tiistai 31. toukokuuta 2016

Jämsän kaupungin ostolaskut

Tarkastelin Jämsän kaupungin ostolaskuja vuodelta 2014. Kaiken kaikkiaan ostolaskuja oli 53 963 kpl. Faktoihin perustuen voidaan todeta, että jokaisen ostolaskun käsittelu maksaa kaikkineen noin 100 euroa. Eli esimerkiksi yhden euron laskuun lisätään käsittely ja hyväksymiskuluja noin 100 €.

- Alle 1 euron ostolaskuja oli 1 786 kpl, 3 %.
- 1-10 euron ostolaskuja oli 10 205 kpl, 19 %
- 10-100 euron ostolaskuja oli 29 877 kpl, 55 %
- Yli 100 euron ostolaskuja oli 12 095 kpl, 22 %
Yhteensä ostolaskuja oli 53 963 kpl.

Yhteensä alle 100 euron ostolaskuja oli 78 %. Vain 22 % ostolaskuista oli järkeviä.

Antaako ajattelemisen aihetta?
Pitäisikö jotain tehdä?

Ehkä pitäisi edetä tulevan strategian kohdan "Sujuva arki" mukaisesti, resurssiviisaasti ja kokonaistaloudellisesti.

Jämsän kaupungin ostolaskut löytyvät nettisivulta kohdasta Ostolaskut. Voitte ihan itse todentaa asian. Excel -tiedosto on iso, mutta kun sen saa auki ja järjestää rivit loppusumman mukaisesti, niin asia selkenee. Sitten perusmatikka kehiin höystettynä prosenttilaskulla, niin tulos on näpeissä 10 min uurastuksella.

Kuva 1: Jämsän kaupungin ostolaskujen jakauma (Jyrki Kokko)


Kuva 2: Jämsän kaupunginhallituksen kokousmateriaali 30.5.2016


Lisäys 31.5.2016 klo 22.40. 
Ostolaskujen käsittelykulut sata euroa kuulostaa suurelta, 
mutta se muodostuu seuraavasti: 

Tilataan, 
haetaan, 
otetaan vastaan, 
luovutetaan,
hyväksytään, 
kirjataan, 
hyväksytään, 
maksetaan, 
ym., ym. ...

Jämsä ja Kuhmoinen ovat SSS-hallituksen poliittisia vankeja

Juuri tältä tämä tuntuu...

Aamulehti 29.5.2016


Monen kunnan toiveet maakunnasta toiseen siirtymiseksi saivat hallituksen reformiministerityöryhmän hyväksynnän torstaina.

Poikkeuksiakin oli. Niistä merkittävin valtakunnallisestikin oli ilman muuta Pirkanmaan laajenemisen estäminen.

Keskustalais-perussuomalais-kokoomuslainen ministeristö totesi, että Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta kuulukoot edelleen Keski-Suomeen.

Se ei ollut yllätys. Tämäkin lehti esitti jo tammikuussa vahvan epäilyksen, että Keski-Suomen heikentäminen Jämsällä – joka monella mittarilla on nykyisen maakuntansa kakkoskeskus Jyväskylän jälkeen – olisi erityisesti keskustalle liian karvas pala.

Hallitus kertoi käyttäneensä ”kokonaisharkintaa”. Se kuulostaa suorastaan läpikuultavan tarkoitushakuiselta.

Huonot hankinnatkin perustellaan aina sillä, että voittanut tarjous oli ”kokonaistaloudellisesti edullisin” vaikka paperilta ja numerollisesti katsottuna ihan muulta näyttikin.

Kokonaisharkinnasta tulikin saman tien synonyymi poliittiselle edunvalvonnalle.

Kokonaisharkintaan ei selvästi kuulu muuttoa harkitsevan kunnan oman asujaimiston eikä omien päättäjien näkemysten kuuleminen, saati sitten noudattaminen.

Aamulehden ja Jämsän Seudun keskustelutilaisuudessa talvella 60 prosenttia yleisöstä liputti Pirkanmaahan liittymisen puolesta. Puolueiden ääntä käyttäneistä vain vasemmistoliiton edustaja oli tiukasti Keski-Suomen kannalla. Yhä hämmentävämpänä hallituksen linjaus näyttäytyy, kun perusteluista luetaan se, että erityistä painoa päätöksessä annettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

21 000 asukkaan Jämsä liittyi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin 2013. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ulkoistettu kymmeneksi vuodeksi Jämsän, Pihlajalinnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisyritykselle.

