Jämsän reitistöt – Sadoilla tuhansilla suunnittelua, missä on vastine rahalle?

Jämsän reitistökehityksestä on muodostunut surullinen esimerkki siitä, miten valtavia summia veronmaksajien rahaa voidaan polttaa ilman näkyviä tuloksia. Vuosien varrella hankkeisiin on uponnut satojatuhansia euroja, mutta vastineeksi olemme saaneet lähinnä loputonta diskuteerausta, hienoja PowerPoint-esityksiä ja pinoittain raportteja.

On suorastaan irvokasta, että näillä panostuksilla on saatu aikaan vain muutamia makkaranpaistopaikkoja eri puolille seutukuntaa. Muutama laavu ja tulipaikka ei ole reitistö – ne ovat vain kalliita pisteitä kartalla ilman niitä yhdistäviä polkuja. Onko todella niin, ettei päätöksenteossa ymmärretä, mikä on Himoksen matkailijoita ja jämsäläisiä palvelevan reitistön perusolemus?

Reitistöjen tekemiseen löytyisi rautaista paikallista osaamista, mutta tuntuu siltä, ettei sitä haluta tai osata hyödyntää. Onko helpompaa tilata kalliita konsulttiselvityksiä kuin antaa paikallisten asiantuntijoiden ja tekijöiden laittaa hihat heilumaan?

Jämsällä ei ole varaa tällaiseen tehottomuuteen. Strategiat ja visiot eivät palvele ketään, jos ne eivät realisoidu maastoon saakka. Sadoilla tuhansilla euroilla olisi pitänyt saada aikaan jo kilometrikaupalla valmista, merkittyä ja vetovoimaista reitistöä. Nyt on korkea aika lopettaa kallis puuhastelu ja vaatia konkreettisia tuloksia.

Milloin Jämsässä aletaan rakentaa reittejä raporttien sijaan?

Varttitunnin tarkkuusvaatimus on tuulivoimalle kohtalokas – Vuorokausiennusteesta tuli kallis arpapeli

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston hakeutuminen yrityssaneeraukseen on varoittava merkki energiamarkkinoiden rajusta murroksesta. Tapaus osoittaa, kuinka nopeasti muuttuva sääntely ja markkinamekanismit voivat syödä pohjan massiivisilta ja paperilla kannattavilta investoinneilta.

Karhunnevankankaan ongelmien ytimessä ei ole tuulen puute tai tekninen osaamattomuus, vaan sähkömarkkinoiden pelisääntöjen muuttuminen tavalla, joka sotii luonnonlakeja vastaan. Kun hanke käynnistettiin vuonna 2019, sähköntuotantoa ennustettiin tunnin jaksoissa. Nyt siirtyminen 15 minuutin tasejaksoon on muuttanut laskelmat täysin. Tuulivoiman ennustaminen on luonnostaan äärimmäisen vaikea laji, ja vaatimus sitoutua tarkkoihin tuotantomääriin koko vuorokaudeksi eteenpäin 96 eri varttitunnin jaksossa on tuottajille lähes mahdoton rasti.

Haasteen ytimessä on sääennusteiden perimmäinen epävarmuus. Vaikka meteorologiset mallit ovat kehittyneet, ne eivät kykene aukottomasti ennustamaan paikallisia turbulensseja tai tuulirintaman tarkkaa saapumishetkeä minuuttitasolla. Vuorokausi eteenpäin tehty ennuste on aina valistunut arvaus, mutta nykyisessä markkinamallissa pienikin sääilmiön viivästyminen tai odotettua heikompi puuska muuttuu välittömästi kalliiksi taloudelliseksi tappioksi. Luonnonvoimat eivät tottele kelloa, ja sääennusteiden väistämätön epätarkkuus kääntää ennusteen virheelliseksi lähes jokaisen vartin kohdalla.

Ennustevirheestä tuli kallis lasku

Suurin ongelma on niin sanottu tasesähkön kustannus. Jos tuulipuisto ei osu ennusteeseensa varttitunnin tarkkuudella, se joutuu maksamaan erotuksen markkinahintaan. Venäjän tuonnin loppuminen on poistanut markkinoilta tasapainottavaa voimaa, mikä on nostanut tasesähkön hinnat ja heilahtelut ennätystasolle.

