sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Missä jämsäläiset asuvat ja missä palvelut pitäisivät olla?

Jämsäläiset asuvat 6:ssa eri taajamassa. Asukkaita on eri taajamissa seuraavasti:

Seppola 7800
Jämsänkoski 5800
Kaipola 1100
Halli 1000
Lämkipohja 600
Koskenpää 200

Loput jämsäläiset asuvat taajamien ulkopuolella.

Mutta missä jämsäläiset palvelut tulisi sijata edelleen kiristyvän kuntatalouden kannalta katsottuna? Siinä on päättäjille pohdittavaa, kun näköpiirissä ei ole parempia taloudellisia aikoja tiedossa.



keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Arkkipiispa Mäkinen: Avioliittolakiäänestystä ei tarvitse pelätä

Kirkon tiedotuskeskus 25.11.2014

Eduskunnan täysistunto käsittelee tällä viikolla avioliittolain muuttamista. Arkkipiispa Kari Mäkinen toivoo äänestyksen tulosta odottaville levollisuutta. ”Jos aloite hyväksytään, kenenkään avioliitto ei menetä yhtään arvostaan eikä yhdenkään lapsen asema vaarannu. Jos aloitetta ei hyväksytä, seksuaalivähemmistöjen aseman tunnustaminen ja parantaminen ei kaadu tähän”, Mäkinen kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

Mahdollisella avioliittolain muutoksella ei olisi välittömiä vaikutuksia kirkon vihkimiskäytäntöihin. Avioliittolaki mahdollistaa sen, että uskonnollinen yhdyskunta noudattaa vihkimisissä edelleen omia perinteitään.

Mikäli laki muuttuu, Mäkisen mukaan kirkolla on pitkällä tähtäimellä kolme vaihtoehtoa: Kirkko voi säilyttää vihkioikeutensa ja nykyisen avioliittokäsityksensä, jolloin yhteiskunnan ja kirkon avioliittokäsitykset ovat erilaiset. Kirkko voi myös luopua vihkioikeudesta, jolloin ratkaistavaksi jää, siunaako kirkko myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. Kolmas vaihtoehto on, että kirkko laajentaa avioliittokäsitystään käsittämään myös samaa sukupuolta olevien suhteen.

”Joka tapauksessa kirkossa on rauhassa paneuduttava avioliittoteologiaan ja valittava polku kirkon oman itseymmärryksen pohjalta”, arkkipiispa sanoo. ”Läheisten sisarkirkkojen esimerkit osoittavat, että luterilaisen kristinuskon ja etiikan pohjalta voidaan tulla erilaisiin lopputuloksiin.”

Arkkipiispa muistuttaa, että riippumatta äänestystuloksesta sateenkaariparien ja -perheiden puolustaminen on tärkeää. ”Se ei minulle ole mielipidekysymys. Se on kristillisen uskon pohjalta nouseva kysymys ihmisarvosta.”

tiistai 25. marraskuuta 2014

Sote-uudistuksen tulos? "Pienet yritykset kuolevat ja lähipalvelut karkaavat"

SUVI HAUTANEN
Verkkouutiset 24.11.2014

Jos sote-lakiesitys toteutetaan nykymuodossa, pienet sote-yritykset katoavat ja palvelut karkaavat kasvukeskuksiin, varoittaa Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset.



Omaishoitaja Heikki ja Hilkka Ruiskari (makuulla) jumppasivat fysioterapeutti Tarja Kindstedin ohjauksessa Palvelukeskus Kotikalliossa Helsingissä syyskuussa 2011.(Lehtikuva/Pekka Sakki)

Suomessa toimivat sadat fysioterapia- ja kuntoutusalan yritykset ovat erittäin huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiesityksen tämänhetkisestä sisällöstä.

– Jos järjestämislaki toteutetaan nykyisen esityksen mukaisena, tapahtuu juuri epätoivottu kehitys – julkinen monopoli tekee sen, mikä on helppoa, eli ostaa vain suurilta toimijoilta. Pienet, kustannustehokkaat yritykset kuolevat ja kansalaisten lähipalvelut karkaavat kasvukeskuksiin, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset (Fysi) näkee.

Yhdistyksen mukaan kehityskulku on sama kuin ensihoidon kohdalla. Vuonna 2013 toteutettu keskittämispäätös tappoi lyhyessä ajassa 75 sairaankuljetuksen yritystä ja johti vuodessa 50 prosentin kustannusten nousuun valtakunnallisesti. Poliittisen päätöksen vaikutuksia ei osattu arvioida. Samanlainen uhka kohdistuu nyt sote-alan yritysten ja kolmannen sektorin toimintaan.

– Vaarassa ovat 20 000 sote-alan yritystä ja näiden työllistämät 60 000 palkansaajaa sekä kansalaisten lähipalvelut. Onko tätä ajateltu sote-uudistusta pohtineessa ohjausryhmässä?

Lakiin vaatimus kustannustehokkuudesta

Fysioterapia- ja kuntoutusyritysten mielestä lakiin on kirjattava velvoite hankintojen kustannustehokkuuteen.