Kun sote-palvelut siirtyvät 15 uudelle itsehallintoalueelle, myös Jämsän sote siirtynee Pirkanmaalle muodostuvalle alueelle.

Ajatus palveluja hakevan katseen suuntaamisesta Jyväskylään ja Kuopioon asti tuntuisi asukkaille kohtuuttomalta, etenkin kun Tampere yliopistosairaaloineen on vain 60 kilometrin päässä kunnan länsirajalta.

Jos ja kun järki aikanaan voittaa, muuttuu Suomen koko aluekartta vielä radikaalisti, maakuntien määrä pienenee, ja Jämsä sekä Kuhmoinenkin asettuvat toiminnallisesti oikeaan yhteyteensä.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Muutaman euron laskulla kulut vain kasvaa

Olen jo pitkään miettinyt, että mitä järkeä on laskuttaa muutamia euroja, kun laskutuskulut on kymmeniä euroja. Jos jätetään ne pikkusummat laskuttamatta, niin kokonaisuudessa säästetään.  Kuulostaa uskomattomalta, mutta on totta. Laskutuskulut eivät kata läheskään tuloja.

Tietoni perustuu faktaan, 5-10 vuoden takaata, ja sen perusteella yhden laskun hinnaksi tuli noin 100 euroa. Kuulostaa isolta summalta, mutta totta se on.

Sinänsä Ilvestelijä on oikeassa, mutta käteismaksutapauksessa kulut saattavat kattaa rahojen käsittelymenot. Pikkusummat on imagoasia.

Jämsän Seutu 27.5.2016




lauantai 28. toukokuuta 2016

Nytkymellä meloen

Nytkymellä melomassa oli haaste. Miten löytää sopiva kajakin laskupaikka? 

Google Mapsilla katsottuma Sudenpesänmaantieltä Majalahdesta saa laskettua kajakin. Ja niin se onnistui. Myös Talasniemen rannasta saisi kajakin varmaan laskettua. Näin päättelimme, kun ohi meloimme.

Näytti olevan paljon perinteisiä 60- ja 70-luvun mökkejä. Järvi on jokseenkin kivinen. Kaikenlaisia kukkasia oli veden rajassa, mutta tuntemattomia sellaisia. Rannat olivat kivisiä samoin saaret. Osa pienistä saarista keskellä järveä olivat rauhoitettuja. Lokkipariskunnat olivat hyvin miehittäneet saaret, luodot ja kivet.

Kokemisen arvoinen paikka. Karttaan merkattu reitti oli noin 9 km. Toinen puoli jäi vielä melomatta.












perjantai 27. toukokuuta 2016

Kuhmoisten viisi luontokohdetta

Keräilin Kuhmoisten alueen 5 kohdetta, jotka on mahdollista kiertää yhden pitkän päivän aikana.  Itse olen kiertänyt yhden kohteen kerrallaan.

Reipasta mieltä matkaan ja hyvät eväät. Itse olen kiertänyt yhden kohteen kerrallaan.

1. kohde Kivikoski
2. kohde Linnavuori
3. kohde Pirunvuoren Pirunkammari
4. kohde Ylimenmaan Pirunkammari
5. kohde Kammiovuoren luola

HUOM !! Tekstin linkissä on tarkempi kuvaus paikoista, linkki menee Retkipaikka.fi sivuille. Artikkelien lopusta löytyy jokaiseen kohteeseen tarkka karttapaikan karttalinkki.




1. kohde Kivikoski

Kuhmoisten kierros kannattaa aloittaa Puukkoisten Kivikoskesta.

Koski on helposti saavutettavissa. Kuhmoisista Jämsään kulkevalta Puukkoistentieltä (tie 3291) kääntyy Kivikoskentie Kotajärven kohdalta.


2. kohde Linnavuori

Seuraavaksi kannattaa suunnata Kuhmoisten Linnavuorelle.

Linnavuoren osoite on Linnavuorentie, 17800 Kuhmoinen.

Perille johtava hiekkatie on viitoitettu Puukkoistentieltä. Perillä odottaa noin kolmen auton parkkipaikka, jonka vieressä on infotaulu kertomassa matkamiehille paikan tarinaa.


