Jämsän kaikki datakeskushankkeet

Ohessa listaus Jämsän datakeskuhankkeista.

1. Jämsän Halliin entisen varuskunnan taakse piti tulla noin vuonna 2015 datakeskus, mutta mitään ei syntynyt.
Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

2. Könkkölän pelloille Seppolaan Hallin tien varteen on kaavailussa Winda Energyn datakeskus.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

3. Myllymäki II alueelle on datakeskuksen kaavamuutos menossa Jämsänkoskella.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

4. Kaipolassa on jo paperitehtaan alueella konttidatakeskus, joka tuotaa myös lämpöä.

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

5. Kaipolan koko tehdasalaue ollaan myymässä Ranskalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Sestercelle datakeskukseksi

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

6. Jämsän Halliin on suunnitteilla tekoälydatakeskus, jota valmistaa tamperelainen lämpö- ja datakeskusyhtiö E-Heat Oy

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

7. Myllymäkeen on kaavailtu toistakin datakeskusta, alueella on maaperätutkimukset menossa

Kansalaisen karttapaikan karttalinkki

Olemmeko datakeskushuumassa?

Raamatun kohtia erilaisuuden hyväksymisestä ja yhdenvertaisuudesta

Raamatusta löytyy monia kohtia, joissa kehotetaan osoittamaan rakkautta, kunnioitusta ja hyväksyntää erilaisia ihmisiä kohtaan – vaikka Raamatun tekstit heijastavatkin omaa historiallista ja kulttuurista kontekstiaan.

Yksi keskeisimmistä teemoista kristinuskossa on lähimmäisenrakkaus ja moninaisuuden arvostaminen Kristuksessa, mihin viitataan usein silloin, kun puhutaan suvaitsevaisuudesta tai erilaisten ihmisten kohtaamisesta yhdenvertaisina:

Keskeisiä Raamatun kohtia erilaisuuden hyväksymisestä ja yhdenvertaisuudesta

Gal 3:28 (Kristuksessa ei ole eroja):

”Nyt ei ole juutaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä te olette kaikki yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.”

Tulkinta: Tämä jae korostaa ihmisten perusyhdenvertaisuutta yhteiskunnallisista, kansallisista tai sukupuolirooleihin liittyvistä eroista riippumatta.

Room. 15:7 (Toisten vastaanottaminen):

”Ottakaa siksi vastaan toisenne, niin kuin Kristuskin otti teidät vastaan Jumalan kunniaksi.”

Tulkinta: Kehotus avoimuuteen ja toisten ihmisten hyväksymiseen sellaisina kuin he ovat, Kristuksen esimerkin mukaisesti.

Room. 12:10 (Toisten arvostaminen):

”Olkakaa keskenänne hellyyden tilassa veljellisen rakkauden puolella; toinen toistanne kunnioittaessanne menkää siinä edelle.”

1. Kor. 12:14–22 (Erilaisuuden rikkaus seurakunnassa):

Apostoli Paavali vertaa seurakuntaa ruumiiseen, jossa on monta erilaista jäsentä: ”Ei silmä voi sanoa kädelle: ’En sinua tarvitse’, eikä pää jaloille: ’En teitä tarvitse’.”

Tulkinta: Erilaiset ihmiset ja heidän lahjansa ovat tarpeellisia kokonaisuuden kannalta.

Matt. 7:12 (Kultainen sääntö):

”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.

Ef. 4:2 (Kärsivällisyys ja lempeys):

”Olkaa aina nöyriä, lempeitä ja kärsivällisiä, ottakaa toisenne huomioon rakkaudessa.”

Sesterce-huuman varjossa: Todellisuutta vai pelkkää datavirtaa?

Uskotteko tuohon Sesterceen? Kyllä, heti kun dieselgeneraattorit ryöstäytyvät käyntiin, naapurikylän sähköverkot räjähtävät ja koneet laulavat kuorossa. Siihen asti eletään puhtaalla uskolla ja sijoittajien herkkähipiäisellä toivolla.

Samassa hartaassa uskossa tässä ollaan – kädet ristissä ja katse katossa odotamassa sitä taivaallista hetkeä, jolloin kryptovaluuttaa tai AI-laskentaa alkaa valua putken päästä kuin vanhan kansan puimurista konsanaan.

Silloin vedetään hattu syvälle päähän ja lähdetään porukalla sankoin joukoin paikalle ihmettelemään historian suuinta teknologista ihmettä. Pakataan mukaan oma, virallinen datamittari varmistamaan, onko sieltä putkesta tuleva tavara aitoa ja timanttista ykkösnollaa vai pelkkää digitaalista leikkidataa, jota markkinointiosasto on pyöritellyt Excelissä iltavuorossa.

Kunhan mittari saadaan pystyyn, saadaan vihdoinkin tieteellinen todistus sille, oliko kyseessä vuosisadan bisnes vai auringonkukkien tuoksuinen digikupla. Sitä odotellessa: uskotaan lujasti, mutta pidetään mittari lähellä.

Mitä luulet, sattuuko mittari näyttämään plussaa vai herahteleeko kylmä hiki otsalle heti ensimetreillä?

Sijoitusmiljardeilla sohvalle

Suomeenhan on puskemassa tällä hetkellä vaatimattomat yli 140 datakeskusta, jotka lupailevat kukin vuorollaan sellaisia pikkuruisia 10 miljardin euron sijoituksia. Eihän tässä tietenkään tarvitse enää kenenkään nostaa sormeaan ristiin tai maksaa veroja omasta työstään, kun nämä ystävälliset ja täysin epäitsekkäät datakeskukset maksavat ensi viikosta alkaen meidän kaikkien laskut!   

Nyt herääkin vain se polttavin kysymys: uskaltaako kukaan edes laskea, kuinka monta tuhatta vuotta Suomen kansa porskuttaa eteenpäin näillä verotuotoilla – ihan ilman, että tarvitsee tehdä päivääkään tuottavaa työtä?

Koko kansan loppuelämä voidaan siis viettää tyylikkäästi vaakatasossa: pelkästään sohvalla löhöten, sipsejä mussuttaen ja kattoon syljeksien, samalla kun tekoäly ja palvelimet pyörivät ja pelastavat maailman puolestamme! 

Loistava suunnitelma, eikö?

Ranskalainen tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Sesterce

Sesterce (virallisesti Sesterce Management) on ranskalainen tekoälyinfrastruktuuriin ja suorituskykyiseen laskentaan (HPC) erikoistunut yritys. Yhtiö on noussut nopeasti yhdeksi keskeisistä toimijoista Euroopan omavaraisen tekoälyekosysteemin rakentamisessa tarjoamalla massiivista GPU-laskentakapasiteettia, datakeskuksia ja räätälöittyjä klusteriratkaisuja.   

