Aurinkosähkön myynti

Erään lehtiartikkelin mukaan eräs aurinkosähkön kotitaloustuottaja oli tuottanut paneeleillaan 3000 kWh sähköä. Kun hän ei saanut itse kaikkea kulutettua, niin loppu sähköstä myytiin. Artikkelin mukaan myydyn sähkön määrä oli reilun puolet. 

No mitä tämä sitten tarkoittaa rahassa?

Oletetaan, että myyty määrä on 1600 kWh eli se reilun puolet. Kun aurinkosähköä myydään verkkoon, niin verkkopalvelumaksu on 0,07 snt/kWh. Eli se hinta mitä sähköyhtiö ottaa maksimissaan sähkön syöttämisestä verkkoon. Myydyn energian SPOT- hinta on Motivan sivujen  mukaan noin 4 snt/kWh. Koska verkkopalvelumaksu on noin pieni suhteessa energia hintaan, niin se voidaan olettaa matemaattisesti nollaksi.

Siis myydyn sähkön määrä on 1600 kWh ja sen hinta on tässä laskelmassa 4 snt/kWh. Täten saadaan myydyn sähkön arvoksi 64 €. Tällä laskelmalla päästään suuruusluokkaan, mitä sähköstä saa rahaa. Lopputulemana voidaan sanoa, että ei ole iso summa. 

Suurimman hyödyn saa, kun aurinkosähkön saa kaiken käytettyä omaa kulutukseen, vaikka sähköauton lataamiseen. Silloin säästää siirron, energian ja verojen verran. Näistä jokainen on karkeasti noin yksi kolmasosa eli 60 €. 

Eli jos tämä sähkö (siirto + energia + verot) olisi saatu itse käytettyä tai vaihtoehtoisesti varastoitua olisi säästö ollut 180 €.

Siis ylimäämä sähkön avo on
- myytynä noin 60 €
- ja käytettynä/varastoituna noin 180 €

Linkki Motivan sivulle

Kuhmoisten Kuhmurat kartta

Kuhmoisten Kuhmuroiden kartta löytyy oheisen linkin takaata. Itse olen ajellut kaksi kertaa reitin läpi ja en ole karttaa kyllä kaivannut, koska reitti on niin hyvin merkattu. Varuilta kannattaa olla paperikartta mukana. Tai sitten voi vaihtoehtoisesti ottaa paloaseman kulmalta kartasta kuvan puhelimeen.

Linkki Kuhmoisten Kuhmuroiden kartta

Linkin takana on hyvä tulostettava kartta. Alla olevasta kuvasta karttaa ei voi tulostaa, koska kuvan resoluutio on heikko.

Kuhmoisten Kuhmuroiden lähtöpaikka on paloaseman kulmalla. Siinä on reitin kartta ja ensimmäinen opastemerkki. Merkkejä seuraamalla pystyy reitin kiertämään jopa ilman karttaa.

Linkki Paloaseman kulma

Hiidenmäki

Happihypylle tuli lähdettyä sunnuntaina. Ensin menimme joen rantaa Apteekkarin yrttimaalle ja siitä edelleen Hiidenmäen kallioille. Laskeuduimme Hiidenmäeltä maauimalalle. Kiersimme sen ja jatkoimme matkaa keskustaan, kunnes koukkasimme Lamminsuolle. Lopuksi ylitimme kirkonmäen ennen Pispalaa.

Matkalla näimme paljon elämänlankaa, joka oli valloittanut erittäin paljon kasvualaa. Iso kasvusto oli Apteekkarin yrttimaan jälkeen Tervaleppämetsässä. Ja toinen iso alue sijaitsi Lamminsuon ja kirkon välillä Lukkarinojan rantamailla. Elämänlanka on myös vieraslaji, mutta ei niin tunnettu tai vihattu kuin jättipalsami, lupiini ja kurttulehtiruusu. 

Linkki, vieraslaji  elämänlanka eli valkokarhunköynnös

Vieraslajien ilmoittaminen onnistuu netissä oheisen Laji.fi linkin kautta

Sorvajärvi

Kävelylenkki oli edessä. Ensin kirkon ja sairaalan kautta käppäilimme Jaatilanrinteen lähiliikuntapaikalle. Matka jatkui pururataa pitkin kohti Särkijärveä. Kuntolaitteiden kohdalla uusi Sorvajärven luontoliikuntapolku kulki aivan pururadan vieressä. Lähdimme kävelemään vastapäivään vasten kulkusuuntaa. Ajastaan saavuimme Sorvajärven eteläiseen päähän. Sitä kun aikansa kulki pohjoiseen, niin saavuimme reittimme pohjoisimpaan kohtaan. Siinä tulee sijaitsemaan laavu ja nuotiopaikka. Takaisinpäin kohti kotia menimme Moiskalantietä pitkin. Kiepsasimme keskustassa lenkin ja sitten olimmekin Pispalassa.

