perjantai 12. huhtikuuta 2024

torstai 11. huhtikuuta 2024

Liito-orava kaupungissa

Luin Aamulehteä 11.4.2024. Sitten törmäsin oheiseen artikkeliin (alla). Piti oikein raapia rähmät silmistä. Liito-orava oli ilmestynyt erittäin korkean rakennuksen eli Torni-hotellin kattoterassille.

Wikipeedia kertoo seuraavaa, otin otteita:

Elinympäristö: Liito-orava viihtyy varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä, jossa on kolopuita kuten haapoja pesä- ja päivänviettopaikaksi sekä lehtipuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja ravinnoksi. Lehtipuusto voi olla kuusimetsässä pieninä ryhminä tai hajallaan. Liito-orava voi elää myös nuorehkossa, 15–20 metriä korkeassa metsässä, kunhan sinne on hakkuun jäljiltä jätetty kolohaapa pesäpuuksi ja varttuneempaa metsää kasvaa enintään 100 metrin päässä. Se voi pesiä myös metsän reunassa tai muutaman metrin päähän aukealle jätetyssä haavassa, tai pihalla, asutuksen lomassa ja kaupunkeihin jätetyssä varttuneessa kuusisekametsikössä.

Liikkuminen:

Liito-orava ylittää liitämällä helposti 50 metrin aukeita kuten sähkölinjoja ja moottoriteitä. Mäen ylärinteestä männynlatvasta ponnistamalla sen on havaittu liitäneen jopa 80 metrin matkoja aukeiden yli. Metsässä sen liitomatkat ovat paljon lyhyempiä. Liito-orava pystyy muuttamaan liidon aikana suuntaansa jopa lähes 90 astetta ja syöksymään kaartaen lähes pystysuoraan alas puun latvustosta sen rungon alaosaan. Maassa liito-orava ei juokse. Se voi käydä korkeintaan metrin päässä puun rungosta. Jos liito jää lyhyeksi, liito-orava loikkii maassa viimeiset metrit puuhun

Suojelu:

Liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

Sitten...
  • Miten ihmeessä se liito-orava on päässyt Torni-hotellin yläterassille?
  • Mistään puusta se ei ole korkean rakennuksen katolle liitänyt.
  • Rakennuksen lähellä ei ole juurikaan puita.
  • Alueella ei ole juurikaan puita, miten se olisi puusta puuhun sinne päässyt.
  • Metsä-alueet ovat kaukana rakennuksesta.
  • Onkohan liito-oravalle tullut kuitenkin jano tai ns. viinan himo - kiipesi terassille?
Lopuksi totean, että täällä Metsä-Suomessa kaikki liito-oravalle otollisetkin alueet säästetään ja liito-oravat elävät onnellisina.

Ei muuta kuin hotelli purkuun, kun on liito-oravareitillä ja mahdollisesti pesimäkohde.



Ja Aamulehdessä juttu jatkui vielä 12.4.2024.

keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Blogin kirjoittamisen arkea

Blogikirjoittajana on paljastettava itsensä. Kaikki tietävät kuka kirjoittaja on. Toisinaan tekstiä syntyy pulppuamalla, jopa myrskyten. Välillä alitajunta ei tuota yhtään mitään, ei sitten kerrassaan mitään. Silloin ei ole kirjoittamisen aika. On vain odotettava sopivaa hetkeä.

Teksti syntyy monesti ajatuksen virrasta. Välillä ammutaan hieman yli kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Toisinaan ammutaan suoraan kohti, osumia välttäen. Joskus räväkkä ja yliampuva piristää. Välillä on hyvä vetää ihan riman alta, mutta navan alle ei sovi mennä. Monia kirjoitukset ärsyttävät, mutta faktat on tarkoitus olla selventäviä. Kiitoksiakin on rullut runsaasti.

Moni teksti syntyy faktan perusteella. Fiktiotakin voi välillä heittää sekaan. Hulvattomastikin voi välillä esiintyä. Tiettyjä niin sanottuja totuuksia voi aivan avoimesti ihmetellä kysymysten muodossa. Voi hämmästellä maailman menoa.

Humorismi on vaikein laji. Silloin tosikko rypyttää otsaansa. Tätä vältän vaikeusasteen takia.

Mutta jatkan omaa linjaani pääsääntöisesti faktojen muodossa - intuitiolla ja tunteella sekä omalla tavallani.

tiistai 9. huhtikuuta 2024

Hiekka-akku

Mikä se on?

Hiekka-akku on ekologinen innovaatio, joka tuo meidät askeleen lähemmäksi hiilineutraalia kaukolämpöä. Maailman ensimmäinen kaupallinen ratkaisu varastoi sähköä hiekkaan noin 500–600 asteisena lämpönä, joka voidaan johtaa kaukolämpöverkkoon. Hiekka-akulla voidaan pienentää teollisuuden energiakustannuksia sekä energian saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin liittyviä riskejä.