1. Perustajat ja johto

Yhtiön ovat perustaneet ranskalaiset yrittäjät, joista keskeisissä rooleissa toimivat toimitusjohtaja (CEO) Youssef El Manssouri ja pääjohtaja (GM) Anthony Tchakerian. Sestercen tavoitteena on ollut alusta alkaen vastata Euroopan riippuvuuteen ulkomaisesta (erityisesti yhdysvaltalaisesta) pilvi- ja tekoälyinfrastruktuurista luomalla mantereelle omaa, suvereenia laskentatehoa.   

2. Liiketoiminta ja teknologia

Sesterce erottuu perinteisistä jättimäisistä pilvipalveluntarjoajista joustavuudellaan:

• Räätälöidyt tekoälyklusterit: Sen sijaan, että asiakkaat pakotettaisiin käyttämään jäykkiä valmisjärjestelmiä, Sesterce suunnittelee ja rakentaa laskentaklusterit yhdessä asiakkaidensa (tekoäly-yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja yritysten) kanssa.   
• NVIDIA-kumppanuus ja laitteisto: Sesterce on ollut pioneereja edistyneimpien laskentajärjestelmien (kuten NVIDIAn HGX H200 -järjestelmien) käyttöönotossa Ranskassa.   
• Ohjelmistot ja data-alustat: Yhtiö tekee yhteistyötä huippuluokan data-alustatoimijoiden (kuten VAST Datan) kanssa varmistaakseen tekoälymallien vaatiman valtavan datankäsittelynopeuden ja skaalautuvuuden.

3. Merkittävät investoinnit ja infrastruktuurihankkeet

Sesterce on käynnistänyt valtavia infrastruktuurihankkeita vahvistaakseen Ranskan ja koko Euroopan asemaa tekoälykilpailussa:

• Valencen datakeskus ja tekoälykampus (Rovaltain): Sesterce ilmoitti noin 450 miljoonan euron investoinnista uuteen tekoälydatakeskukseen Valencessa. Hanke hyödyntää entistä teollista aluetta ja tarjoaa huippunopeat tietoliikenneyhteydet (dark fiber) sekä vakaan energiansaannin. Kampukselle on suunniteltu myös yrityshautomoita ja koulutustoimintaa.   
• SoftBank-yhteishanke Bosquelissa (2026): Toukokuussa 2026 Sesterce ja japanilainen teknologiayhtiö SoftBank Group julkistivat merkittävän yhteisyrityksen. Osapuolet rakentavat ja operoivat valtavaa, 1 gigawatin (1 GW) tekoälydatakeskuskampusta Bosqueliin (Hauts-de-Franceen). Hanke toimii tulevaisuuden "AI Factorina", joka yhdistää massiivisen energian, laskentatehdasinfrastruktuurin ja paikallisen alueellisen kehityksen.   
• Laajat tavoitteet vuoteen 2030: Sestercen pitkän aikavälin strategisena tavoitteena on toimittaa Ranskaan ja Eurooppaan yhteensä 1,5 gigawatin edestä laskentatehoa vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi jopa 1,2 miljoonan grafiikkaprosessorin (GPU) kokonaiskapasiteettia.   

4. Strateginen merkitys

Sesterce on keskeisessä roolissa Ranskan kansallisessa AI Plan 2030 -strategiassa, jonka tavoitteena on varmistaa digitaalinen suvereniteetti. Koska generatiivinen tekoäly ja suuret kielimallit (LLM) vaativat poikkeuksellisen paljon energiaa ja laskentatehoa, Sestercen kaltaiset paikalliset toimijat, jotka kykenevät rakentamaan hajautettuja ja kestäviä datakeskuksia (hyödyntäen mm. olemassa olevaa teollisuusinfraa ja vahvoja sähköverkkoja), ovat Euroopalle kriittisiä. 

Taloudellinen tila

Ranskalaisen tekoälyinfrastruktuuriyhtiö Sestercen (Sesterce Management) taloudellista tilaa ja kasvukykyä leimaavat valtavat pääomasijoitukset, strategiset yrityskumppanuudet sekä erittäin voimakas infrastruktuurin laajentaminen. Koska kyseessä on yksityinen kasvuyritys (startup/infrastruktuuritoimija), se ei julkaise pörssiyhtiöiden tavoin yksityiskohtaisia neljännesvuosittaisia tulosraportteja julkisesti, mutta sen taloudellinen tilanne ja rahoituspohja hahmottuvat sen solmimien jättimäisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta.

1. Massiiviset investoinnit ja pääomavaltaisuus

Sestercen liiketoiminta on luonteeltaan poikkeuksellisen pääomavaltaista, sillä tekoälydatakeskuksien ja huippuluokan laskentaklustereiden (kuten NVIDIAn sirujen) rakentaminen vaatii satojen miljoonien tai miljardien eurojen rahoitusta.

• Satojen miljoonien ja miljardien hankkeet: Esimerkiksi Valencen tekoälykampuksen arvo on noin 450 miljoonaa euroa. Vielä suurempi osoitus yhtiön kyvystä liikuttaa pääomia on sen sopima laaja yhteishanke japanilaisen SoftBank Groupin kanssa, jonka tavoitteena on rakentaa jopa 1 gigawatin (1 GW) tekoälyinfrastruktuurikampus (arvoltaan miljardiluokkaa).
• Strategiset valtion tuki- ja kumppanuusrakenteet: Sesterce on kytketty vahvasti Ranskan kansallisiin ja eurooppalaisiin strategisiin hankkeisiin (kuten Ranskan hallituksen tukemiin "fast-tracked" -datakeskussivustoihin, joiden kokonaiskapasiteettitavoitteet ovat useissa gigawateissa). Tämä viittaa siihen, että yhtiöllä on takanaan vahva institutionaalinen tuki ja kyky houkutella julkista sekä yksityistä rahoitusta.

2. Kassavirta ja liiketoimintamalli

• Kasvuvaiheen polttoaine: Sesterce on tyypillisen tekoälyinfrastruktuuriyhtiön tavoin voimakkaassa investointi- ja skaalausvaiheessa. Sen tulos muodostuu todennäköisesti voimakkaasti miinusmerkkiseksi tai tasapainotteluksi kasvun ja raskaiden velka-/pääomarahoitusrakenteiden välillä, koska laitehankinnat ja datakeskusrakentaminen edeltävät tulevia pitkäaikaisia vuokratuloja.
• Korkean marginaalin kysyntä: Toisaalta globaali pula tekoälylaskennasta (GPU-kapasiteetista) takaa sen, että valmiille kapasiteetille on valtava kysyntä. Sesterce myy laskentatehoa suoraan yrityksille, tekoälykehittäjille ja tutkimuslaitoksille pitkäaikaisilla sopimuksilla, mikä luo pohjan vakaalle ja ennustettavalle kassavirralle heti kun kapasiteetti saadaan verkkoon.