Palveluja on suurista hankintakokonaisuuksista huolimatta pystyttävä ostamaan myös pieniltä palveluntuottajilta, oli mekanismina sitten kilpailutus tai asiakkaan valinnanvapautta lisäävä palveluseteli sekä hyväksyttyjen palveluntuottajien rekisteri. Hankintoja tekeville yksiköille on asetettava vaade hankkia kustannuksiltaan ja laadultaan kulloinkin tehokkain palvelu.

– Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat – myös julkinen sektori - velvoitetaan laskemaan tuottamiensa palveluiden todelliset hinnat ja julkistamaan ne vertailtaviksi. Vasta sen jälkeen on mahdollista tehdä todellisiin laskelmiin perustuvia kustannustehokkaita hankintoja.

Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset huomauttaa, että kuntien elinvoima syntyy yrityksistä.

– Niin kansalaisen, kuntien kuin valtionkin etu on, että maamme kaikkien palveluntuottajien resurssit otetaan hyötykäyttöön. Yritykset ja järjestöt ovat henkilöstöineen, toimitiloineen ja laitteistoineen osa jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja voimavara, jota on hyödynnettävä, jotta sote-uudistukselle määritellyt, parlamentaarisesti yhdessä sovitut tavoitteet saavutetaan.

Monopoli johtaa palvelujen karsimiseen

Lakiesityksen mukainen sote-uudistus synnyttäisi entistä vahvemman julkisen palvelutuotannon monopolin.

– Suunta on täysin päinvastainen kuin muissa Euroopan maissa, jotka ovat kehittäneet terveydenhuoltoaan jo oleellisesti asiakkaan valinnanvapauden suuntaan ja ottaneet menestyksellisesti käyttöön kaikkien sektoreiden voimavaroja hyödyntävän monituottajamallin.

Fysi kehottaa puolueita hakemaan kestävää ratkaisua.

– Tavoitteena tulee olla parempi sote, jossa julkinen ja yksityinen palvelutuotanto sekä yhteisöt toimivat yhteen hiileen puhaltaen ja hakevat kustannustehokkainta tapaa tuottaa palvelut kansalaisille.

Vaihtoehto – julkinen monopoli - romuttaa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja johtaa kustannusten kasvukierteeseen, jonka seurauksena kansalaisten palveluita on lopulta pakko karsia kovalla kädellä.

– Yksi tavoitteista – valtiontalouden kestävyysvajeen nujertaminen – ei kerta kaikkiaan onnistu, jos soten lähtökohtana on lakiesitykseen nyt kirjattu julkinen monopoli.

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Sote-mallista on jo käytännön kokemuksia: "Tulokset olivat aivan järkyttävät"

SUVI HAUTANEN
Verkkouutiset 23.11.2014

Koko maahan suunnitteilla olevasta sote-mallista on jo kokemusta Mänttä-Vilppulassa. Hoitoa ei saanut, kustannukset karkasivat ja kokeilu päättyi kriisiin.



Mänttä-Vilppulassa oli maan korkein kunnallisveroprosentti, 22, vuonna 2013.(Lehtikuva/Matti Björkman)

Sote-järjestämislakia valmisteleva parlamentaarinen ohjausryhmä päätti viime viikon perjantaina, että palveluiden tuottamisvastuu annetaan kuntayhtymille, joita voi olla korkeintaan 19 koko maassa.

Tuotantovastuulliset kuntayhtymät muodostettaneen pitkälti nykyisistä sairaanhoitopiireistä. Esimerkiksi Pirkanmaalle tulisi yksi tuotantovastuullinen kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Mänttä-Vilppulan kaupungissa on jo kokemusta julkisen, monopolimaisen tuotantomallin käytöstä. Vuosina 2002–2012 kaupungissa oli toiminnassa lähes sellainen malli, jota valmisteilla olevalla sote-uudistuksella tavoitellaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuotannosta vastasi alueella Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Sote-uudistuksessa samaan kokonaisuuteen lisätään vielä sosiaalipalvelut.

– Täällä tapahtuneen integraatiokokeilun tulokset olivat loppua kohden aivan järkyttävät. Palvelun laatu ja saatavuus oli erittäin huonoa ja matalatasoista, mutta kustannukset sen sijaan aivan järkyttävän korkeita, Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kirjoittaa päättäjille ja vaikuttajille lähettämässään kirjeessä.

Esimerkiksi vuonna 2011 kaupungin perusterveydenhuollon kustannukset nousivat 20 prosenttia ilman, että laatu tai saatavuus olisi parantunut. Sairaanhoitopiiri ei kyennyt selittämään syytä. Myöhemmin selvisi, että osittain kustannusten kasvu syntyi siitä, että sairaanhoitopiiri oli siirtänyt erikoissairaanhoidon työntekijöitä perusterveydenhuollon vakansseille.

Hammashuollossa sairaanhoitopiiri oli tehnyt sopimuksia tamperelaisille hammasklinikoille, jonne Mänttä-Vilppilan asukkaat joutuivat matkustamaan 90 kilometrin päähän, koska paikallisia hammaslääkärin virkoja ei saatu täytettyä.

– Sopimukset olivat kaiken mittapuun mukaan kalliita, mutta kaupunkihan ne lopulta maksoi, joten eivät ne Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä varmaankaan huolettaneet, Sirviö päättelee.