Miten se toimii?

Hiekka-akkua voi käyttää missä tahansa sähköverkon alueella, ja hiekka on materiaalina kestävää ja edullista. Varsinainen lämpövarasto on terässäiliö, jonka sisälle asennetaanu automaattinen lämmönsiirtojärjestelmä. Säiliö täytetään hiekalla ja lämpövarasto yhdistetään sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin.

Miten sitä voidaan käyttää?

Hiekka-akun tarjoaman korkean lämpötilan avulla voidaan korvata esimerkiksi teollisessa uunissa käytettävää neste- tai maakaasua. Hiekka-akku toimii myös kohteissa, joissa ei muuten saada hyödynnettyä edullista yösähköä tai joissa päästövähennysten saavuttaminen on korkean lämpötilan tarpeen vuoksi vaikeaa. Hiekka-akun käyttöön voidaan valita sähkönhinnaltaan viikon edullisimmat tunnit.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Ilmanlämpöpumppu ja sen tuoma säästö

Tarkastellaan, mitä säästöä tuo 2 ilmalämpöpumppua omakotitalossa. Sininen käyrä on "nolla" ilmalämpöpumppua ja oranssi kaksi. Jotta eri kuukaudet ovat vertailukelpoisia, niin sähkönkulutusta tulee tarkastella kuukausittain ja kuukauden keskilämpötiloissa.

Arvot on todellisia kulutusarvoja eri kuukausina ja lämpötila on Elenian nettisivulla esitetty kuukauden keskilämpötila.

Otetaan tarkastelun kohteeksi kaksi eri lämpötilaa eli 0 C ja - 10 C.

0 C

  • kulutus laski noin 600 kWh kuukaudessa
  • tämä on euroina noin 100 €

- 10 C

  • kulutus laski noin 700 kWh kuukaudessa
  • tämä on euroina noin 115 €
Tarkastelussa sähköenergian painotettu hinta on noin 9,8 snt/kWh. Sähkön siirtohinta on Elenian päivä- ja yösiirtotariffin mukaan.

No täytyy lopuksi todeta, että takaisinmaksuaika on 3,5 - 4 vuotta, Eli sitten vasta alkaa säätöjä tulemaan. Että juhlitaan sitten myöhemmin, kun sen aika.

lauantai 6. huhtikuuta 2024

Paikallinen ja alueellinen uutisointi

Olen tässä vuosia seurannut paikallista ja alueellista uutisointia. Viime vuosina on paljon kirjoitettu hyvinkin erilaista asioita. Se tässä on mielenkiintoisinta, että journalistin tulisi käsitellä asioita puolueettomasti ja totuuspohjaisesti sekä kaikista näkökulmista.

Nyt kuitenkin journalismista ei toisinaan ole tietoakaan. Asiat esitetään yhdestä näkökulmasta katsottuna. Pienen faktantarkistuksen jälkeen asiat on helposti todettavissa olevan toisin kuin lehdistölle oli kerrottu.

Hullunkurisinta tässä on, että monesti asiat on kirjoitettu kuin se on toisaalla kirjoitettu sen enempää ottamatta asioista selvää. Tai sitten visionäärien ja utopistien kaikki suusta tulema puhe on uutisoitu aivan sellaisenaan.

Alueellamme ei ole kuin muutama journalisti. Valitettavasti. Loput ovat "toimittajia".

En malta olla toteamatta seuraavaa:
"Journalismin ammattikunnassa toimittajien tehtävänä on toimia totuuden tulkkeina."
Eräs journalismin määritelmä:
"Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa."
Jään kaipaamaan tutkivaa journalismia. Tutkiva journalismi on syvälle luotaavaa journalismia, jonka tarkoituksena on tuoda julkisuuteen yleisen edun kannalta merkittäviä asioita, jotka on salattu joko tahallisesti tai tahattomasti.

perjantai 5. huhtikuuta 2024

Journalismin periaatteet - Totuuden tulkki

Journalismin ammattikunnassa toimittajien tehtävänä on toimia totuuden tulkkeina.

Ihan kaikkeen en usko, mitä lehdessä lukee. Käytän omaa ja lainaan kaverilta saatua järkeä. Poimin pari kohtaa Keski-Suomen maakuntalehdestä.

Jätteitä ei voi noin vain polttaa voimalaitoksessa. Toimintaan tarvitaan lupa ja se ei ole vireillä AVI:n sivuilla. https://ylupa.avi.fi/fi-FI



Ympäristölupa ei ole vireillä AVI:n sivuilla. https://ylupa.avi.fi/fi-FI Voihan olla, että se on tekeillä ko. yrityksessä, mutta sitä ei ole vireillä luvan antavalla viranomaisella.


