Neuvottelumaisten vuorovaikutustilanteiden piiriin kuuluu hyvin monenlaisia yhteistoiminnan muotoja, joten neuvottelu määritelläänkin suhteellisen väljästi ja kattavasti:Neuvottelu on tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys neuvoteltavasta asiasta. Sen tarkoituksena voi olla ongelman ratkaiseminen, yhteisen sopimuksen aikaansaaminen, asioiden suunnitteleminen tai vaikkapa tapahtumien analysoiminen.
Neuvottelutapahtuma itsessään on vaiheittainen prosessi, joka etenee valmisteluista neuvotteluun ja päättyy jälkihoitoon. Joskus saatetaan tarvita useita, ehkä säännöllisestikin kokoontuvia neuvotteluita tavoitteen saavuttamiseksi. Varsinainen toiminta neuvotteluissa on vapaamuotoisempaa kuin kokouksissa. Vapaamuotoisuuden aste ja käyttäytymisnormit määräytyvät kuitenkin neuvottelun tarkoituksen mukaisiksi.
Neuvottelua käydään kahden tai useamman osapuolen välillä, joilla on jonkin yhteisen asian suhteen samansuuntaisia, toisistaan poikkeavia tai vastakkaisia tavoitteita, aikeita ja intressejä. Neuvottelun edellytyksenä on, että osapuolilla on halua saavuttaa yhteinen ratkaisu, ja että neuvotteluun osallistuvilla on myös valtuudet ratkaisun tekemiseen. Osallistujat nimetäänkin ennalta esimerkiksi asemansa tai työtehtävänsä puolesta. Neuvottelun tavoitteena on reilu lopputulos, osapuolten keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen tyytyväisyys. Lisäksi neuvotteluissa tavoitellaan myönteisen ja avoimen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja ylläpitämistä osapuolten välillä.