Hänen mielestään esimerkki osoittaa, että kustannusvaikutuksiltaan merkittäviä päätöksiä tehtiin kaukana rahoitusvastuullisesta yksiköstä tavalla, josta rahoitusvastuullinen yksikkö eli Mänttä-Vilppulan kaupunki ei saanut mitään tietoa.

Ei tietoa lääkärin paikallaolosta

Vahvoista hartioista huolimatta sairaanhoitopiiri ei saanut täytettyä perusterveydenhuollon lääkärivirkoja, vaan se joutui turvautumaan ostopalvelulääkäreihin. Sairaanhoitopiirin kilpailuttamassa ostopalvelusopimuksessa määriteltiin, kuinka monta lääkäriä keskimäärin oli Mänttä-Vilppulassa ja Ruovedellä, joka kuului saman toiminnan piiriin.

Sopimuksen mukaisesti palveluntuottaja Attendo lähetti paikalle joinain päivinä 7–9 lääkäriä ja joinain päivinä ei tullut yhtään. Asiakkaille ei voitu antaa lääkärinaikoja, koska ei tiedetty varmuudella, milloin lääkäreitä on paikalla.

Myöskään erikoislääkäreitä paikkakunnan aluesairaalaan ei saatu, vaikka sairaanhoitopiiri oli 2000-luvun puolivälissä investoinut kolme miljoonaa euroa Mäntän aluesairaalan kolmeen leikkaussaliin.

– Kokeilu päättyi johtajuuskriisiin, kun kokeneet lääkärit irtisanoutuivat, kustannukset nousivat kolmena vuonna peräkkäin kymmenen prosenttia vuodessa, kunta ajautui taloudelliseen kriisiin, lääkärit ostettiin keikkafirmoilta ja hoitotakuun rikkovia potilaita oli useita satoja, Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén kertoo.

Vuoden 2013 alussa Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteisyritys otti vastuun kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelutuotannosta. Maaliskuun loppuun mennessä kaikki perusterveydenhuollon lääkärin tehtävät oli täytetty ja kesäkuun loppuun mennessä myös hammaslääkärin toimet oli täytetty. Säästöä syntyi ensimmäisenä vuotena 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisyhtiö on puoliksi kaupungin ja puoliksi Pihlajalinnan omistama.

Sirviön mielestä on päivän selvää, että vastuun vaativasta erikoissairaanhoidosta on oltava julkisella puolella. Erikoissairaanhoidon hoitomuodoissa ja laitteissa ei hänen mielestään ole kansantaloudellisesti järkevää kilpailla suurilla investoinneilla usean tuottajan kesken, mutta perusterveydenhuollossa kilpailulla saavutettaisiin tehokkuusetuja sekä laadun paranemista ja asiakaslähtöisyyttä.

Hallinnon kulut tippuivat lähes miljoonan

Wirén kiteyttää, että Pihlajalinna pystyy tuottamaan palvelut halvemmalla sen vuoksi, että voimavarat kohdennetaan potilasrajapintaan. Hänen mukaansa terveydenhuollossa tehokkuus syntyy siitä, mitä suurempi aika sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja organisaation ajasta voidaan käyttää potilaan hoitamiseen, ja mitä vähemmän aikaa ja resursseja palaa muuhun.

– Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa hallinnon kulut tippuivat 1,1 miljoonasta 180 000 euroon, kun verrataan sairaanhoitopiirin toimintaa meidän toimintaan. Ja sen jälkeen tuli palaute, että täällä ei ole koskaan ollut näin hyvin johdettua toimintaa. Soten resursseja hassataan hirveästi muuhun kuin potilaiden hoitoon, Wirén toteaa.

Mänttä-Vilppulan ja Pihlajalinnan yhteistyö on kuitenkin vaakalaudalla. Kilpailutuksen hävinnyt toinen yksityinen yritys Attendo valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi päätöksen ja edellytti, että kaupunki kilpailuttaa palvelut uudelleen. Mänttä-Vilppula puolestaan teki valituksen markkinaoikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Kaupunginjohtaja Sirviö kertoo, että hankintapäätös kumottiin teknisen seikan vuoksi, koska Pihlajalinna oli jättänyt merkitsemättä papereihin, että se tarjoaa palveluitaan ryhmittymänä. Pihlajalinna jätti tarjouksen konsernina.

– Attendo on itsekin myöntänyt, että se hävisi laatuvertailun. Tämä vaikuttaa kiusanteolta, Sirviö sanoo.

Hän arvioi, että KHO tekee päätöksensä asiassa vasta keväällä.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Himoksen kansalaisaktivistit

Komppaan ryhmämme yhden "kansalaisaktivistin" hyvää ajatuksen juoksua. Tässä on koko kupletin juoni tiivistettynä.


Jämsän Seutu - lehden ilvestelijän kirjoitus ja heitto "Kourallinen niin sanottuja kansalaisaktivisteja" oli loukkaus ryhmäämme kohtaan.

Minulle mielestäni nyt asia ja aikayhteydestä selvisi kuka on ainakin tämän kertainen Ilvestelijä: Himoksen sovun julkein ja sinnikkäin vastustaja.