Toivotan kaikki yritykset tervetulleeksi Kaipolaan.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2024

Journalismi - totuuden tulkki

Journalismin ammattikunnassa toimittajien tehtävänä on toimia totuuden tulkkeina.

Demokratian peruskivenä toimiva totuus vaatii toimittajia seisomaan jokaisen kirjoitetun sanan takana ja varmistamaan, että tarinat ovat perusteltavissa ja tarkistettavissa faktoilla.

Totuuden puolustaminen on ensisijainen tehtävä journalisteilla. Tämä edellyttää faktoihin perustuvan tiedon tarkistamista ja välittämistä.

Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa.

tiistai 2. huhtikuuta 2024

Neljän kriteerin lemmikit

Aikoinaan, kun lapset halusivat lemmikkiä, niin kriteerit olivat seuraavat:

  1. Ei karvoja
  2. Ei kynsiä 
  3. Ei kuolaa
  4. Ja pärjää kaksi viikkoa kotona yksinään

Tiukat oli kriteerit. Oltiin kotoonta paljon pois, niin kriteerit olivat käytännön sanelemat.

No hellyin hieman annetuissa kriteereissä ja kolme gerbiiliä tuli taloon. Asuivat lasiakvaariossa kiltisti sulassa sovussa. Noin kolmen vuoden jälkeen aika niistä jätti.

No kalat olisi ollut myös yksi vaihtoehto lemmikeiksi.

Hippulat vinkuu tai hippulat vinkuen

Vauhdikasta menoa kuvaavat sanonnat, joissa puhutaan hippuloiden vinkumisesta, ovat tulleet suomen kirjakieleen kansankielestä 1900-luvun alussa. Varhaisimmissa esimerkeissä ne kuvaavat usein rattailla ajamista. – Itse hippula-sanan merkityksestä ei tässä sanonnassa voi sanoa mitään varmaa.

Yleensä on ajateltu, että sanonta ”hippulat vinkuen” liittyy jotenkin ajelurattaissa oleviin kärkiin: kun ajaa kovaa, tuuli vinkuu niistä. Joidenkin mielestä hippulat taas ovat rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita, tupsuja tai kulkusia.

maanantai 1. huhtikuuta 2024

Kaupunginvaltuusto on Jämsän ylin päättävä elin

Kaupunginvaltuusto on Jämsän ylin päättävä elin. Se valitaan kuntavaaleissa joka neljäs vuosi. Kaupunginvaltuuston vastuulla ovat kaupungin toiminta ja talous.

Valtuusto päättää kaupungin toimintaa säätelevästä hallintosäännöstä, Jämsän toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista kaupunkistrategiassa sekä jokavuotisesta kaupungin talousarviosta eli tavoitteiden asettamisesta ja rahan jakamisesta eri kaupungin toimintoihin.

Valtuusto päättää mitä toimielimiä kunnassa on, niiden kokoonpanon, sekä sen miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.

eFatbike - Saunakylä / Himos

Keli oli muutaman asteen plussalla ja keli oli harmaa. Ensin suuntasin Moiskalantielle ja ajelin sitä aina Ruonanlahdentielle saakka. Se olikin puoliksi lumen peitossa, koska on sen verran takapäiväinen paikka. Jatkoin siitä Pataniementielle. No rapanen oli sekin, niin kuin oli kaksi edellistä, Moiskalantie ja Ruonanlahdentie. Rapaantumatta yritin ajaa. Loppumatka menikin Patajoen- ja Säyryläntietä. Lopuksi ajelin keskustan läpi Pispalaan.

Oli niin sanotusti melkein katuharjakeli. Eli se on semmoinen keli, kun kotipihaan pääsee, niin täytyy selkämys katuharjalla puhdistaa. 

Matka 31,9 km

Reitti https://share.trailmap.fi/3518920504603


lauantai 30. maaliskuuta 2024

Jämsä - Asukasluku vähenee ja henkilöstömäärä lisääntyy

Tarkastellaan hieman Jämsän kaupungin tilinpäätöstä 2023 ja siinä esitettyjä henkilötyövuosia ja henkilöstökustannuksia. Lisäksi katsotaan paljonko kaupungin asukasluku on laskenut. Tarkastelussa on vuosien 2020 ja 2023 lukuja. Tällöin yksittäisten vuosien heilahtelut eivät häiritse tarkastelua.

Jämsän henkilötyövuodet oli yhteensä 2020 605,4. Vuonna 2023 määrä oli 627,3. Lisäystä oli 21,9. Prosenteissa tämä on 3,6 %. Kuva 1, Henkilöstökertomus 2023, s. 8.

Henkilöstökustannukset on noin 34,7 M€ vuonna 2023 ja kun työntekijöiden määrä tiedetään, niin se tekee yhden henkilön keskimääräiseksi kustannukseksi 55.318 €. Tieto otettu tilinpäätöksestä 2023, s. 168. 