3. Rahoitusriskit ja tulevaisuuden näkymät

• Rahoitusvarmuus: Koska taustalla on toimijoita kuten SoftBank ja laajat sijoittajakonsortiot, Sestercen kyky rahoittaa jättihankkeitaan on paremmalla pohjalla kuin pienemmillä pelureilla.
• Riskiympäristö: Alaan liittyy kuitenkin tyypilliset suuren mittakaavan infrastruktuuririskit: korkeat korot, globaalit komponentti- ja energiamarkkinoiden heilunnat sekä teknologinen vanheneminen (esim. NVIDIAn sirusukupolvien nopea vaihtuminen). Yhtiön pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys riippuu siitä, kuinka nopeasti sen suunnitellut gigawatti-luokan datakeskukset saadaan tuotantoon ja myytyä täyteen asiakkaille.

Keskeiset riskit ja haasteet

1. Valtava pääomaintensiivisyys ja rahoitusriski

Riski: Tekoälyklustereiden rakentaminen vaatii valtavasti pääomaa (laskentakapasiteetin muodostavien huippuluokan GPU-näytönohjaimien, kuten Nvidian sirujen, hankkiminen ja datakeskusten infrastruktuuri maksaa miljardeja). Vaikka takana on vahvoja kumppaneita, kuten SoftBank, rahoituksen jatkuvuus ja korkean velkavivun hallinta suhdannevaihteluissa on haastavaa.

2. Teknologinen vanheneminen ja laiteriskit (Obsolescence)

Riski: Tekoälylaitteistot ja grafiikkaprosessorit vanhentuvat poikkeuksellisen nopeasti. Jos uusi sukupolvi syrjäyttää nykyiset sirut (esim. H200 tai sitä uudemmat mallit) nopeammin kuin investoinnit ehditään kattaa vuokratuloilla, kalusto voi menettää kilpailukykyään ja tuottaa odotettua heikompaa tuottoa.

3. Energiansaatavuus, sähköverkot ja ympäristövaatimukset

Riski: 1 gigawatin luokan datakeskuskampukset kuluttavat valtavia määriä sähköä – verrattavissa pienen kaupungin tai raskaan teollisuuden kulutukseen. Ranskan ydinvoimareservit tarjoavat vakaan pohjan, mutta sähköverkkojen kapasiteetin riittävyys, mahdolliset sähkön hinnan jyrkät vaihtelut ja tiukkenevat ympäristösääntelyt voivat hidastaa tai kallistaa operointia.

4. Kova kansainvälinen kilpailu

Riski: Sesterce kilpailee samoista markkinoista globaalien jättien (kuten hyperskaalaajien eli Microsoftin, Googlen ja Amazonin) sekä muiden eurooppalaisten pilvi- ja tekoälyinfrastruktuuriyhtiöiden kanssa. Hintakilpailu laskentakapasiteetista voi kiristyä, jos markkinoille syntyy ylikapasiteettia tai kysynnän kasvu tasaantuu.

5. Asiakaskeskitys ja kysynnän vaihtelut

Riski: Vaikka Sesterce laajentaa asiakaskuntaansa perinteisiin yrityksiin ja julkishallintoon, tekoälyalan startup-kenttä ja generatiivisen tekoälyn sovellukset voivat kohdata markkinakorjauksia ("kuplapuheita"). Jos keskeisten tekoälyasiakkaiden rahoitus tyrehtyy, se heijastuu suoraan infrastruktuurin käyttöasteisiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Sestercen kaltaiset hankkeet ovat välttämättömiä Euroopan tekoälyomavaraisuudelle, mutta liiketoimintaan kohdistuu poikkeuksellisen suuri pääomariski, sähköverkon kapasiteettiriippuvuus ja teknologian nopea vanhenemistahti.

Syksy

Syksyn sävyttämä katu kutsuu kulkijaa, puistojen puut jo kultaansa jakaa. Pilvinen taivas katsoo maata, kun syyskuu tuo raikkaan tuulensa tuomaan rauhaa.

Kaupunki herää syksyn loistoon, kun lehdet tanssivat katujen reunoilla.

Kohteliaisuus ja rakentava keskustelu kuuluvat myös kaupunginvaltuustoon

Kaupunginvaltuuston kokouksia seuratessa huomaa nopeasti, että kyseessä on paitsi päätöksenteon areena, myös yhteisen poliittisen kulttuurimme peili. Vaikka valtuutetuilla on usein kiihkeitäkin näkemyseroja taloudesta, palveluista tai kaavoituksesta, on muistettava yksi tärkeä asia: päätöksenteko vaatii aina kykyä kuunnella toista. Siksi toivon valtuustoon ja kaikkeen poliittiseen keskusteluun entistä enemmän sitä vanhaa kunnon kohteliaisuutta.

Kohteliaisuus politiikassa ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä tai että terävätkin poliittiset erot pitäisi lakaista maton alle. Päinvastoin, avoin ja reipas debatti kuuluu demokratiaan. Kuitenkin puhetavan, toisen ihmisen kunnioittamisen ja asiallisuuden säilyttäminen ovat avainasemassa, kun halutaan rakentaa luottamusta päättäjien välille.

Samalla on syytä pitää mielessä, että valtuutetut ovat täysivaltaisia, vaaleilla valittuja aikuisia ihmisiä. Aikuisia valtuutettuja ei tule kohdella kuin pieniä lapsia, joita pitää holhota tai ohjeistaa alvariinsa sävyllä, joka latistaa kaiken aidon keskustelun. Kunnioittava kohtelu tarkoittaa myös sitä, että luotetaan toisten kykyyn argumentoida ja kantaa vastuuta ilman ylimääräistä kaitsemista.

Kun puheenjohtaja johtaa kokousta jämäkästi mutta kohteliaasti, ja kun valtuutetut muistavat arvostaa toistensa työpanosta puoluerajoista riippumatta, koko kaupungin asioidenhoito paranee. Viime kädessä kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä kaikkien kuntalaisten parhaaksi. Asioista voidaan – ja pitääkin – vääntää, mutta sen voi tehdä tyylillä ja toista kuunnellen. Parhaat tulokset syntyvät siellä, missä asiat riitelevät, mutta ihmiset pitävät yhtä ja kunnioittavat toisiaan.