Karttalinkki laavulle

Matkaa kertyi 9,6 km.

eBike - Säynätsalo

Säynätsalo tutuksi päivä fillaroiden oli edessä. Auto jätettiin Kinkovuoren eteläreunaan Päijänteen rannan tuntumaan. Aluksi ajettiin pikku kierros Kinkovuoren juurella. Sitten ajettiin Säynätsalon ja Lehtisaaren läpi Muuratsaloon. Ensin ajeltiin luoteisranta lävitse ees taas. Siihen perään itäranta samalla kaavalla ees taas. Sitten kiersimme pohjoisen osan eli Haikan kautta. Siellä asui liikennemerkin mukaan  "Happy people". Myös rannassa puupölkkypenkin lause "Don't panic just relax Haikka" piirtyi verkkokalvoihimme. Sitten vaihdoimme saarta, niin Lehtisaaren rannat tulivat tutuksi. Viimeiseksi edessä oli itse Säynätsalo. Vastapäivään kiersimme saarta. Juurikkasaaressa oli edessämme merenneito. Istahdimme ja nautimme kahvilan antimista. Loppumatka autolle olikin tästä jo melkoisen lyhyt.

Vaikka tummia pilviä oli taivaalla, niin emme kastuneet. Koko Säynätsalon kolmen saaren rakennuskanta laidasta laitaan tuli tutuksi. Eri ikäkauden rakennukset olivat edustettuina. Myös pihojen kunto vaihteli suuresti. Koko kirjo oli esillä täysin hoitamattomista pihoista hyvin hoidettuihin.

Matkaa kertyi kaikkine mutkineen 30,1 km.

Maskin käyttö

Olen käyttänyt maskia siitä asti, kun meitä pyydettiin tekemään niin, ja jatkan sitä kunnes tuntuu siltä, että on OK lopettaa. En ole varma, miksi toisten huomioimista yhteiseksi hyväksi pilkkaavat nyt jotkut, jotka kutsuvat sitä ′′pelossa elämiseksi", mutta sen pitää loppua!!!... Kun käytän maskia nenän ja suun päällä julkisesti ja kaupoissa / marketeissa / apteekeissa jne - haluan teidän tietävän seuraavaa:

🟣 Olen tarpeeksi koulutettu tietääkseni, että voisin olla oireeton ja silti antaa SINULLE viruksen.

🟣 En ′′elä pelossa′′ virusta kohtaan; haluan vain olla osa ratkaisua, en ongelmaa.

🟣 Minusta ei tunnu siltä, että ′′hallitus hallitsee minua". Koen olevani yhteiskuntamme turvallisuuteen vaikuttava aikuinen ja haluan opettaa muille samoin.

🟣 Jos me kaikki huomioisimme muut, koko maailma olisi paljon parempi paikka.

🟣 Maskin käyttö ei tee minusta heikkoa, pelokasta, tyhmää tai edes ′′kontrolloitua". Se tekee minusta välittävän ja vastuullisen.

🟣 Kun ajattelet ulkonäköäsi, epämukavuuttasi tai muiden ihmisten mielipidettä, kuvittele läheinen - lapsi, isä, äiti, isovanhempi, täti, setä tai vaikka vieras - hengityskoneeseen, yksin sängyssään ilman sinua tai ketään perheenjäsentä... Kysy itseltäsi, olisiko maskia käyttämällä voinut auttaa heitä hieman.

😷 saa kopioida

Heräjärvi

Lähes 30 C oli mittarissa lämmintä ja jäähtymään piti päästä. Siis suunnaksi otettiin Heräjärvi, joka sijaitsee pohjoisella Kuorevedellä. Ajoimme Alaniityntien kautta. Myös Elimäentie 474 kohdin sinne myös pääsee. Viimeinen nousu laavulle oli autolla hieman haasteellinen. Sinne se kiipesi, kun hieman haki ensin ajolinjoja. No kävelen ei tuosta mäen juurelta laavulle ei ole kovin pitkälti.

Auto jätettiin parkkiin laavulle. Simmarit jalkaan ja snorkkelit matkaan. Laskeuduimme laavulta rantaan. Mäki on kohtalaisen jyrkkä, mutta ei paha. Sitten mentiin veteen hiekkarannan kohdilta. Snorkkeli päähän ja menoksi. Kiersin järven eteläpään rantoja myöten. Ensin tuli vastaan ahvenparvi. Muutama ahven oli jopa paistinahvenen kokoisia. Sen jälkeen tuli satojen pikkukalojen parvi. Kolmenneksi näin särkiparven, missä oli kymmeniä särkiä. Kaiken kokoisia särkiä oli parvessa. Järven eteläpäässä yht'äkkiä huomasin allani iso hauen. Pulska oli kuin mikä. Ruokaakin sillä näytti järvessä olevan. Ei muuten hauki lähtenyt edes karkuun. Siinä me sitten hetken toisiamme ihmettelimme, kunnes jatkoin matkaa. Siellä täällä tuli vielä nähtyä muutamia kaloja.

Kalajuttuja en muuten ylle kirjoittanut, vaan aitoja tilanteita.

Täytyy todeta, että tämä täytyy jokaisen ihan itse kokea. Suosittelen auringonpaisteista keliä, jotta näkyvyys on hyvä. Aurinkoisilla kohdin oli aivan upea tunnelma. Varjojen kohdilla oli kohtalaisen synkkää ja näkyvyys oli heikohko.

Lähdepohjainen Heräjärvi on pahimmallakin helteellä viileä, mutta ei kylmä.

Karttapaikan karttalinkki

Päivä Päijänteellä

Päijänne ei petä. Sen voit jo itse kuvista päätellä. Aina on erilainen maisema. Kumpupilvet ovat välillä pumpulia. Ukkosen alla on vieläkin hienompia pilviä.