Koreakoivu on erikoinen paikka, pieni saari keskellä Tehinselkää, jossa erakko Toivo Pylvänen asui yli 40 vuotta.
Osa saaresta kuuluu Sysmälle ja osa Kuhmoisille ja Padasjoelle. Erakko asui Kuhmoisten puolella saarta. Saaren läpimitta on noin 550 m Karttapaikan viivaimella mitattuna.
Alkuperäinen juttu on Helsingin Sanomissa 4.8.2016.
- - -
Fakta: Erakon saari avoinna kävijöille
Päijänteen erakon Toivo Pylväläisen kotisaari Koreakoivu – vanhalta nimeltään Harhu – sijaitsee kolmen kunnan, Sysmän, Padasjoen ja Kuhmoisten, alueella.
Mökkiä ja sen tonttia hallinnoi Metsähallitus ja Sysmä-Seura -yhdistyksen aktiivit ovat kunnostaneet mökkiä. Erakon kodin ovi on aina auki, kuten hänen elinaikanaankin.
Kalastusopas Markku Lepistö on kirjoittanut kirjan Toivo Pylväläinen – Päijänteen erakko.
Päijänteen erakko eristäytyi saareen ja kehitteli uistimia
Päijänteen erakon Toivo Pylväläisen kotisaari Koreakoivu – vanhalta nimeltään Harhu – sijaitsee kolmen kunnan, Sysmän, Padasjoen ja Kuhmoisten, alueella.
Mökkiä ja sen tonttia hallinnoi Metsähallitus ja Sysmä-Seura -yhdistyksen aktiivit ovat kunnostaneet mökkiä. Erakon kodin ovi on aina auki, kuten hänen elinaikanaankin.
Kalastusopas Markku Lepistö on kirjoittanut kirjan Toivo Pylväläinen – Päijänteen erakko.
Päijänteen erakko eristäytyi saareen ja kehitteli uistimia
Harmaa pieni mökki seisoo Koreakoivun saaren korkeimmalla kohdalla. Mökin katto on matala, kalustus vaatimaton: puusohva, vuodesohva, kaksi pientä pöytää ja kaksi tuolia. Nurkassa olevan hellan yläpuolella seinällä roikkuu kaksi paistinpannua.
Päijänteen erakoksi kutsuttu kalastaja Toivo Pylväläinen asui tässä mökissä yli neljäkymmentä vuotta, 1930-luvulta 1970-luvulle. Hänen menneisyydestään ennen saareen tuloa tiedettiin vähän eikä mies itse halunnut kertoa itsestään juuri mitään.
Sysmäläinen erämies, kalastusopas ja historian ystävä Markku Lepistö lähti seitsemän vuotta sitten selvittämään erakon arvoitusta. Mikä miehestä liikkuneissa tarinoissa oli totta ja mikä erakon itsensä konjakkilasin ääressä alullepanemaa sepitettä.
Päijänteen erakoksi kutsuttu kalastaja Toivo Pylväläinen asui tässä mökissä yli neljäkymmentä vuotta, 1930-luvulta 1970-luvulle. Hänen menneisyydestään ennen saareen tuloa tiedettiin vähän eikä mies itse halunnut kertoa itsestään juuri mitään.
Sysmäläinen erämies, kalastusopas ja historian ystävä Markku Lepistö lähti seitsemän vuotta sitten selvittämään erakon arvoitusta. Mikä miehestä liikkuneissa tarinoissa oli totta ja mikä erakon itsensä konjakkilasin ääressä alullepanemaa sepitettä.
”Toivo oli vähän velmu. Hän ilmestyi saareen 1930-luvulla salavihkaisesti eikä kertonut kuka oli ja mistä tuli. Noihin aikoihin saari toimi pirtukauppiaiden välietappipaikkana”, Lepistö kertoo.
Pylväläisen elämäntarina alkoi vähitellen kymmenien haastattelujen ja arkistolöytöjen jälkeen hahmottua. Toivo oli vuonna 1894 syntynyt torpparin pojaksi Leivonmäellä. Kymmenvuotiaana hän joutui lähtemään säkki selässä maailmalle elantoa etsimään.
”Toivo kiersi taloissa, teki rengintöitä ja kauppasi tavaraa. Hän oli levoton sielu eikä viihtynyt pitkään yhdessä paikassa.”
1920-luvulla Pylväläinen tuli Heinolan seudulle ja seuraavalla vuosikymmenellä hän sai työnjohtajan paikan Heinolan rautatiesiltatyömaalta. Elämä näytti asettuvan aloilleen – kunnes työmaan kanttiininhoitaja tuli raskaaksi. Pylväläinen häipyi maisemista saman tien.
Karkulainen suuntasi matkansa kalastellen Kymijokea pitkin Päijänteen eteläpäähän ja lopulta Koreakoivuun. Pylväläinen asettui Gideon Liuhtolan omistamaan mökkiin ja siitä alkoi hänen erakkoelämänsä.
Levoton kulkija tuntui saaneen rauhan yksinäisessä saaressa. Kun miehestä ei kuulunut mitään, sukulaiset uskoivat pitkään hänen hukkuneen Kymenvirtaan.
Pylväläinen sai elantonsa kalastamalla ympäri vuoden pääasiassa lohta. Iltapuhteina mökin rauhassa kalastajaerakko valmisti uistimia. Materiaalina hän käytti pelastusliivien korkkia ja tutulta valokuvaajalta saamaansa selluloidifilmiä.
Toivo kehitteli uistimia, jotka muistuttivat muikkuja ja kuoreita. Niillä sai hyvin taimenia ja pian kalastajat alkoivat ostaa näitä erinomaisiksi tiedettyjä vieheitä.
Yksi Pylväläisen kalastajakavereista oli Kalkkisissa asunut Lauri Rapala. Miehet kalastivat samoilla vesillä ja Toivo alkoi myös opettaa Rapalalle uistimen tekoa ja tekniikkaa.
”Voi sanoa, että Toivo oli mies, joka opetti Lauri Rapalan tekemään uistimia. Toivolla ei ollut mitään haluja tai mahdollisuutta tehdä bisnestä uistimillaan, mutta perheellisenä miehenä Rapala huomasi pian, että uistinten valmistajana tienasi paremmin kuin kalastamalla”, Lepistö kertoo.
Rapala on tätä nykyä yksi maailman suurimmista kalastustarvikkeiden valmistajista.
Päijänteen erakon terveys alkoi pettää kahdeksissakymmenissä. Elettiin 1970-luvun puoliväliä ja Kuhmoisten sosiaalilautakunta päätti sijoittaa heikkokuntoisen miehen vanhainkotiin.
Kahdeksankymmenvuotispäivänään juhlajuomien herättämässä koti-ikävässä Pylväläinen yritti ottaa hatkat. Hän heitti saappaansa ulos ikkunasta, mutta ei päässytkään itse perässä.
Kahdeksankymmenvuotispäivänään juhlajuomien herättämässä koti-ikävässä Pylväläinen yritti ottaa hatkat. Hän heitti saappaansa ulos ikkunasta, mutta ei päässytkään itse perässä.
Hän kuoli 85-vuotiaana vuonna 1979.
Erakon mökki, Karttapaikan karttalinkki.