Jyväskylä - Valon kaupunki

Valon kaupunki on Jyväskylän kaupungin vetämä kehityshankkeiden ja tapahtumien kokonaisuus, jonka tavoitteena on tehdä pimeästä vuodenajasta viihtyisä, turvallinen ja elämyksellinen. Jyväskylä on tunnettu suomalaisen kaupunkivalaistuksen edelläkävijänä.

Analyysi Jori Reijulan kirjoituksesta

 Tässä on analyysi Jori Reijulan kirjoituksesta, joka käsittelee Jämsän kaupungin elinvoimaa, taloudellisia haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Analyysi: Jämsän elinvoimahaasteet ja tulevaisuuden suunta

1. Keskeinen teema ja sanoma

Kirjoituksen ytimenä on Jämsän taloudellinen ja demografinen murros. Reijula maalaa realistisen, joskin vaativan kuvan kaupungin tilanteesta 2000-luvulla: perinteiset teolliset selkärangat (kuten Kaipolan tehdas) ovat kärsineet kovia iskuja, väestö vanhenee ja supistuu, ja veropohja kaventuu.

Pääviestinä on, että pelkkä sopeutuminen ja alaspäin kutistuminen ei ole kestävä strategia. Palveluverkon supistaminen ja menojen karsiminen voivat ostaa hetken aikaa, mutta pitkällä aikavälillä talousongelmia ei ratkota pelkillä säästöillä. Ratkaisu vaatii aktiivista elinvoimapolitiikkaa, monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja työtä uusien investointien eteen.

2. Keskeiset argumentit ja näkökulmat

Väestörakenteen haasteet vs. palveluverkko: Eläkeläisten määrä ylittää jo työikäisten määrän ja lasten määrä vähenee. Tämä luo välittömän paineen kouluverkon ja muiden palvelujen supistamiselle, mutta kirjoittaja muistuttaa, ettei yhtälö ratkea pelkällä leikkaamisella.

Aktiivisen elinvoimatyön välttämättömyys: Kasvu ei synny itsestään. Kilpailu investoinneista on kovaa, ja kunnan on oltava proaktiivinen: otettava yhteyttä yrityksiin, hoidettava kaavoitusta ja infrastruktuuria kuntoon sekä markkinoitava itseään houkuttelevana sijoituskohteena.

Uudet mahdollisuudet ja energiasektori: Jämsään on rakentumassa lupaavia uusia keskittymiä (mm. Hallin ilmailu- ja puolustusteollisuuden ekosysteemi, Himos, energiainvestoinnit). Merkittävin uusi pelinavaus on Fingridin päätös sijoittaa Metsälinjan vahvistamisen päätepiste Jämsän Toivilaan.

Pragmatismi datakeskuksia kohtaan: Reijula nostaa esiin datakeskukset realistisena mahdollisuutena sähkökapasiteetin ja uuden Toivilan solmukohdan myötä. Hän torjuu argumentin siitä, että sähkö pitäisi säästää "tulevia, parempia teollisia investointeja" varten, koska historian valossa jonossa ei ole tuhansia ihmisiä työllistäviä tehtaita. Datakeskuksia ei kuitenkaan tule ottaa vastaan sokeasti, vaan niiden hyödyt ja ympäristövaikutukset on arvioitava tarkasti.

Elinkeinorakenteen monipuolistaminen: Tavoitteena on oltava, että Jämsä ei enää koskaan ole yhden suuren toimialan tai työnantajan varassa (kuten se on historiallisesti ollut metsäteollisuudessa).

3. Retoriset keinot ja tyyli

Realismi ja suoruus: Teksti ei kaunistele tilannetta ("kuva ei ole erityisen mairitteleva", "valitettava totuus"). Tämä herättää lukijassa luottamusta, sillä ongelmista puhutaan avoimesti.

Vastakkainasettelujen purku: Kirjoittaja ennakoi vastaväitteitä (esim. sähkökapasiteetin säästäminen muille) ja kumoaa ne vetoamalla historiaan ja pragmaattisuuteen. Hän ei näe eri toimialoja toistensa vastakohtina, vaan osana monipuolista palapeliä.

Vastuunotto ja toimintaan kutsuminen: Viimeinen kappale toimii vahvana herätyksenä: "Ehkä olemme katsoneet jo riittävän pitkään vierestä, kun muut kehittyvät. Nyt meidän tehtävämme on varmistaa, että Jämsä kulkee itse mukana siinä kehityksessä."

Johtopäätös

Jori Reijulan teksti on puheenvuoro rohkean ja ennakoivan kuntapolitiikan puolesta. Se haastaa lukijan näkemään elinvoimaan investoimisen ei-pakollisena menoeränä, vaan ainoana kestävänä tapana turvata Jämsän tulevaisuus. Teksti tasapainottelee taitavasti menneisyyden vaikeiden kokemusten (Kaipola) ja tulevaisuuden konkreettisten mahdollisuuksien (energia, ilmailu, datakeskukset) välillä.

Vastuu hukkuu kansainvälisiin kuvioihin – Kaipolan jätevoimalasotku on varoittava esimerkki

Jämsän Kaipolan entisen paperitehtaan alueella nähty näytelmä energiayhtiö Kaipolan Energian ympärillä on surullinen luettavuudessaan. Kun brittiläinen Cindrigo-yhtiö ja sen jälkeen Kyprokselle rekisteröidyt tekoälyalan pöytälaatikko-organisaatiot ovat pyörittäneet paperilla jättimäisiä 50 vuoden sopimuksia, lopputulos on arkinen: maksamattomia laskuja, tyhjiä lupauksia ja lopulta konkurssi.

Uutisen antama kuva on paljastava. Kun liiketoiminta ei ota tuulta itsensä varaan ja laskupinot kasvavat, vastuiden siirtäminen ulkomaisille uusille omistajille vain muutama kuukausi ennen konkurssia haisee pahasti vastuun pakoilulta. Paikallisen kiinteistönomistajan edustajan, Kaipola Green Portin toimitusjohtaja Matti Inkovaaran, toteamus ”joku päätepiste sille piti saada” tiivistää turhautumisen tilanteeseen, jossa paikalliset toimijat jäävät nuolemaan näppejään.

Kaipolan tapaus nostaa esiin laajemman ongelman: miten alueet ja kunnat voivat suojautua ulkomaisten, monimutkaisten yhtiörakenteiden taakse piiloutuvilta toimijoilta? Paperilla 50 vuoden vuokrasopimus jätevoimalaitoksesta kuulostaa pitkäjänteiseltä teolliselta investoinnilta, mutta todellisuudessa kyse saattaa olla vain kulissista, jossa nimiä ja omistajia kierrätetään ilman aitoa aikomusta tai kykyä toteuttaa hanketta.