Karhunnevankankaan tilanne on muodostunut strategiseksi lukoksi, jossa vuosia sitten solmitut kiinteähintaiset sähkönostosopimukset eivät enää tunnista nykyisiä tasehallinnan kustannuksia. Tämä johtaa kestämättömään paineeseen, jossa tuottaja saa sähköstään sovitun hinnan, mutta joutuu samalla maksamaan markkinoille moninkertaisia sakkomaksuja ennustevirheistä, joita on käytännössä mahdotonta välttää, kun sääennustetta pilkotaan näin pieniin osiin.

Oppitunti tulevaisuutta varten

Yrityssaneeraus on tässä tapauksessa järkevä suojaliike. Se antaa mahdollisuuden neuvotteluihin rahoittajien ja asiakkaiden kanssa, jotta sopimukset saadaan vastaamaan nykyistä markkinatodellisuutta. On kuitenkin huolestuttavaa, jos sääntelyllä luodaan ympäristö, jossa vain kaikkein suurimmat pelurit kestävät markkinoiden volatiliteetin.

Vihreä siirtymä vaatii valtavasti investointeja, mutta investoinnit vaativat ennakoitavuutta. Jos 15 minuutin tasejakson kaltaiset tekniset uudistukset ajavat modernit tuulipuistot saneeraukseen, on syytä kysyä, onko markkinamekanismi rakennettu tukemaan vai jarruttamaan puhtaan energian tuotantoa. Karhunnevankankaan tapaus on herätyskello koko toimialalle: tekninen sääntelymuutos voi olla yhtä suuri riski kuin raaka-aineen hinnan romahdus.

Jämsän hirvi on noussu suosta – pidetään se kuivalla maalla investoimalla viisaasti

On ollut ilo seurata uutisointia Jämsän taloudellisesta tilanteesta. Muutaman vuoden takainen tilanne, jossa "taloustirehtöörin hirvi" oli vyötäröään myöten suossa, tuntuu olevan takanapäin. Pää on saatu pinnalle, ja tunnelma on kieltämättä huimaava: kerrankin meillä on tilanne, jossa perstaskussa tuntuu olevan muutakin kuin pelkkää tyhjää.

Tämä uusi taloudellinen liikkumavara on tuonut mukanaan upean listan kehityskohteita. Puheet liikuntahallista, kirjastosta, uimahallista ja matkakeskuksesta kertovat kunnianhimosta ja uskosta tulevaisuuteen. Noin 20-40 miljoonan euron investointipaketit ovat merkittäviä piristysruiskeita kaupungin elinvoimalle.

Talouden kivijalka on kunnossa
Meillä on käsissämme valtti, jota moni muu kunta kadehtii: velkaa on vain noin 1 000 euroa per asukas. Kun vertaa tilannetta kuntiin, joissa velka huitelee 10 000 eurossa per nuppi, voimme todeta, että Jämsässä on tehty jotain oikein. Olemme lähtöviivalla erinomaisessa asemassa.

Innostus vaatii rinnalleen laskimen
Vaikka investointikuume polttelee, on tärkeää pitää pää kylmänä, jotta hirvi ei loikkaa takaisin suomutiin. Investoinnit eivät ole vain kertaluontoisia menoja, vaan ne tuovat mukanaan poistoja, jotka vaikuttavat suoraan käyttötalouteemme vuosia eteenpäin.

Jotta positiivinen vire kantaa, tarvitsemme nyt:

Selkeän jaksotussuunnitelman: Kaikkea ei tarvitse – eikä kannata – rakentaa yhdellä kertaa.

Tarkat talouslaskelmat: Meidän on ymmärrettävä täsmälleen, mitä investoinnit tarkoittavat tulevien vuosien budjeteissa.

Kestävyyttä päätöksentekoon: Ei päätetä vain siksi, että se on kivaa tai helppoa, vaan siksi, että se on taloudellisesti kestävää.

Jämsällä on nyt tuhannen taalan paikka rakentaa vetovoimaista kaupunkia vankalle pohjalle. Tehdään investoinnit järjellä ja porrastetusti, niin varmistamme, että talouden hirvi pysyy tukevasti kuivalla maalla ja laukkaa jatkossa entistä kovempaa.

