Vain muutaman euron tähden – tuulivoimaloiden taloushyöty voi mitätöityä
Lähde Suur-Keuruu
Tuulivoimahankeyhtiöt myyvät voimaloita päättäjille korostaen voimaloiden talousvaikutuksia – kiinteistö- ja yhteisöveroa, vuokratuloja- ja veroja sekä työllisyyttä. Lukuihin liittyy kuitenkin merkittävää epäselvyyttä.
Etujärjestö Suomen Uusiutuvat on kehottanut jäseniään varovaisuuteen yhteisöverolupausten suhteen. Syken (Suomen ympäristökeskus) mukaan voimala tuottaisi yhteisöveroa vain 528 euroa/vuosi. Esimerkiksi Energiequelle on maksanut Suomeen yhteisöveroa heikosti, vain 20 000–34 000 euroa (2021–2022).
Maanvuokrista ja työllistymisestä ei juuri kerry tuloja kuntaan. Vuokraajat ovat pääosin metsäyhtiöitä ja tahoja, joiden veroja ei tulouteta kuntaan. Vuodesta 2025 lähtien vuokratulo verotetaan pääomatulona valtiolle. Keski-Suomen maakuntakaavan mukaan tuulivoimaloiden suora työllisyysvaikutus on laskennallisesti 0,30 henkilötyövuotta/voimala 30 vuoden aikana. Työllisyysvaikutusten todettiin kohdistuvan suurempiin kaupunkikeskuksiin.
Tuulivoimaloiden ainoaksi merkittäväksi tulovaikutukseksi jää siis kiinteistövero, jonka suhteen tehdään usein katteettomia lupauksia. Osa viranomaisista on myöntänyt, ettei osaa arvioida kiinteistöverotasoa.
Tämän kirjoituksen esimerkkinä toimii Energiequellen vuosien ajan suunnittelema Nikaran hanke erämaisella pohjavesialueella. Nykyinen suunnitelma kattaa enintään 8 voimalaa, joista lähin on 1,2 kilometrin etäisyydellä asunnosta. Yhtiö myisi hankkeen eteenpäin, yleensä Luxemburgiin rekisteröityneille rahastoille. Eteenpäin myynti on yhtiön toimintastrategia ja yhtiö on myynyt useamman hankkeen Klima Vest Impact Fundille joka on rekisteröity Luxemburgiin.
Voimalakoon ja investointikustannusten noustessa, kiinteistöverot kasvavat. Vero laskee ikäalennuksen takia 2,5 prosenttia vuodessa noin 24 vuoden ajan. Verohallinnon mallien perusteella useat etujärjestön ja yhtiöiden viimeaikaisista kiinteistöveroväittämistä ovat vääristeltyjä.
Suuntaa antava kiinteistöveroarvio suurimmalle, ei vielä käytössä olevalle testivoimalamallille (7,2 MW), olisi keskimäärin 35 000 euroa, ei 52 000 euroa kuten etujärjestö väitti muistiossaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle. Ensimmäisenä vuonna vero olisi noin 48 000 euroa, ei jopa 70 000 euroa/voimala kuten Nikaran tiedotetilaisuudessa väitettiin.
Voimalaitosten kiinteistöveron vaikutus kuntatalouteen riippuu voimaloista ja valtiontasausjärjestelmän tulojen tasauksen uudistuksesta. Valtioneuvosto toteaa: ’’Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun voimaloiden kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa’’. Valtiovarainministeriö aikoo huomioida voimalaitosten kiinteistöveron tasauksen laskentaperusteissa, todennäköisesti enintään 50 prosentin osuudella.
Uudistuksen vaikutuksen havainnollistamiseksi, Kuntaliiton tulojen tasausjärjestelmän simulaattorilla arvioitiin Nikaran 5 tai 8 voimalan (7,2 MW) vaikutus Multian tuloihin. Tasauslaskennan pohjana ovat verohallinnon tilastoista saatavat maksuunpannut verotulot vuonna 2022. Simuloinnissa kunnan muut laskennalliset verotulot (kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistövero) ja tasausrajat ja -prosentit pysyivät muuttumattomina. Voimalaitoskiinteistövero huomioitiin maltillisesti (25 prosenttia) tulojen tasauksessa, jossa muut kiinteistöverot huomioidaan jo nykyään 50 prosentin osuudella.
Multian verotuloihin perustuva valtion tasaus uhkaisi muuttua negatiiviseksi Nikaran mahdollisten voimaloiden seurauksena. Voimaloiden kiinteistöveron seurauksena kunnan tasaustulo laskisi merkittävästi ja menisi negatiiviseksi 9 vuoden ajaksi. Tällöin kunta maksaisi valtiolle tasausta, enimmillään 7 900 euroa vuodessa.