Kaipola ansaitsee parempaa. Alueella on pitkä teollinen historia ja potentiaalia, mutta se vaatii vakavasti otettavia, läpinäkyviä ja sitoutuneita kumppaneita – ei kabineteissa solmittuja Kyproksen-järjestelyjä, jotka päättyvät veronmaksajien ja paikallisten yritysten kantamaan tappioon. Toivottavasti tästä otetaan opiksi niin Jämsässä kuin muuallakin Suomessa: paperilla loistaviin megapulsseihin ja eksoottisiin omistajakuvioihin on jatkossa suhtauduttava sillä kriittisyydellä, mitä ne todellisuudessa ansaitsevat.

1. Keskeinen sisältö ja tapahtumaketju

Artikkeli kertoo Jämsän Kaipolassa sijaitsevan entisen paperitehtaan alueella toimineen Kaipolan Energia oy:n päättymisestä konkurssiin.

Tausta: Brittiläinen energia-alan yhtiö Cindrigo oli tehnyt vuonna 2024 pitkän, 50 vuotta kestävän aiesopimuksen ja vuokrasopimuksen jätevoimalaitoksesta alueen omistavan Kaipola Green Port oy:n kanssa. Käytännön toimintaa voimalalla ei kuitenkaan koskaan saatu kunnolla käyntiin.

Yritysjärjestely: Heinäkuussa 2026 Cindrigo myi Kaipolan Energian Kyprokselle rekisteröidylle, tekoälyalalla toimivalle Edgevolt Europe & Nordic Ltd -yritykselle. Vastineeksi Cindrigo sai hallintaansa tytäryhtiön (jonka nimeksi tuli myöhemmin Cindrigo Finland oy) ja siirsi Suomen toimintonsa Kaipolasta Heinolaan, vedoten pienempiin vuokrakuluihin.

Konkurssi: Syyskuun 30. päivänä Kaipolan Energia asetettiin konkurssiin alueen omistajan (Kaipola Green Port) hakemuksesta maksamattomien sähkö- ja vuokrasaskujen vuoksi. Samalla 50 vuoden vuokrasopimus purettiin.

2. Osapuolet ja roolit

Kaipola Green Port oy: Tehdasalueen omistaja, jota edustaa toimitusjohtaja Matti Inkovaara. Kyllästyi maksamattomiin laskuihin ja ajoi yhtiön konkurssiin saadakseen tilanteelle päätepisteen.

Kaipolan Energia oy: Kohdeyritys, jonka oli määrä pyörittää jätevoimalaa. Taloudellinen tilanne oli heikko (vuonna 2025 liikevaihto 209 000 euroa ja tulos 71 000 euroa tappiollinen).

Cindrigo: Brittiläinen energia-alan yhtiö, joka luopui Kaipolan Energian osakkeista juuri ennen konkurssia ja keskitti toimintansa Heinolaan.

Edgevolt / Cindrigo Finland / Fuelwood Finland: Kyprokselle rekisteröity tekoälyalan yritys ja siihen kytköksissä olevat yhtiökuviot, joiden ympärillä on pyörinyt nimenmuutoksia ja päällekkäisiä hallituksen jäseniä.

3. Keskeiset havainnot ja epäkohdat

Taktinen omistajanvaihdos ennen konkurssia: Alueen omistajan edustaja Matti Inkovaara arvioi suoraan, että Cindrigo halusi heinäkuun yritysjärjestelyllä "päästä eroon" Kaipolan Energian osakkeista ja vastuista juuri ennen väistämätöntä konkurssia. Ajankohta (omistajanvaihdos heinäkuussa, konkurssi syyskuun lopussa) tukee vahvasti epäilystä siitä, että kyseessä oli tietoinen riskeistä irtautuminen.

Liiketoiminnan kannattamattomuus: Jätevoimalaa ei saatu koskaan käyntiin, ja Inkovaaran mukaan se olisi tuskin muutenkaan pyörinyt kannattavasti, koska alueella ei ole riittävästi lämmön hyödyntäjiä (pelkkä sähköntuotanto ei olisi ollut kannattavaa).

Monimutkainen ja sekava yhtiöverkko: Jutussa tuodaan esiin runsaasti yritysten nimenmuutoksia (Edgevolt Finland, Cindrigo Finland, Fuelwood Finland) sekä sitä, että samat henkilöt ovat istuneet eri aikoina eri yhtiöiden hallituksissa. Tämä viittaa siihen, että taustalla on häärännyt sama taustavaikuttajien piiri, joka on siirrellyt resursseja ja vastuita yhtiöstä toiseen.

Yhteenveto

Tapaus on tyypillinen esimerkki monimutkaisesta ja epäonnistuneesta teollisesta hankkeesta, jossa ulkomaiset toimijat (Cindrigo) ovat pyörittäneet paperilla suuria suunnitelmia (50 vuoden sopimus), mutta todellisuus on ollut taloudellisesti kestämätöntä. Kun laskuja alkoi kertyä ja toiminta jäi pelkäksi puheeksi, vastuista pyrittiin vapautumaan mutkikkaiden omistusjärjestelyjen ja ulkomaisten pöytälaatikko- / tekoäly-yrityskytkösten kautta, kunnes paikallinen kiinteistönomistaja katsoi tilanteen riittäväksi ja katkaisi pelin konkurssihakemuksella.

Blogin kävijämäärä ylitti 60.000 kävijää/kk

Olen tässä aina välillä seurannut blogini kävijämäärää. Nyt 9/2026 se ylitti ensimmäisen kerran 60.000 kävijää kuukaudessa rajapyykin. Trendi on exponetiaalisessa nousussa, mutta miksi?

Corsairin toiminta Jämsässä ja sen herättämät epäselvyydet

Ylen tekemän selvityksen mukaan Keski-Suomessa Jämsässä toimiva Corsair-verkosto herättää vakavia kysymyksiä ja muistuttaa monin tavoin tyypillistä verkostomarkkinointihuijausta. Yritys markkinoi näyttävästi pelastavansa maailman muovijätteeltä pyrolyysimenetelmän avulla ja tarjoavansa sijoittajille valtavia tuottoja omien CSR-tokeneittensa kautta.

Tarkasteltaessa yhtiön toimintaa, taloustietoja ja taustoja paljastuu kuitenkin lukuisia ristiriitaisuuksia ja varoitusmerkkejä.

