Suomi keikkuu vuodesta toiseen kansainvälisten korruptiovertailujen kärjessä puhtaana maana. Meillä ei oteta lahjuksia vastaan ruskeissa kirjekuorissa huoltoaseman takapihalla, vaan korruptio on meillä siistimpää: se piiloutuu rakenteisiin, vakiintuneisiin "maan tapoihin" ja hyvä veli -verkostoihin. Keuruun Lehmikorven tuulivoimahankkeen ympärillä vellova jupakka on tästä oppikirjaesimerkki.
Kun hallinto-oikeus pyysi Keuruun kaupungilta lausuntoa kuntalaisten tekemistä kaavavalituksista, paljastui jotain hämmentävää. Kaupungin virallista, puolueetonta vastinetta olivatkin olleet valmistelemassa hanketoimija Pohjan Voima Oy:n palkkaamat juristit. Kaupunginjohtaja Janne Teeriaho teki ainoan oikean ratkaisun vetäessään pykälän pois listalta ja nostaessaan kissan pöydälle: tällainen toiminta sotii hyvää hallintotapaa vastaan ja täyttää rakenteellisen korruption merkit.
Tuulivoimayhtiön suunnalta toimintaa on puolusteltu sillä, että kyseessä on normaali käytäntö ja "vastineiden luonnostelu on kiinteä osa kaavanlaadintaprosessia", josta on sovittu kaavoitussopimuksessa. Tämä selitys ontuu pahasti. Se, että jokin asia on kirjattu sopimukseen tai tuntuu yhtiön mielestä "kätevältä", ei tee siitä eettisesti kestävää.
Oikeusministeriönkin mukaan maankäyttö- ja kaavoitusasiat ovat suomalaisen korruption suurinta riskialuetta. Peliin liittyy valtavia taloudellisia intressejä, ja erityisesti pienissä kunnissa roolit hämärtyvät herkästi. Kun hankeyhtiöt "pehmentävät maaperää" sponsoroimalla paikallisia yhdistyksiä ja maanomistajat odottavat vuokratuloja, puolueettomuuden raja alkaa horjua. Jos vielä vastapuolen juristit kirjoittavat virkamiehen puolesta vastaukset kuntalaisten valituksiin, tavallisen asukkaan oikeusturva on pelkkä vitsi.
Kuntaliiton juristi Kirsi Lamberg totesi osuvasti, että meillä toimitaan usein lakien mukaan, mutta menettely ei silti ole eettistä. Päätöksiä joudutaan korjaamaan vasta sitten, kun julkinen kritiikki herää. Lehmikorven prosessissa on jo aiemmin jouduttu palauttamaan kertaalleen hyväksytty kaava takaisin valmisteluun esteellisyyksien vuoksi.
Keuruulla kaupunginhallitus on nyt saanut selvityksen, lisännyt valmistelijoiden määrää ja kerrannut hyvän hallinnon periaatteet. Se on hyvä, mutta pelkkä sormien heristely jälkikäteen ei riitä. Korruptioepäilyt rapauttavat ajan kanssa luottamuksen koko paikalliseen päätöksentekoon.
Kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että virkamiehet ja vaaleilla valitut päättäjät ajavat yhteistä etua, eivätkä toimi suuryhtiöiden kumileimasimina. Avoimuus, tiukka esteellisyyksien valvonta ja selkeä pesäero edunvalvojiin ovat ainoat keinot pitää päätöksenteko puhtaana. Kuntapäättäjien on aika katsoa peiliin ja muistaa, kenen asialla he siellä valtuustosalissa lopulta istuvat.