Asukasluku oli vuonna 2020 19887 ja 2023 19175 eli laskenut 712 asukkaalla. Tämä on prosenteissa 3,6 %. Tämä tarkoittaa henkilötyövuosina 21,7 eli henkilöstömäärän olisi pitänyt laskea tuon verran asukasluvun laskiessa. Tiedot on otettu googlettamalla.

Henkilötyövuosien lisäys tarkoittaa 1,2 M€ ja asukasluvun vähennys 1,2 M€. Kokonaisuutena henkilöstömäärä on ns. pöhöttynyt 2020-2323 noin 2,4 M€ edestä, kun sitä suhteutetaan asukasluvun laskuun. Kuva 2

Yhtälö ei toimi, kun kunnallisveroa maksavien määrä laskee ja henkilöstömäärä vain kasvaa.

Selkeä palaute kuntalaisilta on tullut. Henkilöstömäärän vähentäminen pitää käyttää ennen palvelujen karsimista. 

Kuva 1

Kuva 2

eFatbike - Jämsänkoski / Jämsä / Himos

Se oli vaan lähdettävä polkemaan. Ensin suuntasin Mellansuoraa Jämsänkoskelle. Sieltä palasin Jämsään Myllymäen ja Miekkainpetäjän kautta. Seppolasta suuntasin Ruotsulaan ja edelleen Himokselle. Palasin Pispalaan Haapajoen kautta.

Taas tuli todettua, että metsäisillä kohdin tie oli vielä jäässä. Myös hyvän pirikellon tarve tuli havaittua, oli muuten kovassa käytössä.

Reitti  https://share.trailmap.fi/6642534385237

Matka 30,7 km 

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Pääsiäisviikko

Pääsiäisviikon (piina- /hiljaisenviikon) päivien nimet ovat
  • palmusunnuntai,
  • malkamaanantai,
  • tikkutiistai,
  • kellokeskiviikko,
  • kiirastorstai,
  • pitkäperjantai,
  • lankalauantai ja
  • ensimmäinen pääsiäispäivä ja
  • toinen pääsiäispäivä.
Viikkoloru
Maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin, keskiviikkona keitto keitettiin, torstaina tupaan kannettiin, perjantaina perheelle annettiin, lauantaina liemi latkittiin, sunnuntaina suu pyyhittiin.

Jämsän kouluverkko esitettynä lukuisina numeroina


Tarkastellaan hieman jämsäläistä kouluverkkoa ja sivistystoimea erilaisten numeroiden valossa, koska se kertoo meille asioita. 

Jämsäläiset ovat levittäytyneet varsin laajalle alueelle ympäri pitäjää. Seppolan keskustataajamassa on 36 % asukkaista ja Jämsänkoskella 27 %. Loput eli 37 % asuu pientaajamissa, maaseutukylissä ja haja-asutusalueella. Kuva 1.

Otetaan vertailuryhmäksi Jämsän kokoisia kuntia. Siinä vertailuryhmässä on 75 kuntaa. Kun verrataan koulujen määrä suhteessa kunnan pinta-alaan, niin Jämsän kouluverkko on yhdeksänneksi harvin. Jos olisi kolme koulua lakkautettu, niin olisi oltu jo mitalisijoilla. Kuva 2.

Vertailuryhmässä 75 kunnan joukossa Jämsän asukaskohtaiset perusopetuksen kustannukset ovat pienimmästä päästä, 950 €/asukas. Olemme tämän mukaan selkeästi parhaassa kolmanneksessa. Kuva 3.

Sivistyksen nettokäyttökustannukset on tällä hetkellä vertailuryhmässä yhdeksänneksi pienimmät. Tässä tarkastelussa on 15.000-30.000 asukkaan kunnat. Eli hyvin meillä pyyhkii. Kuva 4.

Jämsä on kokonaisuus, samoin sen kouluverkko. Tästä kokonaisuudesta löytyy aivan varmasti aineksia muuhunkin kuin "kyläkoulut nurin" -ratkaisu. Kuva 5.

Jos 75 kunnan joukkoa vertaillaan keskenään, niin peruskoulun oppilaskohtaiset toimintamenot suhteessa kunnan peruskoulujen määrään on kuin haulikolla ammuttu parvi. Eli muut tekijät vaikuttavat kustannustason suuruuteen. Jämsän oppilaskohtainen kustannus on jopa jonkin verran vertailuryhmän keskiarvoa pienempi. Kuva 6.

Kymmenessä vuodessa alle 15-vuotiaat on vähentynyt 950:llä. Oleellisempaa on se, että Jämsässä asuvat työlliset on laskenut 1350:llä ja työpaikat 1650:llä. Tähän jälkimmäiseen tulisi keskittyä ja pureutua, koska se on itse ongelman ydin. Kuva 7.