Keskeiset havainnot Corsairin toiminnasta

• Pyrolyysimenetelmän haasteet: Corsair hyödyntää Jämsässä rumpu-uunilaitteita, jotka ovat laajasti saatavilla esimerkiksi kiinalaisesta Alibaba-verkkokaupasta. Vaikka yritys väittää prosessinsa olevan poikkeuksellisen tehokas (tuhannesta kilosta muovia tuhat litraa öljyä), asiantuntijoiden mukaan pyrolyysiöljyn tuottaminen on yleisesti osoittautunut taloudellisesti vaikeaksi, sillä sen valmistuskustannukset ovat huomattavasti neitseellistä öljyä korkeammat.
• Hämärä kryptovara (CSR-token): Yhtiö markkinoi virtuaalivaluuttaansa tulevaisuuden arvo-omaisuutena, jonka arvon luvataan nousevan pilviin. Tokeneita ei kuitenkaan löydy yleisiltä kauppapaikoilta, eikä sillä ole vaadittuja Finanssivalvonnan tai muiden eurooppalaisten viranomaisten hyväksyntöjä. Useat maat, kuten Italia, Belgia ja Itävalta, ovat puuttuneet Corsairin markkinointiin ja sulkeneet siihen liittyviä sivustoja.
• Taloudelliset ristiriitaisuudet: Corsair Finlandin tilinpäätöksissä on outoja piirteitä: yrityksellä on miljoonien eurojen edestä laitteistohankintoja ilman poistomerkintöjä, kasvanut työntekijämäärä ilman palkkakuluja tai vuokria, eikä sillä ole virallisten tietojen mukaan lainkaan liikevaihtoa. Emoyhtiö Alankomaissa puolestaan on jättänyt toimittamatta lakisääteisiä tilinpäätöksiään, mikä on maassa rangaistava teko.
• Kyseenalaiset avainhenkilöt: Yhtiön johdossa ja verkostossa toimivilla henkilöillä on taustallaan kyseenalaisia liiketoimia. Esimerkiksi keskeisenä verkoston jäsenenä esiintyvällä Andrea Ceriolla on Italiasta lainvoimainen vankeustuomio luvattomien sijoituspalvelujen markkinoinnista ja korkeiden voittomahdollisuuksien lupaamisesta Corsairin nimissä. Suomen-yhtiön toimitusjohtajalla Jussi Salorannalla puolestaan on taustaa Onecoin-pyramidihuijauksesta tunnettujen henkilöiden kanssa, eikä hän maksa veroja Suomeen.
• Paine rekrytointiin: Liiketoimintamalli perustuu vahvasti verkostomarkkinointiin, uusien myyjien värväämiseen, ohjelmistojen (kuten sovellusten) myyntiin sekä siihen, että jäseniä kehotetaan sokeasti uskomaan yrityksen menestykseen kritiikistä huolimatta.

Johtopäätökset

Vaikka Corsair luo julkisuudessa ja tilaisuuksissaan kuvaa miljoonaluokan kansainvälisestä menestystarinasta ja vihreästä siirtymästä, todellisuudessa toiminnasta puuttuu läpinäkyvyys. Tosiasiallinen tuotanto Jämsässä, kryptovaran todellinen arvo ja emoyhtiön taloustiedot eivät kestä kriittistä tarkastelua. Toiminta muistuttaa enemmän aggressiivista verkostomarkkinointia ja kuluttajien houkuttelua kuin vakaata teollista liiketoimintaa.

Winda Energy Oy taustat

Winda Energy Oy on suomalainen uusiutuvan energian (tuuli- ja aurinkovoiman) hankekehittäjä, joka perustettiin alun perin vuonna 2011 nimellä Winda Power. Yhtiö on kasvanut merkittäväksi toimijaksi Suomen tuulivoimamarkkinoilla, ja sillä on käynnissä useita kymmeniä hankealoja eri puolilla maata.

Kun tarkastellaan yhtiön taustoja, omistussuhteita ja mahdollisia ”hämäryyksiä” tai kriittisiä näkökulmia analyyttisesti, esiin nousee muun muassa seuraavia tekijöitä:

1. Taustat ja omistusrakenne

• Pääomistaja: Winda Energyn taustalla on tsekkiläinen pääomasijoittaja ja miljardööri Tomáš Krsek.

• BHM Group / Green Horizon Renewables: Krsek hallinnoi sijoituksiaan muun muassa BHM Group -sijoitusyhtiön (ja sen uusiutuvaan energiaan keskittyvän BHM Renewables / aiemmin Green Horizon Renewables) kautta.

• Yrityskauppa: Krsekin sijoitusrahasto osti tuolloisen Winda Powerin enemmistöosuuden vuonna 2018, minkä jälkeen yhtiön nimi muutettiin Winda Energyksi.

2. Onko taustoissa tai toiminnassa jotain ”epämääräistä”?

Varsinaista laitonta tai suoraan hämärää rikollisuutta Winda Energyn taustalla ei ole, mutta yhtiön toimintaan ja ulkomaiseen omistuspohjaan liittyy piirteitä, jotka herättävät kansalaiskeskustelua ja kriittisiä huomioita:

• Ulkomainen pääoma ja intressit: Vaikka yhtiö operoi suomalaisella nimellä ja paikallisia hankeideoita vieden, sen taustalla on keskieurooppalainen miljardööriomisteinen pääomasijoitusrahasto. Tuulivoimakriitikot ja tietyt luonnonsuojelutahot ovat nostaneet esiin, että näiden toimijoiden strategiana on usein tuottaa vihreää sähköä tai vetyä laajemmin Euroopan tarpeisiin (esimerkiksi siirtymäverkkojen tai teollisten investointien kautta), eikä niinkään ensisijaisesti varmistaa pelkkää Suomen kansallista energiaomavaraisuutta.

• Pääomasijoittajien luonne: BHM Group on tyypillinen pääomasijoittaja, joka hakee uusiutuvan energian hankekehityksellä kaupallista tuottoa. Pääomasijoittajavetoisessa hankekehityksessä on tavallista, että projekteja kehitetään alkuvaiheessa (maanhankinta, YVA-menettelyt, kaavoitus) ja ne saatetaan myöhemmin eteenpäin suuremmille energiayhtiöille tai rahastoille, kun arvo on kasvanut. Tämä herättää toisinaan närää paikallisasukkaissa, jotka kokevat ulkomaisten omistajien vievän tuotot ja luonnonvarojen hyödyt muualle.