Prenikkajuhlat: Mitali rintaan ennen kuin noutaja tulee

On se hienoa, kun ihminen on tarpeeksi kauan sinnitellyt hengissä ja tehnyt jotain hyödyllistä. Silloin joku ystävällinen taho päättää, että nyt on aika hakea hänelle prenikka. Hakemukseen kirjoitetaan niin valtavia ylisanoja, että lukija saattaa luulla kyseessä olevan vähintään pyhimys tai supersankari.

Sitten koittaa se suuri päivä, kun arvovaltaiset herrat ja rouvat saapuvat paikalle vakavina kuin hautajaisissa. He lyövät mitalin rintaan ja yleisö taputtaa niin kovaa, että korvissa tinnittää. Lopuksi syödään tietenkin kakkua ja juodaan kahvia, mikä onkin loistava tapa juhlia sitä, että sankari on vielä tässä maailmassa nauttimassa tarjoiluista.

Kaikki meistä eivät tietenkin kaipaa tällaista sirkusta rintaansa painamaan. Jotkut osaavat jopa kieltäytyä kunniasta ja todeta, että työt on tehty rakkaudesta lajiin, ei metallinpalan toivossa. On suorastaan sankarillista sanoa "ei kiitos" ja jatkaa matkaa ilman turhaa pönötystä.

Parasta onkin, kun voimme antaa hyvää palautetta suoraan ja heti, kun toinen on vielä kuulolla. On nimittäin vähän sääli säästää ne kaikkein kauneimmat sanat vasta hautajaisiin. Arkun pohjalla on nimittäin hiton huono kuulo, vaikka puheet olisivat kuinka sokerisia.

Kun luonto muuttuu teollisuusalueeksi, elämä kaikkoaa

220 metriä korkea tuulivoimala ohitettiin hiljattain vain 400 metrin etäisyydeltä. Kokemus oli pysäyttävä ja surullinen muistutus siitä, mitä puhtaille luontoalueille on parhaillaan tapahtumassa. Näky on karu: entinen metsäalue on muutettu peruuttamattomasti kolkoksi teollisuusympäristöksi.

Suurin muutos ei kuitenkaan ole visuaalinen, vaan tunnelmassa. Paikka, jossa ennen kuhisi elämä, on nyt jätetty autioksi. Alueella ei enää liikuta vapaaehtoisesti – ei ihmisten eikä eläinten toimesta. On hätkähdyttävää huomata, ettei alueelta löydetä enää jälkeäkään villieläimistä, jotka yleensä jättävät merkkinsä luontoon.

Tuulivoimaa kuvataan usein puhtaaksi ja ympäristöystävälliseksi, mutta paikan päällä todellisuus nähdään toisena. Luonnon monimuotoisuuden on annettu väistyä massiivisten koneiden tieltä, ja rauhallinen erämaa on muunnettu meluisaksi tuotantolaitokseksi.

On kysyttävä, pidetäänkö luontoarvojen täydellistä tuhoamista hyväksyttävänä hintana energiasta. Luontoa ei voida korvata teollisuusalueella, jota elolliset olennot karttavat.

Tuulivoimalan ääninäyte Facebook -videopätkässä, laita äänet päälle

Valtuustoaloite - Jämsä on säilytettävä tuulivoimaloista vapaana kuntana

Tarkastellaan Jämsän kaupunkiin tehtyä valtuustoaloitetta. Ohessa on esitetty itse valtuustoaloite ja sen lausunto. 

Asiantuntija antoi lausunnon ja totesi valtuustoaloitteen lausunnon vääräksi. Lausunto on kirjoituksen lopussa.

VALTUUSTOALOITE

Valtuustoaloite 17.3.2025 / Jämsä on säilytettävä tuulivoimaloista vapaana kuntana (Pekka Kataja + neljä allekirjoittajaa) 

Khall 02.03.2026 231/10.00.00/2026 Valmistelija: kaavoitusinsinööri Rainer Nyholm, puh. 040 838 0122

Pekka Kataja ja neljä (4) allekirjoittajaa ovat kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.3.2025 jättäneet valtuustoaloitteen koskien esitystä, että Jämsä on säilytettävä tuulivoimaloista vapaana kuntana.