Mitä suurempi on lapsiperheiden osuus, niin sitä enemmän maksetaan kunnallisveroa. Näin kertoo tilastot. Nämä tiedot ovat Verohallinnon tilastotietokannasta ja Tilastokeskuksen Paavo postinumerotietokannasta. Kuva 8.

Perusopetuksen kustannukset Jämsässä on 995 €/as. Keski-Suomessa vastaava luku on 1044 ja Suomessa 1048. Tämä kertoo siitä, ettei kyläkoulut ole tätä laivaa upottanut. Olemme tehokkaita, vaikka meillä on kyläkouluja. Myös esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta olemme selkeästi kärjessä, kun Keski-Suomeen ja Suomi-tasoon vertaa. Kuva 9.

Näin numeroiden valossa ja näin asiat esitettynä olemme jo nyt tehokkaita tai erittäin tehokkaita. 

Ohessa on esitetty kuvaruutukaappauksina ne dokumentit, joista olen tiedot poiminut. Lukuarvot on koostettu erilaisista virallisista ja valtakunnallisista tiedoista, mitä netin ihmeellisestä maailmasta on saatavilla.


Kuva 1.


Kuva 2



Kuva 3.


Kuva 4.


Kuva 5.


Kuva 6.


Kuva 7. 


Kuva 8.


Kuva 9. 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

eFatbike - Jämsä / Jämsänkoski / Jämsä

Nollakeliä oli ilmassa ja päätin aloittaa pyöräilykauden. Asfaltin pinta oli tumma ja se saattoi olla joko märkä tai jäinen. Siinä se sitten meni jännittäessä ja polkiessa. Jokaisen ns. märän kohdassa laitoin kiittimet ristiin ja menin varoen. Tulihan kierrettyä ns. Jämsänjoen lenkki. Ensin ajelin Pispalasta Jämsänkoskelle ja toista puolta takaisin. 

Yks koiran ulkoiluttaja meni pitkällä hihnalla samaan suuntaan. Vaikka kuinka soittelin kelloa, niin mitään ei ukko reagoinut. Kohdalle, kun pääsin, niin johan se saksanpaimenkoira yritti innokkaana tavoitella maukasta pohjettani. No onneksi ei pärjää ja hilpasin ohitse. Kuten luit, niin mielikuvitukseni on varsin vilkas. 

Trailmap:n karttalinkki https://share.trailmap.fi/13232105837434

Matka 15,9 km

Eturistiriitatilanne vai ei - Jämsä ja Hyvinvointialue

 Käydään ensin läpi ketkä istuvat missäkin toimielimessä.

Jämsän kaupunginhallituksessa on seuraavat henkilöt:
  • Ahola Lotta
  • Frisk Joni
  • Lahtinen Merja
  • Lähdesmäki Antti
  • Mennala Anssi
  • Patronen Ulla
  • Poti Jorma
  • Rajala Sanna
  • Salminen Ilkka
Jämsän kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista Jämsän parhaaksi.

Sitten seuraavat henkilöt ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettuina:
  • Ahola Lotta
  • Haaparanta Jukka
  • Lahtinen Merja
  • Peltonen Tuula
  • Poti Jorma
  • Rajala Sanna
Hyvinvointialueen aluevaltuutettujen tehtävänä on päättää asioista hyvinvointialueen parhaaksi.

Lisäksi Keski-Suomen aluehallituksessa on seuraavat henkilöt:
  • Ahola Lotta
  • Haaparanta Jukka
  • Poti Jorma, vara
Sitten kun koostetaan, että missä luottamustehtävissä seuraavat henkilöt istuvat hyvinvointialueella ja Jämsässä.
  • Ahola Lotta, aluevaltuusto ja -hallitus, kaupunginhallitus ja -valtuusto
  • Haaparanta Jukka, aluevaltuusto ja -hallitus, kaupunginhallitus ja -valtuusto
  • Lahtinen Merja, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto
  • Peltonen Tuula, aluevaltuusto, kaupunginvaltuusto
  • Poti Jorma, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto
  • Rajala Sanna, aluevaltuusto, kaupunginhallitus ja -valtuusto
Ajetaanko nyt sitten jämsäläisten vai hyvinvointialueen etuja?
Onko olemassa jotain ristiriitaa?

Helsingin Sanomissa kirjoitetaan seuraavasti:
Esteellisyys muodostuu hyvinvointialueen tulkinnan mukaan siitä, että eri pallilla sama poliitikko ajaa erilaisia etuja.