• Laaja hankekehitys vs. toteutukset: Kuten monet muutkin saman kokoluokan hankekehittäjät, Winda Energy pitää portfoliossaan valtavaa määrää hankkeita eri puolilla Suomea (Pohjanmaalla, Lapissa, Keski-Suomessa jne.). Kaikkia suunnitteilla olevia tuuli- ja aurinkopuistoja ei todellisuudessa koskaan rakenneta, sillä osa kaatuu ympäristöluupiireihin, puolustusvoimien lausuntoihin, kunnalliseen vastustukseen tai kannattamattomuuteen. Tämä ns. "hankkeiden hamstraus" saattaa joskus kuormittaa kuntien hallintoa ja herättää paikallisissa maanomistajissa epäilyksiä.

Yhteenveto

Winda Energyn taustoissa ei ole kyse mistään rikollisesta tai salatusta hämäryydestä, vaan kyseessä on tsekkiläisen miljardöörin pääomalla pyörivä kansainvälinen uusiutuvan energian hankekehitysyhtiö.

Kritiikki yhtiötä kohtaan kumpuaa samasta ilmiöstä kuin muunkin ulkomaisen tuulivoimainvestointipääoman kohdalla: suomalainen tuulivoimapotentiaali kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia korkean tuottopotentiaalin vuoksi, ja paikalliset asukkaat voivat kokea vieraat sijoittajataustat ja suuren mittakaavan hankkeet vieraiksi.

Jämsän uuden liikuntahallin kustannusarvio noussut – Hanke herättää keskustelua

Jämsän uuden liikuntahallin kustannusarvio on herättänyt keskustelua sen jälkeen, kun hintaarvio nousi noin 9–9,5 miljoonaan euroon. Vuoden 2025 taloussuunnitelmassa hankkeelle oli varattu noin 4,6 miljoonaa euroa, joten hinta on kasvanut merkittävästi suunnitellusta.

Kustannusten kasvu ja tarvittavat selvitykset
Merkittävä hinnanmuutos on nostanut esiin vaatimuksia hankkeen huolellisemmasta tarkastelusta ennen lopullisia päätöksiä. Keskustelussa on tuotu esille, että noin 10 miljoonan euron investointi on Jämsän kokoiselle kunnalle huomattava taloudellinen ponnistus, jonka vuoksi sen todelliset kustannukset ja hyödyt halutaan arvioida perusteellisesti.

Esitettyjen näkökulmien mukaan ennen rakentamispäätöstä tulisi selvittää kattavasti:

• Hankkeen tarkka eritelty kustannusarvio (rakennus, pohjatyöt, kunnallistekniikka ja liikennejärjestelyt).
• Hallin tekniset tiedot, kuten kokonaispinta-ala, neliöhinta ja katsomopaikkojen määrä.
• Todellinen käyttötarve suhteessa kaupungin olemassa oleviin sisäliikuntatiloihin
• Vaihtoehtoiset ratkaisut ja vertailu muihin vastaaviin Suomessa toteutettuihin hankkeisiin.

Seuraavat askeleet
Vaikka liikuntahallille saattaa olla tarvetta, hintalapun kaksinkertaistuminen on herättänyt huomiota siitä, vastaako alkuperäinen suunnitelma enää nykyistä tilannetta. Päättäjiltä ja valmistelulta edellytetään nyt avointa ja eriteltyä tietojenjakoa, jotta kuntalaisilla ja päättäjillä on riittävät perusteet arvioida hankkeen taloudellisia vaikutuksia.

Koulut eivät ole vain numeroita paperilla – Länkipohjan ja Koskenpään tulevaisuus vaatii todellista laskutaitoa

Päätöksenteko Jämsän kylien kouluista on tullut pisteeseen, jossa meidän on pysähdyttävä ja katsottava totuutta silmiin. Länkipohjan ja Koskenpään koulujen lakkautusuhkakuvat tuovat mukanaan kylmää kyytiä, mutta vielä kylmempää on huomata, kuinka suppeilla laskuilla tulevaisuuttamme ollaan sahaamassa poikki.

Jos kyläkoulu halutaan sulkea ”säästöjen” nimissä, laskelmat on tehtävä loppuun asti. Pelkkä yhden kiinteistön käyttökulujen poistuminen ei ole todellinen säästö.

Mitä sulkeminen oikeasti maksaa?

Purkamisen ja alaskirjauksen hinta: Koulurakennuksen sulkeminen ei lopu avainten luovutukseen. Tyhjilleen jäävän kiinteistön arvon alaskirjaus ja mahdolliset purku- tai suojelukustannukset lankeavat kuntalaisten maksettaviksi kerralla.

Koulukuljetusten pomppaavat laskut: Lapset eivät katoa minnekään, vaikka koulu suljettaisiin. Heitä aletaan vain kuskata pitkien matkojen päästä toisaalle. Koulukuljetusten kustannusten kasvu syö nopeasti kuvitellut säästöt, ja samalla hiilijalanjälki kasvaa.

Päiväkotirumban piilokulut: Monessa kylässä koulu ja päiväkoti muodostavat saumattoman, elävän sydämen. Jos koulu lakkautetaan, päiväkoti saatetaan joutua siirtämään pienempiin tiloihin. Syntyy uusi lasku: uusien päiväkotitilojen rakentamisen tai vuokraamisen kustannukset nielevät euroja ennennäkemättömällä tahdilla.

Kohtuuttomat koulumatkat: Lapsiemme hyvinvointi ei ole neuvottelukysymys. On varmistettava, että koulumatkat pysyvät lain sallimissa ja lapsen jaksamisen kannalta inhimillisissä rajoissa. Tuntien istuminen bussissa ei korvaa turvallista, lähellä olevaa oppimisympäristöä.

"Kyläkoulu on paljon enemmän kuin seinät ja katto. Se on kylän elinvoiman pulssi, lapsiperheiden vetovoimatekijä ja yhteisöllisyyden kivijalka."

Kun laskimme yhteen kaikki nämä todelliset kulut – purut, remontit, kuljetukset ja uudet tilat – käy ilmi karu totuus: lakkautus ei säästä mitään. Se siirtää rahaa paikasta toiseen ja köyhdyttää koko Jämsää.

Älkäämme tehkö peruuttamattomia virheitä laskelmilla, joissa näytetään vain puolet totuudesta. Vaaditaan päättäjiltä rehellistä, pitkäjänteistä ja ihmisläheistä talouslaskelmaa, joka ottaa huomioon koko yhteisön tulevaisuuden.

Miten me voimme katsoa lapsiamme silmiin ja sanoa, että heidän koulunsa suljettiin?