Onkohan koko Himoksen kiista-asiassa käymässä niin, että ns. muunnetusta totuudesta tulee totuus, kun sitä riittävän kauan hoetaan. Kiistojen ydin on kuitenkin edelleen se, että aikaisemmin vuonna 2005 tehdyn vuokrasopimuksen edelle pistettiin myöhemmin tulleen grynderin vaatimukset ja samalla nolleerattiin aikaisemmin tehdyssä vuokrasopimuksessa sovitut Hiihtokeskuksen oikeudet.

Kuka tahansa ei omalla kohdallaan pitäisi oikeudenmukaisena sitä, että jonkun sopimuskumppanin kanssa tekemänsä sopimuksen edelle laitettaisiin jonkun muun myöhemmin saman sopimuskumppanin kanssa tekemä sopimus. Sellaisessa tapauksessa jos vaatimus sopimuksen noudattamisesta ei riitä ja oikeuksistaan haluaa pitää kiinni, on niitä vaadittava oikeudessa.

Jämsän Seutu - lehti on vuosien ajan jo ottanut Himos kiistoissa tuomarin roolin, kun sen pitäisi olla neutraali tiedonvälittäjä.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Ilvestelijä hakoteillä

Ilvestelijä ei tiedä mistä kana pissii...

Jos Jämsän kaupunki ei ole neuvotellut eikä edes keskustellut sanaakaan Hiihtokeskus Himosvuori Oy kanssa kevään jälkeen, niin voiko sopua edes syntyä?

Korkea-arvoisen lähteen perusteella neuvottelija olisi lähetty paikalle. Asia tarkistettiin ja neuvottelija ei ollut koskaan saapunut perille. Mielenkiintoista sanon minä.

Kun rakennuskenttä on riidaton, niin kyllä se kylpylä sitten tulee.

Ilvestelijä hieman piikittelee, mutta karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Jämsän Seutu 21.11.2014

Klikkaa kuvaa niin saat sen isoksi.

Tasavertainen avioliittolaki

Osittain olen tasavertaisen avioliittolain kannalla, mutta adoptio-oikeus askarruttaa.

Mielestäni avioliitto on miehen ja naisen välinen suhde. Ja kahden samaa sukupuolta olevassa liitossa tulee käyttää jotain muita sanoja. Joskus joku on sanonut, että "Homolitto" tai Lesboliitto" voisi olla hyviä sanoja kuvaamaan samaa sukupuolta olevien välistä liittoa.

Adoptio on taas sisänsä ihan eri asia. Länsimaissa on homo- ja lesbopareja noin 0,7-1,5 %. Eli aika marginaalinen osuus. Se miksi en kannata adoptio-oikeutta homo- ja lesbopareille on se, että lapsille ei tällainen mielestäni ole esimerkillinen kuva todellisuudesta. Ja kyllähän nämä parit ovat aivan yhtä hyviä aikuisia kuin muutkin, mutta ajattelen lasten parasta.

Halutaanko me se kylpylä vai ei?

Seija El Sayed:n kynä taas kirjoittaa vapisematta ja sanat oikein valiten - Taito on hänen hyppysissä.

Jämsän Seutu 21.11.2014.

Klikkaa niin saat kuvan lukukelpoisen tilaan...

tiistai 18. marraskuuta 2014

Kaupunginhallitus: Sote-palvelusopimus allekirjoitettava 16. maaliskuuta 2015 mennessä

Jämsän Seudun nettisivut 18.11.2014

Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus sai tiukan äänestyksen jälkeen kasaan määritelmät siitä, miten valtuuston hyväksymää sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutusta lähdetään viemään eteenpäin. Valtuuston puheenjohtaja Merja Lahtinen (kesk) sekä hallituksen jäsenet Hannu Loberg (uj) ja Sanna Rajala (sd) jääväsivät itsensä käsittelystä.

Päätökseksi tuli lopulta esitys, jonka kaupunginjohtaja Ilkka Salminen sorvasi käsittelyn aikana.

Valtuuston päätöksen mukaiseen työryhmään (jatkossa ohjausryhmä) nimetään Jorma Poti (sd), hallituksessa Lobergia sijaistanut Eero Hakonen (uj), Sirkka Hirvelä (kesk), Pentti Koskinen (sd), Mika Kyrö (kesk), Erja Laaksonen (kok), Aira Putkonen (kok), Piritta Rantanen (sd) ja Eila Sahala (ps). Kaupunginjohtaja nimeää ohjausryhmään osallistuvat viranhaltijat, työntekijäjärjestöt puolestaan oman edustajansa. Ohjausryhmä ohjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista. Kaupunginhallitus päättää tarjouspyyntöasiakirjoista.

Kaupunginjohtaja nimeää erikseen valmistelevan virkamiestyöryhmän (toimikunnan) kaupungin viranhaltijoista valmistelemaan kilpailutusta. Työryhmään nimetään myös henkilöstön edustus. Työryhmä raportoi kaupunginhallitukselle. Kyrö esitti, että tähän työryhmään nimettäisiin myös kaksi luottamushenkilöä. Esitys ei kuitenkaan saanut hallituksessa kannatusta.

Kaupunginjohtaja määrittelee yhdessä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon kanssa hankinnan ja kilpailutuksen tarvitsemat henkilöresurssit. Kaupunginjohtaja ja sosiaali- ja terveysjohtaja tekevät tarvittavat henkilöstön käyttöön liittyvät päätökset hallintosäännön mukaisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamista varten ostetaan tarvittavaa juridista hankinta-asiantuntemusta. Hankinta kilpailutetaan ja päätöksen hankinnasta tekee kaupunginjohtaja.

