetoamme Keuruun kaupunkiin ja sen päättäjiin kaksi keskeistä vaatimusta mielessämme:

1. Ampialan datakeskus- ja energiateollisuushankkeesta on luovuttava ja alueen arvokkaat luonto- ja maisema-arvot on säilytettävä tuleville sukupolville.
2. Datakeskus- ja tuulivoimahankkeiden valmistelu Keuruulla on toteutettava avoimesti ja vastuullisesti. Asukkaille ja vapaa-ajanasukkaille on annettava riittävät tiedot vaikutuksista sekä todellinen mahdollisuus osallistua valmisteluun jo ennen merkittävien linjausten tekemistä.

Keuruun tulevaisuutta koskevat päätökset on tehtävä avoimesti, riippumattomiin selvityksiin perustuen ja paikallisia asukkaita kuunnellen. Luontoa ja asukkaiden elinympäristöä ei tule myydä lyhytnäköisten teollisuusvisioiden tieltä.

Miksi hiiri syö muovisen hiirenloukun?

Monissa kodin varastoissa ja mökeillä käytetään nykyisin muovisia hiirenloukkuja. Ne vaikuttavat helpoilta ja nykyaikaisilta käyttää, mutta käytännössä ne toimivat usein huonosti. Muoviset loukut aiheuttavat ongelmia sekä ihmiselle että eläimelle.

Suurin ongelma on loukun materiaali. Kun loukkuun laitetaan syötiksi esimerkiksi maapähkinävoita, juustoa tai siemeniä, ruoan hajua ja rasvaa imeytyy muoviin. Vaikka syötti olisi jo syöty, muovi tuoksuu edelleen hiiren nenään ruoalta. Sen seurauksena hiiri alkaa jyrsiä muovia päästäkseen käsiksi tuoksuun. Hiiri voi myös jyrsiä loukun reunaa ulkopuolelta yrittäessään syödä syötin jäämättä kiinni. Tällöin kallis loukku hajoaa nopeasti käyttökelvottomaksi.

Vielä vakavampi ongelma on eläimen turha kärsimys. Jos muovinen mekanismi ei toimi riittävän voimakkaasti, hiiri ei aina kuole heti. Jos loukku laukeaa vaikkapa hiiren jalkaan tai kylkeen, eläin joutuu paniikkiin ja pyrkii pakenemaan puremalla kaikkea ympärillään olevaa.

Mielestäni meidän pitäisi luopua huonolaatuisista muoviloukuista. Tilalle tarvitaan kestävämpiä ja varmempia ratkaisuja, jotka eivät hajoa jyrsimiseen ja jotka lopettavat tuhoeläimen mahdollisimman nopeasti ja ilman pitkää kärsimystä.

Jämsän koululakkautukset 2000-luvulla

Kymmenen lakkautettua koulua ja kaksi lakkutusuhan alla olevaa koulua

Miksi kärpänen on kuolleena selällään?

Kärpäset ja monet muut hyönteiset päätyvät usein kuollessaan selälleen muutamasta pääasiallisesta syystä:

Lihasjännityksen häviäminen ja jalkojen käyristyminen: Kun kärpänen heikkenee tai kuolee, sen hermosto ja lihakset lakkaavat toimimasta. Kärpäsen jalkojen lepoasento on luonnollisesti hieman koukussa. Kun jalkojen lihakset jännittyvät kramppiin tai myöhemmin rentoutuvat ja jäykistyvät, ne vetäytyvät vatsaa kohti, mikä heikentää tasapainoa.

Painopiste ja muoto: Kärpäsen painopiste sijaitsee sen rintakehän ja selän alueella, ja sen selkäpuoli on pyöreä. Jos kärpänen horjahtaa kumoon, se kierähtää pyöreän selkänsä ja ylös nousevien jalkojensa vuoksi helposti vatsalleen palaamisen sijaan suoraan selälleen.