Vihreä siirtymä vaatii tekoja – ei pommeja maanomistajien tulevaisuuteen

Suomeen nousevassa aurinkovoimabuumissa on valtavasti hyvää: se tuo elinvoimaa maaseudulle, edistää puhdasta siirtymää ja lisää kotimaista energiatuotantoa. Kun maaseudulle suunnitellaan satojen hehtaarien jättimäisiä aurinkopaneelikenttiä, puhutaan merkittävistä investoinneista. Paikallisen päätöksenteon ja maanomistajien pöydissä on kuitenkin herättävä – ennen kuin ensimmäistäkään paalua lyödään maahan.

Mikä on tilanne silloin, kun aurinkopaneelien käyttöikä 30 tai 40 vuoden päästä päättyy tai jos energiayhtiö ajautuu yllättäen konkurssiin? Koko kansantalouden ja vihreän siirtymän uskottavuuden kannalta on elintärkeää, että vastuut ovat kirkkaat.

Ensinnäkään lasku ei saa koskaan langeta maanomistajan maksettavaksi. On kohtuutonta ajatella, että sukupolvelta toiselle maataan viljellyt tai metsää omistanut perhe voisi löytää itsensä tilanteesta, jossa heidän syliinsä kaatuu miljoonaluokan romuvarasto. Maanvuokrasopimuksissa on oltava mustaa valkoisella: vastuu purkamisesta ja alueen ennallistamisesta on sataprosenttisesti operaattorilla.

Tässä avainasemaan nousevat kunnat ja rakennusluvat. Kunta ei yksinkertaisesti saa myöntää rakennuslupaa 200 hehtaarin teolliselle aurinkopuistolle ilman riittävää, asianmukaisesti mitoitettua purkuvakuutta – esimerkiksi pankkitakausta. Kun kyseessä on satojen hehtaarien jättimäinen kenttä, vakuuden on oltava miljoonaluokkaa, tyypillisesti 4–7 miljoonaa euroa, ei mikään nimellinen muutaman kymmenen tuhannen euron ele.

Nyrkkisääntönä pelkkä purkaminen ja alueen siistiminen maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja per hehtaari, joten liian pieni vakuus jättäisi laskun yhteiskunnan tai maanomistajan maksettavaksi, jos yhtiö tekee konkurssia. Vakuuden on oltava se turva, jolla alue saadaan varmasti palautettua luonnonmukaiseen tilaan. Kunta ei voi eikä saa jättää hylättyä teollisuusaluetta luontoon roikkumaan.

Vihreää siirtymää ei saa rakentaa löyhien lupauksien varaan. Vastuullinen energiatuotanto kantaa vastuunsa alusta loppuun – aina siihen asti, kun viimeinenkin paneeli ja teräsrunko on nostettu maasta. Vaaditaan siis tiukkoja lupaehtoja, vedenpitäviä sopimuksia ja riittäviä miljoonaluokan vakuuksia, jotta maaseudun vihreä energia ei muutamassa vuosikymmenessä muutu yhteiskunnan tai maanomistajien painajaiseksi.

Vetää lonkkaa

Sanonta ”vetää lonkkaa” tarkoittaa lepäämistä, makoilua tai laiskottelua. Sen taustalla on hyvin konkreettinen fyysinen asento ja ruumiillinen ilmaisu.

Mistä sanonta juontaa juurensa?

Kyljelle maata oikaiseminen: Kun ihminen käy pitkäkseen levätäkseen, nukkuakseen tai ottaakseen päiväunet, hän laskeutuu tyypillisesti kyljelleen. Tässä asennossa vartalon paino lepää luonnollisesti lonkan päällä.

Verbin käyttö: ”Vetämisellä” viitataan tässä yhteydessä kehon oikaisemiseen, venyttämiseen tai siirtämiseen vaakasuoraan asentoon. Kun mennään pitkäkseen maata tai sängyn pohjalle, vedetään kroppa lepoon niin, että lonkka ottaa vastaan.

Ilmaisu on vakiintunut suomen kieleen kuvaamaan rennosti otettua taukoa tai työnteon välttelemistä, ja se on ollut pitkään käytössä erityisesti arkikielessä ja sotilaspiireissä. Tuntemattoman sotilaan kaltaisessa sotilaskulttuurissa, jossa lepohetket olivat kortilla ja arvokkaita.

Kuinka jäsenrekisterin kirjoitusvirhe paljastui tekoälyn avulla?

Eräässä jäsenrekisterissä oli virheellinen sähköpostiosoite, minkä vuoksi massaviestini palautuivat jatkuvasti virheilmoituksina yhden henkilön osalta. Kysyin ensin asiasta tuttavaltani, mutta hän ei tuntenut henkilöä. Päätin turvautua tekoälyyn ja pyysin sitä etsimään kyseisen henkilön oikean sähköpostin.

Tekoäly vastasi itsevarmasti: "Eri lähteiden ja tieteellisten julkaisujen (kuten XX-yliopiston tutkimusartikkeleiden) mukaan henkilön virallisena yhteyssähköpostina mainitaan osoite etunimi.sukunimi@plääplääplää.jp."

Kun tutkin sähköpostiosoitetta tarkemmin, jäsenrekisteriä ja tekoälyn löytämää, niin mysteeri ratkesi: n-kirjain oli muuttunut matkan varrella m-kirjaimeksi! Loppu hyvin, kaikki hyvin – oikea osoite löytyi lopulta.

Kuinka kaukana horisontti on? Esimerkkinä soutaja ja rannalla seisoja

Kun ihminen seisoo meren rannalla, hän näkee tiettyyn matkaan asti, ennen kuin Maan pyöreä muoto tulee vastaan ja horisontti katkaisee näköyhteyden. Samalla tavalla merellä soutavan kaverin lakkikin näkyy vain tietyn matkan päähän rannasta katsottuna.

Jotta kaverin punainen lipalakki katoaa näkyvistä, rannalla seisojan katseen "kantama" ja soutajan lakin näkyvyysmatka lasketaan yhteen.

Homma menee käytännössä näin:

• Sinun silmäsi ovat noin 1,7 metrin korkeudella, mikä tarkoittaa, että näet merellä noin 4,6 kilometrin päähän.
• Kaverin lakki on 1 metrin korkeudella, mikä tarkoittaa, että hänen lakkinsa näkyy vastasuuntaan noin 3,6 kilometrin päähän.

Kun nämä kaksi matkaa lasketaan yhteen (4,6 km + 3,6 km), tulokseksi saadaan noin 8,2 kilometriä.

Soutajan täytyy siis soutaa noin 8,2 kilometrin päähän rannasta, jotta hänen punainen lipalakkinsa painuu lopullisesti maan kaarevuuden taakse eikä sitä enää nähdä.

Saunakylä Jämsä 19.9.2026