Kaupunginhallitus päätti, että sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva sopimus tulee allekirjoittaa 16. maaliskuuta 2015 mennessä.

Kuhmoisten kunnalta pyydetään 1. joulukuuta mennessä lausuntoa yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja kilpailuttamisesta.

Lisäksi hallitus päätti täydentää esittelytekstiä lisäämällä sinne määrityksen yhteiskunnallisen yrityksen perustamisesta. Päätöksen mukaisesti kilpailutetaan kiireellisenä yksityinen yhteistyökumppani, jonka tulee perustaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteita noudattava osakeyhtiö, josta yhteistyökumppanin tulee edelleen kohdentaa Jämsän kaupungille 49 prosentin omistusosuuden. Valtuuston asettamat periaatteet perustettavalle yhteisyritykselle on otettava huomioon kilpailutuksessa. Suomalaisen Työn Liitto määrittelyn mukaan yhteiskunnallinen yritys on sitoutunut noudattamaan muun muassa seuraavia periaatteita:

1. Yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin.
2. Yritys käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. 
3. Yritys toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. 
4. Yrityksen omistajat ovat sitoutuneet edistämään yrityksen yhteiskunnallisia tavoitteita.

Valtuusto on siis rajannut etukäteen sen, miten valittavan yhteistyöyrityksen omistusosuus jaetaan yksityisen yrityksen ja Jämsän kaupungin välillä. Samalla on rajattu kokonaan pois yhteisyrityksen mahdolliset muut omistuspohjat. Päätöksellä voi olla vaikutusta kilpailutukseen ja ehdokkaiden kiinnostukseen tarjota palveluita kyseisellä konseptilla. Kaupungilla on erittäin suuri intressi olla hyväksymässä myös perustettavan osakkuusyrityksen yhtiöjärjestystä, liiketoimintasuunnitelmaa ja osakassopimusta.

Laaksonen esitti Tuomo Alasen (sd) ja Putkosen kannattamana, että kaupunginhallitus kilpailuttaisi hankinnan realistisen aikataulun mukaisesti. Esittäjien lisäksi ehdotus sai taakseen Rantasen. Enemmistö, eli Koskinen, Sahala, Kyrö, Hirvelä ja Hakonen olivat kuitenkin toista mieltä.

Vaikeaa matematiikkaa

Nyt alkaa vaikean matematiikan kurssi. Ollaan tekemässä jotain hanketta. Jämsäläiselle veronmaksajalle se maksaa 50 euroa. Kyseiseen hankkeeseen saadaan ELY:ltä avustusta 50 euroa.

Sitten matemaattinen osuus. Mitä tämä maksaa veronmaksajalle?
a) Ei maksa mitään
b) 50 euroa
c) 100 euroa

Ja oikea vastaus on 100 euroa. Ensin maksetaan suoraan se 50 euroa ja sitten verojen kautta toinen 50 euroa.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Pohjalainen kateus

Milloin jämsäläiset osaisivat pohjalaisen kateuden "Teen homman paremmin kuin toi naapuri"?. Eli kaivataan reilua kilpailuhenkeä, ei kateutta.

Asiaan eli kateuteen pureutui "puolueeton toverini" Seija El Sayed Jämsän Seudun mielipidekirjoituksessa maanantaina 17.11.2014.



Mitä neuvottelu on?

Neuvottelumaisten vuorovaikutustilanteiden piiriin kuuluu hyvin monenlaisia yhteistoiminnan muotoja, joten neuvottelu määritelläänkin suhteellisen väljästi ja kattavasti:

Neuvottelu on tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoteltavasta asiasta. Sen tarkoituksena voi olla ongelman ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen, asioiden suunnitteleminen tai vaikkapa tapahtumien analysoiminen.

Neuvottelutapahtuma itsessään on vaiheittainen prosessi, joka etenee valmisteluista neuvotteluun ja päättyy jälkihoitoon. Joskus saatetaan tarvita useita, ehkä säännöllisestikin kokoontuvia neuvotteluita tavoitteen saavuttamiseksi. Varsinainen toiminta neuvotteluissa on vapaamuotoisempaa kuin kokouksissa. Vapaamuotoisuuden aste ja käyttäytymisnormit määräytyvät kuitenkin neuvottelun tarkoituksen mukaisiksi.

Neuvottelua käydään kahden tai useamman osapuolen välillä, joilla on jonkin yhteisen asian suhteen samansuuntaisia, toisistaan poikkeavia tai vastakkaisia tavoitteita, aikeita ja intressejä. Neuvottelun edellytyksenä on, että osapuolilla on halua saavuttaa yhteinen ratkaisu, ja että neuvotteluun osallistuvilla on myös valtuudet ratkaisun tekemiseen. Osallistujat nimetäänkin ennalta esimerkiksi asemansa tai työtehtävänsä puolesta. Neuvottelun tavoitteena on reilu lopputulos, osapuolten keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen tyytyväisyys. Lisäksi neuvotteluissa tavoitellaan myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Mietelmiä paperikoneen pysäyttämisestä

Maailma muuttuu ja se meidän tulee ymmärtää. Koko maailman ja varsinkin kun euroopan paperin kulutus laskee vuosi vuodelta. Ennuste paperin kysynnälle on edelleen laskeva. Tämä on kaikkien paperitekijöiden tiedossa.