Hankkeen tuoma hyöty kunnalle olisi olematon. Tulot kasvaisivat hyvin maltillisesti vain ensimmäisinä vuosina (enintään 100 000 euroa/vuosi) kahdeksan voimalan kiinteistöveron ollessa korkeimmillaan. Voimaloiden toiminnan aikana, tulot olisivat keskimäärin 19 000–29 000 euroa korkeammat (+3 700 euroa/voimala) kuin ilman voimaloita.
Tuulivoimalat toisivat kunnalle ja yhteisölle uusia kustannuksia ja vero- ja omaisuuden menetyksiä. Luontoarvojen menetysten taloudellista arvoa on vaikea arvioida. Purkukulujen ollessa noin 6,5 prosenttia rakentamiskustannuksista, purkuvakuuden tulisi olla yli 600 000 euroa/voimala. Energiequellen mukaan hankkeen purkuvakuus on 100 000 euroa/voimala, joka ei kata edes maanpäällisten osien purku- ja kierrätyskustannuksia.
Karstulassa tuulivoimahankkeiden uusi italialainen omistaja purki yksipuolisesti purkuvakuuden indeksiehdon. Asiantuntijoiden mukaan purkuvastuu tällaisissa tapauksissa uhkaa jäädä lopulta kunnille, sillä yksityiselle maanomistajalle alan toimijat eivät uskalla riskien vuoksi tarjota palvelujaan. Multian vastuulle voisi jäädä jopa 4 miljoonan euron purkukulut.
Voimalat laskisivat myös asuinkiinteistöjen arvoa. Pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti asuinkiinteistön arvoon, sitä enemmän, mitä lähempänä ja mitä useammasta ja korkeammista voimaloista on kyse. Ruotsin tutkimusten perusteella vaikutus on -19–23 prosenttia etäisyyksillä 0–2 kilometriä, vaikutusten ylettyessä aina 8 kilometriin asti.
Nikaran hankkeen vaatima pitkä 27,9 kilometrin sähkölinja pirstoisi lukuisten maanomistajien maita. Linja veisi noin 110 hehtaaria eli 50 000 euron arvosta metsäpohjaa maanomistajilta, jotka eivät hyödy hankkeesta. Menetyksiin voidaan laskea myös johtokäytävän reunavaikutusten aiheuttamat puustotappiot ja tuleva puuntuotto – karkean laskutoimituksen perusteella elinkaaren aikana yli miljoona euroa. Menetetyt korjuu ja -kuljetustyöt olisivat noin 250 000 euroa.
Pysyvä hiilinielun häviäminen aiheuttaa veronmaksajille kustannuksia (vähintään 100 euroa/ekvivalenttitonni) tai estää metsänomistajan hiilinielukaupan. Hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin 3,7 tonnia hiilidioksidia vuodessa – hiilinielutappiot olisivat 1,22 miljoonaa euroa voimaloiden toiminnan aikana.
Lunastuslakia hyödyntämällä, kaikki edellä mainittu hyöty siirtyy hankeyhtiön yhdelle saksalaiselle omistajalle ja myöhemmin Luxemburgin rahasto-omistajille.
Multian kunnan asukkaista 52 prosenttia asuu haja-asutusalueella. Kunnassa on merkittäviä laissakin määriteltyjä suojeltuja luontoarvoja laajoilla alueilla. Näistä syistä kuntaan ei ole mahdollista rakentaa mittavaa määrää tuulivoimaa. Tuleva kansallinen suojaetäisyys muuttaa tilanteen entistä haastavammaksi. Voimalan pystytys 1,2–1,4 kilometrin etäisyydelle asunnoista ei ole monien haittojen vuoksi perusteltua.
Muutaman voimalan kiinteistöveron tuoma etu häviäisi valtion tulojen tasauksen seurauksena lähes kokonaan. Kun huomioidaan voimaloiden aiheuttamat muut mahdolliset tulot ja kustannukset, jäisivät kunta ja yhteisö hankkeen seurauksena selvästi tappiolle.
Jos Nikaran hanke toteutettaisiin vastoin taloudellisia ja muita järkisyitä, olisi se lähinnä kiusantekoa vaikutusalueen asukkaita, maansa menettäviä maanomistajia ja luontoa kohtaan.
Riikka RajalahtiMaatalous- ja metsätieteiden tohtori, Multia 29.11.2024