Oman kunnan hallituksessa saman päättäjän pitäisi ajaa kaupunkinsa etua ja aluehallituksessa koko hyvinvointialueen etua. Nämä edut voivat olla joskus ristiriidassa keskenään. 
Hyvinvointialueen päättäjille neuvontaa tarjoava hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, on suositellut, että kunnan tärkeimmät päättäjät jättäytyisivät hyvinvointialueen päätöksenteosta pois silloin, kun siellä käsitellään heidän kuntansa asioita. Jäävääminen koskisi hallitus- tai lautakuntatason päätöksiä. Lopulliset päätökset tekee aluevaltuusto.

Erityisesti edut voivat olla ristiriidassa, kun päätetään palveluverkosta eli siitä, mitä terveydenhuoltoa tarjotaan missäkin. Kunnat omistavat terveydenhuollon kiinteistöjä ja valvovat asukkaidensa etuja.

Voi syntyä esimerkiksi tilanne, jossa kunnan ainoan terveysaseman lakkauttaminen olisi hyvinvointialueen näkökulmasta hyvä asia, vaikka se olisikin kunnan etujen vastaista.

Pohjalainen ei näe, että tilanteesta muodostuisi juridista jääviysongelmaa.

”Kyseessä ei ole juridisesti pätevä suositus, vaan se perustuu enemmän moraaliin”, Pohjolainen toteaa. Hänen mielestään kunnan edun määritteleminen tällaisissa asioissa on ”aika vaikeaa” eikä jääviyttä hänen mielestään siksi synny.
Pohjolainen vetoaa myös poliitikkojen omaan vastuuseen.

”Minä olen aina ollut sitä mieltä, että poliitikkojen pitäisi priorisoida sitä, minkälaiseen tehtävään haluaa ja jättää pois sellaisia tehtäviä, jotka ovat omasta mielestä vähemmän tärkeitä.”

”Se olisi demokratiankin kannalta hyvä, että useampi henkilö pääsisi mukaan näihin luottamustehtäviin”, Pohjolainen sanoo.
Eli ota tuosta nyt selvää. Ehkä alla olevassa on kiteytetty itse asian ydin.
Oman kunnan hallituksessa saman päättäjän pitäisi ajaa kaupunkinsa etua ja aluehallituksessa koko hyvinvointialueen etua. Nämä edut voivat olla joskus ristiriidassa keskenään.
Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

perjantai 22. maaliskuuta 2024

Maailman onnellisin kansa

Jos Suomella menee näin ja olemme maailman onnellisin kansa, niin miten onnettomasti muilla menee? 

Juha Sihto pilapiirtäjänä se osaa Aamulehdessä asiat esittää omin keinoin.

torstai 21. maaliskuuta 2024

Virpomisloru

Virpomisloruja

1. Virpoi varpoi, tuoreeks
terveeks, tulevaks vuuvveks,
kui mont oksaa, nii mont orrii,
kui mont varpaa, nii mont vasikkaa,
kui mont urpaa, nii mont uittii.
Voilusikka lehmältäis,
hapankakku naiseltais.
Viikoks velkapääks, vuuvveks vappaaks!

2. Virvon varvon vitsasilla
tuorehilla tervehillä,
vanhat virvon viisahiksi,
nuoret ylen notkehiksi,
iloisiksi kaikki muut,
kilteiksi pienet piimäsuut!

3. Uusi vitsa virvoittaa
vanhan kuoren
pois päältä kirvoittaa.
En mä paljon palkkaa vaadi,
enkä velkakirjaa laadi,
Kun mä kauniin
vitsan kannan,
palkakseni mitä annat!

4. Virvon varvon vitsasella,
kosken kevätpajusella,
terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen,
onnea oksalla tällä!

5. Mie se virvon viisahasti,
taputtelen taitavasti,
nuoren miehen naitavaksi,
sulhasen suvaittavaksi,
toivon toisee talloo,
yl notkon naapurii!

6. Virpoi varpoi
vihtat teil,
kanan kankust
munat meil.

7. Virpoi varpoi, vitsa on uus,
aivan nii ku kukkiva kuus,
elämän onnii toivotan siulle,
nöyrästi pyyvän palkan
miulle.

8. Virpana, varpana,
sutjana, putjana,
niivis, naavis,
natserpoo.
Sulle vitsa,
mulle palkka!

Virvon varvon

Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuueks. Lakatkoon lonkka kolottamasta, polvet narisemasta. Pysykööt pieru pääsemästä, virtsa viimein karkaamasta. Jospa vielä nahka siliäisi, selkä suoristuisi. Herkkeeppä roppa rupsahtamasta ja lihat löllyämästä. Palatkoon muisti reissultansa. Sujukoon seksi sulavasti, lempi leiskuvasti.

Mitä muuta varvut mukanaan toisi?

Jospa onnea, terveyttä, hyvää eloa soisi, rahakaan ei pahaksi oisi.