Aloitteessa esitetyt vaatimukset

1. Jämsä on säilytettävä tuulivoimaloista vapaana kuntana - kaikkialle vyöryvien elinympäristön pilaajien torjunta on sukupolvemme tärkeimpiä tehtäviä

2. Rakentaminen tulee tarvittaessa estää kaavoitustoimenpiteillä. Rakentamiseen tarvittavia lupia ei saa myöntää

Vaatimuksille esitetään seuraavat perustelut

• Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvojen raju aleneminen voimaloiden vaikutuspiirissä

• Tuulivoiman tuotto on satunnaista, sen varaan sähköntuotantoa ei voi rakentaa

• Tuulivoiman kiinteistöverotuottoja on laajasti liioiteltu, niillä ei pelasteta kuntien taloutta. Monet pikkukunnat tarttuvat harhaluuloissaan kuin hukkuvat oljenkorteen

• Enimmiltä osiltaan tuotot valuvat ulkomaille

• Maisemat tuhoutuvat laajasti ja alueet tulevat elinkelvottomiksi

• Muut ympäristöhaitat, maankäytön estyminen monin tavoin. Lähes kaikille luonnonvaraisille eläimille eläminen tuulivoimaloiden lähialueilla käy mahdottomaksi ja erityisesti petolinnuille ja muuttolinnuille tuulimyllyt ovat erittäin suuria tappajia

• Voimaloiden tuottama korvin kuultava häiritsevä ääni ja erityisesti terveydelle vaarallinen alitaajuonen ääni. Saksassa sairaskassat maksavat korvauksia tuulivoimaloista johtuville sairauksille

• Yksittäinen tuulivoimala tuottaa sähköä vain muutaman kuukauden vuodessa

• Välkehaitat

• Voimaloiden rakentajatkin pääosin ulkomailta. Eivät maksa verojaan Suomeen

• Ongelmajäte purettaessa, valtavat purkukustannukset

• Oheiskustannuksina mm. uusien sähkönsiirtolinjojen tarve ja alkuperäisen luonnon ja metsien tuhoutuminen niiden alta ja samalla hiilinielujen laaja väheneminen, kantaverkon vahvistaminen ja varavoiman rakentaminen. Näidenkin valtavat kustannukset tulevat kuluttajien maksettavaksi.

• Ympäristörikos pahinta lajia. Suomessa on jo suuret alueet pilattu lopullisesti.

Aloitteessa esitetään edellä mainittujen lisäksi lisäsyitä miksei tuulivoimaa saisi rakentaa lisää:

• Tuulivoima tuotti vuonna 2024 keskimäärin 25% koko kapasiteetistaan.

• Ruotsin kolme suurinta tuulipuistoa on konkurssissa. Vuoden 2024 alusta laskien Suomessa ei ole aloitettu yhtään tuulivoiman rakentamista. Rahoittajat havahtumassa todellisuuteen

• Maan sähköntuotantoa ei voi rakentaa sääriippuvaisen tuotannon varaan; huoltovarmuuskysymys

• Tuulivoima aiheuttaa luonto-, maisema- ja eläimistötuhoja

• Maanvuokrausmenettely on röyhkeää

• Vähätellään tuulivoiman työllistämisvaikutuksia paikallisesti

• Mihin tuulivoimaloiden sattumanvarainen ylituotanto aiotaan myydä

• Sähköteknisesti tuulivoima on uhka koko sähköverkon vakaudelle

Yhteenveto aloitteen sisällöstä

Aloitteessa esitetään, että Jämsä tulee säilyttää tuulivoimaloista vapaana kuntana, ja että mahdollinen tuulivoimarakentaminen tulisi tarvittaessa estää kaavoituksellisin keinoin eikä rakentamiseen tarvittavia lupia saa myöntää. Aloitteen perusteluissa nostetaan esille tuulivoiman koetut haitat, kuten vaikutukset kiinteistöjen arvoihin, maisemaan, luontoon ja eläimistöön sekä mahdolliset melu- ja välkevaikutukset. Lisäksi esitetään huolia tuulivoiman taloudellisesta kannattavuudesta, sähköntuotannon sääriippuvuudesta ja sähköverkon vakaudesta. Aloitteessa tuodaan esiin myös kriittisiä näkemyksiä hankkeiden valmisteluprosesseista, maanvuokrausmenettelyistä sekä tuulivoimayhtiöiden toiminnasta ja suunnitelmien laajuudesta. Kokonaisuutena aloitteessa vaaditaan, ettei tuulivoimaloita tulisi sijoittaa Jämsän alueelle ja että kunnan tulee aktiivisesti estää niiden toteutuminen.