Paperikulutuksen lasku, johtuu digitaalisen median laajenemisesta. On tietokoneita, tabletteja ja älykännyköitä. Nämä valloittavat osan painetun median kentästä. En kuitenkaan usko, että se poistaa paperinkäytön kokonaan, vaan paperin kulutus laskee tietylle tasolle.

Paperikoneiden kapasiteetti on liian iso kulutukseen nähden. Mielestäni ei ole järkevää, että paperikoneita pidetään käynnissä vain 60-70 % käyntiajasta. On järkevämpää pysäyttää koneita ja jäljelle jääneet saavat ajaa 100 % käyntiasteella. Tämä on karusti kirjoitettu, mutta näin se vaan on.

Vertaan asiaa käytännön läheisesti. Jos sinulla on auto ja ajat maantietä, jolla on 100 km/h nopeusrajoitus, mutta saat ajaa korkeintaan 60 km/h. Tätähän se noin käytännössä tarkoittaa. Olet sijoittanut rahasi autoon, jolla kykenee ajamaan nopeusrajoituksen mukaista nopeutta, mutta ei voi ulosmitata sijoittamaasi rahaa. Tehoja, haluja  ja järkeä ois nopeusrajoituksen mukaiseen nopeuteen, mutta joudut tyytymään alhaiseen nopeuteen.

Kaikista isoista muutoksista aina selvitään hyvällä asenteella ja hyvällä yhteistyöllä. Uskon, että Jämsänkosken paperikone 5 pysäyttäminen hoidetaan mallikkaasti.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Kirkkovaltuutetuista 11,1 % asuu Pispalantiellä

Jämsän seurakunnan kirkkovaltuusto 2015-2018 koostuu 27 henkilöstä. Pispalantiellä heistä asuu 3 henkilöä eli 11,1 %.

Onko tämä sattumaa?
Asummeko liian lähellä Jämsän kirkkoa?

Ei taida Jämsässä olla toista kirkkovaltuutettujen keskittymää - 150 metrin matkalla koko kolmikko.



Suora keskustelu virkamiesten kanssa kielletty

Virkamies on kieltänyt minua ja erästä toista henkilöä keskustelemasta suoraan virkamiesten kanssa. Tässä on sana sanaa vastaan, mutta tällaisen ohjeen olemme saaneet.

Tällä viikolla on olemassa kaksi (2) eri tilaisuutta virkamiesten kanssa. Mielestäni mikään laki tai asetus ei kiellä minua osallistumasta kyseisiin tilaisuuksiin tahi kiellä minua puhumasta suoraan virkamiesten kanssa.

Toimin on omantunnon, järjen ja tunteen perusteella - Osallistun kokouksiin ja keskustelen avoimesti sekä asiallisesti virkamiesten kanssa.  Jos joku oikeus minut tuomitsee, niin se on sen ajan murhe.

Tämä kirjoitus aiheuttaa jälleen pahennusta tietyllä taholla, mutta sille en voi mitään, jos joku on niin herkkähipiäinen.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kiitokset äänestäjilleni



Seurakuntavaalit on pidetty. Kiitokset äänestäjilleni.

Mielenkiintoista on se, että en tiedä ketä minua ovat äänestäneet.


Terveisin Jyrki Kokko

Jämsän kirkkovaltuusto 2015-2018


Jämsän Seudun nettisivut 9.11.2014

Ihmisten seurakunta
Veli-Markku Nieminen, yrittäjä, 104 ääntä (vertausluku 601.0)
Lotta Ahola, sairaanhoitaja Y-AMK, 88 ääntä (300.5)
Tarmo Konstari, diplomi-insinööri, 67 ääntä (200.333)
Erkki Mäntylä, rikosylikonstaapeli, 57 ääntä (150.25)
Leena Ekosaari, sairaanhoitaja, 54 ääntä (120.2)
Jorma Honkanen, maa- ja metsätalousyrittäjä, 36 ääntä (100.167)
Tarja Uusipaasto, yrittäjä, 35 ääntä (85.8571)
Jyrki Kokko, laatupäällikkö, 32 ääntä (75.125)
Varalla:
Jukka Järvi, automaatioasentaja, 27 ääntä (66.7778)
Leena Mikkola, eläkeläinen, 27 ääntä (60.1)
Leo Värelä, mv, yrittäjä, 16 ääntä (54.6364)
Aira Putkonen, fysioterapeutti, 13 ääntä (50.0833)
Heta Koskinen, opiskelija, 11 ääntä (46.2308)
Petri Haapakoski, uskonnon ja psykologian lehtori, pastori, 10 ääntä (42.9286)
Veikko Äikiä, sanomalehden jakaja, 7 ääntä (40.0667)
Anita Savela, LKV, 6 ääntä (37.5625)
Sami Selänniemi, insinööri, 5 ääntä (35.3529)
Tapani Helenius, eläkeläinen, hieroja, 4 ääntä (33.3889)
Antti-Pekka Poutiainen, 2 ääntä (31.6316)