Mukavaa Pääsiäistä!!!

keskiviikko 20. maaliskuuta 2024

Maailman onnellisin maa

Tuore uutisointi YLE:llä:

"Suomi seitsemättä vuotta perättäin maailman onnellisin maa".

Jos mietti itsekseen ja tutkii muita uutisointeja Suomesta, niin näinkin tyytymättömät ihmiset voivat kuitenkin olla  maailman onnellisimpia. 

Kuinka tyytymättömiä tai onnettomia muissa maailman maissa ollaan? Mieti sitä.

LIITE: World Happiness Report

maanantai 18. maaliskuuta 2024

Circulair - Koetoiminta- ja ympäristölupa

Kun erinäisillä foorumeilla ja lehdistössä on ollut puhetta Circulairin ympäristöluvasta ja onko sitä olemassa vai ei, niin päätin kirjoittaa.

Ohessa on faktaa Aluehallintoviraston sivulta. Koetoimintaluvassa lukee seuraavasti. Otin otteita annetusta päätöksestä.

ASIA

Koetoimintailmoitus, joka koskee teknologian ja prosessin testausta pyrolyysiöljyn valmistuksessa, Jämsä

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kaipola Circular Oy:llä ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa.

ILMOITETTU TOIMINTA

Toiminnan kesto ja toiminta-ajat

Koeluonteinen toiminta on suunniteltu aloitettavan toukokuussa 2023. Koetoimintaa haetaan ajalle 01.05.2023 – 30.04.2024.

>>> Eli koetoimintaan on lupa, mikä päättyy 30.4.2024. Ja ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. Itse koetoimintalupa löytyy AVI:n sivuilta ja ympäristölupa ei ole edes vireillä.

LIITE

AVI:n luvat https://ylupa.avi.fi/fi-FI, laita hakusanaksi "Jämsä"


Lopuksi toivon onnistuneita hankkeita niin Circulairin kuin muidenkin uusien toimijoiden osalta.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Saunakylä Jämsä

Jämsän HD-Filmi kuvasi kesällä 2023 saunakylästä hienon videon. Sen on nähtävillä Facebookissa Jämsän HD-Filmin sivulla.

Jämsän HD-Filmi Oy on jämsäläinen video- ja elokuvatuotantoon perehtynyt yritys.

Linkki Facebookin videoon



Ymmärrettävää kieltä savolaisilta

Savolaiset, alkakaa jo lopultakin puhua ymmärrettävää kieltä ja jättäkää ainainen viäntely, kiäntely ja tyhjä jahkailu. Se on ärsyttävää ja se ei ole todellakaan hauskaa. 

Selväänkin kysymykseen esimerkiksi:

  • Otatko? 

Vastaus on: 

  • Ossoisko tuota, tokkoon tuota, ilikiiskö tuota, arvannoonko tuota. 

Onko tosiaan liian vaikeata vastata, että otan, tai en ota.

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Vinnin vanha kuusimetsä kumoon - olisi ollut otollinen liito-oraville

Ajelin tuossa taannoin sähköläskipyörällä Vinnille ja sen perintönä saadun vanhan takametsän laitaan. Paikalle oli tullut yllättäen iso avohakkuu erittäin vanhaan kuusikkoon. Metsäkone ajoi aukolla ja ajokone keräsi valtavia kuusitukkeja tien varteen. Sammalpeitteinen vanha kuusikko oli nyt jo valtavissa pinoissa. Jonkun silmään alue varmaan näyttäisi ihan raiskiolta.

Jututin ajo-koneen kuljettajaa. Hän oli aluksi aivan säikähtäneen oloinen, kun paikalle pölähdin metsän siimeksestä. Tuntui oikein ukko tärisevän, rauhoittelin miestä. Sanoin vain, että jatka vain töitäsi - metsän viljaa tulee korjata.

Viimeaikaiset ylilyönnit taajamametsien kaadosta eivät ole menneet tajuntaani eikä ymmärrykseeni, kun mitään puuta ei saa taaajaman läheltä kaataa. Jos joku taho haluaa säästää vanhoja kuusikoita, niitä otollisia liito-oravametsiä, niin tämä Vinni takametsä olisi ollut sellainen kohde. 

Meikäläinen kun ajattelee, että metsän viljaa tulee korjata, niin en ollut oikea henkilö osumaan paikalle. Lisäksi tulin aivan liian myöhään paikalle, jos olisin halunnut estää hakkuun. Peli oli jo pelattu.

  • Mutta missä olivat ne niin sanotut luonnonsuojelijat, jotka olisivat halunneet vanhan metsän suojella?
  • Miksi tätä kohdetta ei pidetty heidän silmissä tärkeänä?

Hirteishuumorilla totean: Eihän perintömetsänä saatua vanhaa sammalpeitteistä kuusikkoa saa edes kaataa. Testamentissa ei ollut annettu siihen erityisesti lupaa.