Voimattomuus ja tasapainon menetys: Kun kärpänen on sairas, vanha tai se on saanut hyönteismyrkkyä, sen koordinaatio pettää. Se saattaa pudota seinältä tai katosta maahan selälleen, eikä sillä ole enää voimia kääntyä takaisin jaloilleen.

Jämsään liitettyjen kuntien vaakunat

Jämsään on liitetty seuraavat kunnat: Jämsänkoski, Koskenpää, Kuorevesi ja Längelmäki (osa). 

Keskeiset kuntaliitokset

1. Koskenpään liittäminen Jämsänkoskeen (1.1.1969)

Mitä tapahtui: Koskenpään kunta liitettiin Jämsänkosken kuntaan.

Taustaa: Sekä Koskenpää että Jämsänkoski olivat alun perin eronneet emäpitäjä Jämsästä omiksi kunnikseen vuonna 1926.

2. Kuoreveden liittäminen Jämsään (1.1.2001)

Mitä tapahtui: Kuoreveden kunta yhdistyi Jämsän kaupunkiin.

Taustaa: Liitoksen myötä Kuoreveden alue siirtyi Pirkanmaan maakunnasta Keski-Suomen maakuntaan. Tämän seurauksena muun muassa Hallin taajama ja Ilmavoimien/Patrian toiminnot tulivat osaksi Jämsää.

3. Längelmäen jakaminen ja osaliitos Jämsään (1.1.2007)

Mitä tapahtui: Längelmäen kunta lakkautettiin ja sen alueet jaettiin tasan kahden kaupungin kesken: itäosa (kuten Länkipohja) liitettiin Jämsään ja länsiosa Oriveteen.

Taustaa: Tämä oli Suomessa poikkeuksellinen kuntaliitos, jossa yksi kunta pilkottiin kahden naapurikaupungin kesken. Liitetty itäosa siirtyi samalla Pirkanmaasta Keski-Suomeen.

4. Jämsän ja Jämsänkosken yhdistyminen (1.1.2009)

Mitä tapahtui: Jämsän kaupunki ja Jämsänkosken kaupunki yhdistyivät yhdeksi kunnaksi.

Lopputulos: Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä, mutta sen vaakunaksi valittiin Jämsänkosken vaakuna. Yhdistyminen päätti yli 80 vuotta kestäneen erilläänolon Vanhan Jämsän jakautumisen (1926) jälkeen.


Jämsän nykyinen vaakuana, entinen Jämsänkosken vaakuna

Jämsän entinen vaakuna 2006 loppuun saakka

Koskenpään vaakuna

Kuoreveden vaakuna

Längelmäen vaakuna

Jämsän kaikki datakeskushankkeet

Ohessa listaus Jämsän datakeskuhankkeista.

1. Jämsän Halliin entisen varuskunnan taakse piti tulla noin vuonna 2015 datakeskus, mutta mitään ei syntynyt.
Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

2. Könkkölän pelloille Seppolaan Hallin tien varteen on kaavailussa Winda Energyn datakeskus.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

3. Myllymäki II alueelle on datakeskuksen kaavamuutos menossa Jämsänkoskella, toimija ML 105 Dormant Oy

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

4. Kaipolassa on jo paperitehtaan alueella konttidatakeskus, joka tuotaa myös lämpöä, toimija tamperelainen E-Heat Oy .

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

5. Kaipolan koko tehdasalaue ollaan myymässä Ranskalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Sestercelle datakeskukseksi.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

6. Jämsän Halliin on suunnitteilla tekoälydatakeskus, jota valmistaa tamperelainen lämpö- ja datakeskusyhtiö E-Heat Oy.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

7. Myllymäkeen on kaavailtu toistakin datakeskusta, alueella on maaperätutkimukset menossa.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

Olemmeko datakeskushuumassa?

