Purettujen voimaloiden määrä:
Pieni määrä: Suomen Uusiutuvat ry:n tiedon mukaan Suomessa on purettu vain kahdeksan tuulivoimalaa viimeisen neljän vuoden aikana (noin 2022–2025).
Vanhempi luku: Helmikuuhun 2021 mennessä purettuja voimaloita oli yhteensä 24.
Euroopassa: Vuonna 2024 Euroopassa purettiin 1332 tuulivoimalaa, mutta Suomen osuus on pysynyt pienenä.
Yhteenveto: Vaikka tarkat luvut vaihtelevat hieman, kokonaisluku on pieni verrattuna muihin Euroopan maihin ja Suomen asennettuun tuulivoimaan.
Miksi voimaloita puretaan?
Tuulivoimaloiden purkamiseen on yleensä monta syytä:
Käyttöikä loppuu: Voimalat on suunniteltu kestämään noin 20–25 vuotta. Kun ne vanhenevat, niiden ylläpito käy kalliiksi tai niitä ei voi enää korjata.
Varaosien puute: Esimerkiksi suomalaisen WinWinD-yrityksen konkurssi vuonna 2013 on aiheuttanut sen, että sen valmistamiin voimaloihin ei saa varaosia. Tämän takia esimerkiksi Haminassa purettiin kolme nuorempaa voimalaa ennenaikaisesti vuonna 2023.
Uudelleenrakentaminen: Vanha voimala puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi, paljon tehokkaampi voimala.
Tekninen vika: Jos kallis osa, kuten vaihdelaatikko, hajoaa käyttöiän lopussa, korjaaminen ei kannata.
Syöttötariffin päättyminen: Kun vanhojen voimaloiden valtion tuki päättyy, niiden käyttö ilman modernisointia ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.
Tuulivoimalan osien kierrätys:
Tuulivoimalat ovat pääosin hyvin kierrätettäviä: 85–95 % voimalan massasta voidaan käyttää uudelleen.
Helposti kierrätettävät osat:
| Osa | Materiaali | Kierrätysaste | Tietoa |
| Torni | Teräs | Lähes 100 % | Teräs on arvokas materiaali, ja sen myynnillä katetaan osa purkukustannuksista. |
| Konehuone | Metalli, kupari, alumiini | Lähes 100 % | Sisältää arvokkaita metalleja (generaattori, vaihdelaatikko), jotka ohjataan metallinkierrätykseen. |
Haastavin osa: Lavat
Tuulivoimalan lavat (siivet) ovat vaikein kierrätettävä osa. Ne on tehty kestävästä ja kevyestä muovikomposiitista (yleensä lasikuitulujitettua muovia), joka on vaikea erotella eri materiaaleihin.
Suomen ratkaisu (KiMuRa):
Suomessa on kehitetty KiMuRa-malli, joka hyödyntää lavat sementin valmistuksessa:
Keräys ja murskaus: Käytöstä poistetut lavat kerätään ja murskataan.
Sementtiteollisuus: Murskattu komposiittijäte viedään sementtitehtaalle (esim. Finnsementille).
100 % hyödyntäminen: Lavojen muoviosa poltetaan sementtiuunissa fossiilisten polttoaineiden sijaan, ja lasikuitu hyödynnetään mineraalina sementin raaka-aineena.
Tämä prosessi hyödyntää lavajätteen 100-prosenttisesti ja pienentää sementin hiilijalanjälkeä.
Perustukset: Suurin purkuhaaste
Tuulivoimalan perustukset ovat massiiviset rakenteet, jotka ankkuroivat voimalan maahan. Ne ovat purkamisen kallein ja työläin osa.
Perustusten koko:
Materiaali: Paljon terästä ja betonia.
Koko: Uusien voimaloiden perustus voi olla halkaisijaltaan 18–25 metriä ja sisältää jopa 800–1500 kuutiometriä betonia.
Jätetäänkö perustus maahan?
Vanha tapa: Vanhemmissa luvissa perustukset on usein saanut jättää maahan noin 1–2 metrin syvyyteen maanpinnan alle. Näin vältetään kalliit purku- ja kuljetuskustannukset.
Ongelma: Jättäminen vaikeuttaa alueen myöhempää käyttöä.
Nykykäytäntö: Uusissa luvissa vaaditaan yhä useammin perustusten täydellistä purkamista tai poistamista syvemmälle (esim. 3–5 metriin). Tämä on ympäristön kannalta paras, sillä silloin betonin voi murskata kierrätyssoraksi ja teräksen hyödyntää.
Kustannukset ja vastuu:
Kallein osa: Perustusten purkaminen on suurin yksittäinen kuluerä koko purkuprosessissa, maksaen kymmeniä tuhansia euroja per voimala.
Jälkihoitovelvoite: Tuulipuiston rakentajien on pakko varata jo etukäteen vakuuksia (rahaa tai pankkitakaus) purkamiskustannuksia varten. Näin varmistetaan, että voimalat puretaan, vaikka yritys menisi konkurssiin.
Yhteenveto: Suomessa purettujen voimaloiden määrä on ollut pieni, mutta ala valmistautuu jo nyt tulevaisuuden purkuihin (erityisesti 2030–2040-luvuilla) kehittämällä tehokkaita tapoja kierrättää vaikeimmatkin osat, kuten lavat, ja ratkaisemalla massiivisten perustusten purkuhaasteet.
