1. Mistä Lehmikorven jupakassa on kyse?
Koko sotku tiivistyy siihen, kuka pureskelee ja kenen suulla.
Kun kuntalaiset valittivat tuulivoimakaavasta hallinto-oikeuteen, kaupungin piti antaa virallinen, puolueeton lausunto vastineeksi. Mutta kävikin ilmi, että tuulivoimayhtiö Pohjan Voiman palkkaamat juristit olivat mukana luonnostelemassa tätä kaupungin vastausta.
Yhtiön pomo puolustautuu sanomalla, että se on normaalia "kulujen kattamista ja luonnostelua", josta on sovittu kaavoitussopimuksessa. Kaupunginjohtaja Janne Teeriaho taas vihelsi pelin poikki, veti pykälän listalta ja sanoi suoraan, että tämä touhu haisee rakenteelliselta korruptiolta ja sotii hyvää hallintotapaa vastaan. Tapauksesta on tehty myös rikosilmoitus.
2. Mitä on "suomalainen rakenteellinen korruptio"?
Suomi loistaa aina kansainvälisissä puhtaus- ja rehellisyystilastoissa. Se johtuu siitä, että meillä ei oteta setelitukkoja vastaan huoltoaseman takapihalla. Meillä korruptio on siistiä, sisäsiistiä ja usein täysin laillista.
Kuntaliiton juristi Kirsi Lamberg pukee sen hienosti sanoiksi: toimitaan pykälien mukaan, mutta homma ei kestä eettistä tarkastelua.
Maankäyttö ja kaavoitus (kuten tuulivoimahankkeet) ovat korruption suosituimpia pelikenttiä, koska:
- Liikkeellä on valtavasti rahaa: Isot hankkeet tarkoittavat isoja euroja maanomistajille ja yhtiöille.
- Maaperää pehmitetään: Hankeyhtiöt saattavat hakea kuntalaisten hyväksyntää "tukemalla paikallisia yhdistyksiä" tai sponsoroimalla kylätoimintaa.
- Roolit menevät sekaisin: Erityisesti pienissä kunnissa päättäjät, valmistelijat ja hyödynsaajat istuvat usein saman kahvipöydän ääressä. Sukulaisuussuhteet ja omat tai kaverin maaomaisuudet sotkevat esteellisyysrajoja.
3. Miksi tämä on vaarallista tavalliselle kuntalaiselle?
Kun rajat yhtiön edunvalvonnan ja virkamiehen puolueettomuuden välillä hämärtyvät, tavallinen kuntalainen jää jalkoihin. Seuraukset ovat vakavia:
- Luottamus menee: Jos asukkaat kokevat, että päätökset on sovittu kabineteissa valmiiksi miljonääriyhtiöiden kanssa, usko paikalliseen demokratiaan murenee.
- Oikeusturva vaarantuu: Kuntalaisen tekemän valituksen pitäisi saada reilu ja puolueeton käsittely. Jos vastapuolen (yhtiön) juristi kirjoittaa kaupungin vastauksen, peli on pelattu jo ennen kuin se alkoi.
4. Miten Keuruulla kävi – ja mitä tästä opitaan?
Keuruun kaupunginhallitus käsitteli selvityksen ja totesi helmikuussa, ettei jatkotoimia tarvita, koska asiaan on nyt suhtauduttu vakavasti. Peliä on siistitty siten, että jatkossa valmistelijoita on yhden sijaan kaksi, ja pelisääntöjä on kerrattu. Pohjan Voimakin ilmoitti ottavansa asian vakavasti ja päivittävänsä toimintaansa.
Kansanomainen loppupäätelmä:
Lehmikorven tapaus on oppikirjaesimerkki siitä, miten "maan tapa" kohtaa nykyajan vaatimukset avoimuudesta. Se, että jokin asia on kirjattu sopimukseen tai tuntuu yhtiön mielestä "kätevältä käytännöltä", ei tee siitä oikeaa. Kun julkisen talouden tila on tiukka, veronmaksajien rahojen ja päätöksenteon puhtautta katsotaan entistä tarkemmin suurennuslasilla.
Pienissä kunnissa tarvitaan nyt kylmää päätä ja tiukkaa itsereflektiota: kenen asialla uurnilla valittu päättäjä tai virkaansa hoitava virkamies lopulta on?