Raamatun kohtia erilaisuuden hyväksymisestä ja yhdenvertaisuudesta

Raamatusta löytyy monia kohtia, joissa kehotetaan osoittamaan rakkautta, kunnioitusta ja hyväksyntää erilaisia ihmisiä kohtaan – vaikka Raamatun tekstit heijastavatkin omaa historiallista ja kulttuurista kontekstiaan.

Yksi keskeisimmistä teemoista kristinuskossa on lähimmäisenrakkaus ja moninaisuuden arvostaminen Kristuksessa, mihin viitataan usein silloin, kun puhutaan suvaitsevaisuudesta tai erilaisten ihmisten kohtaamisesta yhdenvertaisina:

Keskeisiä Raamatun kohtia erilaisuuden hyväksymisestä ja yhdenvertaisuudesta

Gal 3:28 (Kristuksessa ei ole eroja):

”Nyt ei ole juutaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä te olette kaikki yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.”

Tulkinta: Tämä jae korostaa ihmisten perusyhdenvertaisuutta yhteiskunnallisista, kansallisista tai sukupuolirooleihin liittyvistä eroista riippumatta.

Room. 15:7 (Toisten vastaanottaminen):

”Ottakaa siksi vastaan toisenne, niin kuin Kristuskin otti teidät vastaan Jumalan kunniaksi.”

Tulkinta: Kehotus avoimuuteen ja toisten ihmisten hyväksymiseen sellaisina kuin he ovat, Kristuksen esimerkin mukaisesti.

Room. 12:10 (Toisten arvostaminen):

”Olkakaa keskenänne hellyyden tilassa veljellisen rakkauden puolella; toinen toistanne kunnioittaessanne menkää siinä edelle.”

1. Kor. 12:14–22 (Erilaisuuden rikkaus seurakunnassa):

Apostoli Paavali vertaa seurakuntaa ruumiiseen, jossa on monta erilaista jäsentä: ”Ei silmä voi sanoa kädelle: ’En sinua tarvitse’, eikä pää jaloille: ’En teitä tarvitse’.”

Tulkinta: Erilaiset ihmiset ja heidän lahjansa ovat tarpeellisia kokonaisuuden kannalta.

Matt. 7:12 (Kultainen sääntö):

”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.

Ef. 4:2 (Kärsivällisyys ja lempeys):

”Olkaa aina nöyriä, lempeitä ja kärsivällisiä, ottakaa toisenne huomioon rakkaudessa.”

Sesterce-huuman varjossa: Todellisuutta vai pelkkää datavirtaa?

Uskotteko tuohon Sesterceen? Kyllä, heti kun dieselgeneraattorit ryöstäytyvät käyntiin, naapurikylän sähköverkot räjähtävät ja koneet laulavat kuorossa. Siihen asti eletään puhtaalla uskolla ja sijoittajien herkkähipiäisellä toivolla.

Samassa hartaassa uskossa tässä ollaan – kädet ristissä ja katse katossa odotamassa sitä taivaallista hetkeä, jolloin kryptovaluuttaa tai AI-laskentaa alkaa valua putken päästä kuin vanhan kansan puimurista konsanaan.

Silloin vedetään hattu syvälle päähän ja lähdetään porukalla sankoin joukoin paikalle ihmettelemään historian suuinta teknologista ihmettä. Pakataan mukaan oma, virallinen datamittari varmistamaan, onko sieltä putkesta tuleva tavara aitoa ja timanttista ykkösnollaa vai pelkkää digitaalista leikkidataa, jota markkinointiosasto on pyöritellyt Excelissä iltavuorossa.

Kunhan mittari saadaan pystyyn, saadaan vihdoinkin tieteellinen todistus sille, oliko kyseessä vuosisadan bisnes vai auringonkukkien tuoksuinen digikupla. Sitä odotellessa: uskotaan lujasti, mutta pidetään mittari lähellä.

Mitä luulet, sattuuko mittari näyttämään plussaa vai herahteleeko kylmä hiki otsalle heti ensimetreillä?