ALOITTEEN KÄSITTELY

Lainsäädännöllinen lähtökohta ja kaupungin tehtävä

Alueidenkäyttölain 1 §:ssä todetaan seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Kaupungilla ei ole toimivaltaa yleisesti kieltää tuulivoimarakentamista koko alueellaan. Suomen lainsäädäntö perustuu tapauskohtaiseen arviointiin: hankkeiden soveltuvuutta arvioidaan aina kaavoitus- ja ympäristömenettelyjen kautta. Tuulivoimavapaan kunnan määrittäminen ei ole vallitsevan lainsäädännön mukainen keino ohjata alueiden käyttöä.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelun periaatteet ja vaikutusten arviointi

Tuulivoimahankkeiden suunnittelu perustuu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Valtioneuvoston päätös 14.12.2017). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että tuulivoimatuotannon lisäämiseen varaudutaan osana uusiutuvan energian ja vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteita, ja että tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan kokonaisuuksiin, jotta haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja tekninen toteutettavuus parantaa. Tuulivoimarakentamisen tulee soveltua ympäröivään maankäyttöön ja sen vaikutukset - kuten maisema-, luonto- ja meluvaikutukset - on otettava asianmukaisesti huomioon, samalla kun varmistetaan energiahuollon ja valtakunnallisten sähköverkkoratkaisujen toimivuus.

Jokainen tuulivoimahanke sisältää seuraavat toimenpiteet sekä erillisselvitysten laadinnan:

• Osayleiskaavan laadinnan tai muun kaavoitusemenettelyn. Osayleiskaavassa määritellään mm. tuulivoimaloiden sijoittuminen, liikenneyhteydet voimaloille, etäisyydet vakituiseen ja loma-asumiseen. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä huomioidaan myös alueen luonto- ja ympäristöarvot.

• Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA), jos hankkeessa on kyse vähintään 5 tuulivoimalasta tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 45 MW (YVA-laki, liite 1). Tapauskohtaisesti Lupa- ja valvontavirasto (LVV) voi vaatia arvioinnin pienemmissäkin hankkeissa, jos hankkeen vaikutukset ovat merkittäviä.

Tuulivoimakaavoitus edellyttää useita erillisselvityksiä, joiden avulla arvioidaan hankkeen vaikutukset ympäristöön, asutukseen ja muihin maankäyttömuotoihin. Selvitysten tarve ja tarkkuus määräytyy kaavatason ja hankkeen vaikutusten merkittävyyden mukaan. Selvityksiä voivat olla:

• Maisemaselvitys ja näkyvyysanalyysit, jotka käsittelevät hankkeen vaikutuksia maisemarakenteeseen, kulttuuriympäristöön ja maiseman sietokykyyn

• Melu- ja välkemallinnukset, joissa arvioidaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu, pienitaajuinen ääni sekä lapojen aiheuttama varjostus- ja välkevaikutus

• Linnustoselvitykset, kuten pesimälinnuston kartoitukset, muuttoreittien tarkastelut ja törmäysriskin arviointi

• Lepakkoselvitykset, joissa arvioidaan tärkeät lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä vaikutukset lajien suojelutason säilymiseen

• Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset, joissa arvioidaan vaikutukset kasvillisuuteen, arvokkaisiin luontotyyppeihin, suojelualueisiin sekä uhanalaisiin lajeihin

• Arkeologinen inventointi, jossa selvitetään onko alueella suojeltavia muinaisjäännöskohteita

• Rakennettavuusselvitys, arvioi alueen soveltuvuutta tuulivoimaloiden rakentamiseen

• Puolustusvoimien ja lentoturvallisuuden selvitykset, kuten tutkavaikutusten ja lentoesterajoitusten huomioon ottaminen.

• Liikenteelliset selvitykset, erityisesti liikenneturvallisuuteen ja yhteyksien parantamistarpeisiin liittyen.

• Radioviestinnän ja tutkajärjestelmien vaikutusten arviointi, jonka avulla varmistetaan, ettei hanke aiheuta häiriöitä tietoliikenne-, sää- tai valvontajärjestelmiin.