3. kohde Pirunvuoren Pirunkammari

Yhden pysähdyksen taktiikalla kannattaa Linnavuoren lisäksi käydä Kuhmoisten Pirunvuoren Pirunkammarissa, joka sijatsen järven toisella rannalla.

Linnavuorelta pääsee kävellen Pirunkammariin seuraavaa reittiä. Autolla joutuu kiertämään muutaman kymmenen kilometriä. Huomioi, että punaisen viivan alimmassa kohdassa joutuu ylittämään ojan. Voi sen ylittää hieman pohjoisempaakin. Oja on pienoinen haaste.


4. kohde Ylimenmaan Pirunkammari

Seuraavan kohde on muutaman kilometrin päässä eli se on Kuhmoisten Ylimenmaan Pirunkammari.


5. kohde Kammiovuoren luola

Seuraava kohde on 24-tien Päijänteen puolella, Kuhmoisten Kammiovuoren luola.

Kammiovuori sijaitsee Kammiolammen vieressä Ruolahden ja Närvän kylien välissä. Sen tykö pääsee Ruolahdentieltä luoteeseen päin Roninvuoren ohi Ison Kärppäjärven lähettyville vievää metsäautotietä pitkin. Mitä lähemmäs vuorta saavutaan, sitä huonommaksi tie muuttuu.

torstai 26. toukokuuta 2016

Teerilahti - Päijänteen itäranta

Teerilahti sijaitsee Päijänteen itärannalla. Navigaattorin osoitteella Murtolahdentie, Jyväskylä pääsee perille. Vanhalla navigaattorilla mentäessä, pitää Jyväskylän suunnasta mennä vanhalle tielle Kanavuoren ABC:n kohdalla. Auto kannattaa jättää P-paikalle, risteykseen. Kanjoni ja luolat on helposti löydettävissä, kun vain menee korkeuskäyrää kartalla jyrkänteen merkkiä kohden. Helppo löytää perille. Pitkä kanjoni päättyy luolaan. Sekä kanjoni, että luola ovat ahtaita. Alueella on myös muita pienempiä luolia kanjonin pohjoispuolella. Ahtaanpaikan kammoa ei saa potea, niin löytää hienoja kohteita. Sisään vain, isompikin mies niihin mahtuu.

Sen jälkeen kannattaa laskeutua tielle. Sen jälkeen kävele Murtolahdenselänteen rinteen metsäautotien kautta. Luola löytyy pikkukartan osoittamasta paikasta. Maa on aivan tasaista, mutta maassa reiästä laskeudutaa maan uumeniin. Kanjonissa edetään kohti itää ja sieltä noustaan pienestä reiästä narun avittamana. Naru on kiinni koivussa. Tasanteella ei ole montaa koivua, joten sen perusteella löytää luolan.

Siirtolohkare "Sokeritoppa" löytyy, kun etenee takaisin isolle jyrkänteelle tulevaa polkua eteenpäin kohti Palstonvuoren lakea. Polku on hieman heikko monelta kohdin. Kännykän Maastokartat sovelluksella pääsee helpoten perille. Tikapuilla pääsee kiven päälle.

Matkaan kruunaa hyvät eväät Äijänniemen laavulla.




Linkkejä
Oravasaaren luola ja siirtolohkare
Palstonvuori, Jästin luola

Kuvia

Kanjoni ja jatkuu luolana

Luola

Kanjoni

 Luola

Iso siirtolohkare, "Sokeritoppa"

Äijänniemen laavu

Kuntalaiset kysyy ja virkamiehet vastaa -palsta?

Tässä on tullut keskusteltua eri ihmisten kanssa turuilla ja toreilla sekä työmaalla. Ajatuksia on paljon ilmassa Jämsän kehittämiseksi. Ei riitä, että poliittiset päättäjät ja virkamiehet kehittävät Jämsää. Suurin voimavara on itse meissä Jämsäläisissä. Hyviä ideoita on paljon.

Avoin keskustelufoorumi puuttuu !?

Itsekin sain vastauksen, että ei virkamiehellä ole aikaa minun kanssa keskustella. Aika on kallista (?). Keskustelu on poliittisen päätännän ja virkamiesten välillä minun mielestäni riittämätöntä.

No alitajunnassa muhi aikansa ja tänään sain impulssin Koillis-Jämsäläiseltä ideanikkarilta, positiiviselta kylähullulta. Tehdään paikallislehti Jämsän Seutuun uusi palsta, joka nimi on

"Kuntalaiset kysyy ja virkamiehet vastaa".

