Suomen Partiolaisten peruskirjan mukaan partiointi on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi.
Wikipediasta lainattua tekstiä partiolaisten ritarista; partiolaisten suojelupyhimys:
Pyhä Yrjö eli Pyhä Yrjänä (kreik. Άγιος Γεώργιος, Hagios Georgios, lat. Sanctus Georgius) suomeksi myös Yrjänä, Karjalassa myös Jyri, (275/280–23. huhtikuuta 303) oli roomalainen sotilas, kristittyjen marttyyri, legendaarinen hahmo ja monien maiden ja ryhmittymien, muun muassa partiolaisten suojelupyhimys. Ortodoksit käyttävät hänestä kunnianimeä Pyhä Suurmarttyyri Georgios Voittaja. Georgios -nimi tulee kreikkalaisista sanoista "ge" = maa ja "ergon" = työ ja merkitsee talonpoikaa.
Legendan mukaan Yrjö syntyi 200-luvulla kristittyyn perheeseen. Hänen isänsä oli Kappadokiasta, nykyisestä Vähästä-Aasiasta ja äitinsä Lyddasta, Palestiinasta. Isä palveli armeijan upseerina ja äiti jäi leskeksi nuoren poikansa kanssa, jolle hän kuitenkin järjesti hyvän koulutuksen.
Yrjön sanotaan liittyneen armeijaan isänsä tavoin ja nousseen tribuuniksi ja kreiviksi (lat. comes) ja palvelleen keisari Diocletianuksen (hallitsi 284–305) henkivartiokaartissa. Vuonna 303 Diocletianus määräsi kristittyjen vainon Rooman valtakunnassa. Hänen caesarinsa Galerius vaikutti kertomuksen mukaan päätökseen ja jatkoi vainoa omalla keisarikaudellaan 305–311.
Yrjö kieltäytyi toteuttamasta käskyä ja tunnustautui itse kristityksi ja arvosteli keisarillista päätöstä. Diocletianus raivostui ja määräsi petturin kidutettavaksi ja teloitettavaksi. Kidutuksen jälkeen hänen kaulansa katkaistiin Nikomedian muurin vieressä 23. huhtikuuta 303. Hänen kärsimyksensä vakuutti keisarinna Alexandran ja pakanapapin kääntymään kristityiksi ja heidät teloitettiin samalla. Yrjön ruumis palautettiin Lyddaan haudattavaksi, ja kristityt kunnioittivat Yrjöä marttyyrina.
Pyhän Yrjön kunnioitus alkoi varhain, keisari Konstantinus Suuri (hallitsi 306–337, yksin keisarina vuodesta 324) rakennutti Lyddaan kirkon Yrjänän kunniaksi. Kirkko tuhoutui 1010, mutta ristiretkeläiset pystyttivät sen uudelleen. Kolmannen ristiretken aikaan sulttaani Saladin tuhosi kirkon, viimeisin ja olemassa oleva pystytettiin 1872.
300-luvulla Yrjön maine levisi Palestiinasta koko Itä-Roomaan, 400-luvulla hahmo oli tunnettu jo Länsi-Roomassakin. Paavi Gelasius I (492–496) kanonisoi Yrjön pyhimykseksi 494. Ensimmäinen teksti, jossa Yrjänän elämään yhdistetään ihmeteot on Acta Sanctorum 400-luvulta.