Kaavoitusmenettelyssä arvioidaan tarvittaessa myös hankkeen yhteisvaikutukset muiden alueelle suunniteltujen tai jo toteutuneiden hankkeiden kanssa. Selvitykset muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella arvioidaan kaavan lainmukaisuus, tuulivoimarakentamisen sijoittumisen edellytykset sekä ympäristövaikutusten merkittävyys. Kaavoitusprosessien aikana pyydetään lausuntoja viranomaisilta, kuten Lupa- ja valvontavirastolta, Keski-Suomen elinvoimakeskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, puolustusvoimilta ja Traficomilta. Viranomaisten lausuntojen vaikutukset kaavaratkaisuun arvioidaan kaavan eri vaiheissa. Kuntalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaprosessin eri vaiheissa kaava-aineiston nähtävilläolojen aikaan, yleisötilaisuuksissa sekä mahdollisesti järjestettävien kyselyjen kautta. Kaupungin ei ole siis mahdollista tehdä päätöksiä kaavoihin liittyen ilman laajaa selvitystyötä, viranomaislausuntoja ja muiden osallisten mielipiteitä. Kaavaratkaisussa yhteensovitetaan selvityksen kautta saatu tieto sekä lausuntojen ja kuulemisten kautta saatu tieto.

Tuulivoimahankkeiden rakentamisen lupakäytäntö

Alueella, jossa on voimassa alueidenkäyttölain 77a §:n mukainen tuulivoimarakentamista suoraan ohjaava osayleiskaava, rakentamisluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Rakentamislupahakemus tarvittavine liitteineen toimitetaan kunnan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta arvioi luvan edellytykset rakentamislain mukaisesti ja kuulee tarvittaessa osallisia ja viranomaisia. Jos rakentamisluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, lupa on myönnettävä.

Ehdotus / Päätös

Johtopäätös

Jämsän kaupungilla ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan perustetta julistautua tuulivoimavapaaksi alueeksi. Kaupungin päätökset tulee perustua riittävään tietoon. Asiat pitää myös lähtökohtaisesti käsitellä avoimesti ja osallisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa käsiteltävien asioiden sisältöön eri vaiheissa. 

Tuulivoimahankkeet käsitellään tapauskohtaisesti kaavoituksen keinoin. Kaavoitusprosessilla varmistetaan että kaupungin päätöksenteko tuulivoimaloiden osalta perustuu ajantasaiseen tietoon ja riittävään vaikutusten arviointiin. Kaavoitusprosessin aikana viranomaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaratkaisusta ja aineistoista, johon ratkaisu perustuu.

Toimivalta, johon päätös perustuu: Hallintosääntö 28 § Konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti

1. Kaupunginhallitus antaa seliteosan mukaisen vastauksen valtuustoaloitteeseen.

2. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta annetun selvityksen riittäväksi ja aloitteen loppuun käsitellyksi.

3. Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa.

ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO LIITTYEN VALTUUSTOALOITTEEN KÄSITTELYYN

Suomessa ei ole väitetynlaista lainsäädäntöä. Suomen järjestelmä perustuu kuntien itsehallintoon. Siihen sisältyy myös kuntien kaavoitusmonopoli, eli yksinoikeus päättää alueensa maankäyttöön liittyvästä kaavoituksesta. Kunta voi siis vapaasti päättää, kaavoittaako se alueitaan tuulivoimalle vai ei ja myös siitä, minkälaisilla ehdoilla se niitä kaavoittaa (tietysti alueidenkäyttöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön puitteissa).

Kunnalla on siis täysi vapaus julistautua vaikka "tuulivoimavapaaksi kunnaksi", jos niin haluaa. Tuulivoimayhtiöiden kaavoitusaloitteita ei ole pakko hyväksyä, ja kunnalla on myös vapaa valta hyväksyä tai hylätä valmisteilla oleva kaava, ja myös keskeyttää kaavaprosessi sen valmisteilla ollessa. 

Siinä tuon valtuustoaloitteen vastauksen tekijä on oikeassa, että kaavoituksen tulee perustua riittävään tietoon ja kuntalaisten osallistamiseen, mutta ei tämä sitä tarkoita, että kaikki tuulivoimahankkeet olisi pakko ottaa kaavoitukseen.

Jotkin kunnat ovat päättäneet, että eivät kaavoita alueelleen tuulivoimaa, mutta tällaiset päätökset eivät ole sitovia, vaan halutessaan kunnan päättäjät voivat milloin hyvänsä päättää toisinkin.