Eli jokaisessa Jämsän Seudussa olisi 5 kpl asiallisia toimituksen valitsemia kysymyksiä. Kysymykset olisivat laatineet perusjämsäläiset ja ne liittyisivät Jämsän kehittämiseen yhteisvoimin. Ja asiallisiin kysymyksiin olisi asialliset virkamiesten vastaukset.

No saako tämä tuulta purjeisiin?

Päätin toteuttaa idean hyvyyden päättelemiseksi Blogikyselyn, joka on sivun ylälaidassa. Jos tulos idealle on hyvin myönteinen, niin esitän sen paikallislehdelle.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Pispalantien numerot järjestyvät loogisesti

Naapuri on yhtä aurinkoa, kun Pispalantien epälooginen numerojärjestys muuttuu loogiseksi. 

Kiitos tästä kuuluu kaupungin virkamiehile ja -naisille.

Kiitos !!!

- - -
"Päätös päivätty 20.5 ja lähtenyt samantien pelastuslaitosta myöten joka paikkaan tiedoksi."
- - -

Vesa Ruuska: Iloinen Jämsä

Pankaa kaikki silmät kiinni. Miettikää asioita, jotka saavat teidät iloiseksi. Tänään pohditaan sitä, miten mielikuvat Jämsästä saadaan myönteiseksi ja iloiseksi. Jos tunnemme tyypin, jolla on aina negatiivinen emme hakeudu hänen seuraansa ,vaan häntä aletaan karttamaan. Jämsä on tuottanut negatiivisia mielikuvia itsestään viime vuosien aikana. Tänään ei etsitä syyllisiä. Jos olet pudonnut Ruotsin laivalta mereen et mieti syyllisiä, vaan kuinka pelastut. Tänään mietimme sitä, kuinka pelastamme itsemme ja Jämsän. Maaseutu ja pienet teollisuuspaikkakunnat tyhjenevät. Kiinteistöjen arvo romahtaa ja ihmisten elämäntyö haihtuu savuna ilmaan. Syyllisiä ei etsitä, vaan miten pelastumme. Ne kunnat pelastuvat ,joiden ihmiset haluavat pelastua.

Tampere, joka on Skandinavian suurin sisämaan kaupunki ja Suomen muuttovoittoisin kunta, teki kaavan, jonka avulla halutaan, että kaupungissa on paljon nuoria ja lapsiperheitä. Kaavat on kaavoja pitää tehdä konkreettista ja nopeasti. Valkeakoski kosii nuoria perheitä näin. Meidän pitää tehdä vastaava isku ja nopeasti. Esitän että joku täällä olevista kokoaa myynnissä olevien asuinkiinteistöjen omistajista ja kiinteistöjen välittäjistä joukon, joka Jyväskylän ja Tampereen markettien edustoilla alkaa markkinoimaan Jämsää hyvänä asuinpaikkana reilun tunnin ajon päässä Tampereelta ja puolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Kaikille halukkaille annetaan oikeus muuttaa asumaan pysyvästi loma-asuntoonsa ilman kakkosasuntoa. Kouluja mainostetaan pieninä ja turvallisina. Kaupungin kouluja paikkoina, joissa ei hyväksytä koulukiusaamista. S- ja K-marketit haastetaan mukaan tekemään Jämsästä viihtyisää talvituristikaupunkia muuttamalla kauppojen sisustus viihtyisäksi ja kauppahallimaiseksi. Jämsän tyhjät liiketilat vuokrataan turistisesonkiajoiksi ja annetaan ilmaiseksi, kaikille halukkaille paikallisille ja alueella käyville torikauppiaille. Muiksi ajoiksi tiloihin pyydetään paikallisia museoajoneuvojen omistajia tuomaan ajokkinsa nähtäväksi. Tätä mainostetaan tienvarsilla ja lehdissä. Jämsään perustetaan Höyrylaiva Museo Severus. Hyvin toteutetut museot vetävät paljon turisteja. Tästä esimerkkinä Mäntän museot ja Varkauden Mekaanisen musiikin museo. Höyrylaivat ovat osa Jämsän historiaa ja kaunein näky joka silloilta turisteille avautuu. Lohi-istutuksia jokeen lisää. Turisteille vuokrataan ympäri vuoden sotuveneitä ja myydään lupia. Muutama eläkeläinen koulutetaan kalastusoppaaksi. Jämsässä aletaan valmistamaan laadukkaita ja kalliita vaateita. Käynnistetään alueella räätälikoulutus, joka tähtää vaan laatuun, pitkäikäisyyteen. Taatusti lyö läpi median.