By the way - Toijalanrannassa kaadettiin äskettäin paljon metsän viljaa. Miksi sekään ei kiinnostanut tiettyjä tahoja? On muuten Jämsän parasta virkistysaluetta.

UGH, olen kirjoittanut. Toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään.

LISÄYKSIÄ ja TARKENNUKSIA: 

  • Vinnin takametsässä oli juurikääpä ja vakava hyöteistuho ja sen takia se jouduttiin kaatamaan. Metsät tulee aina hoitaa ajoissa, ettei tukoja pääse syntymään.
  • Liito-orava asiat oli ja on aina asianmukaisesti huomioitu kaiken taiteen sääntöjen mukaan asiantuntijoita hyödyntäen.
  • Testamentissa ei ole kielletty metsänhakkuita.
  • Lopuksi Toijalanrannan vaaralliset puut tuli hoitaa.


maanantai 11. maaliskuuta 2024

Lapsiperheiltä saadaan kunnallisveroja

Mistä kunnallisveroja? Ainakin lapsiperheiltä niitä saa hyvin.

Kuvaajissa on 

  • Vaaka-akselilla on lapsiperheiden osuus talouksista (%).
  • Pystyakselilla on maksetut kunnallisverot (€/talous). 

Korrelaatio on vahva. 

Mitä suurempi on lapsiperheiden osuus, sitä enemmän maksetaan kunnallisveroa per talous. 

Kuvassa 1 on koko Suomen aineisto ja kuvassa 2 Jämsä.


Lähteet:
- Verohallinnon tilastotietokanta
- Tilastokeskuksen Paavo postinumerotietokanta

Kuva 1: Koko Suomi




Kuva 2: Jämsä


Todistettavasti lapsiperheitä on jäänyt muuttamatta Jämsään, kun kyläkoulupolitiikka on tällaista, kun se on ollut jo vuosien ajan. Aina on kyläkoulut olleet lakkautusuhan alla. Ei kukaan silloin ainakaan kylille muuta, jos koulumatkaan käytetty aika on muodostuu kohtuuttomaksi. Täten Jämsä jää ilman toivottuja asukkaita.

Edelleen 2024 on tietyn tahon johtavana ajatuksena se, että yksi kyläkoulu on saatava lopetettua. Tämä taho on pienehkö joukko. Onneksi valtuuston tahtotila on ollut toinen.

  • Miksi Jämsän kyläkoulupolitiikka on tietyn tahon osalta tällaista?
  • Kysyn vain miksi, koska tällä karkoitetaan paikkakunnalle mahdollisesti muuttavia lapsiperheitä, jotka toisivat kaivattuja veroeuroja? 
  • Kysyn vielä lopuksi, että miksi?

sunnuntai 10. maaliskuuta 2024

Poliisin lupapalvelun ruuhka Jämsässä

Olen uusimassa henkilökorttia. Ohjeiden mukaan kävin kuvauttamassa itseni Valokuvaamo Nupussa, muutaman minuutti siellä vierähti. Kuva lähetettiin silmänräpäyksessä poliisille.

Sen jälkeen täytin tietokoneella hakemuksen henkilökortin uusimisesta, kotona sohvalla. Tähän asti kaikki meni hienosti ja helposti.

Sitten aloin varaamaan aikaa, jotta pääsisin jonottamatta antamaan sormenjälkeni molemmista etusormista sekä allekirjoituksen. Ensimmäinen vapaa aika oli kesäkuun kymmenes eli hieman yli kolmen kuukauden päässä.

No talvilomalla ollessani tutkin poliisin lupapalvelun aukioloaikoja. Avoinna olisi 9-12 maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin.

Hetken mielijohteesta menin torstaina 11.35 lupapalveluun. Edellä oli numeroiden mukaan noin 10 asiakasta. No jono ei edennyt. Mutta pian selvisi, että puolet jonotusnumeron ottaneista oli lähtenyt pois. Noin 11.55 pääsin asioimaan ja homma meni alle viidessä minuutissa.

Nyt on henkilökortti ns. uusittu ja se tulee aikanaan haluamaani paikkaan noudettavaksi.

Siis
  • joko varaat ajan ja odotat kolme (3) kuukautta tai
  • sitten kokeilet onneasi ja saat asiasi suoritettua noin 20-25 minuutissa.

Onko tässä tolkkua? Koomista on, ettei ajanvarauksesta löydy aikoja aiemmin.

Samalla tuli ilmi totuus, että Jämsässä tilanne on hyvä. Eräs vanhempi pariskunta oli jonossa odottamassa. He olivat Tampereelta ja olivat Jämsässä asioimassa. Tampereella on ns. aina 50-80 asiakkaan jono.

Taitaa meillä Jämsässä olla joku asia kuitenkin paremmin kuin Tampereella.