Keskellä elämää
Päivi Ketolainen, toimittaja, 67 ääntä (369.0)
Tuuli Nurmesviita-Lyytinen, luokan- ja erityisopettaja, 59 ääntä (184.5)
Tuulia Piirainen, erityisluokanopettaja, 48 ääntä (123.0)
Marjo Grönvall-Jokela, aineenopettaja, 43 ääntä (92.25)
Varalla:
Laila Laukkanen, diakonissa, 39 ääntä (73.8)
Kimmo Pohjanheimo, eläkeläinen, tj, 27 ääntä (61.5)
Annika Rannikko, sairaanhoitaja, 24 ääntä (52.7143)
Hanna Kivimäki, puheviestinnän opettaja, 17 ääntä (46.125)
Kari Hippi, yhteiskuntatieteiden tohtori, 17 ääntä (41.0)
Liisi Niemelä, teol.yo, diakonissa, 15 ääntä (36.9)
Leo Kalin, filatelisti, 13 ääntä (33.5455)

Kristillisten perusarvojen puolesta
Jukka Palola, teologian tohtori, rehtori, 67 ääntä (111.0)
Varalla:
Viljo Vanhatalo, eläkeläinen, 23 ääntä (55.5)
Matti Hekkala, suurtalouskokki, 12 ääntä (37.0)
Pekka Sutinen, erityislinjan asuntolavalvoja, 9 ääntä (27.75)

Kuorevesi-Längelmäki
Juhani Stenhäll, suunnittelun esimies, eläkeläinen, 91 ääntä (347.0)
Helena Liukko, maanviljelijä, eläkeläinen, 90 ääntä (173.5)
Erkki Rautiainen, ohjelmiston päällikkö, 38 ääntä (115.667)
Valtteri Erkkilä, agrologi, eläkeläinen, 36 ääntä (86.75)
Varalla:
Anne Kokemäki, ammatillisten aineiden opettaja NTM, restonomi AMK, 33 ääntä (69.4)
Anna-Liisa Haapanen, tstosihteeri, eläkeläinen, 22 ääntä (57.8333)
Eija-Liisa Aholainen, luokanopettaja, 19 ääntä (49.5714)
Arja Huhtaniemi, eläkeläinen, 18 ääntä (43.375)

Välitä ja vaikuta
Eva-Liisa Häyhänen, varhaiskasvatuksen alue-esimies, 67 ääntä (210.0)
Tuija Kovanen, lähihoitaja, liikunnanohjaaja, 42 ääntä (105.0)
Varalla:
Tarvo Häyrynen, paperityöläinen, 34 ääntä (70.0)
Inkeri Kiuru, kirjastovirkailija, 34 ääntä (52.5)
Jari Peltonen, automaatioasentaja, 22 ääntä (42.0)
Leila Seppälä, koulunkäyntiavustaja, 7 ääntä (35.0)
Keijo Markkanen, rakennusmies, 4 ääntä (30.0)

Yhteinen seurakuntamme
Pertti Lehtonen, kanttori, seurakuntaneuvos, 140 ääntä (621.0)
Antero Leppänen, opettaja/eläkeläinen, 77 ääntä (310.5)
Erja Sanaslahti, sairaanhoitaja, 69 ääntä (207.0)
Klaus Tiitto, ylikonstaapeli evp, 44 ääntä (155.25)
Eira Halme-Hartikainen, opettaja/eläkeläinen, 42 ääntä (124.2)
Hannu Iivonen, agrologi, 36 ääntä (103.5)
Matti Harju, teknikko, 28 ääntä (88.7143)
Merja Lahtinen, lukion lehtori, emäntä, 27 ääntä (77.625)
Varalla:
Reino Korpi, suunnittelupäällikkö, 27 ääntä (69.0)
Marjatta Laitinen, keittäjä, 23 ääntä (62.1)
Yrjö Määttä, agronomi, eläkeläinen, 22 ääntä (56.4545)
Riitta-Liisa Ärling, emäntä, 20 ääntä (51.75)
Arja Maunula, tradenomi, 18 ääntä (44.3571)
Marja Naarajärvi, eläkeläinen, 11 ääntä (41.4)
Martti Hirn, nuorisotyönohjaaja, 10 ääntä (38.8125)
Anitta Isoranta, emäntä, 8 ääntä (36.5294)

Vihreät Niityt
Ei varsinaisia valtuutettuja.
Varalla:
Tarja Viitala, FM, 32 ääntä (55.0)
Susanna Sinisaari-Kaislo, FM, 14 ääntä (27.5)
Anna Lipstok-Laasonen, sairaanhoitaja, yrittäjä, 9 ääntä (18.3333)

Humanistinen vaaliliitto
Ei varsinaisia valtuutettuja.
Varalla:
Riitta Kangas, tekstiilihuoltaja, 17 ääntä (42.0)
Iida Rantanen, opiskelija, 15 ääntä (21.0)
Timo Virtanen, teknikko, 10 ääntä (14.0)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Jyrki Kokko 19 Ihmisten Seurakunta


Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslista 12.11.2014 klo 16:00 -

Toisinaan SOTE -lautakunnan esityslistalla on todella mediaseksikkäitä pykäliä. Tällä kertaa on sellainen perinteisen kokouksen asialista. Kokouksen esityslista löytyy kokonaisuudessaan Jämsän kaupungin sivuilta.

