Täytyi kerrata pari asiaa, liittyen Jämsän kaupungin päätöksentekoon. Oheinen teksti on otettu kaupunginvaltuuston päättämästä talousarviosta 2025 s. 41 alkaen. Asia liittynee menojen ylittymiseen ja siitä, miten ylitykset hyväksytään.
2.11 Talousarvion ja ‐suunnitelman sitovuus
Kaupunginvaltuuston on kuntalain 110 §:n mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet.
Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Jämsän kaupungissa suunnitelmakausi on neljä vuotta.
Talousarvio ja ‐suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnantehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja ‐suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kaupungin tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto‐ tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja ‐suunnitelmassa on käyttötalous‐ ja tuloslaskelmaosa sekä investointi‐ ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymää talousarviota vuodelle 2025. Talousarviossa esitetyt perustelut sekä toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toimielimiä ja niiden alaisia talousyksiköitä sitovia. Liikelaitosten osalta noudatetaan kunnallisen liikelaitoksen ohjeistusta. Talousarviossa ovat liikelaitosta sitovia eriä: korvaus perus‐ ja lainapääomasta, mahdollinen toiminta‐avustus liikelaitokselle, peruspääoma‐ tai lainasijoitus liikelaitokseen, lainapääoman palautus, nettotulos ja investointien kokonaismenot.
Toimielimillä ja niiden alaisilla yksiköillä on velvollisuus ottaa huomioon kaupunginvaltuuston ja ‐hallituksen asettamat talouden tavoitteet ja toimia siten, että tasapainoinen ja terve taloustilanne saavutetaan suunnitelmakaudella. Toimialojen tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtuuston hyväksymät strategiset linjaukset ja koko kaupunkia koskevat tavoitteet.
Kaupunginhallitus antaa erikseen talousarvion yksityiskohtaiset täytäntöönpano‐ohjeet, jotka täydentävät kaupunginvaltuuston hyväksymää hallintosääntöä sekä talousarvion sitovuus‐ ja seurantaohjetta. Kaupunginhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä talousarvion sitovuudesta ja puuttua vuoden kuluessa minkä tahansa määrärahan käyttöön.
Talousarvion määrärahojen käyttöön liittyvät erityisohjeet
• Talousarvioon merkityt toimialan menot ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Rahoitusosan osalta ottolainojen nettomäärä on sitova. Antolainojen ja takausten myöntäminen viedään tapauskohtaisesti valtuuston päätettäviksi, ellei niitä ole talousarvioon yksilöity.
• Talouden hoidossa on kirjanpitolain mukaisesti käytössä bruttoperiaate. Kukin toimielin ja ao. tilivelvollinen on vastuussa tulosalueen menoista ja tuloista erikseen. Tulojen ylittyminen talousyksikön käyttötaloudessa ei oikeuta menojen ylittämiseen.
• Talousarvion investointiosan hankeryhmäkohtaiset nettosummat ovat valtuustoon nähden sitovia. Talousarviovuodelle sisältyvät yli 500 000 euron talonrakennushankkeet ja niiden määrärahat ovat valtuuston nähden sitovia.
• Toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia.
• Tilien käyttäjät ovat ensisijaisessa vastuussa määrärahan riittävyydestä lakimääräisten tehtävien osalta ja toissijaisesti kaikkien suunniteltujen tehtävien suorittamisesta. Lakimääräisten tehtävien suorittamiseen kaupunginvaltuusto on varannut riittävät määrärahat. Ehdotukset työohjelman tai toiminnan muutoksista, jatkamisesta tai lisäämisestä on tehtävä niin ajoissa, että kaupunginhallitus ja ‐valtuusto ehtivät ne käsittelemään talousarviovuoden aikana.
• Toimialojen on huolehdittava siitä, että tulot kertyvät ajallaan ja että kustannustason nousua seurataan huolellisesti.
• Taksat ja maksut tarkistetaan vuosittain. Maksujen ja taksojen tarkistaminen tarkoittaa myös niiden rakenteen ja määräytymisperusteiden tarkistamista. Hintoihin tulee sisällyttää yleiskustannuslisä sekä poistot ja laskennalliset korot, ellei sitä ole lain tai muun säädöksen nimenomaisen määräyksen perusteella kielletty.
• Työllisyysvaroin palkattavista henkilöistä tehdään työllistämissuunnitelma. Työllistämisyksikkö koordinoi ja ohjeistaa konsernin työllistämistä.
• Kuntien valtionosuuden, projektiohjeiden tms. avustuksen saannin ohjeita on tarkoin noudatettava. Mihinkään valtionosuuteen tai ‐avustukseen oikeuttavaan hankkeeseen tai hankintaan ei ole lupa ryhtyä ennen kuin on varmistettu valtionosuuden tai ‐avustuksen saanti, silloin kun se on hankkeen ehtona.
• Projektien kirjanpidosta ja käytännön talouden hoidosta ja kustannusten erittelyistä on kaupunginhallitus hyväksynyt erilliset ohjeet. Taloushallinto ohjeistaa tarkemmin projektien kirjanpidon.
• Kaupungin myöntämät harkinnanvaraiset toiminta‐ ja kohdeavustukset tulee asianomaisten toimielinten julistaa haettavaksi samanaikaisesti yhteisilmoituksella. Määräys ei koske kaupunginhallituksen avustusmäärärahoja.
Hankinnat ja investoinnit
• Kaupungin hankinnoissa noudatetaan hankintalainsäädäntöä ja hankintaohjetta. Talousarvioon perustuvat hankinnat on tehtävä taloudellisesti, suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti.
• Sovitut hankinnat tehdään keskitetysti materiaalikeskuksen kautta. Materiaali‐ ja palveluhankintoja koskevia puite‐ ja yhteishankintasopimuksia on noudatettava.
• Yli 10 000 euron hintaiset yksittäiset irtaimet hyödykkeet budjetoidaan investointiosaan. Pienten yksittäisten hankkeiden niputtaminen em. rajan ylittämiseksi tai hankinnan perusteeton pilkkominen em. rajan alittamiseksi on kiellettyä.
• ICT‐hankinnat tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallintoyksikön kanssa. Määrärahat sisältyvät eri yksiköille. Henkilökohtaiset laitteet hankitaan kaupungin leasing‐sopimuksella. ICT‐ hankinnoista on erillinen ohje.
• Tulosalueen esimies ja tietohallintopäällikkö voi päättää enintään 60 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta. Elinvoiman tulosalueiden esimies voi päättää 100 000 euron (alv 0 %) hankinnasta. Toimialajohtajat voivat päättää 100 000 euron (alv 0 %) hankinnasta toimialan tulosaluille.
• Tulosyksikön esimies voi päättää enintään 20 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran, urakan tai palvelun hankinnasta.
• Kustannuspaikan esimies voi päättää enintään 10 000 euron (alv 0 %) irtaimen tavaran hankinnasta tai palvelun ostosta.