Pientilojen perustaminen ja hankkiminen Euroopan ja Suomen kaupungistuminen jatkuu. Asuntojen hinnat kohoavat pilviin kaupunkialueilla. Työt automatisoituu. Verotulot vähenee. Sosiaalituet pienenee. Kreikassa ja Espanjassa nuoret ostavat jo nyt pieniä tiloja hankkiakseen itselleen mielekkään tavan elää. Pientiloja aletaan ostaa, perustaa, hankkia ja markkinoida nuorille Suomessa ja Euroopassa.

Hulluja ideoita toteutetaan. Toteutin yhdessä kaupunginjohtaja Markku Lehtimäen kanssa Huumoripäällikkö nimityksen. Lehdistölle pääsanomalehdille ja paikallislehdille lähetettiin tiedote, jossa Jämsän kaupunginjohtaja kertoi nimittäneensä Vesa Ruuskan Jämsän Huumoripäälliköksi, jossa oli kuusi tehtävää pitää hyvää mielialaa yllä 90 -luvun laman aikana. En ikinään olisi uskonut, mikä menestys siitä tulee. Päälehdissä, paikallis- ja aikakausilehdissä asiasta tehtiin juttu. Annoin asiasta haastatteluja lehdille ja radioille. Televisiossa vierailin Speden Speleissä, Levyraadissa, Kukkokiekuu ohjelmassa, Tuttu Jutussa ja erilaisissa pisteohjelmissa. Huumoripäällikkönä tein myös Vuoden Vitsikalenterin Gummerukselle, Vitsiveikkojen Vuosikirjan. 2000 -luvun alussa ryhdyin Tarja Halosen varapresidentiksi imitoimalla häntä ja muita julkkiksia. Kultalevyn lisäksi sain tehdä satoja keikkoja ympäri Suomea. Kaikki ihmettelivät, kun kerroin asuvani 2,5 tunnin päässä senaatintorilta Jämsässä.

Iloinen Jämsä on mielikuva. Osakemarkkinat johtavat maailmaa ja päivittäin osto ja myynti päätökset tehdään mielikuvien pohjalta. Hullut ideat ovat halpoja. Joskus hyvinkin tehokkaita ja byrokratia vapaita. Onko lasi puoliksi täysi vai tyhjä? Ajatus toteuttaa itsensä.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Muuratsalo - Kolme kohdetta kerralla

Koe Muuratsalon kolme luontokohdetta kerralla,
kaikki Päijänteen rannalla.

- Tapion alttari,
- Lullinvuoren luola ja
- Isot siirtolohkareet.

AJO-OHJE:

Aja ensin Lullinvuoren tietä ensimmäiselle P-paikalle ja piipahda Tapion alttarille. Sitten aja Ojasenlammen eteläpuolelle tien päähän kääntöpaikalle. Jatka matkaa polkua pitkin Lullinvuoren luolalle. Jatka siitä matkaa alarinteeseen isoa polua pitkin kärrypolulle suuntaa kohti Päijänteen rantaa Pahkalahdelle. Kun käännyt kärrypolulta hiekkarannalle, niin oikealla puolen on iso siirtolohkare. No niitä isoja siirtolohkareita on koko Muuratsalo täynnä, mutta kyseinen on isompi kuin Suomen isoin siirtolohkare. Matkan päätteeksi piipahda Pahkalahden hiekkarannalla.

LISÄYS - HUOMIO !!!

Jyväskylän kaupungin suostumuksella Lullinvuorentielle on asetettu vuonna 2017 rajoituksia liikennöinnin suhteen. Heti tien alussa on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty -kyltti lisäkilvellä "Yksityistie, vain osakaskäyttöön". Liikennemerkin vaikutusalue alkaa heti kyltistä, joten kulku Lullinvuorentien suuntaan on sallittu vain omia lihasvoimia käyttäen. Alueelle ei täten saa myöskään pysäköidä.





LINKIT KOHTEISIIN:

Lullinvuoren luola
Isot siirtolohkareet