Asialista

3 Työjärjestyksen hyväksyminen

4 Lastensuojelun sosiaalityöntekijän viran (vakanssi 320708), Kotihoito Jämsän perushoitajan toimen (341036) ja Lukkoilakodin sairaanhoitajan toimen (343004) täyttölupaesitykset

5 Perushoitajan toimen (vakanssi 342020) täyttölupaesitys Kuhmoisten terveyskeskuksen vuodeosastolle 10

6 Sosiaali- ja terveystoimen palveluhinnaston muutokset 1.9.2014 alkaen

7 Talouden toteutuminen 1-9/2014, Koko sote

8 Talouden toteutuminen 1-9/2014, Kuhmoinen

9 Veteraanikuntoutuksen toteutuma 1-9/2014

10 Viranhaltijoiden päätökset

11 Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Äijän ajatuksia - Jämsän Äijä Risto Ahonen kirjoittaa

Äijää ihmetyttää mikä mättää kaupungin ja hiihtokeskuksen välisissä asioissa. Toistuvasti on haaveiltu Himokseen investointeja. Kuka tulisi toimijaksi riitaisalle tontille? Jämsän todelliset päättäjät (valtuutetut) ovat olleet joko liian pitkämielisiä ja hyväuskoisia tai katkeran kaunaisen kateuden myrkyttämiä. Sopu syntyy kuuntelemalla ja neuvottelemalla kunnes asia ratkeaa. Jämsässä on menty käräjäsalille turpakäräjien sijaan. Käräjäsaleissa ja oikeusasteissa ei aidosti sovita, niissä langetetaan sanktioita joista jää katkeruutta ihmismieliin. Oikeuslaitos on rikosten selvittelyä varten. Käräjillä ei yhteisöllisten epäselvyyksien ja erimielisyyksien sovittelu juurikaan rakentavasti onnistu.

Kaupunki on rajatulla alueella asuvien ihmisten yhteisö. Jämsän kokoisessa kaupungissa lähes kaikki aktiiviset toimijat tuntevat toisensa. Kun maalikylässä syntyy riita, se säteilee kaikkialle. Riitapukarit eivät tervehdi iloisesti toisiaan, he ovat pettyneitä, vihaisia ja katkeria. Riitely jakaa koko yhteisön klikkileireihin. Tunteet ovat aina mukana erimielisyyttä ratkottaessa, niin kaupungin virkahenkilöillä kuin valtuutetuillakin, saati yrittäjillä ja työntekijöillä joiden leipäpuusta ja yksityisistä asioista on kysymys.

Säilyvätkö palvelut ja työpaikat sosiaalisektorilla? Onko jotain jäänyt vähälle huomiolle? Jämsässä on noin 22 000 vakiasukasta. Himoksella käy vuosittain yli 350 000 lomailijaa (15x22 000)! Huippuhetkinä Jämsän asukasmäärä tuplaantuu ja muinakin aikoina ihmisiä on Himoksen vaikutuksesta lähes 30 000. Kun asiat Himoksen ankkuriyrityksen kanssa sovitaan ja jatketaan vaikkapa "Ylläksen mallia" mukaillen, niin Himoksen matkailijamäärä edellisestä kaksinkertaistuu.

Ketä ihmiset Jämsässä ovat? Jämsäläisiä, mutta myös suomalaisia ja ulkomaalaisia matkailijoita, joille terveydenhuoltopalvelut ovat tuiki tarpeellisia. Jämsässä tarvitaan ehdottomasti yö- ja viikonloppupäivystys. Jyväskylä ja Tampere ovat liian kaukana äkillisen joukkotapaturman tai sairauden sattuessa. Jämsään voidaan tulla myös palveluita ostamaan. Erilaiset nivelkorjaukset, hammashoito, kirurgiset toimenpiteet ja kuntoutus soveltuvat matkailun oheispalveluiksi. Ulkomaiset tai ulkopaikkakuntalaiset matkailijat voivat majoittua Himokselle perheineen samalla kun mummolle, papalle, isälle, äidille, tai lapselle tehdään Jämsän sairaalassa toivottu toimenpide. Toipuminen monipuolisten kuntoutuspalveluiden Himoksessa (Jämsässä) on samalla rentouttavaa lomailua. Himokseen tarvitaan sisäliikuntamahdollisuudet terveyspalveluineen, saunoineen ja kylpylöineen. Toimiva terveydenhuolto ja sairaala Jämsässä jo on.

Jämsän Äijä 2014
Risto Ahonen


Jämsän Seutu 9.11.2014


Sote-uudistus kaataa Jämsän

Mikko Wiren tuntuu olevan ainoa henkilö, joka osaa tämän SOTE -lakiehdotuksen jämsäläisille oikein kertoa. Tämä on valitettavaa, ettei viranhaltijat tuota selkeää ja puolueetonta tekstiä päätöksentekoa varten.

Ohessa Mikko Wirenin mielipidekirjoitus Jämsä Seudussa 31.10.2014.

Klikkaa kuvaa, niin saat sen lukukelpoiseen muotoon.